Antti Rautiainen

Kannattaako antaa köyhien rahat keskituloisille ja rikkaille?

Uuden hallituksen ohjelmassa karsitaan työttömyysetuuksia ja opintotukea, ja indeksеjä jäädytetään. Samaan aikaan huojennetaan perintöveroa ja lisätään kotitalousvähennystä, molemmat uudistuksia jotka lisäävät hyvätuloisten käyttövaroja. Kaavailtu työn verotuksen lieventäminen hyödyttää todennäköisesti eniten keskituloisia. Näiltä osin hallitusohjelma ei siis ole säästöohjelma, koska tulot vähenevät menojen mukana. Se on ohjelma jolla siirretään rahaa köyhiltä keskituloisille ja rikaille. Hallitus uskoo että tämä kääntää talouden nousuun.

Ensi näkemältä tämä vaikuttaa älyttömältä. Kaikkien ihmisten käyttövarat päätyvät markkinoille tavalla tai toisella, tuloluokasta riippumatta. Ne lisäävät aina jonkinlaista kysyntää, riippumatta siitä käyttääkö rahat köyhä vai rikas.

Joidenkin talousajattelijoiden mukaan ei kuitenkaan ole yhdentekevää kuka rahat käyttää. Tämän näkemyksen on nyt omaksunut uusi hallitus. Sen puolesta on liputtanut erityisesti Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, joka aiheutti huhtikuussa pienen kohun julistettuaan että köyhille ei kannata antaa rahaa. Ei ole yllättävää että Kangasharjun mukaan uusi hallitusohjelma «hipoo fantastisuutta» .

Tämän Kangasharjun kannattaman talousteorian mukaan raha on hyödyllisempää keskiluokan ja rikkaiden käsissä, koska keskiluokka ja rikkaat kävelevät kasvaneiden käyttövarojensa kanssa pankkiin. Osa heistä sijoittaa säästötileihin tai rahastoihin, toiset ottavat entistä suurempia lainoja ja maksavat niitä kasvaneilla tuloillaan, mutta yhtä kaikki pankit saavat enemmän tuotteitaan kaupaksi.

Jos köyhä saa pariymppiä tai satasen, hän ostaa sillä käyttötavaroita tai maksaa ulosotossa olevia laskuja, tai muuttaa hieman suurempaan asuntoon. Rahat eivät siis pääty pankkiin vaan päivittäistavaraliikkeelle, velkojille tai vuokranantajalle. Teorian mukaan pankissa raha on hyödyllisempi kuin päivittäistavaraliikkeellä, velkojilla tai vuokranantajalla, koska pankit rahoittavat investointeja jotka nostavat talouden kasvuun.

Tämä teoria ei nauti taloustieteilijöiden yksimielistä tukea. Esimerkiksi Mariana Mazzucaton ja Randall Wrayn tuore paperi  esittää, että finanssisektorin hurja kasvu viime vuosikymmenien aikana ei ole koitunut talouden reaalisektorin eduksi, koska finanssisektori on investoinut lähinnä itseensä. OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on itsessään talouskasvua vähentävä tekijä.

Kangasharju laulaa sen lauluja kenen leipää syö. Tekeekö se hänestä pahan ihmisen? Ei välttämättä, itse kunkin maailmankatsomus muokkaantuu aina oman aseman mukaan. Kangasharjun mielipiteet ovat vain yhden henkilön mielipiteitä, ongelma niistä tulee vasta kun niistä tulee valtavirtaa ja ne päätyvät hallitusohjelmaan, kuten nyt on tapahtunut.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Jouni Nordman

Jos hallitus poista byrokratia joka tekee tuloloukuja, jolloin päästään siihen tilanteeseen että aina ihmisen taloudellinen tilanne paranee jos on työtä. Eli jos byrokratiasta poistetaan sen tuomat ongelmat, niin itse asiassa köyhät työikäiset saavat aika paljon, sillä saavat ihmisarvon jota heillä tähän mennessä ei ole ollut.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hyvä kirjoitus, kiitos!
Kirjoitan osittain samasta asiasta täällä:
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195960-...
Lainaan itseäni:
"Vielä vakavampi asia kuin lakot, jotka sinänsä pienentäisi ostovoimaa pariksi kuukaudeksi, on se, että nyt hallitus saa aikaan uuden 1990-luvun tilanteen => pienyrittäjiä kaatuu seuraavan puolen vuoden aikana kuin heinää - koska asiakkailla ei ole rahaa. Ja pienyrittäjien asiakkaat ovat useinkin juuri tavallinen kansa.

On myös huomioitava se, että vähävaraisempi osa kansasta ostaa vähemmän (ulkomaalaisia) luxus-tuotteita, enemmänkin ruokaa, maksavat vuokransa jne.
Eli vähävaraisen raha jää suurelta osin kotimaahan.

Eli tästä kärsi "tavikset" ja pienellä viiveellä myös pienyrittäjät, joiden tulevaisuus on kaikista heikoin => eivät pääse esim. kortistoon ja sossusta eivät saa mitään ennen kuin omaisuus on myyty.
(Olin 1990-luvulla yrittäjä, ja uskon tietäväni mistä puhun)."

ja

"Vaihtoehtoja oli monia:
- Esimerkiksi harmaasta taloudesta - sen tukkimisesta - oltaisiin saatu miljardeja.
- Sipilän olisi, muiden kanssa, pyytäneet kansaa äänestämään lompakolla. Eli ostamaan vielä enemmän kotimaista. Tämän taakse olisi varmaankin saatu koko eduskunta - ja siitä olisi varmasti muodostunut "yhteiskuntasopimus" vailla vertaa.

Ja on yleisesti sanottu, että jos suomalaiset ostavat 10% enemmän kotimaista, olisi Suomessa täystyöllisyys."

Henry

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Ja on yleisesti sanottu, että jos suomalaiset ostavat 10% enemmän kotimaista, olisi Suomessa täystyöllisyys."

Jos joku vielä kertoisi, mitä kotimaista ylipäätään pystyy nykyisin ostamaan?

-kotimainen, edullinen auto? A-mersu vain kasataan Suomessa ulkomaisista osista, eikä sekään kilpaile eniten myydyn tittelistä.
-kotimainen vene? Kuka ylipäätään tarvitsee ja ovat yleisesti 50% kalliimpia kuin tuontiveneet?
-kotimainen kodin elektroniikka?
-kotimainen tietotekniikka?
-kotimaista pienkonetekniikkaa?
-kotimaisia urheiluvälineitä?
-kotimaiset asusteet ja kengät? Niitä löytyy, jos oikein etsimällä etsii, mutta vain hintaluokista, joihin köyhien varat eivät riitä.
-kotimaista ruokaa, jos rahat riittävät.

Kotimaisuudesta täytyy, ikävä kyllä, olla samalla valmis maksamaan vähintäänkin 10-20% suurempaa hintaa.

Jos nyt kotimaista välttämättä haluaa, niin WC-paperia ja kuorma-autoja täällä kaiketi varmuudella vielä tehdään ja tietysti traktoreita.

Tai jos haluat tonnin sellua pihallesi, sekin lienee kotimaassa tuotettua.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

:)
Ymmärrän kyllä piikin, mutta ei köyhä osta Mersuja, veneetkin ovat soutuveneitä ja taatusti kotimaisia.
Elektroniikan osalta on toinen juttu - paitsi tietenkin puhelinten osalta.

Enimmäkseen ostamme/maksamme juuri niitä asiota, joista blogisti puhuu: ruokaa, maksamme mahdolliset velkamme sekä tietenkin vuokramme. Viemme kakarat katsomaan lätkää - ei Calagary'n, vaan lähimmälle kotijoukkueen areenalle.
Emme osta ulkomaista Cheddar-juustoa vaan ihan Oltermannia. Tiedämme, ettei kannata ostaa Turun Sinappia vaan "sitä toista".

P.S, Olen ostanut viimeiset 25 vuotta vaatteeni kirpparista, eli minun vaateostokseni ovat menneet suomalaisille ja jäänneet tänne kiertoon.

Henry

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Vaikka ymmärsin viestisi en voi vastustaa kiusausta kysyä miksi ei kannata ostaa Turun Sinappia?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #7

Joku monikansallinen yhtiö osti Turun Sinapin viime laman aikaan.
Sen valmistus siirrettiin muistaakseni Puolaan.
Vanhat työntekijät pistivät uuden firman pystyyn ja tekevät nyt Aura-sinappia.
Aura-sinapista tuli menestys, koska moni tiesi, että suomalainen yhtiö on takana ja että se tehdään Suomessa.

Henry

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #8

Turun Sinappia valmistaa nykyään suomalainen Maustaja Oy.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #9

Mutta voitot menee ulkomaille.

Henry

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #11

Eivät ne sitä ilmaiseksi siellä Pyhäntälässä tee, työntekijätkin lienevät pääosin suomalaisia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Turun Sinappia on Unileverin omistama merkki, jonka he saivat omistukseensa Jalostaja-yhtiön ostaessaan pitkälti ennen 90-luvun lamaa. Turun Sinappia valmistetaan Suomessa Pyhännällä ja sillä on Suomalaisen Työn Liiton Avainlippumerkki. Toki Turun Sinappia on myös maailmankansalainen, kotipaikka kun on ollut aiemmin Suomen Turun lisäksi sekä Ruotsissa että Puolassa. Ajattelin että jo kommenttini muotoilusta olisit huomannut, mutta tässä siis auki kirjoitettuna, mitä tarkoitin kysymykselläni.

Edit: Vaikka pidän tarinastasi vanhojen työntekijöiden pystyttämästä firmasta enemmän, on todellisuus vähemmän romanttinen. Auran Sinapin valmistaa Oy Lunden Ab Jalostaja, joka valmisti aiemmin Turun Sinappia ostettuaan Jalostajan tuotantolaitoksen ja tavaramerkin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #10

I stand corrected!
Muistin väärin.

Henry

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12
Jouni Nordman

Harmaantalouden kitkemisessä on yksi ongelma ja sen sen järjestämisen kalleus, sillä se vaatii ihmiistyötä. Toinen puoli on siinä että yritysverotus on EU:s siirtyvät, jolloin itse pääoma on liikkuva.

Eli jopa verottaja laskee kannattavuutta, eli hekään ei pieniin asioihin kannata puuttua. Eli kun verottajalle tule tulosvastuuta, niin he myös joutuu laskemaan mikä kannattaa tehdä, sillä sillä organisaatiolle jolla verottaja toimi, niin ei ole aika kaikkeen puuttua. Tämä sama toteutuu myös poliisista, jolle voit kokeilla heidät saada varustettua polkupyörää etsimään lähtemään, johon he ei lähde.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ei taatusti pidä paikkansa.
Talousrikostutkija ja verottajan yhteistyö on tuonnut 7-kertaisesti sen minkä yhteiskunta on panostanut.

Ja sitäpaitsi kysymys on periaatteellinen: Suomalainen rakennusyrittäjä on ahdingossa tai kilometritehtaalla sen vuoksi, ettei asioita tutkita tai lainsäätäjät eivät luo lakeja, jotka antavat asianomaisille valtuuksia tutkia.
- Eikö PS:ia kiinnosta suomalainen yrittäjä?
- Eikö kiinnosta se, että tämä pärjää määrätyillä aloilla ainoastaan tekemällä kuten muut; rikkomalla lakia?

Jos haluat linkkejä siitä, miten homma todellisuudessa menee, missä mättää jne. - niin sano - teen siitä blogin Sinulle.

Henry

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Linkki meni varmaankin väärään blogiin?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Suurin osa Suomen pankkisektorista on ulkomaisessa omistuksessa. Rahaa siirretään siis käytännössä pois Suomesta. Ei kovin isänmaallista.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Tärkeä lisä tähän keskusteluun Akateemisesta talousblogista:

"On yksi taho, joka ei kärsi nytkään, rahoitussektori tietenkin. Sen pitäisi kärsiä, siitä me muut hyötyisimme" http://blog.hse-econ.fi/?p=6586

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset