*

Antti Rautiainen

Kosovon rauhanturvaoperaatio epäonnistui

Tänä keväänä tuli 15 vuotta täyteen Naton pommituksista Jugoslaviassa ja niitä seuranneen Kosovon rauhanturvaoperaation alkamisesta. Suomen rauhanturvaajat poistuivat Kosovosta vasta vuonna 2010, yli kymmenen vuotta operaation alkamisen jälkeen.

Nato-pommituksia ja niitä seurannutta rauhanturvaoperaatiota pidetään Suomessa menestyksenä. Sota loppui ja luotiin uusi valtio, jonka on tunnustanut yli sata Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiota – mukaan lukien suurin osa Euroopan unionin valtioista. Nato-operaatio nähdään positiivisena esimerkkinä rauhaan pakottamisesta. Se nousi myös esimerkiksi siitä, mikä on sotilasliiton tarkoitus tällä vuosisadalla. Vuonna 2008 Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon, osaksi myös työstään Kosovossa, jonka itsenäisyyttä hän puolsi.

Virallisesti pommituksien ja rauhanturvaoperaation tarkoituksena oli suojella sekä Kosovon albaanienemmistöä että alueen serbi- ja romanivähemmistöjä. “Suojelun" aikana Kosovon serbiväestöstä kahdeksankymmentä prosenttia on paennut maasta. Luvussa eivät ole mukana Kosovon sisällä muuttamaan pakotetut. Myös Kosovon romanien kohtalo on ollut lohduton.

KFOR on vakiinnuttanut etnisen puhdistuksen Kosovossa

Nato oli yksi toimija Kosovon serbien etnisessä puhdistuksessa, koska se antoi suoraa sotilaallista tukea Kosovon vapautusrintamalle (UÇK) sodan aikana. Serbien etninen puhdistus ei olisi ikinä onnistunut ilman Naton epäsuoraa tukea.

Kosovon albaanialueet on käytännössä etnisesti puhdistettu serbiväestöstä. Naton KFOR-operaatio on oman näkemyksensä mukaan yrittänyt suojella serbejä, mutta tulos on lähes nolla. KFOR (Kosovo Force) on Naton johtama ja YK:n valtuuttama monikansallinen rauhanturvaoperaatio Kosovon tasavallassa. Operaation tuloksena albaaneihin kohdistunut etninen puhdistus epäonnistui, serbeihin kohdistunut etninen puhdistus onnistui. Miksi tämä tulos olisi parempi kuin päinvastainen tulos, joka olisi todennäköisesti tapahtunut ilman KFOR-operaatiota? En näe syytä valita kahden etnisen puhdistuksen välillä sitä kumpi on parempi. Suomen hallituksen päätös osallistua KFOR-operaatioon oli kuitenkin tällainen valinta.

Suurin osa Kosovon serbiväestöön kohdistuneesta etnisestä puhdistuksesta tapahtui aikana, jolloin Jugoslavian armeija oli vetäytynyt ja KFOR vasta saapumassa. Serbejä on kuitenkin väkivalloin karkotettu ja vaadittu poistumaan myös rauhanturvaajien läsnäolon aikana. KFOR on vakiinnuttanut asiantilan, koska se ei ole luonut olosuhteita, jotka mahdollistaisivat etnisesti puhdistettujen serbien paluun koteihinsa.

Kosovon albaanihallinto ei ole selvittänyt Kosovon vapautusarmeijan sotarikoksia

Voi tietysti sanoa, että UÇK ja Nato eivät välttämättä olleet tietoisia serbien vastaisista väkivallanteoista. Yhtäkään UÇK:n johtajaa ei ole tuomittu kansainvälisissä tuomioistuimissa. UÇK:n jäseniä on tuomittu sotarikoksista pääosin vain Serbiassa, esimerkiksi tammikuussa 2011 Belgradissa tuomittiin yksitoista niin sanotun Gnjilane-ryhmän taistelijaa yhteensä 32 serbisiviilin murhista. European Union Rule of Law Mission in Kosovo (EULEX) tuomitsi ensimmäisen UÇK-taistelijan sotarikoksista vasta syksyllä 2011, ja vasta tänä keväänä on sovittu Kosovoon perustettavasta sotarikostuomioistuimesta. Suomenkin tunnustama Kosovon albaanihallinto ei ole tiettävästi tuominnut yhtäkään UÇK-taistelijaa sotarikoksista, asioiden selvittely on pelkästään EU:n pyörittämän siirtomaahallinnon harteilla.

Sen sijaan viisi sodanaikaisen Jugoslavian sotilaskomentajaa tuomittiin viidentoista vuoden vankeustuomioon etnisestä puhdistuksesta ja muista rikoksista ihmisyyttä vastaan YK:n Jugoslavia-tuomioistuimessa helmikuussa 2009. Tuomion teksti on kiinnostavaa luettavaa: se on annettu tapahtuneiden törkeiden ihmisoikeusloukkausten perusteella, vaikka ei ole todistettu, että komentajat olisivat antaneet määräyksiä tehdä näitä rikoksia. Jugoslavia-tuomioistuimen tuomarit ovat katsoneet, että komentajat ovat vastuussa komentamiensa alueiden tapahtumista jo sen perusteella, että he eivät onnistuneet estämään sotarikoksia. Tämä on hyvä periaate, mutta saman periaatteen nojalla voisi helposti tuomita myös sekä UÇK:n että KFOR:n johdon.

(loput kirjoituksesta luettavissa täällä: http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2014/toukokuu/kosovon-rauhanturvaoperaatio-epaonnistui)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Itsehän muuten suhtauduin myönteisesti rauhanturvaoperaatioon tuolloin, näkemykseni on muuttunut vasta kun olen tutustunut sen seurauksiin.

pekka numminen

Bosnian serbialueet on käytännössä etnisesti puhdistettu kroateista ja bosniakeista (muslimit).

Bosnian sodan tuloksena serbit saivat väkilukuun suhteutettuna ylisuuren osan Bosniasta, verrattuna kroaattien ja bosniakkien osuuksiin.

Suurin osa Bosnian ei-serbiväestöön kohdistuneesta etnisestä puhdistuksesta tapahtui aikana, jolloin Jugoslavian armeija oli Bosniassa. Ei-serbejä on kuitenkin väkivalloin karkotettu ja vaadittu poistumaan myös taistelujen päättymisen jälkeen.

Sovittu Bosnian jako on vakiinnuttanut asiantilan, mutta se ei ole luonut olosuhteita, jotka mahdollistaisivat etnisesti puhdistettujen ei-serbien paluun koteihinsa.

Bosnian ja Herzegovinan väestöjakauma (arvio vuodelta 2000): bosniakit 48%, serbit 37,4%, kroatit 14,3%...

Bosnian ja Hertsegovinan alueen jako: serbit 49% bosnaikit ja koratit 51%. Reilu jako?

Eli, serbit saivat Bosniasta liian suuren osan, mutta vastaavasti hävisivät Kosovon jaossa. Reilua?

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Ei ole etnisesti puhdistettu. Esim. Prijedorissa asuu 20 000 bosniakkia, puolet sotaa edeltävästä määrästä... etnistä puhdistusta toki tapahtui mutta se ei ollut yhtä tuloksellista kuin Kosovossa, jonka albanialaisista osista serbit on käytännössä ajettu pois kokonaan.

Lisäksi vaikka RS on suhteellisesti suuri pinta-alaltaan, se on pienempi kuin serbien sotaa edeltävä enemmistö-alue. Serbien alueet ovat yksinkertaisesti olleet harvemmin asuttavia.

Mutta joka tapauksessa idea "vaihtokaupasta" on tällaisessa kontekstissa naurettava, kaikilla pitäisi olla oikeus palata kotiinsa, kansallisuudesta riippumatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset