Antti Rautiainen

Mikä ratkaisuksi Krimillä?

Huomenna,  sunnuntaina 25.2. klo 15:00 Venäjän suurlähetystöllä Tehtaankadulla järjestetään mielenosoitus Krimin miehitystä vastaan. Mielenosoitukseen pyydetään tulemaan seuraavan viiden vaatimuksen kanssa:

Putin: Näpit irti Krimistä!
Krim = Ukraina
Seis Krimin valloitukselle!
Vapaus ja oikeus Krimin tataareille!
Venäjä – maailman sarjamiehittäjä

En ole täysin samaa mieltä vaatimuslistasta. Krimin liittäminen Ukrainaan ei riitä ratkaisemaan ongelmia, enkä koe mielekkäänä laittaa Venäjän, Israelin ja Turkin laittomia miehityksiä vakavuusjärjestykseen. Tästä huolimatta aion osallistua mielenosoitukseen, mikäli alkavan flunssan oireet menevät ohi siihen mennessä. Näin, koska pidän tärkeänä osoittaa tukea kamppailulle Krimin tataarien oikeuksien puolesta.

 

Krimin tataarit ovat olleet Venäjän miehityksen häviäjiä

 

Miehityksen alun jälkeen yli kymmenen poliittisesti aktiivista tataaria on kadonnut, tai kuollut epämääräisissä olosuhteissa. Lisäksi Krimin tataarien itsehallintoelin mejlis on kielletty ja laitettu Venäjän ”ekstremistijärjestöjen” listalle.


Krimin kolme suurta väestöryhmää ovat venäläiset, ukrainalaiset ja Krimin tataarit. Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan ensimmäisiä oli 60.4%, toisia 24% ja kolmansia 10.8%. Etniset ryhmät määritettiin oman ilmoituksen mukaan. Poliittisesti kiistanalaisen, miehityksen jälkeen vuonna 2014 tehdyn väestölaskennan mukaan Krimin väkiluku vajaa viidellä prosentilla kymmenessä vuodessa, ja lasku koski lähinnä ukrainalaisia. Suurimpien ryhmien osuudet uuden väestölaskennan mukaan olivat 65.3%, 15.7% ja 12.2%.


Miehityksen myötä Krimiltä on arvatenkin muuttanut eniten ukrainalaisia, mutta on myös mahdollista, että osa ihmisistä määritteli etnisyytensä uusiksi muuttuneen poliittisen tilanteen myötä. Ukrainalaisuuden ja venäläisyyden raja Krimillä, ja Ukrainassa ylipäätänsäkin on monimutkainen. Monen etnisesti ukrainalaisen äidinkieli on venäjä. Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan Krimillä äidinkieleltään ukrainankielisiä oli 10.1%, joten 60% etnisesti ukrainalaisista puhui äidinkielenään Venäjää. Krimin tataareista 6% oli äidinkieleltään venäjänkielisiä.


Mitä tiedetään Krimin asukkaiden näkemyksistä?


Etninen identiteetti ja äidinkieli eivät kumpikaan ole määrittäneet valtiollista lojaliteettia. Krimin paikallisparlamentin viimeisissä vaaleissa osana Ukrainaa vuonna 2010 kaksi venäläismielisintä puoluetta, ”Sojuz” (Liitto) ja ”Venäläinen yhtenäisyys” saivat vain 5,28% ja 4,02% äänistä. Näistäkään kumpikaan ei kampanjoinut Krimin liittämiseksi Venäjään, asialistalla olivat lähinnä Venäjän kielen asema, kauppasuhteet Venäjän kanssa ja Ukrainan NATO-jäsenyys. Mielipidetiedusteluissa Krimin asukkaiden tuki Venäjään liittymiselle 2011-2014 vaihteli 23% ja 41% välillä.

Vuonna 2010 Krimin vaalien ylivoimainen voittaja oli presidentti Viktor Janukovitšin ”Alueiden puolue”, joka sai 48,93% äänistä. Janukovitš syöstiin vallasta keväällä 2014, mutta Alueiden puolue mm. kannatti Ukrainan EU-jäsenyyttä (tosin omilla ehdoillaan), joten se oli venäläismielinen vain verrattuna Ukrainan kansallismielisiin puolueisiin, joiden tukialue on Länsi-Ukrainassa. Krimin tataarien Qurultai-Ruh sai 7.02% äänistä, mutta yksikään muu länsimielinen puolue ei ylittänyt 3% äänikynnystä. Lähimmäksi pääsi Julia Timošenkon Batkivštšina, joka sai 2.68% äänistä.

Vuoden 2010 vaalituloksesta voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinäkin, Krimin poliittinen todellisuus oli täysin erilainen kuin muun Ukrainan. Siinä missä Ukrainassa kokonaisuuten kansallis- ja länsimieliset ja (maltillisen) venäläismieliset puolueet taistelivat vallasta tasaväkisenä, Krimillä länsimielisiä puolueita äänestivät miltei yksinomaan tataarit. Toisaalta, edes Krimillä ei yksikään puolue ajanut Krimin liittämistä Venäjään, EU-jäsenyyttä kannattavat puolueet saivat yli puolet äänistä. Vuoden 2014 venäläismiehitystä auttaneella ”Venäläisellä yhtenäisyydellä” oli vain neljän prosentin tuki.

Vuoden 2010 vaalit eivät kuitenkaan anna kauheasti osviittaa siitä, kuinka suuri osa Krimin asukkaista tuki ja tukee venäläismiehitystä. Vuoden 2014 tapahtumat radikalisoivat Ukrainan asukkaita molemmilla puolilla jakolinjaa, ja varmasti osa Alueiden puolueen entisistä äänestäjistä ja jäsenistä kannattaa nyt Krimin, Donetskin ja Luhanskin liittämistä Venäjään. Kuinka suuri osa? Sitä on mahdotonta arvioida, koska kehotukset palauttaa Krim Ukrainalle ovat Venäjällä vakava rikos. Venäjän rikoslain pykälässä 280.1 (julkinen kehottaminen Venäjän federaation alueellisen yhtenäisyyden rikkomiseen) maksimirangaistus on neljä vuotta vankilaa. Mikäli teko on tehty ”tiedotusvälineiden” (ml. internet) kautta, maksimirangaistus on viisi vuotta. Siksi mikään puolue ei voi ehdottaa tällaista, eikä mielipidetiedusteluihin joissa tätä udellaan kannata välttämättä vastata.

Etnisen vastakkainasettelun syy on Stalinin karkotus

Siinä missä raja ukrainalaisen ja venäläisen identiteetin välillä on jossain määrin liukuva, Krimin tataarit muodostavat poliittisesti melko yhtenäisen ryhmän, joka vastustaa Krimin liittämistä Venäjään. Tästä on haukkuminen (tai kiittäminen) Stalinia, joka karkotti vuonna 1944 Krimin tataarit Keski-Aasiaan, minkä vuoksi 15-20%, joidenkin arvioiden mukaan jopa 46% Krimin tataareista menehtyi nälkään. Karkotuksen syy oli väitetty Krimin tataarien yhteistyö natsien kanssa, mutta puna-armeijan puolella taisteli yhtä paljon Krimin tataareita kuin natsien pakkovärväämissä poliisi- ja itsepuolustusjoukoissa, jotka eivät olleet erityisen luotettavia liittolaisia natseille.

Siinä missä monen muun Stalinin karkottaman etnisen ryhmän annettin palata kotikonnuilleen Hruštševin aikana, Krimin tataareille tätä ei sallittu. He ovat palanneet ensin omin lupineen ja luvan kanssa vasta 90-luvulta eteenpäin, osa ei ole palannut vieläkään. Läheskään kaikille palanneille ei ole annettu maata, joten he ovat vallanneet sitä itse. Krimille syntyi konflikti karkotettujen, ja alueelle jääneen ja sinne myöhemmin muuttaneen venäläisväestön välille, ja tätä konfliktia Ukrainan länsimielisimmätkään hallitukset eivät ole uskaltaneet ratkaista Krimin tataarien hyväksi. Venäläismiehityksen jälkeen karkotetuille on tarjottu korvauksia, mutta on juridisesti hankalaa todistaa että on oikeutettu niihin. Monet Krimin venäläismieliset ovat pitäneet palaavia tataareita uhkana, eivätkä he ole moksiskaan tataarien poliittisten instituutioiden tuhoamisesta ja aktivistien katoamisista.

Karkotuksen jälkipyykki on syy, minkä vuoksi Ukrainan aikana Krimin politiikka polarisoitui etnisten linjojen mukaan. Tämä etninen polarisaatio on myös syy, miksi Krimin ongelmia ei edes pitäisi ratkaista enemmistöpäätöksellä, ei Krimin enemmistön, ei Ukrainan enemmistön eikä Venäjän enemmistön päätöksellä.

Vuoden 2014 kansanäänestyksissä Krimin ja Sevastopolin asemasta molemmista yli 95% äänesti Venäjään liittymisen puolesta, mutta vastustajat pääosin boikotoivat äänestystä ja se järjestettiin sotilaallisen miehityksen olosuhteissa ja ilman riippumattomia tarkkailijoita. On vaikea arvioida kuinka suuri osa Krimin asukkaista olisi kannattanut liittymistä Venäjään täysin vapaassa kansanäänestyksessä, ja repression vuoksi on vaikeaa kysellä kuinka suuri osa äänestäisi sen puolesta nyt. Puolueet jotka saivat Krimillä eniten ääniä vuonna 2010, eli Alueiden puolue ja Kommunistipuolue on nyt kielletty Ukrainassa. On hyvin mahdollista, että Ukrainassa tapahtuneiden muutosten vuoksi enemmistö krimiläisistä kannattaa nyt Venäjään liittymistä. Enemmistöllä ei kuitenkaan pitäisi olla oikeutta kidnapata ja murhata vähemmistön poliittisia vaikuttajia, riistää vähemmistöltä poliittista edustusta tai estää Stalinin vähemmistöltä viemien maiden palautusta kohtuullisessa mittakaavassa. Krimin venäläisten poliittinen paine ajaa näitä kaikkia kolmea. Toisaalta, Krimin venäläisten näkemystä ei sitäkään saa sivuuttaa kun niemimaan tulevaisuudesta päätetään.

 

Enemmistöpäätökset + kansallisuusaate = etninen sorto

 

Krimin konflikti on pitkälti paikallinen etninen konflikti, jossa tataarit ja ukrainalaiset ovat liittoutuneet Ukrainan länsimielisten poliittisten voimien kanssa, ja suuri osa, mahdollisesti enemmistö etnisistä venäläisistä on nyt liittoutunut Putinin kanssa. Länsimaissa on ajoittain ehdotettu uutta kansanäänestystä tienä ulos konfliktista, mutta etnisissä konflikteissa äänestykset lähinnä vain mittaavat kilpailevien etnisten ryhmien koon. Ajatus siitä, että etniset konfliktit voidaan ratkaista enemmistöpäätöksillä on suora tie etnisiin puhdistuksiin ja kansanmurhiin, koska nämä ovat ainoat tavat vähentää kilpailevan etnisen ryhmän kokoa. 

Mikä olisi Krimin etnisen konfliktin ratkaisu? Vastaavanlaisten konfliktien ratkaisu on ollut vaikeaa kaikkialla maailmassa, koska parlamentaarinen tasavalta ja kansallisuusvaltio kulkevat käsi kädessä (1, 2, 3, 4). Yleensä parlamentaristiset tasavallat on synnytetty etnisten puhdistusten avulla. Siellä missä etnis-uskonnollinen väkivalta on onnistuttu pysäyttämään (esimerkiksi Pohjois-Irlannissa ja Libanonissa), on parlamentaarinen enemmistöpäätöksenteko yleensä korvattu jonkinlaisella vallanjakomallilla joka ei perustu yksinkertaiseen enemmistöön.

Valtiollisten rajojen koskemattomuus on minulle toisarvoinen kysymys, tuskin yksikään valtio olisi koskaan itsenäistynyt mikäli aina olisi menty tiukasti juridiikan mukaan. Minulle ensiarvoista ovat vähemmistön oikeudet ja hyvitys Stalinin tekemistä vääryyksistä, ja niin kauan kun näitä ei ole otettu huomioon, on Krimin miehitystä pidettävä laittomana ja on vaadittava sen lopetusta.

Antti Rautiainen


 


 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Olisiko tataareilla paremmat oltavat vasta syntyneessä Ukrainassa nykyisin kun Ukraina tuntuu olevat oligarkkien maakiinteistö?

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Kyllä. Venäjä on myös oligarkkien temmellyskenttä, jossa bonuksena vielä etninen vaino ja poliittisten oikeuksien puute.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Varmaan pitää paikkansa Venäjän osalta, onneksi Ukraina oikeudenmukaisempi, uutta minulle.
Suomen Kuvalehti kirjoitti että 1991 Ukrainan äänestäessään itsenäisyydestä krimiläiset halusivat oman äänestyksen Moskovaan liittymisestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset