Antti Rautiainen

Hengellisyys on ihmiskunnan sitkeä kanssamatkustaja

Henkilökohtainen suhteeni uskontoon ja hengellisyyteen on yksinkertainen – sitä ei ole. Vasta mennessäni kouluun ymmärsin, että jumalaan uskovat myös omat ikätoverini, eikä pelkästään isoäitini.

Aikuisiällä minulle on selvinnyt, kuinka valtava merkitys uskonnolla, hengellisyydellä ja niihin rinnastettavilla asioilla on niin yhteiskunnassa kuin yksilöillekin. Viimeisin herätys tähän oli tämä artikkeli

André Spicer: From inboxing to thought showers: how business bullshit took over 

Juttu käsittelee pitkästi sitä, kuinka kaikenlainen kulttimainen huuhaa ja paskanjauhanta ovat vakiinnuttaneet itsensä liikemaailmaan, mutta analyysi jää kapeaksi. Ilmiön syihin ei porauduta, vaan sitä pidetään jonkinlaisena irrationaalisena anomaliana. Todellisuudessa hörhöily ja paskanjauhanta eivät voisi pärjätä vuosikymmeniä liikemaailmassa, mikäli niistä ei ole selkeää taloudellista hyötyä. Pelkkä taloudellinen rationaalisuus ja raha ei riitä motivoimaan yrityksissä työskenteleviä ihmisiä, tarvitaan myös affekteja, joita voi tuottaa ainoastaan ideologiat ja uskonnollista kokemusta ja hengellisyyttä lähestyvä hörhöily.

Aasialaisen hengellisyyden tulo länteen

60-luvulla länsimaissa levisivät vauhdilla sekä yhteiskunnalliset liikkeet ja uusvasemmistolaisuus, että uudenlainen hengellisyys. En ole aikaisemmin ymmärtänyt näiden liittyvän toisiinsa. Nyt ymmärrän että molemmat liittyivät siirtymään teollisuusyhteiskunnasta post-teolliseen yhteiskuntaan. Modernistinen valistusajattelu lupasi tieteen ja edistyksen vievän ihmiskunnan tekno-utopiaan, viimeistään 60-luvulla oli selvää ettei näin tulisi käymään. Tiedeuskon (ja valtionkirkon) tilalle tuli uusi hengellisyys, joka viljeli Aasiasta tuotuja uskonnollisia elementtejä. Kukaan ei lopulta halunnut olla onneton Sokrates.

80-luvulla new age-ajattelu löi itsensä läpi liikemaailmassa. 2000-luvun alusta asti tästä new age-ideologiasta on tullut Suomessa myös valtioideologia, ja sitä kutsutaan yrittäjyyskasvatukseksi. Yrittäjyyskasvatuksen ja new age-ajattelun yhteyksiä on käsitelty hyvin Esko Harnin artikkelissa ”Vastuullinen, omatoiminen ja innovatiivinen. 2000-luvun kansalaisella on yrittäjän elämänasenne”, joka on julkaistu Veera Nuutisen toimittamassa kirjassa ”Uusi työväki. Työ ja yrittäjyys prekarisoituvan palkkatyön yhteiskunnassa”. Lainaus artikkelista:

NLP:n (Neuro Linguistic Programming - AR) ja muiden työelämäsovellusten rinnalle ovat tulleet jooga ja mindfulness. Näillä tekniikoilla pyritään itsetietoisuuden kasvattamisen kautta löytyvään yrittäjämäiseen elämänasenteeseen. Lisäksi niillä pyritään helpottamaan yksilön sopeutumista stressiin ja kiireeseen kehollisuuden ja henkisyyden avulla (s. 118).

Osa aasialaisesta henkisyydestä on vain länsimaissa unohdettua vanhaa, koska Intian uskonnot perustuvat osittain indoeurooppalaiseen muinaisuskontoon, jonka variaatioita on harjotettu yhtälailla Kreikassa ja Roomassa kuin Pohjoismaissa ja Suomessakin. Paljon siitä on myös omaa, aasialaista innovaatiota. Länsimaissa usein väitetään, että aasialaiset ovat hyviä matkimaan mutta huonoja keksimään, mutta eritisesti hengellisyyden suhteen tämä on roskaa. Ei ole sattumaa, että suurten byrokraattisten organisaatioiden hallinnoimiseen kehitetty hengellisyys on pitkälti tuontitavaraa Aasiasta. Kiinassa ja Intiassa yhteiskunnan mittakaava ja sen hallinnoimiseen tarkotettu byrokratia olivat yli 2000 vuoden ajan suurempia kuin Euroopassa, ja erityisesti Kiinassa valtion suurimmat uhat olivat yleensä sisäisiä. Aasialainen hengellisyys on kehitetty vastaamaan hallinnoinnin massayhteiskunnan tarpeisiin.

Uusi hengellisyys startup-kapitalismissa

Viime marraskuussa halusin nähdä mitä on Slush. Minulla ei ole varaa lippuun, eikä myöskään verkostoja joiden kautta sisään voisi päästä ilmaiseksi. Startup-skenessä ajoittain hengaileva kaverini mainitsi minulle kerran, että Slush-rannekkeita löytyy messualueen roskiksista. Niinpä lähdin penkomaan roskiksia messukeskuksen ympäristöstä. Löysin melko nopeasti jonkin liettualaisen tai latvialaisen ”executiven” passin . Ranneketta varten piti tonkia useampi roskis, mutta lopulta etsintä tuotti tulosta.

Messukeskuksen sisältä löysin Blade Runner-elokuvaa muistuttavan scifiestetiikan ja paljon paskapuhetta. Tuntui siltä, että olin päässyt sisään kulttiin. Luulisi, että startupit ovat yksinkertainen juttu: keksit idean joka objektiivisesti vastaa johonkin kysyntään, tai tuottaa jotain entistä tehokkaammin. Mutta mitä vielä, objektiiviset ja materiaaliset kriteerit ovat taka-alalla, niiden lisäksi tarvitaan valtava määrä kulttimaista motivaatiopuhetta ja hörhöilyä Pelkästään jälkimmäisten avulla voi pärjätä yli 10 vuoden ajan startup-maailmassa, kuten Theranoksen esimerkki osoittaa. Eniten näin Slushissa suuryrityksiä, joskaan en täysin ymmärtänyt mitä ne siellä tekivät. Ilmeisesti ne olivat rekrytoimassa luusereita, joiden startup-unelmat olivat romahtaneet.

Slush, yrittäjyyskasvatus ja kaikki liikemaailman new age-paskanjauhanta voivat kertoa kapitalismin lopun alusta. Kun innovaatiopotentiaali on käytetty eikä tuotanto enää tehostu, materiaalinen kehitys pitää korvata ideologisella. Toisaalta voi olla, että hengellisyys on joka tapauksessa välttämätöntä kaikille byrokraattisille koneistoille ja kaikille monimutkaisen työnjaon järjestelmille. Niissä ei ole mitään suoria, vieraantumista välttäviä palkkioekanismeja. Koska työn välittömät tulokset eivät palkitse, tarvitaan jonkinlaista hengellisyyttä.

Uusi hengellisyys kapitalismikritiikissä

New age-henkistä motivaatiopuhetta kaivataan myös kapitalismin kriitikkojen parissa, vaikka sitä ei tehdäkään yhtä taitavasti kuin Slushissa. Veikka Lahtinen on kirjoittanut, että vasemmisto on menettänyt kykynsä rakentaa kertomuksia (eli satuja). Pontus Purokurun mukaan politiikkaa hallitsee se, joka hallitsee mielikuvitusta . Selvästikään ei riitä, että on joku materiaalinen epäkohta joka halutaan korjata, vaan pitää keksiä joku kertomus ja kiihottaa mielikuvitusta. 

Surullisin esimerkki radikaalien uudesta kaipuusta lahkoihin on ranskalainen Näkymätön komitea, jonka kirjoituksia on käännetty laajasti Suomeksi. Tuleva kapina – kirja on käännetty kokonaisuudessaan. Kirjassa on oivaltavia kohtia, mutta kokonaisuutena siitä on lähes mahdotonta edes keskustella, koska se ei käsittele maailmaa jossa elämme, vaan kirjoittajien fantasiamaailmaa. Tämä nimimerkki Anarchon (Iain McKayn) arvostelu kirjasta tiivistää omat tunnelmani:

There is something I like to call “Daily-Mail-Land”, in which “political correctness” has gone mad, an Englishman’s castle has been squatted by gay asylum seekers in burqas claiming benefits from “our” apparently “generous” benefits system while, simultaneously, stealing “our” jobs and all the while New Labour and their caviar quaffing and Champaign guzzling public sector workers have organised legions of dole scroungers to stealth-tax “middle” England and ban them flying the “racist” English flag… The left has its own version of this: “Situ-Autonomist-Land.” Here, we are always just moments from social revolution. The masses are not only alienated and exploited, they consciously know it and act on that knowledge...Every development, no matter how apparently bad, is really (when looked closely enough) a good sign and an expression of proletarian consciousness... “The Coming Insurrection” is firmly part of that world.

Tuleva kapina esittää toiveensa todellisuutena, ja on onnistunut siinä erinomaisesti. Totta kai kirja noteerattiin tuoreeltaan Fox Newsissa koska Amerikan oikeisto perustuu aivan erityisen paljon ja materiaalisten asioiden korvaamiseen ideoilla. Harvaa kirjaa on vuosikymmenen aikana luettu yhtä ahkerasti Suomen ja maailman anarkistipiireissä. Todellisuus ei ole läheskään yhtä kiinnostava kuin kirjan kuvaama fantasiamaailma.

Toki olen myös kateellinen ihmisille, jotka pystyvät hypnotisoimaan itsensä uskonnolla, yrittäjyyskasvatuksella, self-help oppailla tai Näkymättömän komitean kirjoilla. Hengellisyys voi antaa ihmisille hämmästyttävän mielenlujuuden. Kristinusko voitti, kun roomalaiset näkivät kuinka pelottomina kristityt kävelivät leijonien syötäväksi. Toisinaan olen itsekin todistanut samanlaista uskovaisen ihmisen sisäistä lujuutta, viimeksi turvapaikanhakijoita Suomessa tukevassa liikkeessä, jossa Suomen eri kristityt yhteisöt ovat vahvasti mukana. Joskus tuntuu siltä, että näiden ihmisten resurssit tukea lähimmäistä ovat rajattomat. Olen miettinyt, voiko samanlaisen mielenlujuuden saavuttaa mitenkään ilman hengellisyyttä. 

Antti Rautiainen

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En voi olla eri mieltä hengellisyydestä, mutta kirjoituksessa sekoitetaan myös henkisyys hengellisyyteen, vaikka toki näille sanoille ei ole mitään lakiin pohjautuvia määritelmiä.

Hengellisyys on selkeämmin varattu erityisesti kristilliseen uskonnollisuuteen, kun taas henkisyydellä tarkoitetaan jotain vastaavaa, mutta merkitykseltään usein laajemmin kuin vain uskonnollisessa kehyksessä, ja peräti sellaisesta tyystin irrallaan.

Sekulaarissa merkityksessä sillä tarkoitetaan usein yhteyden kokemuksen, ymmärryksen ja mielenrauhan etsimistä – yhteyden elämään, maailmankaikkeuteen ja muuhun sellaiseen, siihen miten sen kokee paitsi tietoisen ymmärryksen kautta, myös muilla mielen tasoilla.

Mainitsemasi NLP, jooga ja mindfulness ovat enemmänkin harjoitustekniikoita, joita voi käyttää moneen tarkoitukseen, kuten siihen työelämän tehokkuuden parantamiseen. Kuitenkin henkisyyteen liittyen ne ovat erityisen soveltuvia harjoitustapoja. (No ehkä ei NLP joka lienee tyystin huuhaata.)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

NLP:n taustateoriat ovat kyseenalaisia, mutta jotkut tekniikat ilmeisen toimivia - sama koskee itse asiassa alkuperäistä Beckin kognitiivista terapiaa, joka kuitenkin käytännössä toimii.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Eikö nää oo englanniksi sama sana, spirituality?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Kyllä, englannin kielessä on todellakin vain yksi sama, kun suomessa on käytetty toista sanaa erotuksena kristillisestä käsitteestä. Siksi englanninkielisessä diskurssissa on usein paheksuttu uskonnollisen termin uusiokäyttöä.

Sinällään uskonnollisten tai muiden vastaavien termien vertauskuvallinen uusiokäyttö on aika tavallista, joten en näe tuossa kovin suurta ongelmaa.

Onhan ihan "henki" (kreik. psyche) tarkoittanut alkujaan yleisesti elämää, erityisesti liittyen hengitykseen, että kaikilla hengittävillä olennoilla on "henki". Sinälläänhän se ilmavirta on hengentärkeää ja ajatuksena kait on ollut, että kun kuollessa pääsee ilmat pihalle eli henki ulos niin sitten ei enää hengitä. Hengitys on siten yhdistetty mieleen tai jonkinlaiseen duaaliseen sieluruumiiseen. Vanhassa testamentissa hepreankielisten alkutekstien ehkä lähinnä elämää, mieltä tai hengitystä tarkoittava sana nephesh kääntyi kreikaksi psycheksi, joka sittemmin on käännetty "sieluksi", joka sitten on katsottu jotenkin ikuiseksi. Tästä kaikesta huolimatta psyche-sanaa käytetään mm. psykologian nimessä, siis "henkitieteen" tai "sielutieteen".

Abrahamistisissa uskonnoissa ja kielissä on myös kehittynyt sielun ja hengen ero, joissa henki (lat. spiritus, kreik. pneuma) on erotettu sielusta (lat. anima, kreik. psyche), vaikka etymologisesti ne ovat samaa alkuperää.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Morjes vaan. Olen kuullut myös puhuttavan uus-henkisyydestä aasialaisten uskontojen suhteen, mutta uskontojen juurista katsottuna ne ovat siinä mielessä hengellisiä, että edustavat, toisin kuin täällä luullaan, selkeää jumalanpalvelusta. Jokainen jooga asento on jo tätä.
Mutta toisaalta sanassa "hengellinen" on, niinkuin Marko sanoi, kaiku juuri kristinuskosta ja henkisyydet ovat panteististen aasialaisten uskontojen meillä käytetty nimitys, joka harhauttaa luulemaan, ettei olla varsinaisesti uskontojen ja jumalaien palveluksen alueella.

Sanojen erilainen tuntu taitaa juontua kr.uskon niin syvästä vaikutuksesta kieleemme ja koko ajatteluumme, koska siinä on k.o käsitteiden olemuksesta nousevia sävyeroja, jotka ovat hyvin hienovireisiä.

Juha Hämäläinen

Uskonnollisuus eli uskominen johonkin näkymättömään, itseään ylempään ja sen vaatimaan käytökseen sekä ajatteluun on yhtä vanhaa kuin ihminen ja sen edeltäjät.

Aasialaiset eivät todellakaan ole nykyisen hengellisyyden lähde vaan sitä edeltävät kulttuurit lähempänä meitä Lähi-Idässä. Sieltä on peräisin myös vanhimmat merkit monoteismista.

Mitä tulee yritysmaailman kehitykseen ja oppeihin niin niissä ei ole tapahtunut mitään muutoksia vuosituhansiin. Jokainen sukupolvi vain keksii asiat uudestaan ja tekee samat virheet uudestaan ja luulee olevansa ainutlaatuinen.

Liiketoiminnan ydin on sama ollut aina. Voiton teko. Osta lantilla tai simpukan kuorella ja myy kahdella tai kymmenellä. Mitään muuta ei kuulu liiketaloustieteen laudatur-oppimäärään. Kaikki muu vain kuorrutusta. On sama tehdäänkö kauppaa torilla, tukussa, tavaratalossa tai netissä. Ja sama käydäänkö kauppaa marjoista, huonekaluista, tietokoneista tai ydinkärjistä. Kaupan ja liiketoiminnan ydin on sama.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Liittyy tähän:

McMindfulness: Buddhism as sold to you by neoliberals
https://theconversation.com/mcmindfulness-buddhism...

Hyvä juttu, mutta toisaalta siinä myös hölmö ajatus, et "aito" buddhalaisuus olisi jotenkin eettistä, kriittistä ja subversiivista.

Buddhalaisuus on ollut tuhansien vuosien ajan samanlainen hallitsevan luokan vallankäyttödoktriini (kuin muutkin valtauskonnot), vaikka siinä on myös subversiivisia virtauksia (kuten muissakin valtauskonnoissa).

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

"colonise our attention"- tulee lähelle Raamatun ilmaisua ihmisen tietoisuudesta aina jonkun asuinsijana.

Vanhassa Testamentissa kaikkein Pyhin oli täysin tyhjä, kuvana siitä, että tärkein ei ollut vielä saapunut paikalle, ja tiekin oli ilmoittamatta (Heprealaiskirje) mutta SILLOINKIN enkelit jo katsoivat tätä ihmettä silmillään liiton arkun kannella - sovitusta.

Käyttäjän SamiSyrjmki kuva
Sami Syrjämäki

Kiitos tästä!

Pöhinän (self-helpin, positiivisen ajattelun & psykologian, kutsumustyötuunauksen yms.) suorista yhteyksistä kristinuskoon on paljon huomioita raportissamme: https://www.netn.fi/kirjat/ajatuspajat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset