Antti Rautiainen

Luokat Suomessa ennen kapitalismia

Ehkä mielenkiintoisin tänä vuonna lukemani kirja on Kimmo Katajalan «Suomalainen kapina — talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla (n. 1150-1800)». Kirja sisältää laajoja kappaleita myös muiden Euroopan maiden talonpoikaislevottomuuksista, ja se oli luontevaa lukemistoa tämän päivän yhteiskuntaluokkia käsittelevän «Luokaton Suomi»-kirjan rinnalla.

Opin kirjasta asioita jotka ovat varmaankin keskiajan ja varhaisen uuden ajan asiantuntijoille itsestäänselvyyksiä, mutta minulle uusia.

Maaorjuus ei ollut mikään kapitalismia edeltävän Euroopan pysyvä asiantila, vaan aika ajoin se katosi kokonaan (Ruotsissahan sitä ei koskaan ollutkaan). 1400-luvulle mentäessä se ehti välillä kadota kokonaan, kunnes sitten taas 1500-luvulla aloitettiin talonopojan aseman jatkuva heikentäminen. Venäjällä koko maaorjuusjärjestelmän rakentaminen aloitettiin vasta uudella ajalla.

Kirjaa lukiessa näyttää entistä selvemmältä, että keskiaika on rahvaan kannalta kenties paras useamman sadan vuoden mittainen, yhtenäinen ajanjakso Euroopan historiallisella ajalla. Siispä olisi järkevämpää puhua «pimeästä uudesta ajasta» kuin pimeästä keskiajasta. Tiede ja teknologiakin edistyivät keskiajalla jatkuvasti viimeistään toisen vuosituhannen alusta eteenpäin, tosin sotateknologian edistymien lopulta lähinnä huononsi rahvaan oloja.

Ruotsin valtakunnan luokkajärjestelmän erittely oli erittäin mielenkiintoista asiaa. Yksinkertaistava kuva feodalismista on valtataistelu toisaalta talonpoikien ja toisaalta maata omistavien aatelisten ja pappien välillä. Todellisuudessa kuva on paljon monimutkaisempi: talonpojat pyrkivät löytämään yhteisiä etuja kuninkaan kanssa aatelistoa vastaan, aatelisto on hajaantunut useampaan kerrokseen joilla kaikilla oli omat intressinsä, ja säädyistä heikoin eli porvaristo yritti myös aika ajoin heittää oman lusikkansa soppaan. Monissa esitellyissä konflikteissa porvaristo ja papisto ovat antaneet talonpojille sivustatukea aatelistoa vastaan. Lisäksi talonpoikia oli useita erilaisia luokkia joiden intressit eroavat, esimerkiksi kruununtilalliset, perintötilalliset ja lampuodit. Näiden luokkien ero jää kuitenkin osin epäselväksi, kirjassa ei missään vaiheessa selitetä mikä on perintöoikeudettoman lampuodin ja torpparin ero.

Ruotsin säätyvaltiopäivien esittely oli kiinnostavaa, vaikuttaa siltä että nykyinen eduskuntalaitos ja koko Suomen poliittinen järjestelmä on perinyt säätyvaltiopäiviltä enemmän kuin usein halutaan ajatella. Esimerkiksi entisille talonpoikaissäädyn edustajille oli varmasti hyvin luontevaa perustaa oma puolue jatkamaan säätynsä edunajotoimintaa säätyvaltiopäivien lakkautuksen jälkeen, ja tämä puolue on edelleenkin voimissaan.

Kapinaliikkeet eivät myöskään mitenkään välttämättä liity maanomistukseen ja päivätöihin, usein kyseessä liikehdintä esimerkiksi veroja vastaan. Tervakaupan yhteydessä on liikehditty kaupan rajoituksia vastaan. Muualla Euroopassa ennen uskonpuhdistusta protesti on suuntautunut yhtä paljon kirkkoa kuin aatelistoa vastaan.

Kirjassa on runsaasti tositapauksiin perustuvaa huumoria, erityisesti liittyen tapahtumiin käräjillä ja niiden järjestelyihin . Haastemies on ilmeisesti yksi Suomen vanhimpia ammatteja eikä toimeenkuva ole vajaassa tuhannessa vuodessa juurikaan muuttunut, syytettyjen etsiminen metsistä on yhtä työlästä edelleen.

Oli myös mielenkiintoista lukea miten keskitetty valtio on luotu oikeastaan vasta 1600-luvulla, vielä 1500-luvulla valtakunnan lait on pitänyt hyväksyä maakuntatasolla. Eli Ruotsin historialliset maakunnat ovat oikeastaan olleet suvereeneja valtioita.

1600-luvun aikana väkivaltaiset levottomuudet katoavat miltei tyystin, ja protesti kanavoitui oikeusteitse tehtäviin valituksiin. Ruotsiin tämä valitusjärjestelmä on kopioitu Saksasta, jossa se otettiin käyttöön suurten talonpoikaissotien jälkeen. Pohjoiseurooppalaisen lainkuuliaisen korporatismin juuret ulottuvatkin 1500-luvulle, ja tämän poliittisen kulttuurin evoluution jäljet ovat edelleenkin näkyvissä. Kirjassa ei tosin ole juurikaan esimerkkejä tapauksista joissa talonpoikien valitukset oikeusteitse ovat johtaneet yhtään mihinkään. Eli valitusjärjestelmän kehittäminen on täyttänyt tarkoituksensa sataprosenttisesti. 1600-luvulla alkanut lobbaus valtiopäivilläkään ole ollut kovin tuloksellsita, lukuunottamatta tapauksia jossa talonpojat ovat onnistuneet edistämään reduktioita, eli aatelisten läänitysten palauttamista kruunulle.

Vanha ajatus että on parempi olla kuninkaan kuin aateliston ikeen alla elää edelleenkin Suomen vasemmistossa, joka laskee mielumin valtion kuin porvareiden varaan. Suomessa valitustie suoraan kuninkaalle on kitketty jo 1600-luvulla, joten unelma «herrat kuriin laittavasta kuninkaasta» on jo hieman haalistunut kollektiivisesta muistista. Venäjällä toivo kuitenkin elää yhä, siellä presidentin hallinto käsittelee vuosittain kymmeniätuhansia kansalaisten valituskirjeitä.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten Suomen säätyvaltiopäivät saivat alkuunsa?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

" Eli Ruotsin historialliset maakunnat ovat oikeastaan olleet suvereeneja valtioita."

Ruotsissa maakunnilla on vieläkin aivan toisenlainen asema kuin Suomessa. Suomalaisille on jopa vaikea käsittää, että nykyiselle monoliittiselle valtiorakenteellemme olisi paljon parempia vaihtoehtoja.

Olen asiasta kirjoitellut. Viimeksi täällä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1725...

Antti Jokinen

Lampuodit muistaakseni vuokrasivat kokonaisia tiloja, joilla saattoi olla myös torppia.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Tämähän on tosiaan kaikki aika peruskamaa, joka kerrotaan yliopistossa historian oppiaineen ensimmäisen vuoden johdantokursseilla. Hyvä, kun kirja oli antoisa!

Kuten ylempänä onkin jo mainittu, niin lampuoti tosiaan oli kokotilanvuokraaja. Torppari oli osatilanvuokraaja.

Susanna Kaukinen

Kiitos tästä, kiinnostava aihe - olisi mukava kuulla tästä paljon enemmänkin!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset