Kansanmurhan käsitteen inflaatio
Keskustelin taannoin twitterissä Ilkka Kiven kanssa, joka kutsui valkoisten vuonna 1918 punaisia vastaan tekemiä sotarikoksia kansanmurhaksi.
Valkoiset toteuttivat mielivaltaisten telotusten lisäksi myös etnisen puhdistuksen, mutta sen uhreja eivät olleet punaiset vaan Suomen venäläiset. Erityisesti Tampereella, Viipurissa ja Terijoella tapettiin paljon venäläisiä joilla ei ollut mitään tekemistä punaisten kanssa. Teloitusten syy oli yksinomaan ammuttujen kansallisuus.
Näitä teloituksia voisi ehkä kutsua jopa kansanmurhaksi, koska päämääränä ei ollut pelkästään ajaa toista kansallista ryhmää tiehensä vaan tuhota se fyysisesti. Toisaalta tietääkseni suomenvenäläisiä naisia ja lapsia ei ammuttu, mikä määrittelee mielestäni keskeisen eron etnisen puhdistuksen ja kansanmurhan välillä. Toisaalta Srebrenican vuoden 1995 joukkomurha todettiin Haagin oikeudessa kansanmurhaksi, vaikka naisia ei juurikaan tapettu (lapsia tapettiin, mutta vain mieheksi oletettuja).
Kansanmurhan käsitteen inflaatio on tavallista Venäjällä. Venäjällä kutsutaan ”kansanmurhaksi” esimerkiksi venäläisten etnistä puhdistusta Tšetšeniasta 90-luvulla, mutta myös diskriminaatiota venäläisiä vastaan Neuvostoliiton perillisvaltioissa, ja paikallisia kansallisuuksia suosivaa nepotismia Venäjän federaation tasavalloissa, esimerkiksi Adygiassa ja Tatarstanissa. Myös Venäjän matalaa syntyvyyttä kutsutaan ”kansanmurhaksi”, koska ”länsimaat aiheuttivat” Venäjän 90-luvun talouskriisin.
Kansanmurhan käsitteen inflaatiolle Venäjäjällä voi naureskella, mutta olen törmännyt täsmälleen samanlaiseen käsitteen väärinkäyttöön yhä useammin myös vasemmiston (eli sosialistien ja sosiaaliliberaalien) parissa Suomessa. Keskustelu sisällissodan tapahtumista Ilkka Kiven kanssa on tästä vain yksi esimerkki.
Olen esimerkiksi nähnyt, kuinka vasemmistolaiset kutsuvat kansanmurhaksi sitä, kuinka Israelin sotilaat ovat ampuneet Gazan mielenosoittajia, ja sitä kuinka Israel on rajoittanut veden jakelua Gazaan. Molemmat ovat sotarikoksia, mutta eivät kansanmurhia. Mikäli Israel haluaisi toteuttaa Gazassa kansanmurhan, kuolleita ei olisi muutamia kymmeniä, vaan vaan satoja tuhansia.
Olen myös nähnyt, kuinka sosialistit ja anarkistit kutsuvat kansanmurhaksi Turkin hyökkäystä Afrinin kantoniin Rojavassa (Pohjois-Syyriassa). Afrinissa on varmasti pidätetty, ammuttu ja kidutettu ihmisiä mielivaltaisesti, lisäksi 150 000-200 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kotoaan. Afrinista kuitenkin kulkee tietoa ulkomaailmaan, ja mikäli Turkki tai sen jihadistiset liittolaiset olisivat toteuttamassa kansanmurhaa alueen kurdeja vastaan, siitä tiedettäisiin jo. Jokainen PYD-puoluetta tukeva Afrinin kurdi on varmasti nyt hengenvaarassa, mutta poliittisen ryhmän mielivaltainenkaan sorto ei koskaan ole kansanmurha. Kansanmurha kohdistuu määritelmällisesti aina sellaiseen ryhmään, jonka jäsenyyttä ei valita itse. Kansanmurha uskonnollisen vakaumuksen perusteella on eräänlainen rajatapaus, mutta uskonnollinen vakaumus liittyy usein etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin.
Yhteiskunnalliset näkemykset on usein omaksuttu kasvatuksen mukana samaan tapaan kuin uskonto, mutta kun joku poliittinen ryhmä on pyritty kokonaan tuhoamaan, uhreiksi ei ole yleensä valikoitunut lapsia eikä kaukaisempia kohteiden sukulaisia. Totta kai poliittisten vastustajien fyysinen tuhoaminen on hirvittävä rikos, mutta kansanmurha on vielä hirvittävämpi, koska kansanmurhan tapauksessa uhrit valikoituvat sellaisten tekijöiden perusteella joihin he eivät mitenkään pysty itse vaikuttamaan.
On pätevä kansanmurhan käsitteen kritiikki, että se ylläpitää nationalismia. Kansanmurhan käsitteessä etnisen ryhmän tuhoaminen asetetaan pahemmaksi rikokseksi kuin yhteiskunnallisen tai poliittisen ryhmän tuhoaminen. Tavallaan siis kansallista ryhmää pidetään ensiarvoisena poliittiseen ryhmään verrattuna. . Tämä on hyvä pitää mielessä kun kansamurhista keskustellaan, mutta ihmisten murhaaminen pelkästään syntyperän perusteella on hirveämpää, kun ihmisten murhaaminen pelkästään yhteiskunnallisten näkemystensä perusteella. Eikä kummallekaan ei voi koskaan mitään oikeutusta.
Miksi kansanmurhan käsitteen inflaatio on ongelma?
Rajanveto kansanmurhan, etnisen puhdistuksen, sotarikosten ja poliittisen terrorin välillä on usein vaikeaa. Miksi tämä rajanveto on kuitenkin tärkeää?
Ensinäkin, kansamurhan käsitteen inflaatio on ongelma, koska se loukkaa niitä jotka ovat oikeasti kokeneet kansanmurhan. On törkeää mennä väittämään Auschwitzista selvinneelle, tai perheensä Auschwitzissa menettäneelle, että muutaman kymmenen mielenosoittajan ampuminen olisi mitenkään verrattavissa siihen, että miljoonia ihmisiä tapetaan kaasukammioissa, ja osasta murhatuista keitetään saippuaa tai tehdään lampunvarjostimia. Edes valkoisten tekemä tuhansien sotavankien teloittaminen ei ole mitenkään verrattavissa holokaustiin.
Toiseksi, kansamurhan käsitteen inflaatio on ongelma, koska se estää dialogin käymisen niiden ihmisten kanssa, jotka ovat kärsineet kansanmurhasta. Jos sanot israelilaisille, että palestiinalaisten kohteleminen vastaa holokaustia, he todennäköisesti toteavat että suhteellisuudentajusi on hukassa, eikä kanssasi enää haluta käydä keskustelua palestiinalaisten ihmisoikeuksista.
Erilaiset antisemitistiset salaliittoteoriat ovat suosittuja palestiinalaisten keskuudessa, ja esimerkiksi Gazan mielenosoitusten aikana heilutettiin myös natsilippuja. Kyseessä on trollaus, eikä palestiinalaisilla ole tällä hetkellä mitään käytännön mahdollisuutta toteuttaa kansamurhaa juutalaisia vastaan. Mauton provokaatio ei myöskään ole oikeutus aseettomien mielenosoittajien tappamiselle.
Israelissa monet ovat vakuuttuneita, että palestiinalaisten aikomus on toteuttaa juutalaisten kansanmurha, ja tällä argumentilla saadaan ihmiset myös hyväksymään aseettomien mielenosoittajien ampuminen. Natsilipun heiluttaminen tuskin hälventää näitä epäilyksiä. Eikä niitä myöskään hälvennä, mikäli palestiinalaisten länsimaiset tukijat väittävät palestiinalaisten kohtelun vastaavan holokaustia, koska kansanmurha on loogista kostaa kansanmurhalla. Mikäli väittää kansanmurhaksi jotain mikä ei oikeasti ole kansanmurha, samalla myös laskee kynnystä toteuttaa kansanmurha. Tämä on kolmas syy miksi kansanmurhan käsitteen inflaatio on ongelma.
Nationalismi perustuu uhriutumiseen. Venäjällä kaikkea mahdollista kutsutaan kansanmurhaksi, koska venäläinen nationalismi haluaa todistaa, ettei ketään, edes juutalaisia, ole kohdeltu yhtä kaltoin kuin venäläisiä. Mikäli venäläiset ovat joskus tehneet jollekin kansalle jotain pahaa, kyseessä on vain oikeutettu rankaiseminen. Myös Suomen nationalistit uskovat tosissaan, että pakolaiskriisi oli jonkinlainen ”suomalaisten vastainen kansanmurha”. Kansanmurhan käsitteen inflaatio hyödyttää lopulta aina nationalisteja, ja tämä on neljäs kansanmurhan käsitteen inflaation ongelma.
Kansanmurhan käsitteen inflaatio on läheistä sukua fasismin ja natsismin käsitteiden inflaatioon, mutta tätä ongelmaa aion käsitellä erikseen.
Itse lupaan, että tästä eteenpäin pyrin aina puuttumaan mikäli suomalaiset vasemmistolaiset tai anarkistit väärinkäyttävät kansanmurhan käsitettä. Siitäkin huolimatta, että tämä saisi minut vaikuttamaan ylipedantilta ja empatiakyvyttömältä moralistilta.
Antti Rautiainen
Mittasuhteista haluaisin esittää sen pienen huomion, että v. 1918 tapahtumissa Suomen väestöstä kuoli yhteensä alle prosentin verran kaiken kaikkiaan taisteluissa, surmattuina ja vankileireillä nälkään ja tauteihin
Puola menetti menetti II-maailmansodan aikana peräti 18 % kansastaan Saksan ja Neuvostoliiton terrorin seurauksin. Neuvostoliittokin menetykset olivat huomttavsti kevyemmät eli n. 10 % verrattuna Puolaan.
Nälkävuosina 1866 -1868 Suomessa menehtyi nälkään n. 8 % väestöstä.
V. 1918 alusta v. 1922 loppuun Venäjältä tuli Suomeen kuitenkin n. 30.000 kommunisteja pakenevaa venäläistä useina aaltoina, joten ei Suomessa nyt varmaankaan kaikkia venäläisiä isosti vihattu.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pääosin samaa mieltä kansanmurhan määritelmästä Antti Rautiaisen kanssa. Natsien toimeenpanemaa juutalaisten joukkotuhontaa voidaan pitää malliesimerkkinä kansanmurhasta. On pohdittu, voidaanko Stalinin vainoja pitää kansanmurhana. Osittain voidaan, osittain ei. Stalinin terrori ja puhdistukset kohdistuivat yleensä puolueväkeen ja intellektuelleihin (vaikka syytökset lähes aina olivatkin aiheettomia), eivätkä ne täytä kansanmurhan määritelmää. Sensijaan pakkokollektivisoinnin myötä tapahtunut kulakkien vaino ja Ukrainan tarkoituksella aiheutettu nälänhätä täyttävät selkeästi kansanmurhan tunnusmerkit.
Ilmoita asiaton viesti
Kulakit eivät olleet etninen, uskonnollinen tai kansallinen ryhmä.
Ukrainan nälänhädän aikana myös Venäjän vilja-alueilla kuoli valtavasti ihmisiä nälkään. Kyseessä ei ollut siis mikään yksinomaan Ukrainassa tai ukrainalaisiin kohdistuva teko.
Stalin kyllä toteutti myös suuria etnisiä puhdistuksia, jotka paikoin saivat kansanmurhan tunnusmerkkejä.
Ilmoita asiaton viesti
Kulakit eivät olleet etninen ryhmä, mutta esim. kulakkien lapset eivät voineet vaikuttaa siihen että olivat ihmisryhmän lapsia joita kommunistit pitivät ”suurmaanomistajina”. 30-luvun alun nälänhätä Venäjällä johtui pakkokollektivisoinnista, joka koski muitakin alueita kuin Ukrainaa, mutta Ukrainassa nälänhätä oli kovin myös sen takia, että Stalin halusi samalla nujertaa ukrainalaisen nationalismin. Kansanmurhan kohteeksi voi joutua paitsi etninen, uskonnollinen ja kansallinen ryhmä, myös ihmisluokka. Neuvostoliiton pakkokollektivisoinnissa he olivat maanomistajat ja heidän perheensä, jotka eivät voineet vaikuttaa syntyperäänsä. Ukrainan tarkoituksella aiheutetusta nälänhädästä on Robert Conquest kirjoittanut erinomaisen kirjan Harvest of Sorrow.
Punaisten teloittaminen ja vankileireilä nälkään ja tauteihin näännyttäminen ei ollut kansanmurha, koska pelkkä luokka, työläinen, ei ollut vangitsemisen peruste.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanmurhan määritelmä ei sisällä luokkaa, ainoastaan kansallisen, etnisen, uskonnollisen tai rodullisen ryhmän. Siitä toki voi keskustella että pitäisikö luokka sisältyä määritelmään. ”Kulakin” määritelmä oli kuitenkin todella epämääräistä (1, 2 vai 3 lehmää tekee kulakin?), lähinnä karkotetttiin kaikkia epäilyttäväksi todettuja maanviljelijöitä. Monin paikoin kyse oli varmasti ennemminkin mielipidevainosta kuin luokkaan kohdistuvasta vainosta.
Ei ole selvää, että Neuvostoliiton nälänhätä oli kovin 30-luvun Ukrainassa. Volgan alueella se oli suurin piirtein yhtä paha.
Rikostuomiosta kärsivät aina lapset, riippumatta siitä mikä on tuomion rikos (tai ”rikos”).
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennus kirjoitukseen:
Kuolleiden määrällä ei sinänsä ole kansanmurhan määritelmän kanssa merkitystä. Sen sijaan kuolleiden määrä on aihetodiste kansanmurhan puolesta tai sitä vastaan. Israel pystyisi halutessaan tappamaan Gazassa paljon enemmänkin ihmisiä, siksi kuolleiden suhteellisen vähäinen määrä on todiste kansanmurha-aikeita vastaan, vaikka muutaman kymmenen hengen murhaaminen voi joissain tapauksissa olla kansanmurha. Kymmenen henkilön tappaminen voi esimerkiksi olla kansanmurha, mikäli koko kansaan kuuluu vain kymmenen henkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Osmaanien tekemä armenialaisten puhdistus v. 1915 ja Afrikassa tutu-hutsi joukkomurhat lienevät eräitä nykyhistorian kansanmurhia. Holokaustiin osallistui ja sitä edesauttoi melkoinen määrä eurooppalaisia maita.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanmurha – tai etninen puhdistus – on hyvä markkinointitermi R2P käytänteille, humanitaarisille interventioille. Olen täysin samaa mieltä sen inflaatiosta ja ehkä ICTY:n poliittisuus selittää vaikkapa sen käyttöä Srebrenican yhteydessä. Ennen Srebrenicaa oli bosnialaisjohdon annettu ymmärtää että 8000 olisi luku jolla kansanmurhaperustein USA voisi pommittaa serbejä, näin kävikin vaikka naiset ja lapset lastattiin busseihin ja miehistä valtaosa kuoli yrittäessään paeta paikkakunnalta pelätessään joutuvansa tilille alueen yli tuhannen serbisiilin murhaamisesta. Kosovossa riitti aluksi muutaman kymmenen kosovonalbaanin lavastettu joukkomurha mutta uutisissa väliinmenoa perusteltiin yli puolen miljoonan albaanin mahdollisella kansanmurhalla. Sodan päätyttyä kuolleiden määrä kaikista etnisistä ryhmistä oli yhteensä 10000. Ironista oli että suurin yksittäinen joukkomurha tapahtui jenkkikoneiden vahingossa pommittaessa pommituksia pakenevaa kosovon albaanien bussisaattuetta. Mitä taas Gazaan tulee niin koko ”Suuri paluumarssihan” on jo alunperin puolisen vuotta sitten suunniteltu mediakampanjaksi 15 miljoonan taalan budjetilla läntisen valtamedian houkuttelemiseksi otsikoista kadonneen Gazan/Palestiinan asioiden nostamiseksi takaisin otsikoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen, että yleensä maltillinen Rusila levittelee valeuutisia. Vaikka Srebrenican joukkomurhan uhriluvuista voidaankin perustellusti väitellä, ne ovat joka tapauksessa tuhansia. Jouduin jonkun verran selvittelemään asiaa kun väittelin tästä Janne Pohjalan kanssa puolisentoista vuotta sitten, en enää jaksa kaivaa materiaalia esille. Rusilan väitteet ovat joka tapauksessa täyttä p****a!
Ilmoita asiaton viesti
En ole kiistänyt uhrilukua, varmaankin tuhansia, vaan käsityksen siitä 8000 viatonta bosnialaispoikaa-/miestä teloitettiin. Väitä suuren osan näistä kuolleen 28. muslimidivisioonan vetäytyessä Srebrenicasta ja joutuessa taisteluun serbijoukkojen kanssa. Toki teloituksiakin tapahtui, en nyt muista olisiko niitä todennettu 750 kpl.
Ilmoita asiaton viesti
Srebrenican joukkomurhan tapahtumien kulku on melko tarkkaan todennettu Haagin sotarikossoikeudenkäynnissä. Osa Srebrenicasta pakenevista muslimimiehistä oli aseistettuja, mutta suuri osa ei ollut. Lisäksi aseistetuistakin moni antautui ennen teloitusta. Osa kuoli taistelussa. Eli osa kuolleista on taistelussa kuolleita, osa teloitettuja sotavankeja, osa etnisen puhdistukset/kansanmurhan uhreja.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Antti Rautiaisen kommentti on totuudenmukainen.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkkitapaus: https://twitter.com/ARautiainen/status/10043550117…
Ilmoita asiaton viesti