Antti Rautiainen

Lyhyt suoran demokratian historia

Yleiskokoukset ja erilaiset neuvostot tuntuvat olleen pikemminkin sääntö kuin poikkeus kuninkaiden rinnalla varhaisissa kaupunkivaltioissa, esimerkiksi muinaisessa Intiassa ja Sumerissa. Näistä järjestelmistä ei kuitenkaan tiedetä yhtä paljon kuin antiikin Kreikasta. Siksi demokratian historiankirjoitus alkaa sieltä.

Vuonna 510 eaa. ateenalaiset kumosivat Hippiaksen[1] diktatuurin, ja seuraavien kahden–kolmen vuoden aikana luotiin järjestelmä, jota alettiin kutsua demokratiaksi (δημοκρατία, kansan valta). Järjestelmän ytimessä oli yleiskokous ekklesia, joka äänesti laeista ja sopimuksista. Osallistumisoikeus yleiskokoukseen oli yli 20-vuotiailla vapailla miehillä.[2]

Yleiskokous ei päättänyt kaikista Ateenan asioista, vaan osa oli delegoitu hallinnolle ja tuomioistuimille. Näiden tehtävien hoitajia ei kuitenkaan valittu vaaleilla vaan heidät arvottiin. Edustuksellista demokratiaa Ateenassa edustivat ainoastaan sotilasasioista vastaavat maistraatit, joiden edustajat valittiin äänestämällä yleiskokouksissa.

Kreikan kaupunkivaltioiden välisessä valtataistelussa Ateenan päävastustaja oli Sparta. Sparta oli militaristinen luokkayhteiskunta, mutta se muistutti yhtä paljon tasavaltaa kuin diktatuuriakin. Syntyperältään spartalaisilla naisilla ei ollut äänioikeutta, mutta heillä oli oikeus kattavaan koulutukseen, omaisuuteen ja perintöön, mitä ei ollut muissa Antiikin Kreikan kaupungeissa.

Spartassa oli kaksi eri klaaneihin kuulunutta kuningasta, joiden oli tarkoitus valvoa toistensa vallankäyttöä. Yleiskokoukseen saivat osallistua kaupungin aikuiset ja vapaat miehet, ympäröivien kylien asukkailla ja orjilla ei ollut äänioikeutta. Lisäksi kuninkaita valvoi viiden hengen ephoroi, joka vastaa jossain määrin hallitusta. Yleiskokous valitsi ephoroin edustajat vuodeksi kerrallaan, eikä toimikautta saanut uusia. Yleiskokous myös äänesti laeista.

Loput kirjoituksesta täällä: 
http://perustelehti.fi/lyhyt-suoran-demokratian-historia/

 

[1] Hippias oli Ateenan tyrannina veljensä Hipparkhoksen kanssa. Hippias karkotettiin vuonna 510 eaa. ja hän kuoli 490 eaa. jälkeen.

[2] Demos merkitsi vapaita mieskansalaisia. Suurimmillaan antiikin Ateenan metropolialueella asui puolisen miljoonaa ihmistä, joista vapaita miehiä oli arviolta 40 000.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Juttusi alkoi hyvin, mutta jäi kesken. Jatkan omine lupineni tuota suoraan nykypäivän harhaluuloihin.

Luulemme, että länsimaat ovat demokratioita. Sitähän ne eivät ole. Äänestysoikeus ei tee maata demokratiaksi, jos ehdokkaat valitsee harvainvalta kuten tehdään USAssa, Venäjällä, Kiinassa tai Intiassa. Edes ehdokkaaksi ei pääsyä ilman harvainvallan taloudellista ja poliittista tukea.

Suomessa näkyy demokratian puuttuminen puoluekoneistojen jarrutuksen kautta. Näissä pesii harvainvalta, joka on vallassa, vaikka puolue menettäisi ääniä. Edustuksellinen demokratia vesittää loput.

Presidentinvaalien farssiluonne johtuu demokratian puutteesta. Puolueet estävät hyvien presidenttiehdokkaiden pääsyn läpi niiden seulan. Ei ole kiinnostavia kandidaatteja, joita äänestää.

Hyvä ehdokas on itsenäisesti ajatteleva ja toimiva, älykäs sekä koulutettu ja monipuolisesti kokenut henkilö. Kokemukseen kuuluu myös työskentely yritysmaailmassa, koska ilman tätä ei ole kykyä tajuta miten kansakunnan varallisuus luodaan. Poliitikkona oppii vain jakamaan uudelleen jonkun jo tienaamaa rahaa. Sellainen ei vaadi paljon osaamista.

Kun katsomme nykyehdokkaita presidentinvaalissa niin he ovat pääosiltaan kaukana sopivasta ehdokasprofiilista maan johtoon. Ei ole todellisia vaihtoehtoja.

Demokratian toimivuus mitataan tuloksilla. Mikä on maan väestön henkinen tila, varallisuus, ostovoima, elintaso heikoimmillakin, väestön terveys ja turvallisuus. Siksi ehdokkaiden laatu on oleellista, mutta myös valitsijoiden. Asetamme vaatimuksia ehdokkaille. Se ei riitä. Pitää asettaa vaatimuksia myös äänioikeuden saaville. 18v ikä ei ole riittävä siihen. Jo muinaiset kreikkalaiset tajusivat tämän. Olemme heitä jäljessä 2400 vuotta demokratian mallin järkevässä soveltamisessa.

Meille on nykyään tärkeämpää, että kenellekään ei tule paha mieli, jollei voi äänestää. Tai jollei pääse ehdokkaaksi, vaikkei ole itsellä mitään edellytyksiä luottamustehtävän hyvään hoitoon eikä myöskään valitsemaan tehtävien hoitajia.

Siksi voimme perustellusti epäillä nykyisen ns demokratiamme edellytyksiä toimia hyvin eli tuottaa koko kansan kannalta parhaat mahdolliset tulokset.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Olen jostain joskus lukenut että varhaisimpia demokratian kokeiluja oli myös muinaisessa Tverin suomensukuisessa tasavallassa.
Muistaakseni päätökset siellä tehtiin yleiskokouksessa, en tiedä oliko kaikilla kansalaisilla yhtäläinen oikeus osallistua kokoukseen, mutta kovimman huutomyrskyn osakseen saanut lakiesitys voitti.
Onko blogistilla tietoa tästä demokratiasta?
Meillä Suomessa demokratia on lähinnä silmänlumetta. Puolueet päättävät mitä päättävät ilman kansan mandaattia. Tosin osasyy on kansalla itsellään koska se ei koskaan muuta äänestyskäyttäytymistään muuten kun joko äänestää tai sitten ei! Todellisia muutoksia puolueesta toiseen tapahtuu vähän ja paluu takaisin taas pian.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Kuten jutussa mainitsin, yleiskokoukset ovat varmasti olleet käytäntö sekä germaaneilla että slaaveilla, mutta todennäköisesti myös suomensukuisilla kansoilla. Dokumentaatiota tästä on kuitenkin niin vähän, ettei muinaisten suomalaisten yhteiskuntajärjestelmästä voi sanoa kauheasti mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset