Antti Rautiainen

Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?

Tutkimusta työperäisen siirtolaisuuden myönteisistä taloudellisista vaikutuksista on paljon. Sitä on referoitu esimerkiksi tässä Heikki Pursiaisen syyskuun alun Mustread-kirjoitukseensa linkkaamassa tutkimuksessa. Yksinkertaisen mikrotalousmallin perusteella työperäisen siirtolaisuuden seurauksia ovat seuraavat:

1) Työn tarjonta lisääntyy. Siispä

1.1) Mikäli kilpailu on täydellistä ja muut oletukset ovat ennallaan, lyhyellä aikavälillä palkat laskevat ja voitot kasvavat. Pidemmällä aikavälillä voitot palaavat talouteen, ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.

1.2) Mikäli palkkoja säännöstellään ja ne eivät voi laskea, työttömyys kasvaa. Mikäli pidemmällä aikavälillä syntyy uusia työpaikkoja muista syistä, työttömät työllistyvät, talous kasvaa ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.

2) Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit vastaavat jo maassa olevaa työvoimaa, ei ole tulonjakovaikutuksia työvoiman eri sektoreilla. Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit eivät vastaa maassa jo olevaa työvoimaa, siirtolaisille komplementaarisen (eli täydentävän) työvoiman osuus palkoista kasvaa, ja supplementaarisen (eli siirtolaisten kanssa kilpailevan) työvoiman osuus palkoista laskee. Näin käy myös pidemmällä aikavälillä, mikäli profiilit eivät muutu.

 

Näiden ilmiöiden havaitseminen empiirisestä aineistosta on yllä viitatun paperin perusteella ollut hankalaa. Varmaankin siksi että palkkoja säännöstellään kaikissa Euroopan maissa, saapuneiden määrä on usein ollut melko pieni työvoimaan verrattuna, ja usein suuret siirtolaisaallot ovat osuneet talouskasvun aikaan, jolloin palkat joka tapauksessa kasvavat.

Silti nämä tulokset on syytä pitää mielessä aina silloin kun netissä linkataan tutkimuksiin, joiden perusteella siirtolaisuudesta on taloudellista hyötyä. Siirtolaisuus kasvattaa taloutta lähes varmasti, koska lisää ihmisiä tarkoittaa aina lisää taloudellista toimintaa. Siirtolaisuuden taloudelliset hyödyt eivät kuitenkaan mitenkään välttämättä jakaudu tasaisesti, eteenkään lyhyellä aikavälillä.

Tämä keskustelu liittyy läheisesti siihen, onko siirtolaisuuden vastustamiselle ylipäätänsä mitään rationaalisia materialistisia syitä, vai onko se aina vain ennakkoluuloja tai rasismia. Yhdysvalloissa Trumpin vastustajat ovat vieläkin täysin jakautuneet suhteessa kysymykseen siitä, johtuuko Trumpin valinta (valkoisen) työväenluokan osin perustellusta tyytymättömyydestä taloudellisen asemansa kehittymiseen, vai puhtaasta rasismista.

Yllä listatut teoreettiset mikrotaloustieteen tulokset sanovat, että lyhyellä aikavälillä siirtolaisten kanssa samoista työpaikasta kilpaileva, vähän koulutettu työvoima saa joko huonompaa palkkaa, tai on vaarassa menettää työpaikkansa. Huonosti koulutetun työvoiman maahanmuotto siirtää myös duunarien keskituloja kauemmaksi keskiluokasta.

Voi olla, että tämä on teoreettinen tulos, jota ei voi havainnoida Suomen työmarkkinoilla ennen kuin tulijoita olisi satoja tuhansia. Toisaalta voi olla, että nämä tulokset ovat itsestäänselvyyksiä, jotka myös taloustieteen kursseja käymättömät duunarit vaistoavat. Tämä selittäisi Trumpin kannatusta, ja myös sitä miksi kaupunkien keskiluokka, erityisesti ns. ”luova luokka” tuntuu suhtautuvan siirtolaisiin myönteisemmin kuin duunarit. Tietotyön tekijät vaistoavat, etteivät siirtolaiset tule kilpailemaan sen kanssa Koneen apurahoista. Sen sijasta siirtolaiset tarjoavat luovalle luokalle halvemmat raitiovaunukyydit, ja siivoaa halvemmalla luovan luokan sotkut. Osa siirtolaisuuden vastustamisesta selittyy toki myös suoranaisella rasismilla. Rasismi on myös tekijä, jota taloustieteen malleissa ei juuri koskaan oteta huomioon, todellisuudessa siirtolaisten on aina vaikeampaa työllistyä taidoista huolimatta.

Kaikki tämä siis siinä tapauksessa, että rajat työvoimalle avattaisiin nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Demokraattisessa suunnitelmataloudessa olisi helpompi ottaa vastaan uusia työntekijöitä ja työllistää heidät ilman tulonmenetyksiä muille. Radikaalina onkin usein helppoa esittää vaatimuksia, jotka ovat keskenään ristiriitaisia niin kauan kun ei tehdä vallankumousta, ja väistää kritiikki ilmoittamalla päämäärän olevan koko järjestelmän muutos.

Esimerkiksi nykyisen talousjärjestelmän puitteissa sekä vapaa liikkuvuus että perustoimeentulon parantaminen vaikeuttavat pyrkimistä kestävään kehitykseen. Mielestäni kaikkiin kolmeen on silti pyrittävä, mutta radikaalien on syytä ymmärtää, ettei mikään kaikki ongelmat ratkaiseva vallankumous ole välttämättä näköpiirissä, ja että näiden päämäärien yhdistäminen on vaikeaa.

Tässä kirjoituksessa käsittelen vapaan liikkuvuuden seurauksia kapitalistisessa markkinataloudessa, ja se on järjestelmä jossa voi helposti käydä niin, että toiset hyötyvät vapaasta liikkuvuudesta, ja toiset häviävät. Tämän kiistäminen olisi älyllistä epärehellisyyttä vapaan liikkuvuuden kannattajilta. Tilanne on nyt niinsanotusti päällä, joten meidän ei tule laittaa päätämme pensaaseen tai odottaa kaiken puolestamme ratkaisevaa vallankumousta, vaan miettiä kuinka näitä ristiriitoja voisi ratkaista tässä ja nyt.

Onko moraalisesti oikein vastustaa työvoiman vapaata liikkuvuutta siksi, että se saattaa vahingoittaa omia lyhyen aikavälin taloudellisia intressejä? Kenties ei, mutta tätä vastustusta on myös vaikeaa estää. Toisaalta jos työvoiman vapaa liikkuvuus hyödyttää taloutta kokonaisuudessaan, eikö olisi reilua jakaa nämä hyödyt tasaisesti kaikille? Tämä olisi myös mahdollista, pitäisi vain verottaa pois osa työntantajien ja keskiluokan työperäisestä siirtolaisuudesta saamista hyödyistä, ja jakaa se tulonsiirtoina ja/tai verohelpotuksina duunareille.

Jos työvoimain vapaa liikkuvuus on ristiriidassa jonkun toisen taloudellisten intressejen kanssa, ongelma ei varmaankaan ratkea syyttämällä toista rasistiksi tai vaatimalla solidaarisuutta toiselta, eikä itseltä. Ongelma saattaa ratketa, mikäli mietitään miten työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla kaikkien yhteinen intressi. Jakamalla työvoiman vapaan taloudelliset hyödyt, se voisi olla kaikille win-win asetelma myös lyhyellä aikavälillä. Tällaisen poliittisen ratkaisun läpivieminen olisi tietysti erittäin vaikeaa. Tämän onnistumisesta saattaa kuitenkin riippua se, voiko työvoiman vapaata liikkuvuutta toteuttaa ilman globaalia kapitalismin kumoavaa vallankumousta.

Työperäistä maahanmuuttoa rajoittaa luonnollisella tavalla työpaikkojen määrä. Nykyään Eurooppaan tulo on vaikeaa ja kallista, joten tänne taloudellisista syistä tulevat pyrkivät jäämään vaikka mitään kunnollisia töitä ei löytyisi (sosiaaliturva ei ole syy jäädä, koska ilman työpaikkaa ja oleskelulupaa ei saa sosiaaliturvaa). Mikäli rajat olisivat auki, kynnys palata olisi paljon matalampi silloin kuin odotukset Euroopasta eivät vastaa todellisuutta.

Työperäinen maahanmuutto ei siis voi johtaa tilanteeseen, jossa tulijoita olisi kertaluokkaa enemmän kuin työpaikkoja. Tähän voi johtaa vain jonkinlainen katastrofi. Tämän kirjoitussarjan viimeinen osa käsittelee mahdollisuutta, että jonkin katastrofin vuoksi tulijoita olisi satoja tuhansia tai miljoonia. Seuraavassa osassa pohditaan mitä globaali kansalaisuus voisi tarkoittaa.

Antti Rautiainen

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?
5. Ja viimeinen osa: Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Tämä keskustelu liittyy läheisesti siihen, onko siirtolaisuuden vastustamiselle ylipäätänsä mitään rationaalisia materialistisia syitä, vai onko se aina vain ennakkoluuloja tai rasismia.

Anteeksi että puutun yksityiskohtaan kokkonaisuuden sijaan, mutta pitääkö tuo lause todella lukea niin, että siirtolaisuuden vastustamisella voi mielesäsi olla vain noin kolme syytä: 1) ennakkoluuloisuus, 2) rasistisuus tai (pienemmällä todennäköisyydellä) 3) jokin materiaaliseen hyvään liittyvä syy, kuten paremmin toimiva talous joka tuo siirtolaisuuden vastustajalle lisää rahaa?

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Juuri näin. Tosin se miten siirtolaisuus vaikuttaa talouteen riippuu lähes täysin siitä minkälaisesta siirtolaisuudesta on kyse, ja miten sitä hallinnoidaan. Enkä ota tässä kantaa siihen, mikä näistä syistä on enemmän ja mikä vähemmän todennäköinen. Sitä on sitäpaitsi vaikeaa tutkia, koska ihmiset eivät välttämättä edes itse tunnista omia ennakkoluulojaan, eivätkä välttämättä myönnä niitä kysyttäessä vaikka tunnistaisivatkin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Nuo kolme mahdollisuutta näyttivät kuitenkin aika rajatulta joukolta mahdollisia ajatuskulkuja. Otan tähän yhden ääriesimerkin toisesta päästä osoittaakseni muidenkin ajatuskulkujen olemassaolon mahdollisuuden.

Jonkin intiaaniheimon alueelle Amazonin sademetsässä virtaa portugalinkielisiä uudisraivaajia. Intiaanit ovat nähneet naapuriheimojen katoavan ja vastustavat uudisasukkaiden tuloa. Mielstäni tässä tapauksessa yksi mahdollinen luonteva selitys on se, että he ovat huolestuneita kulttuurinsa ja elämäntapansa puolesta, eivätkä nuo kolme mainitua syytä ole heille ehkä tärkeitä.

Intiaanit eivät ehkä ole ennakkoluuloisia, vaan ovat naapuriheimon kehityksen nähtyään varmoja siitä, että heidänkin kulttuurinsa katoaa nopeasti, jos uudisraivaajat saavat merkittävää jalansijaa. He eivät ole ehkä rasistisia, vaan saattavat pitää uudisasukkaita vahvoina, rikkaina ja sivistyneinä, ja itseään heitä heikompina. He ehkä arvostavat kaikkia intiaanikulttureja, ja valtakultturia myös. He eivät ehkä ole huolissaan taloudesta, koska näkevät uudisasukkaiden tuovan tullessaan televisiot, tietokoneet, tiet, autot ja työpaikkojakin.

Noiden kolmen kohdan jatkoksi voi mielestäni ottaa muitakin syitä, kuten esimerkiksi halun säilyttää oma kulttuuri, halun estää oman hyväksi koetun järjestelmän rappeutuminen, ja halun estää rikollisuuden ja väkivallan leviäminen.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen Vastaus kommenttiin #3

Esimerkit joita tässä listaat kuuluvat miltei kaikki aiemman listasi kohtaan 3), eli ne ovat kaikki "materiaaliseen hyvään liittyviä syitä". Poikkeuksena "halu säilyttää oma kulttuuri", koska kuvitelmat että mikään uhkaisi Suomen kulttuuria, tai että siirtolaiset edustaisivat perustavanlaisesti erilaista kulttuuria, ovat rasistisia vainoharhoja.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #4

Luen tuo kommenttisi niin, että hyväksyt listaan yhden uuden kohdan: "4) halu säilyttää oma kulttuuri", ja katsot, että Amazonin intiaanien kohdalla se on pätevä syy, mutta toisaalta katsot, että Suomen kohdalla se ei ole pätevä syy, koska kaikki tuollaiseen viittaava on "rasistista vainoharhaa".

En oikein ymmärtänyt, mikä kirjoituksessani viittasi intiaanien kohdalla "materiaaliseen hyvään liittyviin syihin", koska totesin, että intiaanit olettivat materiaalisen elinasonsa paranevan uudisasukkaiden tulon myötä, ei huononevan.

Suomen kohdalla otan esimerkiksi islamin. Ajatellaan tilannetta, jossa Suomeen muuttaa runsaasti lisää isnaminuskoista väkeä. Minusta voi hyvin sanoa, että "siirtolaiset edustaisivat perustavanlaatuisesti erilaista kulttuuria", koska oletettavasti he kannattavat islamilaista lakia (kuka vahvemmin, kuka heikommin, mutta hyvin harva sen tärkeyden kieltäen), jonka voi katsoa olevan ristiriidassa länsimaisten arvojen kanssa. Voi katsoa, että tästä seuraa esimerkiksi terrorismin uhkaa. Suomessa jo tapahtuikin yksi terroriteko. Yhdestä ei tietenkään voi vetää vielä tilastollisia johtopäätöksiä, muta kun tarkkailee tilannetta maailmalla, näyttää ilmeiseltä, että suunta on ilmeinen.

Oletetaan sitten, että joku perussuomalainen esittää maahanmuttokriittisyytensä syyksi sen, että haluaa säilyttää oman maansa vapaana terrorismista ja islamilaisen lain vaikutuksista. Eikö tämä putoa selvästi kategoriaan 4? Eikä tuohon välttämättä liity mitään rasistista (halua kohdella maahantulijoita syrjivästi) tai vainoharhaista (koska pelätyt vaikutukset näyttävät hyvin todennäköisiltä).

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen Vastaus kommenttiin #5

Kommentissani erittelen, mitkä ovat mielestäni materiaalisia argumentteja, ja mitkä liittyvät "kulttuuriin". Muun muassa maiden menettäminen ja kansanmurhan uhriksi joutuminen ovat materiaalisia ongelmia. Terrori-iskujen pelko on myös materiaalinen syy vastustaa siirtolaisuutta. Kuoleminen on taloudellinen menetys, koska sitä kautta menettää kaikki kulutusmahdollisuutensa.

Mutta jos puhutaan käytännön tilanteista, niin kuolleisuus iskuissa on hyvin pieni, ja iskujen kannatus siirtolaisväestön parissa on hyvin pieni. Jos kaksi Suomessa iskussa kuollutta on jonkin mielestä syy romuttaa turvapaikkajärjestelmä, niin ainakin on selvää että tämän henkilön mielestä siirtolaisten ihmissoikeudet painavat vaakakupissa hyvin vähän. Ajatus että ainoastaan oman maan kansalaisilla on oikeuksia on rasistinen. Islamismi on syytä pysäyttää, mutta ei siirtolaisten ihmisoikeuksien hinnalla.

Islamilaisissa maissa on käytössä hyvin erilaisia lainsäädäntöjä. Ennen kaikkia aniharva Suomeen tuleva muslimi haluaa tänne saudien tai iranin lainsäädäntöä sellaisenaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #6

On ehkä turha pohtia sitä, mitkä ennakkoluulojen ja rasismin ulkopuolelle jäävät rationaaliset syyt ovat materialistisia ja mitkä kulttuurillisia. Puhun tässä siksi vain yleisesti muista rationaalisista syistä.

Viittaat omaan käsitykseesi siitä, että ongelma ei ole kovin suuri, koska Suomessa on kuollut terrori-iskuissa vain kaksi henkilöä. Joku perussuomalainen voi nähdä tilanteen kuitenkin ongelmallisempana, ja hänen syitään voi kai pitää muuna rationaalisena syynä. Ehkä hän tarkkailee tilannetta muualla Euroopassa, ja uskoo kasvavan muslimimäärän johtavan Suomessakin uusiin terrori-iskuihin, vaikkapa konsertteihin tai pilapiirtäjiä kohtaan. Yksikin on varmasti liikaa. Ehkä hän myös pelkää alaikäisten raiskausten lisääntyvän (Englannin malliin). Varmaankin myös ajatus kansanosasta, joka kunnioittaa islamilaista lakia enemmän kuin Suomen lakia, tuntuu hänestä ei-toivottavalta.

Turvapaikkajärjestelmää ja ihmisoikeuksia tuo perussuomalainen ei ehkä halua romuttaa, mutta haluaa hoitaa pakolaiskysymyksen perinteiseen tapaan, eikä kansainvaelluksen tyyliin, ja haluaa poistaa jonoista ne, jotka tulkitsee siirtolaisiksi (eikä pakolaisiksi).

> Ajatus että ainoastaan oman maan kansalaisilla on oikeuksia on rasistinen.

Mitä tarkoitat tällä? Kai Suomi kohtelee omia kansalaisiaan eri tavalla kuin muita, riistämättä kuitenkaan muilta normaaleja oikeuksia. Näin kaikki maailman (sivisyneet) maat tekevät, eikä tuota lasketa rasismiksi.

> Ennen kaikkia aniharva Suomeen tuleva muslimi haluaa tänne saudien tai iranin lainsäädäntöä sellaisenaan.

Mutta kyselyiden persteella suuri osa länsimaiden muslimeista katsoo islamilaisen lain asettuvan paikallisen lain yläpuolelle. Kyse on uskonnollisesta laista, ei minkään tietyn valtion laista. Myös toive saattaa islamilainen laki voimaan heti kun muslimien määrä sen sallii, on yleinen. Perusongelma tässä on kai se, että tällainen perussuomalaisten mielestä ei-toivottu ajatusmalli on tyypillinen muslimeille, ja muiden kohdalla harvinaista. Siksi nimenomaan muslimien maahanmuuton vastustamisen taustalla voi kai katsoa olevan "muita rationaalisia syitä". Puhutaan kai enemmän todennäköisistä kehityskuluista kuin vääristä ennakkoluuloista. Voi olla, että sinunu mielestäsi haitat ovat niin pieniä, että niistä ei tarvitse välittää, mutta joku toinen voi olla rationaalisesti toista mieltä.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen Vastaus kommenttiin #7

Ei ole rationaalista vastustaa kymmenien tuhansien oikeutta hakea turvapaikkaa sen perusteella, että joku mieleltään järkkynyt tappaa 2 henkilöä. Jos tekee tällaisen arvovalinnan, todennäköisesti mikä tahansa valkoisen suomalaisen ihmisoikeus menee minkä tahansa ei-kansalaisen ihmisoikeuden edelle. Tämä ei ole enää mitenkään "rationaalista", kyse on puhtaasti arvovalinnasta. Ylipäätänsä arvojen suhteen ei voi oikein puhua rationalismista, lähinnä jonkinlaisesta konsistenssista.

Mikäli muslimit oikeasti haluaisivat islamilaisen lain toteutuvan länsimaissa, heillä olisi merkittäviä poliittisia liikkeitä jotka ajaisivat sitä. Nyt näin ei ole, ja merkittävissä poliittisissa asemissa olevat ovat yleensä päinvastoin liberaaleja, jotka ajavat lainsäädäntöä joka on entistä kauempana islamilaisesta laista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #8

Juuri kukaan ei varmaankaan vastusta oikeutta hakea turvapaikkaa. Kai vastsutavat enemmänkin massamuuttoa. Oletan maahanmuuttokriittisten olevan enimmäkseen huolissaan siitä, että on paljon muuta siirtolaisuutta, paljolti turvapaikanhaunkin varjolla, ja että sovittuja turvapaikanhakukäytäntöjä ei noudateta (haku ensimmäisestä turvallisesta maasta ja Dublin-sopimus).

Kahden hengen kuolema voi olla yksi syy (maahanmuuton vastustamiseen, tuskin monellakaan tuvapaikanhakuoikeuden vastustamiseen), mutta ei ehkä keskeisin. Muualla terrorismi on kasvanut Suomea laajemmaksikin, joten tuo voi kyllä olla joillekin merkittäväkin syy. Oletan kuitenkin kulttuuristen syiden, muun rikollisuuden, taloudellisten seikkojen (käytetyt rahat) ja oikeudenmukaisuuden ("verorahat omille köyhille") huolestuttavan ihmisiä toistaiseksi enemmän enemmän kuin terrorismi.

Kyse on kai useimmiten sekä arvovalinnoista (huonoja arvoja vastaan tai hyvien puolesta), että rationaalisista valinnoista (loogisesti selitettävissä olevista). Arvovalinnat voivat olla rationaalisia. Nuo kaksi asiaa eivät ole siis ristiriidassa keskenään. Joku voi vaikkapa valita kristilliset tai länsimaiset (maalliset) arvot islamilaisten sijaan. Toisen mielestä ihmisten vapaa liikkuvuus maasta toiseen painaa vaa'assa enemmän. Nuo kaikki voivat kai olla rationaalisia.

> Mikäli muslimit oikeasti haluaisivat islamilaisen lain toteutuvan länsimaissa, heillä olisi merkittäviä poliittisia liikkeitä jotka ajaisivat sitä.

Kai tuohon pitää todeta, että islam on poliittinen liike, joka ajaa islamilaista lakia eteenpäin (vahvemmin tai heikommin) siellä, missä se näyttää mahdolliselta. Toki muslimeista suuri osa on maallistuneita ja "länsimaisia", eivätkä toimi aktiivisesti islamilaisen lain edistämiseksi, mutta toisaalta sellaisia muslimeita on suhteellisen vähän, jotka kieltäisivä tuon islamilaisen lain edistämisen tavoitteen. Siksi islamin lakia eteenpäin vievät voimat tapaavat olla neutraaleita tai vastustavia vahvempia.

Islam poikkeaa esimerkiksi kristinuskosta siinä, että se ei näe uskontoa ja valtiota kahtena erillisenä asiana, vaan näkee noiden kahden (ml. islamilainen laki) kuuluvan oleellisesti ja peruuttamattomasti yhteen. Siksi islamin nousua tyypillisesti seuraa myös islamilainen laki - ensin muslimien sisäisenä asiana, mutta levitessään myös muihin vaikuttaen. Lopullinen uskonnon oppien mukainen tavoite on tietenkin islamilaisen lain kontrolloima valtio, mutta niitä maailmassa ei ole montaa.

> Nyt näin ei ole, ja merkittävissä poliittisissa asemissa olevat ovat yleensä päinvastoin liberaaleja, jotka ajavat lainsäädäntöä joka on entistä kauempana islamilaisesta laista.

Vaikea sanoa, kuinka liberaaleja vallassa olevat missäkin tällä hetkellä ovat. Voi olettaa, että oikeaoppisemmat ja radikaalimmat aatteet saavat sijaa muslimien määrän kasvaessa. Ensimmäisenä tämä ei näy merkittävissä poliittisissa asemassa olevissa henkilöissä, vaan katutasolla. Poliitikkojen asenteet muuttuvat vasta jälkijunassa.

Jos sinulla on tiedossa joku mainitsemasi kaltainen uskonnollinen muslimipoliitikko, joka yrittää ajaa lakia poispäin islamilaisesta laista, olisin kiinnostunut linkistä. Oletan että sellaisiakin voisi periaatteessa löytyä jostain islamin pääsuuntausten ulkopuolelta, mutta luulen, että juuri kukaan (uskonnollinen) muslimipoliitikko ei sano ajavansa maallista lakia kauemmas islamilaisesta laista, koska se kuulostaisi aivan liian harhaoppiselta. (Tuo oletus koskee oikeastaan myös maallistuneita muslimipoliitikkoja, sillä hekään eivät yleensä halua pilata välejään sukuunsa ja yhteisöönsä.)

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen Vastaus kommenttiin #9

Halla-aho on nimenomaisesti halunnut ilmoittaa purkavansa turvapaikkajärjestelmän. Mikä tahansa turvapaikkajärjestelmä aina mahdollistaa, että sitä saatetaan väärinkäyttää. Ainoa tapa lopettaa
"muu siirtolaisuus turvapaikanhaun varjolla" on lopettaa turvapaikanhaku, ja Halla-aho tietää sen.

Sikäli kun terrorismi on kasvanut Suomessa laajemmin, sitä ovat tehneet maahanmuuton vastustajat, eivätkä maahanmuuttajat.

Kulttuurillisiin syihin vetoaminen ei perustu mihinkään materiaalisiin faktoihin. Edelleenkin mielestäni käytät "loogisuutta" tässä väärin.
Politiikassa ei koskaan ole kyse logiikasta yleensä, vaan
konsistenttiudesta eli sisäisestä logiikasta, eikä sitäkään aina vaadita vaan voidaan täysin pokkana ajaa keskenään ristiriidassa olevia asioita.

Sekoitat islamin ja protestantismin. Protestantismissa maallinen hallitsija on kirkon johtaja. Islaminuskoisissa maissa tämä on mahdollista, mutta harvinaista. Jopa Iranissa, jossa hengellisillä johtajilla on eniten valtaa, maallinen valtiojohto on erillinen
henkisestä.

Joissain länsimaissa muslimeita on noin 10% äänioikeutetuista, joten ne voisivat halutessaan perustaa konservatiivisen puolueen jolla olisi paljonkin vaikutusvaltaa. Nämä puolueet eivät kuitenkaan ole menestyneet juuri missään erityisen hyvin.

Liberaaleista muslimipoliitikoista tsekkaa jenkkien edellisen kongressin demokraattimuslimit, ja vihreät ja vasemmistolaiset muslimit eri maissa. Nämä kaikki ovat ajaneet vaikkapa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, joka joka edustaa maallisen lain etääntymistä islamilaisista käytännöistä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

> Halla-aho on nimenomaisesti halunnut ilmoittaa purkavansa turvapaikkajärjestelmän.

Jos sinulla on joku linkki tuollaiseen, niin se olisi kiinnostava. Vilkaisin PS:n uutta vaihtoehtobudjettia. Siellä sanottiin vain, että pakolaispolitiikkamme on löysä, Suomelle haittallinen maahanmuutto tulisi lopettaa, ja että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisi ottaa säilöön ja laittaa parakkimajoitukseen. Tuo ei ole kai vielä turvapaikkajärjestelmän purkamista.

> Sikäli kun terrorismi on kasvanut Suomessa laajemmin, sitä ovat tehneet maahanmuuton vastustajat, eivätkä maahanmuuttajat.

Mihin viittaat tuolla maahanmuuton vastustajiin liittyvällä terrorismilla?

> Kulttuurillisiin syihin vetoaminen ei perustu mihinkään materiaalisiin faktoihin.

Outo ilmaus. Ovatko kulttuuriset syyt jotenkin vähäarvoisempia kuin muut syyt? Mitä tarkoitat (kulttuurisista syistä poikkeavilla) materiaalisilla faktoilla?

> Sekoitat islamin ja protestantismin. Protestantismissa maallinen hallitsija on kirkon johtaja.

Nuo ovat kai kovin eri aatteita. Suomessa arkkipiispa on kirkon johtaja. Kristinusko pääsääntöisesti korostaa maallisen vallan ja uskonnon eroa. Tuskin juuri kukaan kristitty ajaa teokratiaa. Islamissa taas maallisen vallan yhteys uskontoon kuuluu perusoppeihin, ja teokratia (islamilaiseen lakiin perustuva yhteiskunta) nähdään selvänä tavoitteena. Kaikkien muslimien odotetaan kunnioittavan islamilaista lakia, myös johtajien. Länsimaissa mahdollinen uskonnollisuus on jokaisen oma asia. Maallinen hallitsija voi (useimmisa länsimaissa) hyvin olla vaikka ateisti.

> Jopa Iranissa, jossa hengellisillä johtajilla on eniten valtaa, maallinen valtiojohto on erillinen
henkisestä.

Mutta islamilaisissa maissa kaikkien johtajien oletetaan seuraavan islamilaista lakia. Useimmissa islamissa maissa "kirkolla" ei ole yhtä johtajaa, mutta "maallisen" vallan oletetaan noudattavan uskonnollisia lakeja ja periaatteita, eli "maallinen" valta on tässä mielessä alisteinen uskonnolle (= islamilaiselle laille).

> Joissain länsimaissa muslimeita on noin 10% äänioikeutetuista, joten ne voisivat halutessaan perustaa konservatiivisen puolueen jolla olisi paljonkin vaikutusvaltaa. Nämä puolueet eivät kuitenkaan ole menestyneet juuri missään erityisen hyvin.

Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa muslimit käsittääkseni vaikuttavat ensisijassa työväenpuolueen kautta. Työväenpuolueen agenda ei ole silti islamistinen. Riittää että se on suopea isalmilaista yhteisöä kohtaan. Islamiin sopii hyvin se ajatus, että islamilaista lakia voi ajaa perustamatta erillistä islamilaista puoluetta. Tilanne näyttäytyy tässä niin, että jokainen muslimi noudattaa joka tapauksessa islamilaista lakia, ja maan laiksi islamilaista lakia ei tarvitse tyrkyttää ennen kuin muslimit ovat maassa vallassa. Islamilaisen lain vaikutus ei kasva niinkään maallisen lain yksityiskohtien muuttumisen kautta, vaan enemmänkin (maallisesta laista erillisen) islamilaisen lain aseman vahvistumisen kautta.

Islamilaisia puolueita on lähinnä maissa, joissa enemmistö ihmisistä on muslimeita. Siellä ajatus on kai se, että nämä puolueet ovat vahvemmin uskonnollisvetoisia kuin muut (muslimien) puolueet.

Mitä maita ja puolueita ajattelit, kun puhuit länsimaiden islamilaisista puolueista, jotka eivät ole menestyneet erityisen hyvin? (En tunne hyviä esimerkkejä.)

> Nämä kaikki ovat ajaneet vaikkapa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ...

Muslimipoliitikot voi ehkä jakaa tässä mielessä kahteen kategoriaan, maltillisiin uskovaisiin ja uskonnosta luopuneisiin. Ne jotka tukevat aktiivisesti homoseksuaalisuutta, ovat varmaankin tyypillisesti välinsä uskontoon katkaisseita, eivät siis uskovaisia muslimeita. Erityisesti näin, jos katsovat vapaan homoseksuaalisuuden koskevan myös muslimeita. Voi olettaa, että vaikka maallinen laki sanoisi jotain sallivaa homoseksuaalisuudesta, uskovainen muslimi katsonee islamilaisen lain olevan maallisen lain yläpuolella ja kieltävän aktiivisen homoseksuaalisuuden.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset