Antti Rautiainen

Kyproslaisten kiusaamisesta maksetaan vielä kalliisti

Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades aikoo esitellä tänään torstaina uuden ehdotuksen maan pelastamiseksi taloudelliselta vararikolta, maan parlamentin hylättyä talletuksille asetetun veron tiistaina. Eurojärjestelmä on kuitenkin jo kärsinyt uskottavuusvararikon, koska EU ehti osoittaa ettei talletussuojalla ole mitään merkitystä. Ja tämä uskottavuus on jo hävitty, vaikka Kyproksella kaavaillusta talletusverosta lopulta luovuttaisiin. Financial Timesin mukaan Suomi oli kaikista tiukimpana EU:n tukilainaneuvotteluissa , joissa EU lupautui tukemaan Kyprosta vain 10 miljardilla eurolla, ja Kyprosta vaadittiin keräämään loput 5.8 miljardia euroa itse. 

5.8 miljardia on aivan mitätön summa suhteessa koko EU-alueen kansantalouteen. Halvalla myydään koko euroalueen asukkaiden usko siihen, että heidän talletuksensa ovat turvassa. Se että valtavirran tiedotusvälineet kutsuvat nyt kilvan kaikkia mahdollisia "asiantuntijoita" vakuuttamaan meidät Kyproksen tilanteen "poikkeuksellisuudesta", on osoitus siitä että tämä "poikkeus" on pian sääntö, ja kriisin levitessä kenen tahansa tilillä voidaan käydä. 

Nyt eri tahot vierittävät vastuuta talletussuojan romuttamisesta toisilleen, mutta vaikea kuvitella missä muualla vaaditut 5.8 miljardia olisivat Kyproksella tarpeeksi likvidissä muodossa.
Eli mitä ilmeisimmin tämän fiaskon toinen pääarkkitehti on Saksan pikkuapuri, pieni ja sisukas Suomi, tarkemmin sanottuna sen hallitus. Suomessa on nyt kova kilpailu siitä mikä puolue vaatii kovaäänisimmin  kriisimaiden asukkaiden kiusaamista, ja Urpilainen pääsi nokittamaan.

Perussuomalaisten menestys on pieni ongelma niiden rinnalla, mitä syntyy kun kaikki muutkin puolueet alkavat ajamaan perussuomalaista politiikkaa. Määrittelisin tämän perussuomalaisen politiikan niin, että "kansallisia etuja" pitää ajaa myös silloin kun se ei ole kenenkään etu. Tässä tapauksessa kaikkien (pankkitilin omistavien) suomalaisten intressejä on rikottu paitsi vetämällä talletussuoja vessanpöntöstä alas, myös luomalla ennakkotapaus jonka mukaan kriisimaita tullaan kohtelemaan eri tavoin, ja mitä pienempi maa, sitä kylmempää on kyyti. Suomi tuskin pärjää pelissä, jonka säännöt ovat sellaiset että pienintä potkitaan koviten.

Vasemmistoliitto on liittynyt mukaan peliin, kuvitellen että tukipakettien ehtoja voi käyttää rötösherrojen kurittamiseen (kts. esimerkiksi Annika Lapintien kirjoitus aiheesta ). Minunkin mielestäni veroparatiisit ja rahanpesu on saatava kuriin, mutta en usko että se voi mitenkään onnistua maakohtaisesti, ja neuvotteluissa joiden aikarajat lasketaan päivissä. Toistaiseksi kaikissa kriisimaissa ennen kaikkea tavalliset kansalaiset ovat saaneet maksaa poliitikkojen ja pankkiirien tekemistä virheistä, mutta jostain syystä tämä ei mene Vasemmistoliitolle jakeluun.

Karu totuus on se, että ylivoimainen enemmistö Kyprokselle veroja paenneesta pääomasta on siellä täysin laillisesti, ja pelkät selvitykset rahanpesusta eivät lopeta veroparatiiseja. Ja suurin osa Venäjän mafiasta laillisti itsensä jo 90-luvulla. Vaikka korruptio ja rikollisuus ovat Venäjällä valtavia ongelmia, tuloerojen räjähtäminen maassa ei enää johdu laittomuuksista vaan täysin laillisesta kapitalismista. Villi kapitalismi johtaa aina ja kaikkialla epätasa-arvoiseen yhteiskuntaan, eikä Venäjä ole poikkeus. Belgorodin alueen maaherra Jevgeni Savtšenko muuten ehdotti että Kypros leikkaisi venäläisten tileiltä 70 prosenttia, eli osa Venäjänkin poliittisesta eliitistä on  saanut veroparatiiseista tarpeekseen.

En ole koskaan ollut EU:n enkä euron kannattaja, mutta minusta on ikävää että maailman suurimman talousalueen talous tärvellään päätöksillä, jotka eivät ole sosialistista eivätkä edes kapitalistista politiikkaa, vaan yksinomaan typerää politiikkaa. Minun on helpompi antaa anteeksi pankkiireille jotka tuhoavat kansantalouksia omien lyhyen tähtäimen taloudellisten etujen vuoksi, kuin poliitikoille jotka tuhoavat kansantalouksia tällaisilla luottamusta tärvelevillä päätöksillä, eivätkä lopulta edes saa siitä hyvästä yhtään mitään.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tuolla Eija-Riitta Korholan blogissa kommentoin, ja saman voi toistaa tässä yhteydessä:

Lehdet ovat nyt harvinaisen mielenkiintoista luettavaa. Lauantaina Kyproksen sopimusta kiittäneet ministerit ja EU-päättäjät ovat tehneet täyskäännöksen eivätkä enää ole sitä mieltä, että "tallettajavastuu" on hyvä asia.

EuObserver kertoo, että pakkomaksun suhteen on tehty poikkeuksia. Pakkomaksu ei koske kreikkalaisia, joilla on tili Kyproksen pankeissa eikä se koske myöskään niitä henkilöitä, jotka omistavat kyproslaisten pankkien tai Kyproksen valtion velkakirjoja ja varsinkaan pakkomaksu/vakausvero ei koska Euroopan keskuspankki EKP:ta.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schauble kertoi ARD-tv:lle, että Kyprosta koskevan päätöksen takana ovat pääasiassa Kyproksen hallitus, EU-komissio sekä EKP eikä Saksa "joten selittäkööt itse asian kyproslaisille."

Moni säästäjä silti miettinee, ovatko hänen talletuksensa jossain muualla euroalueella takavarikkovaarassa kun euroaluetta ja suomalaisia veronmaksajia seuraavaksi pelastetaan, ja että kannattaisiko rahat siirtää EU:n ulottumattomiin.

Ja sitten pari päivää myöhemmin lehdet kertovat että:
Kyproksen presidentti Nikos Anastasiadeksen mukaan komissio pakotti Kyprokselle "tallettajavastuun", komission mukaan Kyprokselle tarjottiin vaihtoehtoa, jonka se hylkäsi.

Kyproksen parlamentti puolestaan äänesti Ei! tallettajavastuulle ja sitä kautta koko pelastuspakkaukselle, koska "talletusvero" aka "vakausvero" oli ehtona tukipaketille.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble sanoi neuvottelujen jälkeen, että Saksa olisi ollut valmis kunnioittamaan talletussuojaa. Hänen mukaansa Kyproksen hallitus, EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki eivät halunneet tätä ratkaisua.

Kriisipankkien velkakirjojen haltijat ohitettiin kokonaan tukipakettineuvotteluissa.

Euroalueen valtiovarainministerit sopivat sittemmin, että veron toteuttamisessa voidaan joustaa ja säästää alle 100 000 euron talletukset voidaan "vakausverolta" (= pakollinen pankkitukimaksu eli tallettajavastuu) mutta siinä tapauksessa Kyproksen pitäisi periä suuremmista talletuksista 15,6 prosentin vero.

Kyproksen johtajat kieltäytyivät vapauttamasta pientallettajia verosta koska Kyproksen päättäjät halusivat välttää tilannetta, jossa suurtallettajilta jouduttaisiin perimään yli 15 prosentin vero.
Aeroflotin vuorot ovat loppuun asti buukatut, kun venäläiset matkaavat noutamaan talletuksiaan Kyprokselta.

Alkaako koko huippukokous-ruljanssi uudelleen - elleivät talletuspaot ala "rahoitusmarkkinoiden luottamuksen kadottua" myös muissa EU-maissa, jolloin euro romahtaa?
Talletussuojaan luottaneet eivät enää usko, etteikö talletusveroa sovellattaisi muuallakin EU-alueella tai että poliittisiin lupauksiin voisi luottaa.

Pankeissa saattaa alkaa likviditeettikriisi. Euroopan keskuspankki EKP:n neuvosto kokoontui eilen päättämään antaako se Kyprokselle vielä lisäaikaa vai katkaiseeko se Kyproksen pankkien kipeästi tarvitseman rahoituksen. Kyproksen kaksi suurinta (maksukyvytöntä) pankkia on jo EKP:n letkujen varassa. Maksukykyisten pankkien määrä on epäselvä; on mahdollista, että niitä ei ole yhtään.

Rahaa on viskelty euron pelastustoimiin ainakin sen 700 miljardia euroa, yksistään Espanjan pankeille 100 mrd.

Ystävämme kontraindikaattori Olli Rehn jankuttaa siitä, kuinka markkinoiden luottamus (euroon ja EU:n) täytyy säilyttää ja että osakepörssissä menee hyvin, eikä kiinnitä mitään huomiota siihen, että reaalitaloudessa menee todella huonosti. Etelä-Eurooppa on Punaisen ristin kriisialuetta, jossa vallitsee humanitaarinen hätätilanne. Nousun (= velanmaksukyvyn) eväät on talouskurilla viety.

Työttömyyslukemat ovat maailmanennätysluokkaa, korkeammat kuin kehitysmaissa.

Saksa on varoittanut Kyprosta siitä, että ellei tukipakettisopua löydy, EKP vetää rahoitustuen Kyproksen kahdelta suurimmalta pankilta ja ettei "tukipakettiohjelman ehtoja muuteta."
Pitääkö tästä päätellä, että Saksa käskyttää "itsenäistä ja riippumatonta" EKP:ta?

Varmaa tällä hetkellä on siis vain se, että EU-johtajat puhuvat ristiin keskenään sekä itsensä kanssa samalla toivoen keskuspankin pelastavan heidän kasvonsa.

Osa lähteistä täällä http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=7242

Olli Pusa

Tässä on muutamia kysymyksiä.

1) Selvitysten mukaan Kyproksella on pesty Magnitski-tapauksen rahoja. Ne rahat on äjän enverottajalta varastettuja ja asian paljastaja Magnitski tapettiin vankilassa. Jostakin syystä kukaan ei ole joutunut vastuuseen rahojen varastamisesta tai Magnitskin tappamisesta. Onko Kyproksella siis puhdasta venäläistä rahaa?

2) Tukipaketti oli järjetön. Ja Suomessa sen ajamista vauhditti kansalaisten mielipide asiasta. Iltalehden nettikyselyssä (9000 vastausta), 98% vastaajista vastusti Kyproksen tukipakettia.

3) Tallletussuojan tuhoaminen oli suuren luoka tyhmyyttä, johon eurojohtajat paniikissa sortuivat.

4) Nytkin kaavaillussa muodossa suomalaiset veronmaksajat maksaisivat 200 miljoonaa venäläisten rahanpesijöiden säästöjen pelastamiseksi. Se tässä on todellinen hulluus. Taaletussuojaa koskevalla pelleilyllä pudotettiin vain suomalaisten maksuosuus 300 miljoonasta 200 miljoonaan. Siinäkin on 200 miljoonaa liikaa.

5) Mitä pitäisi tehdä? Tukipaketti pitää kaataa ja Kypros potkia pois eurosta. Selvittäköön sitten sotkunsa itse. Silloin saattaa venäläsiten raoista leikkaantua tuo kirjoituksessa mainittu 70%.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Vain ykköskohdassa on selvä kysymys. Vastaisin että pääomien "puhtaus" on määrittelykysymys, koska alkuperäinen kasautuminen 90-luvulla hoidettiin hyvin kyseenalaisesti länsimaiden tuella. Sittemmin nämä pääomat ovat kuitenkin tehneet useampia täysin laillisia kierroksia, eikä veroparatiiseissa sinäänsä ole mitään laitonta, moraalitonta kyllä. Eli jälleen määrittelykysymys siitä, onko "puhdas raha" rahaa, joka on laillista, vai rahaa joka on moraalista. Valtaenemmistö Kyproksella olevasta venäläisrahasta on varmasti laillista, moraalisuus on sitten toinen kysymys.

Kolmoskohta on sinulla muuten ristiriidassa nelos- ja vitoskohdan kanssa. Kypros ei selvästikään pysty ylläpitämään talletussuojaa ilman ulkopuolista tukea.

Olli Pusa

Kyproksella on pesty mm. Magnitski-jutun rahoja. Kyseinen lakimies tapettiin vankilassa, kun paljasti verojen varastamisen. Tuo raha ei ainakaan ollut mitään "vanhaa pesua". Oletan, että tunnet tapauksen.

Kohtien ristiriitaisuudesta olet vääärässä. Jos euromaat alkavat jotakin korjata, se pitäisi tehdä niin, ettei talletussuojan uskottavuutta tuhota. JOS siis tukiin lähdetään, ei pitäisi tehdä tuolllaisia.

Toiseksi minun mielestäni koko tuohon tukisotkuun ei olisi pitänyt lähteä ollenkaan. Kypros ulos eurosta ja hoitakoon itse ongelmansa.

Nyt tehtiin sekasotku. Lähdettiin tukiin mukaan, mutta samalla romutettiin talletussuojan uskottavuus. Ja vaikka koko tukipaketti kaatuisi, talletussuojan uskottavuus on kärsinyt kolauksen.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen Vastaus kommenttiin #9

Magnitski-jutun rahoja on pesty myös Suomessa moldavialaisen bulvaanin kautta:
http://www.hs.fi/talous/Turkisalan+epäilty+rahanpesu+halutaan+tutkintaan/a1305603182199

Jos Kypros "hoitaisi itse ongelmansa", niin talletussuoja kumottaisiin lähes varmasti.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #10

Pelkään pahoin, että tuollaisia pesuja on Suomessa enemmänkin. Mutta ei se sentään koko maata heiluta. Mittasuhteet kannattaa muistaa. Jos esimerkiksi Suomessa olisi suhteessa BKT:hen saman verran talletuksia, olisi Suomen pankeissa talletuksia 1400-1600 miljardia euroa. Nyt yksytyishenkilöiden talletukset on Suomessa suuruusluokkaa 70 miljardia euroa.

Kyproksella talletussuoja menisi. Mutta se ei merkitsisi sitä, että talletussuoja muissa maissa menettäisi uskottavuuttaan. Mutta uskottavuus menee, kun EU lähtee itse kumoamaan talletussuojaa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kirjoittaja on näemmä uskonut Kyproksen oikeiston propagandan, eikä sen jälkeen ole näemmä seurannut tiedotusvälineitä - Suomi ei halunnut leikata talletussuojan alittavista pääomista, vaan rikkailta. Suomi ei myöskään kannattanut yksityistämistä. Kyproksen OMAT päättäjät halusivat köyhät maksumiehiksi.

Kyproksen parlamentti sen sijaan vaatii, että me kaikki maksamme heidän ylisuuren pankkibisneksensä tappiot, vaikka voitot on kääritty omistajille. Omituista solidaarisuutta olisi se. Suomen uusi linja on kestävä, jossa tukilainoja ei anneta ilman sijoittajavastuuta. Se on myös ainoa tapa saada rahat joskus takaisin, kuka uskoo, että edellisen hallituksen Kreikka-lainat maksetaan loppuun asti?

Olli Pusa

Omituista solidaarisuutta on se, että me maksamme 200 miljoonaa euroa Kyproksen rahanpesutoiminnan tappiota. Aluksi puhuttiin 300 miljoonasta, mutta sitten osa kaadettiin muiden niskaan.

Mutta miksi Suomi ylipäätään maksaa veroparatiisin keinottelutappiota. Kypros ulos eurosta ja siivotkoot itse pesänsä.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Me LAINAAMME mikäli takaisinmaksu ei näytä epävarmalta. Se taas hoidetaan niin, että velka leikataan mahdollisimman pieneksi.

Edellisen hallituksen vastikkeettomille lainoille ilman takuita emme enää voi mitään.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #5

Ja mitähän vakuuksia EVM:n lainoille annetaan? Ei mitään.

Lainataan, mikä takaisinmaksu ei näytä epävarmalta. Suomihan on tämänkin hallituksen aikana, antanut kriisimaihin sitoumuksia (usein takausten muodossa, joka on samanlainen riskiltään kuin lainakin) valtavia määriä. Ja . Mitähän niiden "takuudeksi" on saatu? Monimutkaisia finanssisopimuksia, joiden arvo voi todellisuudessa nolla (ne kun pidetään salaisena). Ja miksi noita annetaan? Siksi, että noiden maiden lainanmaksukykyyn ja haluun eivät sijoittajatkaan usko.

Mutta miksi vasemmistoliitto on mukana tukemassa järjestelyä, jossa suomalaisten veronmaksajien rahoilla pelastetaan mafiarahaa pessyttä veroparatiisia?

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Mielestäni turha väittää, ettei Suomen hallitus olisi mitenkään osallinen tilanteeseen. Nyt kaikki syyttelevät toisiaan siitä miten tähän tilanteeseen on tultu, mutta itse uskon että talletussuojan poistaminen kaikilta oli osa sitä pakettia josta päästiin sopuun neuvotteluissa. Jos Suomi olisi halunnut pitää yllä pankkijärjestelmän uskottavuuden rippeitä, olisi sopimuspaketin ehdoksi pitänyt laittaa 100 000:n euron talletuksiin puuttumattomuus. Ja joka tapauksessa Suomen ja Saksan ajama leikkurilinja on pääsyy siihen että talletuksiin ylipäätänsä haluttiin puuttua, selvästikään Kyproksella on suuria vaikeuksia löytää vaadittua kuutta miljardia mistään muualta, voi olla ettei niitä edes voi löytää.

On aika vapaata tulkintaa väittää että pankkisäästäjä olisi "sijoittaja". Omistajien rankaisu on hyvä idea, mutta miten se toimii käytännössä? Onko jotain lainsäädännöllisiä keinoja periä osinkoja takaisin takautuvasti? Pankkien kansallistaminen voisi olla hyvä idea (koska suoret yksityispankit ovat osoittautuneet huonoksi ideaksi ylipäätänsä), mutta se ei välttämättä johda velkarahojen palauttamiseen jos pankki on konkurssikypsä. Käytännössä sekä Kreikan että Kyproksen tukipakettien maksajiksi ovat joutuneet näiden maiden tavalliset kansalaiset. Jos tämä on mielestäsi Kyproksen oikeiston propagandaa, etsi minulle se Syrizan tai Kyproksen vasemmiston kannannotto, joka kannattaa Suomen hallituksen ankaraa kurilinjaa. Minusta näyttää siltä että Vasemmistoliitto on tässä nyt Urpilaisen ja Kataisen takana ja omia tovereitaan vastaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset