Suomalainen herraviha ja venäjämielisyys

Kansan kahtiajako on aiheena yhtä vanha kuin Suomen sanomalehdistö. Ensimmäinen sen käsittelemä kahtiajakautuminen oli 1800-luvun kiista fennomaanien ja svekomaanien välillä.

Kyse oli paitsi kieliriidasta, myös ulkopolitiikasta. Svekomaanit olivat liberaaleja ja halusivat Suomen palaavan Ruotsin yhteyteen.Snellmanin johtamat fennomaanit pitivät Ruotsia ja ruotsalaisuutta suomalaisuuden suurimpana uhkana. Niiden vastustamisessa he turvautuivat Venäjään ja kannattivat myöntyväisyyslinjaa.

Fennomaanit eivät ihailleet Venäjän poliittista järjestelmää, päinvastoin. He pitivät sitä niin arkaaisena, ettei se voinut olla uhaksi kehittyneemmälle Suomelle. Ihailun sijasta fennomaanien venäjämielisyys oli pragmaattisuutta ja epäluuloa länttä kohtaan.

Suomen jakolinja muistuttaa Venäjän intelligentsian lähes 200-vuotista jakaantumista Venäjän erityispiirteitä korostaviin slavofiileihin ja länsimielisiin zapadnikkeihin. 90-luvulla zapadnikit dominoivat, Putinin aika on ollut slavofiilien voittokulkua.

Svekomaanit tulivat pääosin aatelistosta ja kaupunkien ja rannikoiden porvaristosta. Fennomaanit tulivat sisämaasta ja vähempiarvoisesta eliitistä, erityisesti pappissuvuista. Fennomaanit pitivät itseään eliitin vastustajina ja kansan syvien rivien puolestapuhujana.

(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä)

anttirautiainen
Helsinki

Influensseri, elämävalmentaja ja motivaatiopuhuja.
https://linktr.ee/arautiainen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu