Antti Rautiainen

Intersektionaalisuus ja antikapitalismi Suomessa

Suomalaisen feminismin keskeisin areena on verkkoalustat. Liike on hajautettu, eikä sillä ole mitään yhtä kaikkien, tai edes enemmistön tukemaa järjestöä. Viime vuonna perustettua feminististä puoluetta tukee sitäkin vain vähemmistö feministeistä. Alle vuoden ikäiseksi puolueeksi se kuitenkin pärjäsi ihan kohtalaisesti kunnallisvaaleissa, ja monet Suomen tunnetuimmat feministit ovat sen aktiiveja tai tukijoita. Puolueen merkitys feministiselle keskustelulle tulee olemaan merkittävä, vaikka se ei koskaan pääsisi eduskuntaan asti. Feministinen puolue määrittelee itsensä intersektionaaliseksi, ja se tulee varmasti vaikuttamaan siihen miten intersektionaalisuus tullaan Suomessa määrittelemään.

Suomen feministisen puolueen konsepti on lainattu Ruotsista, ja Ruotsin feministisen aloitteen vaikutus näkyy selvästi puolueen dokumenteissa. Erojakin on, Ruotsin feministinen aloite mainitsee ohjelmassaan kapitalismin pariin kertaan yksiselitteisen kielteisenä ilmiönä:

Därför utgår vår utrikespolitik från en antikolonial analys och strävan efter att rubba den ekonomiska, politiska och symboliska maktkoncentrationen där patriarkat, kapitalism och rasism stärker gamla och nya former av kolonialt förtryck 1)

Ohjelmassa ei kuitenkaan määritellä kapitalismia, eikä sanota mitä sen tilalle tulee.

Suomen feministinen puolue mainitsee kapitalismin yleisohjelmassaan vain kerran, yhteydessä josta ei tule selväksipyritäänkö kapitalismista eroon:

Kapitalismi ja sen luokkarakenteet eivät selitä syrjintää, seksismiä ja rasismia, jotka tiedetään myös sosialististen järjestelmien ilmiöiksi 2).

Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro on pyrkinyt tekemään julkisuudessa irtiottoa vasemmisto- ja oikeistojaotteluun, samaan tapaan kun vihreät puolueet ovat tehneet jo 80-luvulta asti. Tämän haastattelussa Aro kertoo, että ”puolue onkin pyrkinyt irtautumaan perinteisestä oikeisto-vasemmisto-asettelusta vastauksena 'tämän päivän todellisuuteen'”3). Ruotsin feministinen aloite teki samanlaisia ulostuloja perustamisensa aikaan 10 vuotta sitten  4), mutta sittemmin vastaavat ulostulot ovat olleet harvinaisia. Vaikuttaa siltä, että Ruotsin puolue yrittää vedota vasemmiston äänestäjiin enemmän kuin Ruotsin vihreät.

 

Toisaalta suhtautuminen vasemmistolaisuuteen on pelkkää identiteetin rakentamista, se ei kerro mitään suhtautumisesta kapitalismiin. Suomen vasemmistoliittokaan ei ole kapitalismikannaltaan kovin selvä. Puolueen vuoden 2007 periaateohjelmassa 5) halutaan ”haastaa globaalikapitalismi” ja ”samaistutaan sosialistiseen ajatussuuntaan”. Ei kuitenkaan haluta sanota selvästi, että halutaan lopettaa kapitalismi ja toteuttaa jonkinlainen sosialismi. Markkinataloutta vasemmistoliitto kannattaa, mutta markkinatalous ja kapitalismi eivät ole sama asia. Vuosien 2016-2019 tavoiteohjelma on vielä epäselvempi 6).  Siinä mainitaan finanssikapitalismi, mutta ei sanota mitään kapitalismista tai sosialismista.

 

Vasemmistoliiton kapitalismikannan epämääräisyydestä huolimatta viime huhtikuussa kunnallisvaalien alla 18 vasemmistoliiton listoilla ehdolla olevaa ehdokasta julkaisi yhteisen kannanoton, ”Feminismi tarvitsee luokkatietoista politiikkaa” 7). Tämä oli selvästi vastareaktio niihin feministisen puolueen aktiiveiden ulostuloihin, joissa on yritetty tehdä irtiottoa vasemmisto-oikeisto kahtiajaottelusta. Vasemmistonaisten kannanotto ampui kuitenkin pahasti ohi. Kuten Katju Aro vastasi facebookissa 8), luokkaa on käsitelty feministisen puolueen yleisohjelmassa paljon, huomattavasti enemmän kuin vasemmistoliiton omassa periaateohjelmassa. Feministisen puolueen ohjelmassa paitsiossa ei ole luokka, vaan kapitalismi, koska luokkaa analysoidaan pelkästään luokkasyrjinnän käsitteen kautta. Vasemmistonaisten kannanotto ei sekään puhu kapitalismista juuri lainkaan, joten kannanotto on osa täsmälleen samaa intersektionaalista keskustelua jossa antikapitalismi korvataan luokkasyrjinnän vastustamisella.

 

Keskustelua käytiin myös facebookissa, jossa esimerkiksi eräässä suljetussa keskustelussa eräs feministipuolueen päättäjä kommentoi, että hänen mielestään seksismi on Suomessa suurempi ongelma kuin luokkasyrjintä. Katju Aro kommentoi julkisella sivullaan, että sukupuoli on feministisen ajattelun perusta 9), mutta tämä on hänen yksityisajatteluaan – ohjelmassaan feministinen puolue ei arvota mitään sorron muotoa muita keskeisemmäksi tai enemmän aatettaan määritteleväksi. Nämä kommentit tietysti ärsyttivät vasemmistoa.

 

Olen itsekin sitä mieltä, että seksismi on suurempi ongelma kuin luokkasyrjintä. Duunareita ja köyhiä halventaviin vitseihin törmää toisinaan , mutta ei läheskään yhtä usein kuin naisia halventaviin vitseihin. Lukion käymättömyys ei johda siihen, että joutuu kourituksi tai pelkäämään turvallisuutensa vuoksi kävellessään yöllä kotiin kadulla. Kun erilaisia syrjinnän muotoja vertailee, myös rasismi vaikuttaa Suomessa olevan huomattavasti avoimempaa kuin luokkasyrjintä, vaikka sorron kokemuksien vertailu onkin melko mahdotonta. Mutta siinä missä luokkasyrjintään törmää Suomessa vain ajoittain, kapitalismi läpäisee kaiken Suomen yhteiskunnallisen toiminnan ja kaiken arvokeskustelun. En osaa sanoa onko kapitalismi Suomessa suurempi ongelma kuin seksismi tai rasismi, mutta ainakin sitä kyseenalaistetaan vähemmän. Viimeistään nyt kun kokoomusopiskelijat päättivät marraskuussa äänin 20-19 olla feministinen järjestö, ei suomalaisen feminismin valtavirtaa voi enää mitenkään väittää antikapitalistiseksi.

 

Kirjoitin kesäkuussa siitä, miten perussuomalaisista, ”työväenpuolueesta ilman kapitalismia” tuli leikkaajapuolue ilman armoa 10). Näkemykseni oli ja on, että perussuomalaisista tuli leikkaajapuolue, koska heiltä puuttui se aatteellinen selkäranka, joka on edellytys toisenlaisen yhteiskunnallisen todellisuuden kuvittelemiselle. Luokkasyrjinnän vastustaminen on toki aatteellinen valinta, mutta kukapa ei Suomessa syrjintää vastustaisi. Myös syrjintää voi vastustaa ”taloudellisten realiteettien” puitteissa, antamalla lisää ropoja köyhille silloin kun valtiovarainministeriön virkamiehet pitävät sitä mahdollisena. Näiden ”realiteettien” kiistäminen taas edellyttää antikapitalistista ajattelua.

 

Antti Rautiainen

 

Kirjoitus on viimeinen osa neliosaista kirjoitussarjaa:

Intersektionaalinen feminismi ja antikapitalismi

 

1. Osa: Intersektionaalinen feminismi ja sosialismi

2. Osa: Miksi kapitalismikritiikki on korvautunut luokkasyrjinnän käsitteellä?

3. Osa: Miksi intersektionaalisuus pärjää erinomaisesti ilman antikapitalismia?

 

1) För en feministisk politik https://feministisktinitiativ.se/wp-content/uploads/2017/09/fi-for-en-feministisk-politik-rev05_2017.pdf 

2) Feministisen puolueen yleisohjelma https://static1.squarespace.com/static/5752c3e57c65e467139063f0/t/584fe6a49de4bbb88e8e34f9/1481631397690/FP_yleisohjelma.pdf

3) Feministisen puolueen Katju Aro löylytti Jussi Niinistön ja Paavo Väyrysen – "Moni on kuullut viestimme"  https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/feministisen-puolueen-katju-aro-loylytti-jussi-niiniston-ja-paavo-vayrysen-moni-on-kuullut-viestimme/6385564#gs.KjmiAnI

4) Fi ställer upp i riksdagsvalet https://www.svt.se/nyheter/inrikes/fi-staller-upp-i-riksdagsvalet-1

5) Vasemmiston tie oikeudenmukaiseen maailmaan -periaateohjelma http://www.vasemmisto.fi/politiikka/periaateohjelma/#3

6) Vasemmiston tavoitteet  2016–2019 https://www.dropbox.com/s/ixdi3r6l3fmph61/Tavoiteohjelma%20PuKo.docx?dl=0

7) Feminismi tarvitsee luokkatietoista politiikkaa http://blogit.kansanuutiset.fi/feministipistoja/feminismi-tarvitsee-luokkatietoista-politiikkaa

8)https://www.facebook.com/fp.katjuaro/posts/1855343794721611?hc_location=ufi

9) https://www.facebook.com/fp.katjuaro/posts/1855343794721611?comment_id=1855430224712968&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R1%22%7D

10) Antti Rautiainen, kuinka työväenpuolueesta ilman sosialismia tuli leikkaajapuolue ilman armoa http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238144-kuinka-tyovaenpuolueesta-ilman-sosialismia-tuli-leikkaajapuolue-ilman-armoa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Ismien kanssa puuhaaminen ei auta ketään, selitä mitään eikä edistä omalla järjellä ajattelua. On terveellistä puhua asioista niinkuin ne ovat.

Naisten valitus heidän syrjinnästään ja ahdistelustaan on liioittelua. En ole yli 60 vuoden aikana nähnyt tällaista Pohjoismaissa juuri lainkaan. En työelämässä lukuisissa yrityksissä enkä myöskään vapaalla yöelämässä.

Muualla maailmalla kyllä sorretaan naisia ja miehiä. Sitä ei voinut olla havaitsematta kierrettyäni satakunta maata työssä ja vapaalla.

Kapitalismi ja sosialismi molemmat sortavat jotain joukkoa ihmisiä aivan kuten feminismi ja uskonnot. En näe niissä siksi mitään hyvää, jonka varaan perustaa elämänkatsomuksensa.

Suomen tasa-arvo-ongelmat ja ahdistelu ovat niin mitättömiä, että niiden vuoksi ei mitään kansanliikkeitä tarvita. On terveempää keskittyä elämään meidän vapaassa ja turvallisessa yhteiskunnassa jatkuvan valittamisen sijaan.

Hannu Töyri

Tätä sekavampaa on vaikae saada aikaiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset