Antti Rautiainen

Erotettiinko Janukovitš laittomasti?

Koska Antero Eerolan facebook-kommentit ylittivät Helsingin Sanomien uutiskynnyksen, päätin selvittää itselleni kuinka laillisesti Ukrainan presidentille annettiin potkut.

Janukovitšin pakomatka on jo oikeastaan viime viikon uutinen, eikä miehellä ole varmaankaan enää Kiovaan palaamista, riippumatta siitä kuinka laillisesti hänet sieltä savustettiin. Huomio on jo käännyttynyt Krimiin, ja kaikkialla jännitetään syttyykö Ukrainan ja Venäjän välille täysimittainen sota.

En usko että Ukraina uskaltaa vastata väkivalloin Krimin miehittämiseen, koska länsimaiden sotilaallisesta tuesta sodan syttyessä ei ole mitään vakuuksia. Oma veikkaukseni on, että Krimistä tulee nyt autonominen alue joka on käytännössä täysin irrallinen Ukrainan keskusvallasta. Muilla Ukrainan venäjänkielisillä alueilla uskon uuden keskusvallan vakiintuvan. On myös mahdollista että Krim liittyy Venäjään kansanäänestyksen seurauksena, mutta veikkaan että autonomia ja epävirallinen, de-fakto itsenäisyys ovat Venäjälle riittävä voitto.

Kysymys Janukovitšin erottamisen laillisuudesta on kuitenkin yhä mielenkiintoinen, koska siihen liittyy Venäjän tämänhetkisen toiminnan legitimaatio. Venäjän virallisen linjan mukaan Ukrainassa on tapahtunut laiton vallankaappaus, ja maa on vajonnut laittomuuden tilaan. Se on siis “pakotettu puolustamaan” Ukrainan venäläisten ja omia sotilaallisia intressejään.

Ukrainan keikaus tapahtui helmikuun 21. päivänä, jolloin Janukovitš allekirjoitti opposition kanssa sopimuksen. Tämän jälkeen Ukrainan parlamentti ensin palautti vuoden 2004 perustuslain, ja sitten teki lakialoitteen Janukovitšin haastamisesta valtakunnanoikeuteen.

Ukrainan vuoden 2004 perustuslain englanninkielinen versio löytyy täältä, vuoden 1996 perustuslaki joka toimi myös vuodesta 2010 tuohon helmikuun 22. päivään asti löytyy täältä. Kohdat jotka käsittelevät perustuslain muuttamista ja presidentin haastamista valtakunnanoikeuteen näyttävät kuitenkin olevan identtiset, vaikka parlamentin puhemies Aleksandr Turtšinov väitti toisin 23. päivä parlamentin sivulla julkaisemassaan julkilausumassa. Turtšinovin mukaan presidentin “ollessa poissa” parlamentin puhemies käyttää hänen valtaansa. Todellisuudessa kumpikaan perustuslaki ei tunne tällaista “poissaoloa”, vaan ainoastaan presidentin vapaaehtoisen eroamisen, sairauden, erottamisen (valtakunnanoikeuden päätöksellä) ja kuoleman. Janukovitšin pakomatka ei selvästikään ole yksikään näistä neljästä, ja Turtšinovin tulkinta omista valtaoikeuksistaan on väärä. Prosessi erottamisesta valtakunnanoikeuden kautta on muodollisesti aloitettu, mutta perustuslain pykälän 111 lukemalla itsekukin voi vakuuttua siitä, että tämä prosessi ei ole läheskään ohi. Ja voi olla, ettei Ukrainan uusilla vallanpitäjillä ole aikomustakaan saattaa sitä muodollisesti loppuun, koska tällöin he myöntäisivät Janukovitšin olevan yhä virallinen presidentti.

Sen sijaan vuoden 2004 perustuslain palautuspäätös näyttää olevan laillinen, siihen riittää 2/3 enemmistö. Se saavutettiin, puolesta äänesti 325 edustajaa 331 paikalla olleesta (kaikkiaan Ukrainan parlamentissa on 450 edustajaa). Toisaalta voi tietysti ajatella, että sama perustuslaillinen enemmistö riittää minkä tahansa perustuslain kanssa ristiriitaisen päätöksen tekemiseen, mutta yleensä oikeustieteessä ajatellaan että päätökset jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa tehdään perustuslakia muuttamalla. Tätä Ukrainassa ei tapahtunut.

Eli jos katsotaan asiaa laillisuuden kannalta, Eerola, Janukovitš ja Putin näyttävät olevan enemmän oikeassa kuin Tuomioja, Arhinmäki, Suomen hallitus ja länsimaat.

Vuoden 2004 ja 2010 perustuslaki eivät muuten näytä eroavan niin paljoa kun voisi luulla, vuoden 2004 perustuslaki antaa presidentille myös melko laajat valtaoikeudet, esimerkiksi oikeuden parlamentin hajoittamiseen. Kansainvälisessä vertailussa Ukraina on siis edelleen melko presidenttivetoinen maa.

Mutta entä jos asiaa katsotaan etiikan kannalta? Etiikkahan ei ole sama asia kuin laki. Minua Janukovitšin oikeudet presidenttinä eivät huoleta, ilman muuta hänen oli aikakin lähteä. En tiedä antoiko Janukovitš omakätisesti määräyksen ampua mielenosoittajia, mutta aivan varmasti hän olisi toisenlaista politiikkaa tekemällä voinut estää kymmenien ihmisten tappamisen.

Mutta minua ärsyttää länsimaiden kaksinaismoralismi, jossa moraaliset periaatteet valitaan yksinomaan omien geopoliittisten intressien mukaan. Aivan kuten Kosovan tapauksessa puhutaan kansojen itsemääräysoikeudesta, mutta kun katse kääntyy Abhasiaan, Etelä-Ossetiaan tai Krimiin, niin yhtäkkiä muistetaankin rajojen koskemattomuus. Kansalla on oikeus syrjäyttää (suhteellisen) demokraattisilla vaaleilla valittu, mutta ylilyönteihin syyllistynyt vallanpitäjä väkivalloin, mutta vain silloin jos kyse on länsimaille epämieluisesta vallanpitäjästä.

Suomessa tällainen “oikeus kansannousuun”-pykälä sisältyi kansanvaltuuskunnan valtiosääntöön vuonna 1918  (43 §), ja mielestäni se olisi yhä tarpeellinen. Toivottavasti Tuomiojalta, Arhinmäeltä ja esimerkiksi Lahden Kokoomuksen Francis McCarronilta löytyisi tukea tällaiselle pykälälle myös  kotimaassa, eikä vain Ukrainassa.

Ukrainan ongelma oli mielestäni kaikkeen parlamentarismiin sisältyvä idea avoimesta mandaatista, jonka mukaan demokraattisilla vaaleilla valittu henkilö saa istua kautensa loppuun täysin riippumatta siitä miten hän toimii. Janukovitš piti tästä periaatteessa kiinni johdonmukaisesti, ja oli vähällä ajaa maansa sisällissotaan. En tiedä kuka lopulta ilmoitti Janukovitšille että hänen tulisi häipyä, mutta veikkaan että viestin lähettivät oligarkit Ahmetov ja Firtaš, joiden marionetti Janukovitš oli. Samojen kummisetien ansiota on lienee myös se, että niin monen Janukovitšia tukeneen kansanedustajan kurssi kääntyi 180 astetta, heidän vaalirahoituksensa kun on täysin riippuvainen oligarkkien rahoista. Eli Ukrainaa ei perustanut sisällissodalta parlamentaristinen demokratia, vaan sen puute. Tämän vuoksi suoran demokratian, imperatiivinen mandaatin ja välittömän erotettavuuden yhdistelmä olisi paljon sekä oligarkkien valtaa että parlamentaristista demokratiaa parempi järjestelmä.

Mikä sitten olisi eettisesti oikea ratkaisu Krimin tapauksessa? Jos lähtökohta olisi ihmisten itsemääräämisoikeus ja enemmistödemokratia Krimillä, Krim liittyisi ilman muuta Venäjään. Jos lähtökohta olisi enemmistödemokratia koko Ukrainan alueella, niemimaa jäisi osaksi Ukrainaa.

Venäjään liittymistä vastustavat sekä Krimin ukrainalainainen että sen tataarivähemmistö. Krimin asukkaista vain 12% on tataareita, mutta tämä johtuu muun muassa siitä ettei tataareille ei ole vieläkään taattu oikeutta palata Stalinin aikana tehdystä karkoituksesta, eikä heille ole palautettu tuolloin vietyä maata. Tataarien kokeman historiallisen vääryyden korjaaminen ei ole onnistunut edes itsenäisessä Ukrainassa, mutta Venäjän miehitys varmasti katkeroittaa tataarit entisestään ja todennäköisesti lisää radikaalien islamistien kannatusta Krimillä. Mikäli Venäjän miehitys jää Krimillä pysyväksi asiantilaksi, pommit tulevat todennäköisesti räjähtelemään paljon nykyistä useammin.

Krimin kaltaiset ristiriidat osoittavat, kuinka ongelmallinen kansallisvaltion jo yksioikoisen, nationalistisen enemmistödemokratian konsepti on. Krim on monikansallinen alue, jonka kaikkien väestönosien mielipiteet pitäisi ottaa huomioon sen tulevaisuudesta päätettäessä. Mielestäni Krimillä olisi välttämätöntä päätyä kompromissiin, jossa päätökset tehtäisin eri ryhmien välisellä konsensuksella. Tällä hetkellä tällainen malli ei tunnu kiinnostavan kumpaakaan hallitusta joka on Krimin konfliktissa osallisena.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Niin ja vastustan Venäjän suorittamaa Krimin miehitystä, vaikka sillä saattaakin olla etnisten ryhmien väkivallan uhkaa vähentävä vaikutus.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Tässä vielä RFE:n artikkeli aiheesta, joka mielestäni vastaa otsikkonsa esittämään kysymykseen "kyllä", koska siinä on vain argumentteja puolesta eikä yhtään argumenttia vastaan. http://www.rferl.org/content/was-yanukovychs-ouste...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Venäjän toimet voivat vakiinnuttaa Ukrainan nykyisen johdon koska se nyt joutuu tulikasteeseen.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Luulen, että länsiukrainassa ei ole vieläkään unohdettu sitä historiallista vääryyttä, että neuvostoliiton aikana stalin tapatti ihmisiä tahallaan nälkään (kun eivät taipuneet pakkokollektivisointiin).

Länsiukrainan puolella tullaan varmasti taistelemaan venäläistämiskehitystä vastaan voimakkaasti. Oma arvailuni jo pitkään on ollut, että maa tulee ennemmin tai myöhemmin jakaantumaan kahtia.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

30-luvun nälänhätä ei tapahtunut Länsi-Ukrainassa (joka oli 30-luvulla osa Puolaa ja Tšekkoslovakiaa), vaan keskisessä ja itäisessä Ukrainassa, ja myös Venäjän Kubanin alueella ja Kazakstanissa. Länsi-Ukraina toki sai oman osansa Stalinin ajan repressioista, mutta vastan 40- ja 50-luvulla.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Ei varmaankaan ole unohdettu... Mutta NL:ssa oli 15 maata ja satoja kansallisuuksia. Esim. Stalin oli georgialainen, ei venäläinen.

Ukrainassa kyllä oli nationalisteja, mutta sitten taas oli neuvostoliittomyönteisiäkin, ja myös ukrainalaisia on ollut NL:ssa johtavissa asemissa.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Hyvä asiantunteva kirjoitus. Asian periaatteellinen puoli on klassisesti hankala. "Ukrainan ongelma oli mielestäni kaikkeen parlamentarismiin sisältyvä idea avoimesta mandaatista, jonka mukaan demokraattisilla vaaleilla valittu henkilö saa istua kautensa loppuun täysin riippumatta siitä miten hän toimii." Toimivassa parlamnetaarisessa demokratiassa, moraalinen edustaja eroaa, kun on mokannut tarpeeksi pahasti tai kun media hiillostaa tarpeeksi tai jos syntyy suuri joukkoliike.Parlamenetarismi on huonoista järjestelmistä vähiten huomo. Jos ja kun ajatellaan kansan kumousoikeutta se on kaunis ajatus, mutta suuri vaara o0n, että käy kuten Täällä pohjantähden alla romaanissa kuvataan: ennen kuin punaiset tunkeutuivat tilanherran kartanoon ja teloittivat hänet, he vastasivat kysymykseen "Kika rymistää ovea?" :" Maaseudun tiilattoman väestön alakomitea"

Median hiilostus voi olla epädemokraattista, mutta jos media palajastaa selvän epäkohdan ja edustaja myöntää virheensä, silloin se on minusta kunniallista. En ole innostunut parlamentaarisista käytännöistä, mutta ikävä kyllä ainkaan tähän mennessä historia ei tunne parempia muotoja. Toki jos syntyy se on hienoa.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

Järisyttävän hyvä kirjoitus. Tämä on näkemys, joka pitäisi tuoda jokaisen suomalaisen tietoon. Kansalaisjournalismi tekee tässäkin sen, mikä tuolta meidän läpipaskolta medialta jää tekemättä. Kiitos!

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Krim on ollutkin autonominen tasavalta mutta autonomia ei ole toteutunut tähän mennessä.

Ville Rantanen

Erittäin kelpo ja asiantunteva kirjoitus. Viilein päin tehty, ja asianmukaisen kriittinen kutakin osapuolta kohtaan. Tässä näkyy Rautiaisen asiantuntemus Itä-Euroopan suhteen.

Käyttäjän harripihl kuva
Harri Pihl

Ukrainan tilanteen laillisuutta voi lähteä avaamaan historian kautta katsomalla lakien ja sopimusten merkitystä I- ja II-maailmansodan aikana. Molemmille konflikteille oli tyypillistä, että osapuolet vetosivat laillisuuteen vain kun se oli kyseisille osapuolille edullista ja sopimuksia rikottiin aina tarpeen vaatiessa milloin milläkin verukkeella, todellisella tai keksityllä, tai sitten yksinkertaisesti kiellettiin koko rikkomuksen olemassaolo.

Käytännössä tapahtui väkivaltaan perustuva vahvemman oikeus jonka tulokset hyväksyttiin lyhyellä tähtäimellä "de facto" ja konfliktin jälkeen, savun laskeuduttua, virkamiehet tekivät vuosia töitä saattaakseen asiat lailliseen järjestykseen "de jure". Hyvänä esimerkkinä tästä on maamme itsenäistyminen keskellä Venäjän sekasortoa; tunnustaminen oli vain voimapolitiikkaan ja epämääräisiin sopimuksiin ja julistuksiin perustuva "de facto" kunnes laillinen puoli saatiin vuosia tapahtuneen jälkeen kuntoon "de jure".

Milloin Janukovitsh sitten menetti valtansa "de facto"? Sen tiedon varassa mitä minulla on, tämä tapahtui 21.2 sopimuksen solmisen jälkeen joskus iltapävän tunteina kun siihen astiset tukijat (hallinto, puolue. oligarkit yms.) jättivät hänet yksi toisensa jälkeen. Tämän jälkeen hänellä ei ollut paljon muita vaihtoehtoja kuin paeta tai tulla vangituksi ennemmin tai myöhemmin, käytännössä valta oli siirtynyt parlamenttiin ja Maidanille "de facto".

Asian laillisuudesta täällä voidaan sitten vapaasti viisastella mutta kaikki mitä Ukrainassa tapahtuu näinä päivinä perustuu voimaan jota perustellaan laillisuudella vain tarvittaessa. Tällä hetkellä Venäjä ja väliaikainen hallitus mittaavat voimaansa itäisessä Ukrainassa muun maailman seuratessa kehitystä voimattomana.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Mielestäni ei ole kovinkaan oleellista nykytilanteen syntymiselle, että Janukovitsh nousi valtaan vaaleilla ja hänet syrjäytettiin laittomasti. Miten muuten hänet olisi siinä tilanteessa voitu syrjäyttää? Olennaisinta on se, mitä hän valtaan päästyään on tehnyt ja miksi hänestä niin laajasti haluttiin eroon.

Tällaisissa tilanteissa käytäntö syrjäyttää aina lait ja sopimukset, kuten on käynyt myös Venäjän Krimin valtauksessa. Kirjoitan harkitusti mennessä aikamuodossa. Venäjä on Putinin johdolla mennyt jo niin pitkälle, ettei Putin voi kasvojaan menettämättä perääntyä.

Krimistä muotoutuu mitä todennäköisimmin Venäjän hallitsema ns. autonominen alue, joka on suhteellisen itsenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta. Jos Krimin asukkaat eivät halua pysyä Ukrainen yhteydessä, kuten näyttää, tämä voi tähän tilanteeseen olla ehken se paras ratkaisu.

Janne Suuronen

Tasapainoista pohdintaa. Lisäksi vielä olisit voinut sisällyttää pohdintaasi eettisempiä ja filosofisempia puolia: Kuinka pitkälle ja kuinka kauan kirjoitettua lakia tulee noudattaa, jos kansan selvä enemmistö on sitä vastaan. Voisiko ajatella jonkin lain jo lakanneen olemasta, mikäli parlamentin valinnut kansa on noussut selkästi ja voimallisesti noussut sellaista vastaan ja vaikkei parlamentti vielä olisi lakia ehtinyt muuttakaan. Demokratiassahan lait on ihmisiä varten. Eikä niin, että ihmiset ovat lakeja varten.

Tässä toinen hyvä Ukrainan tilannetta käsittelevä kirjoitus. Hieman toisesta lähestymiskulmasta:
http://www.nybooks.com/blogs/nyrblog/2014/mar/01/u...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En vertaisi Krimiä Kosovoon, sellainen vertaus länsimaalaisen taholta on tarpeetonta itseruoskintaa.

Kosovossa tapettiin albaaneja, heitä ajttiin pois kodeistaan ja he elivät jatkuvassa pelossa. Tiettävästi niin ei ole ollut tilanne Krimillä venäläisten kohdalla.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Lainaus aloituksesta:"Sen sijaan vuoden 2004 perustuslain palautuspäätös näyttää olevan laillinen, siihen riittää 2/3 enemmistö. Se saavutettiin, puolesta äänesti 325 edustajaa 331 paikalla olleesta (kaikkiaan Ukrainan parlamentissa on 450 edustajaa). Toisaalta voi tietysti ajatella, että sama perustuslaillinen enemmistö riittää minkä tahansa perustuslain kanssa ristiriitaisen päätöksen tekemiseen, mutta yleensä oikeustieteessä ajatellaan että päätökset jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa tehdään perustuslakia muuttamalla. Tätä Ukrainassa ei tapahtunut."

Hyvä ja perusteellinen kirjoitus. Kiitos aloittajalle.

Tästä sainkin aasin sillan kotimaan politiikkaan ja perustuslain käyttöön ja sen ohittamiseen sekä valtaapitävien omien intressien pönkittämiseen.

Mitä tapahtui EU;hun liittymisen yhteydessä ja sen jälkeen meillä suomessa? Eikö hyvin monet asiat mm. kansallisen päätäntävallan luovuttaminen, Euroon liittyminen ja monet monet muut asiat, olisi vaatineet perustuslaillista käsittelyjärjestystä? Aloittajan ansiokkaan tutkielman ja oman perustuslain tuntemukseni pohjalta, pidän selvänä että perustuslakia rikottiin tietoisesti vetoamalla kansanäänestystulokseen liittymisestä! Se tulos ei perustuslain mukaan kuitenkaan valtuuttanut muuhun kuin liittymiseen.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ukraina ei ole juridinen tai vaalikysymys. Jos olisi, mitään kriisiäkään ei olisi. Ukraina on poliittinen ja imperialistisen kapitalismin laajentumisen kysymys. Kaikkeen on varauduttava, kun mätänevä kapitalismi kouristelee ennen kuolemaansa.

Neuvostoliiton ja sosialistisen yhteisön hajottamisen jälkeen läntisen kapitalismin väkivaltanyrkki Nato oli eturintamassa, kun länsi laajensi etupiiriään Venäjän rajoille. 2000-luvulla on menty EU-kylki edellä, Nato perässä.

Jos nyt katsotaan Euroopan karttaa, lännen rakentamassa Venäjän piiritysmuurissa on kaksi suurta aukkoa, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lännen kannalta niiden valtaaminen ei voi onnistua kuin vallankaappausten avulla.

Ukrainassa on tehty jo kaksi vallankaappausta. Ensimmäisen takana olivat Jutshenko ja Timoshenko. Toisen takana ovat lännen tukemat oikeistovoimat ja toisen maailmansodan fasistien perilliset, eivät mitkään demokratiaan tukeutuvat kansalaisaktivistit tai rauhanomaiset mielenosoittajat.

EU:n itälaajentuminen on kokenut Ukrainassa valtavan takaiskun. Se merkitsee myös sitä, että lännen Valko-Venäjää koskevat kaappaussuunnitelmat menevät uusiksi.

Rico Rodriques

"The U.S. and the EU started this by funding and hiring a rebel group whose main task was the cause of the illegal uprising and overthrow the existing government power. In doing so, the U.S. broke the agreement that it had agreed not to interfere in Ukraine's sovereignty and territorial integrity. Is time for people to know the truth and understand why Russia behaves in this way."

oli miten oli mutta tässä on kuitenkin ydin jonka seurauksia nyt katselemme

Rico Rodriques

sain juuri yhden uuden viestin jossa edellä kuvattua tilannetta kuvataan seuraavasti:

Thank you Rico. My GF told me about it that her friends from her city went to Kiev to earn money they got for day 300grivn for a day. When they earn in there city 1500grivn for month. And if you will sleep there you will get 700grivn

US ja EU yhdessä junailivat vallankaappauksen ja siitä on selvät todisteet joita tulee kokoajan lisää, jopa minun postiini

Rico Rodriques

laitan tähän vielä yhden postin pureskeltavaksi:

sielä oli vallankaappaus, entistä presidenttiä syrjäytettiin ja ne ihmiset jotka olivat maidanilla saivat kaikki rahaa, 300 grivnaa yksi päivä ja jos yövyt niin 800 samalla kun ihmiset jotka asuvat 100 kilometriä Kiovasta ansaitsevat parhaimillaan 2500grivnaa, noin 80% ihmisistä jotka seisoivat siellä niin olivat rahan perässä, Ukrainan 5kanavan omistaja on eduskunnan jäsen joka omalla media vallalla pisti poliisin sielä kriminaalejen paikalle ja ihmiset sankareiksi. Ja nyt Kiovasta on häädetty poliisi niin meno vain jatkuu, taloja valloitetaan ja ihmiset taistelevat. Simpferopolissa, donetskissa, Harkovassa ja muissa kaupungeista ihmiset kun nousevat kapinaan niin sinne passitetaan armeija!!!! Tietojeni mukaan maidanin sponsoroimisessa mukana oli Amerika kuin EU. Eli näillä mailla on intressi Ukrainaa kohtaan ja ainakin mustan meren alue.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #20

Johan on puppua, miksi levität tuollaista propagandaa????

Rico Rodriques Vastaus kommenttiin #22

..koska en osaa asiasta valehdellakaan, minulla on ihan paikan päältä saatua tietoa alusta lähtien niin videoiden kuin viestien muodossa ja se mitä siellä todella tapahtui ei ole se mitä mediassa annetaan ymmärtää. USA palkkasi maan sisäisen fasismiryhmän ja ammattilaisia keräämään mielenosoituksen avuksi käyttäen rahaa jolla paikalle houkuteltiin vähintää 80% siellä olleista. Rahaa jaettiin sen mukaan kuinka kaukaa tulit ja kauanko siellä pysyt. Itse väkivaltaisuuksien aloittajilla, tuolla fasisti ryhmällä oli heti alusta lähtien tuliaseita ja he ampuivatkin lähes välittömästi yhden poliisin henkitoreisiin sillä luoti meni hiuksen hienosti sydämen alta. Tässä vaiheessa poliiseilla ei ollut tuliaseita sillä niiden kantaminen ja käyttö oli kielletty. Vielä tuossa vaiheessa paikalle saapuneet ihmiset antoivat haastatteluja kuinka heidät oli sinne kutsuttu ja he saavat siitä rahaa. Osa tilanteesta huolestuneita yritti kansainvälisten kuvausryhmien kautta pyytää, että U.S lopettaisi mielenosoituksen/vallankaaappauksen rahoittamisen mutta pyyntö meni kuuroille korville. Paljon voisi asiasta kertoa mutta jos asia oikeasti kiinnostaa etkä tukeudu pelkkään valmiiksi muokattuun mediaan niin löydät vastaukset sosiaalisista kanavista joissa asiasta keskustellaan kokoajan paikalla olleiden kesken.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #25

Sinusta maidanin synti oli että eivät kuolleet nälkään. Sinä olisit halunnut pitää pelkurikoruptioidiootti janukovin siellä vallassa. Häpeä.

Rico Rodriques Vastaus kommenttiin #26

minusta tosiasiat pitää käsitellä niinkuin ne on eikä uskoa kaikkea mitä media paukuttaa, kun mediassa yksi sanoo tätä ja kansa hurraa niin seuraavassakin mediassa toistetaan sitä, että kansa hurraa, sitä kutsutaan toiston voimaksi ja hyväksi myynniksi.

Maidanin tappio oli laiton vallankaappaus jota tuki ja rahoitti USA ja tämä asiahan on jo Putinillekin selvä

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #27

Kiitos kun jaat uskoakseni validia tietoa tapahtumista. Jos ison kuvan ymmärtää niin tämä on ihan odotettavissa ollut tapahtumasarja.

Aydin Saiyar

Kiitos Antti hyvästä kontribuutiosta julkiseen keskusteluun.

Tietenkin olisi hienoa, että kansa pääsisi vaikuttamaan valtakunnalliseen politiikkaan muulloinkin kun vaalien aikaan. Suoran demokratian ongelmiin en halua sen tarkemmin paneutua tai siitä ylipäätään väitellä. Kansan mahdollisuukisen on kuitenkin oltava paremmat. Uskon laittaminen johtajien moraaliin ei riitä. Ihmisen moraalikäsitykset kun ovat hyvin yksilöllisiä.
Suomessa olemme sinänsä onnellisessa asemassa, että vaikuttamisen kanavia politiikkaan on useita. Kansalaisyhteiskunta on huomattavasti paremassa jamassa kuin vaikkapa Ukrainassa. Päättäjät ovat tällä lähempänä ihmistä. Luemme samoja lehtiä ja todennäköisesti jaamme kulutustottumuksemmekin pääminnisterin kanssa.
Itsehän en mikään asiantuntija ole, mutta Ukrainan demokraattiset (parlamentaariset) instituutiot näyttäytyvät lähtökohtaisesti olevan kaukana kansasta (Ukrainan parlamentin korruptiosta ja oligargeista en tiedä). Näin ollen kansankapina on helppo ymmärtää. Toisaalta kapinoimalla politiikan tekeminen ajaa kovin usein kansan näännyksiin eikä tuo sitä lopuksi yhtään lähemmäksi päättäjiä.
Antti kirjoitti vallankumouksen laillisuudesta. Siihen minulla ei ole mitään lisättävää. Sen päättävät historioitsijat joskus tulevaisuudessa. Sen sijaan tulisi pohtia miten yhteiskunnan eroja tulisi kaventaa siten, että ihmisten poliittiset vapaudet ja mahdollisuudet vaikuttaa todellisuudessa lisääntyvät. Näin muuallakin kuin Ukrainassa. Presidentin vaihto toiseen -oligarkien toimesta- ei siltä vaikuta.
Kaksinaismoralismi pointti oli loistava. Kiitos siitä. Tämä on kuintekin länsimaalaisen kasinaismoralismin huippu. Länsimaalainen historiankäsitys vasta kieroutunut onkin.

Ville Ropponen

Kuinka hyvin muuten tunnet Krimin tilanteen? Tai kun väität, että "jos lähtökohta olisi ihmisten itsemääräämisoikeus ja enemmistödemokratia Krimillä, Krim liittyisi ilman muuta Venäjään". Miksi tämä olisi niin itsestään selvää? Useamman kerran Krimillä käyneenä ja siitä matkakirjan kirjoittaneena käsitykseni on, että Krimin venäläisistäkin vain osa kannattaa joko Krimin suurempaa itsenäisyyttä Ukrainasta tai liittymistä Venäjään. Monet venäjänkieliset - samoin kuin ylivoimainen eenemmistö Krimin tataareista ja ukrainalaisista on tyytyväisiä Ukrainan valtion yhteydessä. Tyytyväisyys Kiovan politiikkaan toki vaihtelee, mutta se ei välttämättä tarkoita eroamishaluja.

Krimin venäjänkielisten identiteetti on vahvemmin venäläinen kuin Itä-Ukrainan venäjänkielisten, heistä suurin osa on enemmänkin venäjänkielisiä ukrainalaisia, mutta samoin kuin idässä myös Krimillä identiteetti on enemmän sidottu paikallisuuteen, ts. tässä tapauksessa Krimiin, kuin Venäjään suurvaltana tai yleiseen isovenäläisyyteen.

Venäjän väitteet esim. "etnisten ryhmien väkivallan uhasta" Krimillä ovat muuten melkoisen tuulesta temmattuja. Jos siellä jotain uhkaa on, niin se kohdistuu enemmistön venäläisten äärikansallisten ryhmien (kasakat yms. puolisotilaalliset järjestöt) taholta pääasiassa krimintataareja kohtaan. Heidän suojeluaan silmällä pitäen Putinin ratsuväki tuskin tuli paikalle. Ts. koko venäläisten suojeluväite on aika helppo nähdä propagandana (samoin kuin väitteet Ukrainan kumouksellisten "fasistisuudesta"). Päinvastoin ulkovenäläistä väestöä käytetään jälleen aasiansiltana uusimperialistisen politiikan toteuttamisessa.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Sevastopolissa asuvat tuttuni ovat sitä mieltä että kaikki haluavat osaksi Venäjää. Mutta Sevastopol varmaan eroaakin jonkin verran muusta Krimistä tämän suhteen, se on varmaankin venäläisin kaupunki. Voi toki olla että laajemman autonomian kannatus on suurempi kuin Venäjään liittyminen.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Meinaatko, että hänellä olisi oikeus irtisanomisajan palkkaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset