Antti Rautiainen

Älykkäät koneet vaativat tuotantovälineiden yhteisomistusta

Jukka Peltokoski kommentoi perjantaina Tivin julkaisemaa Frank Martelan juttua Erik Brynjolfssonin Suomen vierailusta otsikolla ”älykkäät koneet vaativat perustuloa”.

Perustulo on vaarallinen vaatimus, koska se voidaan saada aivan erilaisena kun ollaan pyydetty- Valtaenemmistö ihmisistä jotka ovat kampanjoineet perustulon puolesta Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana tuntuu olevan tyytymätön hallituksen perustulokokeilun, joka on rajattu kapeaan kohderyhmään ja jonka tarkoituksena tuntuu olevan pelkästään matalapalkkatyön mahdollistaminen. Minusta on ollut aina selvää, että perustulon käyttö pääoman intressien puolesta on sekä mahdollista että todennäköistä (1, 2).

Palkkatyöfetisissi vain voimistuu


Siinä missä perustulo projektina työttömien laittamiseksi töihin elää hyvin, perustulo projektina palkkatyön tarpeen vähenemiseen on jatkuvasti marginalisoitunut 1980-luvulta, jolloin sitä piti esillä esimerkiksi keskustapuolue, ja 90-luvulta jolloin siitä puhui presidentti Koivisto.


Palkkatyöfetisismi on sen sijaan kasvanut yhteiskunnassa samaa tahtia kuin palkkatyön katoamisen aiheuttama työttömyys, eikä tämän kehityksen pitäisi yllättää ketään. Mitä vähemmän on työpaikkoja, sitä enemmän koetaan tarvetta holhota, kontroloida ja rangaista työttömiä ja teettää heillä ilmaista työtä. Sitä enemmän järjestetään pakollisia työkkärin haastatteluja ja koulutuksia. Vuonna 2015 palkattomiin työllistämistoimiin sijoitettujen määrä ylitti ensimmäistä kertaa palkattuihin työllistämistoimiin sijoitettujen määrän.


Yhä useammalle puolen vuoden sijaisuuksista tulee facebookissa juhlistettavia elämäntapahtumia, ja vakityön saavuttaminen on häihin tai esikoisen syntymään verrattavissa oleva merkkipaalu, joskin harvinaisempi. Jos vielä 5 vuotta sitten jokaisesta mielekkäästä työpaikasta tappeli 10 hakijaa, nyt hakijoita on 100 ja kymmenen vuoden päästä 1000. Suurin osa työnantajista on lopettanut hylättyihin hakemuksiin vastaamisen.


Suomen köyhimmän tulokymmenyksen käytettävissä olevat ostovoimakorjatut tulot ilman tulonsiirtoja ovat tänään pienemmät kuin vuonna 1990. Eniten ovat kasvaneet rikkaimman kymmenenneksen käytettävissä olevat tulot. Tätäkin enemmän ovat kasvaneet rikkaimman prosentin tulot, rikkaimmasta promilesta puhumattakaan. Ja mitä enemmän rikkaat rikastuvat, sitä enemmän Kelaan kepun kautta suojatyöllistetyn Liisa Hyssälän kaltaiset toimijat huutavat että ”nykymenoon ei ole varaa” .

Talousjärjestelmässämme teknisestä kehityksestä hyötyy aina eniten pääoma, ja mitä enemmän pääoma on voitolla, sitä vähemmän se haluaa jakaa omastaan. Palkkatyöfetissin lietsominen on myös palkansaajajärjestöjen strategia, koska palkkatyön merkityksen väheneminen on suora uhka niiden olemassaololle. Siksi palkansaajajärjestöt ovat pääoman uskollisimpia liittolaisia silloin kun he kamppailevat yhdessä perustuloa vastaan.

Palkkatyön häviämisen väistämättömyyden sijasta puhutaan siitä miten onni ja vakityöpaikka uupuvat esimerkiksi asenteen puutteen tai ”työhakemusten puuduttavat samanlaisuuden” vuoksi. Ja ennen kaikkea meidän pitäisi kaikkien ryhtyä yrittäjiksi, aivan kuin kehitysmaiden elinkeinorakenteeseen siirtyminen johtaisi kehitysmaiden kaltaisiin kasvulukuihin. Perustulo oli ehkä 80-luvulla valtavirtainen ratkaisu, mutta nyt ainoa yleisesti hyväksytty ratkaisu on self-help ja menestyjien ylimielisten neuvojen kuuntelu.

Hallittujen vallankäyttö yhteiskunnassa

Perustulosta palkkatyön vaihtoehtona ei puhu enää presidentti tai keskustapuolue, vaan Peltokosken ja Eetu Virenin kaltaiset melko marginaaliset radikaalit. Jälkimmäinen kuittaili maaliskuussa anarkisteille heidän naivista käsityksestään valtiollisen vallankäytön ja perustulon suhteesta.

Alkukantaisin yhteiskunnallinen vallankäytön tapa on suora väkivalta. Toinen vallankäytön tapa eli taloudellinen vallankäyttö johtaa sekin esihistorialliselta ajalta. Työntekijälle taloudellisen vallankäytön mahdollistaa ennen kaikkea lakkoilu. Viime vuosisadan alkupuolelle asti ei hallituilla ollutkaan muita tapoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kuin nämä kaksi, ja anarkistien analyysi onkin tavallaan jämähtänyt vuosisadan takaiseen tilanteeseen. Anarkistit olettavat, että kriisitilanteessa muut yhteiskunnallisen vallankäytön muodot katoavat, ja yhteiskunta palautuu niin alkukantaiseen tilaan että jäljellä on vain kaksi yksinkertaisinta vallankäytön muotoa.

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä kuvaan tuli myös kolmas vallankäytön tapa eli äänestäminen. Pääosin perustulosta elävällä ei ole käytössään kahta ensimmäistä tapaa, mikä voi olla yksi syy siihen että moni prekarisaatiokeskustelua Suomessa viime vuosikymmenellä viritellyt on päätynyt puoluepolitiikkaan. Teoriassa perustulo voisi antaa taloudellista valtaa kuluttajana, mutta käytännössä kaikesta kuluttamisesta kieltäytyvä kuolee nopeasti nälkään tai kylmyyteen.

Kehittyneen yhteiskunnan jäsenet ovat toisistaan riippuvaisia lukemattomien muidenkin suhteiden kuin pelkän palkkatyön tekemisen kautta, ja riippuvaisuus on aina myös valtasuhde. Erilaiset mediat ovat esimerkiksi mahdollistaneet koko yhteiskunnan läpäisevän arvokeskustelun, johon voivat teoriassa osallistua kaikki taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.

Käytännössä mistään näistä monimutkaisista riippuvuuksista ja vallankäytön keinoista ei ole seurannut sellaista painostuskeinoa joka olisi kahden, tai edes kolmen ensimmäisen veroinen. Voi keskustella loputtomasti siitä kuinka Foucault osoitti vallankäytön laajenneen kaikkialle. Mutta kenties tämä keskustelu vain verhoaa sen, ettei Virenillä ole ehdottaa mitään sellaista vuoteen 2016 soveltuvaa keinoa vallanpitäjiä vastaan, mikä varmistaisi ettei perustulosta tule asetta hallittuja itseään vastaan. Anarkistien naivi ja primitiivinen käsitys vallankäytön keinoista on sekin parempi kuin kaikkien vallankäytön keinojen puuttuminen.

Anarkistien mukaan luokkayhteiskunnasta ei voi päästä eroon ilman tuotantovälineiden yhteisomistusta, ja se on myös ainoa keino taata että kaikki hyötyvät teknisestä kehityksestä. Se miten keskustelu perustulosta ratkaisuna palkkatyön vähenemiseen marginalisoituu samaa tahtia palkkatyö- ja yrittäjyysfetissin voimistumisen kanssa on vahvaa evidenssiä anarkistien teesin puolesta.

Tietysti voin olla väärässä

Ehkä vallanpitäjät joku päivä kuuntelevat Brynjolfssonin kaltaista ”poliittisesti neutraalia” ajattelijaa, joka toistaa vain sitä mistä marxilaiset ovat puhuneet jo 100 vuoden ajan. Ehkä he tämän seurauksena eivät enää pakota meitä yrittäjyyteen, tai kilpailemaan yhä verisemmin vähentyvistä työpaikoista. Ehkä kasvava työttömien massa äänestää joku päivä valtaan hallituksen joka luo mielekkään kokoisen perustulon. Ehkä löydetään joku kokonaan uusi tapa kamppailla joka ajaa saman asian.

Tai ehkä kapitalismi lopettaa itse itsensä tehottomana: Zerohedge julkaisi perjantaina jutun  joka ennustaa että Euroopan keskuspankin on kohta pakko ostaa pörssiyhtiöiden osakkeita osana QE-ohjelmaansa. Ehkä kaikki tuotantovälineet päätyvät vielä valtioiden haltuun QE-ohjelmien kautta, koska kapitalistit eivät enää halua eivätkä osaa investoida. Tällöin perustuloa voisi ajatella osinkona yhteisesti omistettujen tuotantovälineiden tuotosta, ja ero anarkistien visioon olisi vain niissä yksityiskohdissa kuinka näitä tuotantovälineitä hallinnoidaan kollektiivisesti.

 

Antti Rautiainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä on Frank Martelan roskaa, ensimmäistäkään näyttöä vahvasta tekoälystä ei ole:

"Nyt ensimmäistä kertaa koneet ovat alkaneet laajassa mitassa korvata ajattelutyötä."

Toisaalta:

Results like these indicate that cooks, gardeners, repairmen, carpenters, dentists, and home health aides are not about to be replaced by machines in the short term. All of these professions involve a lot of sensorimotor work, and many of them also require the skills of ideation, large-frame pattern recognition, and complex communication. Not all of these jobs are well paying, but they’re also not subject to a head-to-head race against the machine. / Brynjolfsson & McAffee

Lisää Martelan höpöä:

"Siksi koulun kannattaa keskittyä metataitoihin: Luovuuden ja yrittäjämäisen asenteen opettamiseen sekä itse oppimiskyvyn vahvistamiseen, jotta ihminen kykenee elämänmittaiseen oppimiseen. "

Stubbin harhoja:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215056-stubb...

Pekka Iiskonmaki

''Älykkäät koneet vaativat tuotantovälineiden yhteisomistusta''

Tulevatko he apajalle ilman omaa panostusta? Tarkoitat kaiketi niiden riistoa tekijöiltä muille.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Älykkäät koneet vaativat tuotantovälineiden yhteisomistusta"

Tuskin. Eiköhän älykäs kone oivaltaisi nopeasti, ettei yhteisomistus toimi. Ei ainakaan, jos omistajina olisi ihmisiä. Tietysti jos omistajina olisi pelkästään täysin loogisia koneita, joihin olisi ohjelmoitu haluttu moraali (luultavasti kollektivistinen) ja jotka eivät missään tilanteessa tästä moraalista poikkeaisi, niin sitten tilanne voisi olla toinen.

Niko Sillanpää

"Tai ehkä kapitalismi lopettaa itse itsensä tehottomana: Zerohedge julkaisi perjantaina jutun joka ennustaa että Euroopan keskuspankin on kohta pakko ostaa pörssiyhtiöiden osakkeita osana QE-ohjelmaansa."

Kyse ei ole suoranaisesti niinkään kapitalismista tai ylipäätään tuotannosta kuin rahajärjestelmästä.

Eräs vaihtoehto kysyntäelvyttää on kohdistaa QE suoraan kansalaisiin eli jakaa näille rahaa. Nykyiset strategiat vain paisuttavat arvopaperien hintoja. Mutta tähän asti rahan jakaminen tavallisille kansalaisille on ollut ilmeisesti ideologisestikin mahdotonta, on ollut helpompaa jakaa rahaa jo valmiiksi miljonääreille/miljardööreille.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Teknologian kehitys ei juuri lisää työttömyyttä. Maatalous, tekstiiliteollisuus ja moni muu toimiala on automatisoitu, mutta työllisyys on silti korkea, sillä ihmistyölle on silti aina rajaton kysyntä. Koneet eivät vaadi palkkaa, joten kaikki teknologian aiheuttama tuotannon kasvu siirtyy kuluttajille halvempina ja parempina tuotteina. Tuotannon kasvu ei hyödytä yrityksiä tai yritysten omistajia, sillä he kilpailevat toisiaan vastaan, ja joutuvat laskemaan hintojaan teknologian kehittyessä.

Eriarvoistuminen johtuu kaupungistumisen aiheuttamasta tonttimaan arvonnoususta ja valtion turvaamasta maanomistajien monopolista. Maanomistus on keskittynyt rikkaille, ja köyhät maksavat maanomistajille maan vuokraa paitsi asuntojensa vuokrissa, myös kaikkien käyttämiensä palvelujen hinnoissa. Jos maapohjan arvosta perittävä vero olisi asetettu oikein (huomattavasti nykyistä korkeammaksi), asuntojen hinnat seuraisivat kuluttajahintaindeksiä, eivät palkkoja: http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_...

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Työllisyys ei ole korkea Suomessa.

Hintojen laskemista kutsutaan deflaatioksi, ja sitä tapahtuu vain poikkeuksellisissa kriisiolosuhteissa. Pidemmän päälle deflaatio romuttaa talousjärjestelmän kokonaan, koska kukaan ei investoi.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Suomessa työllisyys ei ole yhtä korkea kuin esim. Ruotsissa, johtuen mm. Suomen huonommasta päätöksenteosta. Ruotsissa kuunnellaan taloustieteilijöitä enemmän kuin Suomessa. Suomen verrattain matalasta työllisyydestä ei kuitenkaan voi syyttää teknologista kehitystä, sillä Ruotsissa on käytössä ihan yhtä uutta teknologiaa kuin Suomessakin.

Elektroniikassa on käynnissä jatkuva deflaatio, ensi vuonna saa todennäköisesti nyt myynnissä olevia laitteita parempia nykyistä halvemmalla. Ei tämä kuitenkaan lopeta ihmisten investoimista elektroniikkaan, vaikka asia on yleisesti tiedetty.

Deflaatiosta on hyvä kirjoitus täällä: http://www.talouselama.fi/tebatti/deflaatiossa-ei-...

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen Vastaus kommenttiin #8

Ruotsin työttömyys heinäkuussa oli 6.3 prosenttia ja talvisin huomattavasti korkeampi (viime talvella korkeimmillaan 7.7%). Se on korkea työttömyys, vaikkakin matalampi kuin Euroopassa keskimäärin. Rakenteellinen automatisaatin aiheuttama työttömyys on varmaan sieläkin 5%:n tienoilla. 10 vuoden kuluttua se voi olla 10%:n tienoilla.

Se että vanha elektroniikka on halvempaa kuin uusi ei ole deflaatiota.

Lepomäen ja Luoman juttu on on tiukasti taloustieteen valtavirtaa vastaan. Mielenkiintoinen näkemys sinänsä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset