Antti Rautiainen

Lisää työpaikkoja vai ennätysosingot?

Talouden takkuilusta huolimatta ensi keväänä on luvassa ennätykselliset osinkotuotot, jopa neljäsososalle pörssiyhtiöistä ennustetaan yli 5 prosentin osinkoja. Jo viime keväänä osingot olivat suurempia kuin koskaan pörssiyhtiöiden historiassa ja ensi keväästä on tulossa vielä parempi.

Osinkojuhlat ovat seurausta edellisten hallitusten lahjoista yrityksille, Kela-maksun poistamisesta vuonna 2009 ja yhteisöveron alennuksesta vuonna 2013. Lahjojen tarkoitus oli kannustaa yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja, mutta toisin kävi — lisärahat lypsettiin suoraan ulos yrityksistä osinkoina, eikä työpaikkoja syntynyt.

Vaikuttaa siltä, että pörssiyhtiöiden mielestä Suomessa ei ole niille enää mitään tarjolla. Ehkä talouden stagnaatio oletetaan pysyväksi. Ehkä yritykset ajattelevat, että öljyhuipun lähestyessä talouskasvua ei enää ole odotettavissa. Tai ehkä näin ajatellaan johtavien teollisuusmaiden pörssiyhtiöissä, tai sitten näin toimitaan kaikkialla kvartaalikapitalismin kolmen kuukauden tapahtumahorisontin pakottamana ja Suomen yritykset vain seuraavat näitä trendejä pakon edessä.

(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Osinko on osuus yhtiön tuloksesta, joka jaetaan yhtiön osakkeenomistajille. Osinko jaetaan siis tuloksesta. Tämän mukaan osinkoa ei voida jakaa laisinkaan, jos yhtiö ei harjoita voitollista liiketoimintaa.

Toinen varsin merkittävä käsite osinkoon liittyen on yhtiön osingonjakosuhde. Tämä peilaa yhtiön pääomarakenteeseen liittyvää politiikkaa: jaetaanko voittovarat pääosin osakkaille, vai investoidaanko varat tulevaan kasvuun?

Jos osinko voittovaroista jätetään maksamatta osinkoina osakkeenomistajille voittovarat jäävät yhtiöön pääomarakenteen vahvistamiseksi tai tulevia investointeja tai yritysostoja varten.

Sinänsä osingonmaksun pidättäytymisellä ei ole mitää tekemistä työpaikkojen syntymisen kanssa. Investointi voi olla vaikka tuotantokoneiston modernisointi joka vähentää merkittävästi työpaikkoja yrityksessä.

Kun yhtiö jakaa osinkoa se jakaa osinkoa siksi, että sillä ei ole hyvää kasvunäkymää tai investointikohteita näköpiirissä ? Tässäkään tapauksessa yhtiö ei ajattele olla jakamatta osinkoa siksi, että se investoisi työllisyyden nimissä sellaiseen toimintaan tai tuotantoon joka ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Tosin yhteisöveron n. 800 miljoonan euron alennuksella yrityksille tavoitteena oli saada yritykset investoimaan ja dynaamisten vaikutusten myötä lisäämään työllisyyttä. On totta ettei tavoite toteutunut, mutta väite siitä, että panostus meni suoraan osinkoihin on liian yksinkertaista.

Suoranaisesti ei voida todistaa mitkä yritykset olisivat olleet taloudellisissa vaikeuksissa ilman yhteisöveron alennusta ja mitkä yhtiöt lähtökohtaisesti kiittivät ja jakoivat osuutensa osinkoina omistajilleen.

Pörssiyritykset jakoivat vuoden 2014 tuloksestaan osinkoina yli 10 miljardia euroa joten yhteisöveron alennus olisi ollut vain häviävän pieni osa osingonjaosta jos joku pystyisi osittamaan niin tarkoiuksellisesti tapahtuneen.

Ongelmana näyttää olevankin nyt yritysten näköalattomuus ja heikkojen suhdanteiden luoma varovaisuus investointeihin.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

On hyvä pointti että investoinnit eivät aina lisää työllisyyttä, ja että valtion tukitoimet saattoivat osiltaan vain vähentää tappioita, eikä lisätä voittoja.

Kuitenkin on aika vaikeaa kuvitella miten työpaikat voisivat kasvaa yksityissektorilla ilman investointeja tai säännöstelypolitiikkaa.

Bottom line on että näköalattomuus ja heikot suhdanteet ovat pysyvä asiantila, jos ei nyt niin ainakin 50 vuoden päästä jolloin öljyn ja monien muiden luonnonvarojen tuotantohuiput ovat kaukana takanapäin. Eli joko nyt tai muutaman vuosikymmenen päästä ollaan tilanteessa jossa huojennukset yksityissektorille eivät luo mitään työpaikkoja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset