Suomalaisten SS-miesten sotarikoksista pitäisi tehdä rikostutkinta
Kansallisarkiston julkaisema selvitys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten ja siviilien surmaamiseen vuosina 1941–1943 on herättänyt paljon keskustelua. Puolustusministeri Jussi Niinistö kiirehti tuomitsemaan tutkijat, jotka heittävät ”epäilyksen varjon” SS-vapaaehtoisten päälle. Väitteensä Niinistö pohjaa viimeaikoina äärioikeiston roturasistisen Sarastus-verkkolehden kanssa yhteistyötä tehneen Timo Vihavaisen blogiin, jossa hän väittää että selvitys ei sisällä ”uusia todisteita” . Jussi Jalonen korjasi Vihavaisen (Niinistön toistamia) virheitä facebook-kirjoituksessaan, jossa hän osoittaa että selvitys sisälsi uusia tietoja . Lisäksi jo aikaisemmin tunnetut lähteet antavat näyttöä siitä, että suomalaisia SS-vapaaehtoisia on osallistunut natsien sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan itärintamalla.
Lisäksi julkisuuteen on päästetty SS-vapaaehtoisten aikanaan perustama SS-veljesapu järjestö, jonka ainoa tehtävä tuntuu nykyään olevan suomalaisten vapaaehtoisten maineen puolustaminen.
Luonnollinen seuraava askel olisi rikostutkinta, yhdessä Venäjän ja Ukrainan viranomaisten kanssa. Historiantutkijat ovat riippuvaisia arkistoista, mutta rikostutkijoilla on laajemmat mahdollisuudet esimerkiksi etsiä todistajia sotarikoksille ja rikoksille ihmisyyttä vastaan. Median tietojen mukaan suomalaisisia SS-vapaaehtoisia on hengissä kahdeksan, ja heidän joukossaan voi olla sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneitä.
Miksi kaivella yli 70 vuotta vanhoja tapahtumia, joiden tekijät ovat jo noin 100-vuotiaita tai kuolleita? Koska sitä edellyttää jo lakikin, monet sotarikokset ja mitkään rikokset ihmisyyttä vastaan eivät vanhene koskaan. Lain kannalta ei myöskään ole mitään merkitystä sillä, onko rikokset ihmisyyttä vastaan tai sotarikokset tehty toisten määräyksestä vai ei. Näistä rikoksista tuomitaan, vaikka olisi vain totellut käskyjä.
Tämä on ankara periaate, ja sen perusteella Saksassa on viime vuosina haastettu oikeuteen natsien tuhokoneiston pienimpiä rattaita, esimerkiksi Johann Rehbongen jota vastaan käytiin oikeutta joulukuussa. Nämä oikeudenkäynnit ovat toki hieman kyseenalaisia, koska niitä ei käyty 70 vuotta sitten lähinnä siksi että syytettäviä olisi ollut liikaa. Nyt syytettyjä rangaistaan osittain siitä, että he ovat eläneet muita natseja kauemmin.
Toisaalta toisin kuin Saksassa, Suomessa ei ole vieläkään tehty kunnolla tiliä menneisyyden kanssa. Puolustusministerin kommentit ovat siitä yksi todiste. Esimerkiksi sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä muistetaan täällä lähinnä oikeusmurhana, mutta niiden yhteydessä käytiin oikeutta myös todellisia sotarikollisia, ns. Lista 1:n vankeja vastaan.
Suomalaisen miehityshallinnon Itä-Karjalan venäläisiä varten perustamilla keskitysleireillä kuoli nälkään tuhansia siviileitä, mutta Lista 1:n vankien tuomiot olivat naurettavan lyhyitä, enimmillään kolme vuotta. Tutkinta ja oikeudenkäynnit hoidettiin niin leväperäisesti, että Lista 1:n sotarikolliset voidaan esittää yhä jonkinlaisina oikeusmurhan uhreina. Valvontakomission lähdettyä Suomessa lakaistiin kaikki sotarikollisuuskysymykset maton alle, eikä asioita ole haluttu kunnolla selvittää koskaan. Lisäksi monet mahdolliset suomalaiset sotarikolliset olivat ehtineet paeta jo ulkomaille natsirikollisten jalanjäljissä. Näistä mahdollisista sotarikollisista on kansallisarkiston selvityksessä mainittu natsi ja SS-vapaaehtoinen Olavi Karpalo, joka pakeni Venezuelaan.
Monelle suomalaiselle SS-vapaaehtoiselle todellisuus rintamalla oli odotettua raaempi, mutta Saksan tapahtumista, esimerkiksi vuoden 1938 kristalliyöstä oli kirjoitettu Suomen tiedotusvälineissä laajasti. Jonkinlainen yleiskäsitys kansallissosialismista oli varmasti jokaisella vapaaehtoiseksi lähtijällä.
Juutalaisia ampumaan määrätyn Wehrmachtin asevelvollisen tuomitseminen 70 vuoden jälkeen tuntuisi ankaralta, mutta kukaan ei pakottanut suomalaisia SS-vapaaehtoisia lähtemään tekemään liebensraumia natseille.
He lähtivät sinne ihan itse omasta vapaasta tahdostaan.
Antti Rautiainen
Kerrotko vielä sen lainkohdan, jonka perusteella tutkinta voitaisiin aloittaa ja mahdolliset syytteet ajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rautiainen puhuu rikostutkinnasta ”yhdessä Venäjän ja Ukrainan viranomaisten kanssa.” Varsinkin Venäjältä luulisi löytyvän lakeja, jolla asiaan päästään kiinni. Laki on aina niin kuin se luetaan : D
Ilmoita asiaton viesti
Ja jos sopivaa lakia ei ole olemassa, niin sellainen sorvataan.
Näin tunnutaan toimittavan myös Suomessa, jossa esim. vihapuheesta pyritään tekemään rangaistavaa keinolla millä hyvänsä. Saisivat sen nyt ensin pykättyä rikoslakiin ja luotua vihapuheelle tunnusmerkistön.
Ilmoita asiaton viesti
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jo rikoslaissa.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko kuullut taannehtivan lain kiellosta?
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkö suomalaiset SS-vapaaehtoiset sitten ole kansanryhmä?
Ilmoita asiaton viesti
Normaaleissa oikeusvaltioissa, kuten Suomessa, kiihotuslait koskevat vain kansanryhmiä, joihin kuulumista ei voi valita omalla vapaaehtoisella päätöksellä, kuten kansallisuutta, ja lisäksi uskonnollisia ryhmiä. Venäjällä taas myös poliisit ja poliitikot ovat ”kansanryhmiä”, joiden kritiikistä on tuomittu ihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni Snellman, venäläisillä on varmaan suuri halu tutkia ja tuomita muiden maiden sotarikollisia tai ylipäätään ketä vain heitä vastustavia. Omista ei niin väliä, kuten suomalaisten aikoinaan kainosti esittämä toive tutkia desanttien tekemiä Suomen rajaseudun siviilien murhia osoittaa. Venäläiset totesivat ykskantaan desanttien olevan ”Suuren isänmaallisen sodan sankareita”, jotka eivät olleet tehneet mitään tuomittavaa. Suomalaisten puheet tutkinnasta loppuivat siihen … 😀
Ilmoita asiaton viesti
Ne on jutussa moneen kertaan eritelty. Rikoslain kohdat sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, eli 11. luvun pykälät 1, 3, 5 ja 6.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen, taidat olla hiukan yksinkertainen? Noita tunnusmerkistöjä et löydä vuodelta 1945.
Ilmoita asiaton viesti
Rikokset ihmisyyttä vastaan tuomitaan myös taannehtivasti, koko Nurnbergin oikeudenkäynti ja koko voimassaoleva kansainvälinen laki perustuvat tähän periaatteeseen. Pitäisikö ne mielestäsi peruuttaa?
Ilmoita asiaton viesti
No,kaikki Nürnbergissa tuomitut olivat syyllisiä traditionaalisiin sotarikoksiin, joten ei taannehtivia lakeja tarvittu.
Ja jos tunnet asiaa, josta kirjoitat, tiedät varsin hyvin, että heidät voitiin tuomita jo sen pykälän perusteella, jonka natsit lisäsivät rikoslakiin vuonna 1935.
”Whoever commits an act which … deserves punishment according to the principles of criminal law and to the sound feelings of the people, will be punished.”
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on sun omaa spekulointia. Natsien rikokset tuskin loukkasivat natsien ”vankkoja tunteita”. Tuomiot joka tapauksessa annettiin taannehtivien lakien mukaan, eikä minkään natsien omien pykälien.
Ilmoita asiaton viesti
Älä kirjoita asioista, joihin et ole perehtynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa opiskella lisää, myös englantia.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin tapahtuneista sotarikoksista pitäisi tehdä rikostutkinta.
Kansallisarkiston sotapäiväkirjoista löytyy, Joulukuussa 1939 Summan rintamalla.
Neuvostoliiton sotilaat, käyttivät naisia ihmiskilpinä hyökkäyksissään. Venäjän ja Ukrainan viranomaiset, antavat varmasti lisätietoa tapauksista.
Sota on jo itsessään rikos ja sodassa tapahtuu rikoksia varmasti päivittäin, molemmin puolin. Tutkittava ei tutkimalla lopu ikinä. Vai tutkitaanko ainoastaan hävinneen puolen rikokset, sillähän ne toki vähenee n. puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä varmaan osaat kertoa, miksi Wiking-divisioonan komentajaa SS-kenraali Felix Steineria ei koskaan tuomittu minkäänlaisista sotarikoksista, jos kerran suomalaiset lahtasivat siviilejä itärintamalla?
Voisiko olla jopa niin, että liittoutuneiden, varsinkin venäläisten aikalaistutkijat, joilla varmasti oli motiivi ja halu tuomita kaikki sotarikoksiin syyllistyneet SS-komentajat, eivät löytäneet Steinerin komentaman yksikön tekemiä sotarikoksia, koska sellaisia ei ilmeisesti ollut?
Ilmoita asiaton viesti
Komentaja ei aina ole automaattisesti vastuussa kaikista alaistensa tekemistä rikoksista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kuitenkin väitteen mukaan Wiking-divisioona on järjestelmällisesti teloittanut siviilejä, niin olisihan se merkillistä, jos komentajaa ei tuosta vastuuseen laitettaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttö sen puolesta että siviilejä teloitettiin järjestelmällisesti on vahvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos näyttö on vahvaa, niin miten ihmeessä komentajaa ei tuomittu Nurnbergissä tai missään muuallakaan? Jo tuolla perusteella uskallan väittää, että Wikingin osalta näyttöä ei ole olemassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt oikein ymmärsin niin nuo kaverit oli Saksaan lähettänyt Suomen valtio. Sodissa kun tapahtuu tänä päivänäkin myös siviiliväestöön kohdistuvia julmuuksia niin vastuullisia viime kädessä ovat valtiot ja niissäkin nuoria käskyttäneet tahot. Voi olla, että itse olisi joutunut ammutuksi mikäli käskyjä ei noudattanut. Näitä uhreja voidaan kunnioittaa ja muistaa ja varsinaisilta vastuullisilta vaatia anteeksipyyntö! Mikäli omassa sisällissodassakin lähdettäisiin jokaista vääryyttä oikaisemaan puolin ja toisin siitä tulisi loputon suo, jolla ei ainakaan rakenneta siltoja parantavaan kanssakäymiseen!
Ilmoita asiaton viesti
Epäillyistä sotarkollisista oli myös kategoria ”Mitlaufer”, myötäjuoksija. Tuollaisen tutkimuksen ja sen tulosten perusteella suomalaiset SS-miehet kuuluvat tuohon joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä blogi sai suositukseni koska se selvästi osoittaa minkälaiseen vastakkainasetteluun puolusministeri on lähtenyt.
Ilmoita asiaton viesti
Sini, lue Helena Solinille (ja miksei muillekin) osoittamani pitkä kommentti Niinistön blogissa. Olen kyllä tässä asiassa Niinistön kannalla.
Ilmoita asiaton viesti
En ole vastaan sinun näkökulmiasi. Mutta en pidä siitä että Niinistö tukeutuu Sarastusvihavaiseen ja ylipäätään alkaa polemisoimaan yksittäistä akateemista tutkimusta vastaan asemastaan käsin.
Oletko sinä nähnyt Jussi Jalosen vastineen, johon tämä blogisti viittaa?
Ilmoita asiaton viesti
Sini, en ole nähnyt, täytyy tutustua. Olen liberaalin länsimaisen demokratian kannattaja ja täällä Puheenvuorossakin jatkuvasti sotajalalla äärioikeistolaisia ja äärikansallismielisiä vastaan. Minuakin aikoinaan Helsingin yliopistossa opettaneen Vihavaisen monia mielipiteitä kummastelen. Koen vain, että Waffen-SS:ssä aikoinaan palvelleita ja jopa Suomen valtion heitä sinne yllyttämiä nuoria miehiä (joista 8 kuulema vielä elossa) syytetään sotarikollisiksi melko heppoisin perustein. Jotkut ovat varmaankin niihin syyllistyneet, kuten Suomen omillakin rintamilla tapahtui, mutta tällaista kollektiivista syyllistämistä en ymmärrä.
Niinistö on paitsi ministeri, myös historiantutkija ja ymmärtäisin hänen nyt ottavan kantaa jälkimmäisen roolissa. Näin esimerkiksi ministeri ja myös poliittisen historian tutkija Erkki Tuomioja teki useasti. En näe siinä sinänsä mitään pahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rikosten tutkiminen ei vielä ole syyttämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kyse ole vastakkainasettelusta. Sota on sotaa ja sitä käydään periaatteella ammu tai tule ammutuksi.
Virkamies voi aina kieltäytyä esimiehensä laittomasta määräyksestä tai käskystä, mutta sotilaalla ei ole sitä etuoikeutta.
Muutoinkin on paha lähteä tuomitsemaan ketään joidenkin päiväkirjamerkintöjen perusteella.
”Siviilejä voi ampua huonommallakin ampumataidolla” ei ole vielä minkäänsortin tunnustus, vaan se voi viitata mm. vaikkapa paikallisten miliisien puuhiin sotatoimialueilla.
Todisteita rikoksista olisivat puolueettomien todistajien lausunnot, sotilaiden tunnustukset sekä viralliset sotapäiväkirjat. Mitään näistä ei taida olla saatavilla.
Ilmoita asiaton viesti
”26 b § (13.6.2003/515)
Esimiehen käsky
Teosta, jonka sotilas on tehnyt esimiehensä käskystä, tuomitaan käskynalainen rangaistukseen vain, jos:
1) hän on käsittänyt, että hän käskyn täyttämällä toimisi lakia taikka virka- tai palvelusvelvollisuutta vastaan; tai
2) hänen olisi pitänyt ymmärtää käskyn ja sen edellyttämän teon oikeudenvastaisuus, kun otetaan huomioon käsketyn teon lainvastaisuuden ilmeisyys.
Jos teko on tapahtunut olosuhteissa, joissa käskynalaiselta ei voitu kohtuudella edellyttää käskyn täyttämättä jättämistä, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/188900…
X
Ilmoita asiaton viesti
Soinin tapaan, sattuma-ja kertakäyttöministerin intohimosalkkuaan kantava puolustusministeri on siviilissäkin todellinen alan mies ! (Wikipedia)
Res.alik. Soinin kanssa haluavat 100 hävittäjääkin ja Soini yrittää ministerin aamujen huvetessa herjalilla vielä Halla-ahoakin ”puupyssymieheksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Taas yksi pellervo joka heittää paskaa suomalaisten sotaveteraanien niskaan.
Jotta rikoksia voidaan tutkia, pitäisi olla rikosepäily, ja yleensä myös rikoksesta epäilty, joka voidaan saattaa syytteeseen. Käsittääkseni suomalaisia SS-miehiä on hengissä 8, eikä ketään heistä epäillä, tai ole missään vaiheessa epäilty surmista taikka edes pienimmistäkään väkivaltaisuuksista. Ketä siis blogisti epäilee rikoksista ja millä perustein? Paskan heittäminen elossaolevien sotaveteraanien niskaan tällä tavoin voi olla kunnianloukkausta.
Ilmoita asiaton viesti
Rikokset on tapana tutkia vaikka epäilty ei olisi tiedossa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sellaisia tutkimusmenetelmiä olisi otettava käyttöön, joita selvitystyöryhmä ei ole ottanut?
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä historia sotkee mielellään Waffen SS:n ja siitä täysin erilliset SS-Totenkopf yksiköt, joiden tehtävänkuvaan kuuluivat vanki- ja keskitysleirit sekä Totenkopf-joukoille alistetut saksalaismieliset paikallismiliisit ja vielä erikseen Gestaponkin.
Waffen SS oli nimensä mukaisesti SS:n sotilaallinen siipi. Se oli sotilaallisesti järjestäytynyt, Himmlerin suorassa käskyvallassa toimiva ja Wehrmachtin rinnalla taistellut sotilasyksikkö, joka toimi erittäin kurinalaisesti. Kurista kertoo mm. se, että toistuvia poistumiskieltoja kasarmilta rikkova SS-sotilas saatettiin tuomita kuolemaan.
Wehrmachtiin suurin ero oli nimenomaisesti siinä, että Waffen SS ei ollut yleensä alistettuna Wehrmachtin kenraaleiden käskyvaltaan kuin poikkeustapauksissa. Sen sotilasarvot poikkesivat normaalista ja varustuskin oli astetta parempaa.
Waffen SS:n joukkoja käytettiin yleensä siellä, missä Wehrmachtin kyvyt loppuivat. Tämä johti myös keskimääräistä suurempiin tappiolukuihin.
Ei ole poissuljettavissa, etteikö Waffen SS olisi syyllistynyt julmuuksiin siinä missä vastapuolikin. Varsinaiset siviilien murhaajat olivat kuitenkin takalinjoilla ja pahimmat heistä olivat saksalaismielisiä oman maan kansalaisia.
Esimerkiksi Ukrainan kansanmurhan toteuttivat ukrainalaiset itse, tosin saksalaisten myötävaikutuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Juha-Pekka Kosonen, kirjoitit juuri siitä, mitä olen koittanut kommenteissani Niinistön blogikirjoitukseen tolkuttaa. Historiaa vain hyvin pintapuolisesti tuntevat sekoittavat nuo jatkuvasti. Taitaa jopa osa tutkijoistakin kuulua heihin. Kiitos hyvästä kommentista!
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on yleinen myytti, jonka on kumottu jo Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on kyllä aika posketon ehdotus, kun päätöksen saamiseen suomalaisesta oikeusjärjestelmästä voi kulua se kymmenen vuotta. SS-miehiä on hengissä kahdeksan ja he ovat lähemmäs satavuotiaita.
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti sana on varsin venyvää laatua oleva ilmaisu, mutta kovin vähän akateeminen peruste – myöskään juridiikassa.
Tässä asiassa on nyt lähdetty tietoisesti jakamaan tosennäköisin syin vastuuta ja ilman todisteita, ehkä mahdollisesti joidenkin yksilötasolla toimineiden kaheleiden tekemisistä 80 vuotta takaperin suursodan olosuhteissa, jossa Suomi ja suomalaiset kärsivät suurta vääryyttä jo aiemmin v. 1939.
Ällöttävää.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ero on J.Niinistön otsikolla, syyttömiä kunnes toisin tuomitaan, ja Antti Rautiasen vaatimuksella rikostutkinnasta. Kuin kaksi marjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö ei epäile elossaolevia SS-miehiä rikoksesta eikä ole esittämässä rikostutkinnan käynnistämistä, Rautiainen taas epäilee ja esittää. Melko kohtuullinen ero näin objektiivisesti arvioiden.
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat vaativat puhtaaksitodistamista/syylliseksi toteamista. Saman mitalin kaksi puolta. Ja Rautianen ei aloittanut peliä.
Ilmoita asiaton viesti
Pieleen menee sinulta. Jokainen tajuaa että kenenkään ei tarvitse todistaa syyttömyyttään eikä tätä luonnollisesti vaatinut kumpikaan herroista. Niinistö ei myöskään vaatinut syylliseksi toteamista vaan esitti yleisen oikeusperiaatteen jonka mukaan kukaan ei ole syyllinen ellei häntä ole syylliseksi lainvoimaisesti tuomittu. Blogistikaan ei vaatinut syylliseksi toteamista mutta heitti paskan elossaolevien syyttömien veteraanien niskaan. Ei kannata puhua mitaleista kun toinen toi oikeusperiaatteen esiin ja toinen heitti syyttömiä paskalla.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi tuoda oukeusperiaatetta esiin jos on kysymys historialiisesta tutkinnasta.
Kumpikin smpuu yli. Mutta Niinistö tekee sen asemastaan käsin ja asemastaan huolimatta ja jopa hätiköiden. Hänen olisi todella kannattanut etsiä lausuntoja monelta tutkijalta. Nyt nousee Sarastusyhteys rumasti läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Saksa on avannut historiansa syvät avohaavat ja traumat tutkimukselle, keskustelulle ja historiankirjoituksen päivittämiselle ja tarkentamiselle, toisin kuin pieni pohjoinen aseveli Suomi, joka on yrittänyt kipukohdista sitkeästi vaieta, kieltää ja peitellä. -Selitellä asiat ja tapahtumat ”parhain päin.”
– Ehkä se on pelastanut meidät ”ikäviltä” sota-ja ihmisoikeusrikos-oikeudenkäynneiltäkin…?
( Vrt. pitkään jatkuneet sisällissotamme todellisten tapahtumien ja esim. mm. vanhalestojen pedofiilitapaustenkin peittelyt ja suojelut.)
Ilmoita asiaton viesti
En ole epäillyt ketään.
Ilmoita asiaton viesti
Miten siis toteuttaisit rikostutkimuksen?
Ilmoita asiaton viesti
Rautiaisen kirjoitus puhkui sellaista vihaa ja kostoa että otaksuisin hänen tulevan Vennään trollitehtaalta tai ainakin voimallisesti niiden vaikutteita imeneenä. Eräs perustelu on totaalinen oikeusjärjestelmämme ymmärtämättömyys.
Jussi Niinistö sen sijaan tukee puolustuministerinä suomalaisia sotilaita, joiden jopa 5 v sotareissusta vain osa kului Saksan asevoimissa. Osa ml sukulaiseni, taisteli verisesti Lapissakin. Täysin turhassa jälkinäytöksessä.
Osa Saksassa olleista saavutti uskomattomia tuloksia mm Pyyhtiä ja Könönen, joilla on kk- ammunnan maailmanennätys. Saarroksiin jääneet miehet torjuivat bolseviikkien hyökkäykset tuntikausia aiheutaen viholliselle suuremmat tappiot kuin mitä koko suomalaispataljoonan yhteenlasketut 2v tappiot olivat. Saksalaiset asetoverit pelastivat uupuneet miehet.
Eniten retkuun tässä turhanpäiväisessä ”must tunttu” selvittelyssä on mennyt presidenttimme. Los Anglesilainen Simon Weisenthal keskus on ostettua nimeään lukuunottamatta äärijuutalainen järjesttö, jolla ei siis ole tekemistä kunnioitetun, aidon SW kanssa. Vei toistamiseen Suomea kuin litran mittaa. Vasemmistolaisten kommentoijien kannattaa tutustua keskuksen kantoihin mm Palestiinan valtiosta.
Se, että selvittelyryhmään kuuluivat tämä Svanstörm ja Uola Silvennoinen vie loputkin objektiivisuuden rippeet asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän Ryti ja kumppanit kärsineet näittenkin miesten puolesta.
Ja lakihan oli sieltä (Nl ja Ukraina), mistä blogisti nytkin apua odottaa, vaikka muodollisesti lain allekirjoittajana oli mm eräs UKK.
Ilmoita asiaton viesti
Simon Wiesenthal –keskus on käynnistänyt operaation nimeltään “Viimeinen tilaisuus”. Se on kampanja, jonka tavoitteena on tuoda viimeiset natsirikolliset oikeuteen tarjoamalla rahallinen palkkio tiedoista, jotka johtavat heidän kiinni saamiseen.
Ja se oli ihan joku muu Niinistö kun Jussi, joka tähän tutkimukseen antoi suostumuksensa, syystä tai toisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihme siinä on, että äärivasemmistolla on jatkuva tarve esiintyä historiantutkijoina ja vedellä yksisilmäisiä johtopäätöksiään milloin mistäkin?
Ilmoita asiaton viesti
”Historian” esittäminen sopivasti valikoiden, painottaen ja jättäen valikoidusti tietoa pois on eräs keino tehdä propagandaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomalaisten SS-miesten sotarikoksista pitäisi tehdä rikostutkinta”.
Ja myöskin ehdottomasti nuijamiesten kohtelusta nuijasodassa. Työmaata riittää..
Ilmoita asiaton viesti
Kommunistien jäljiltä jäi maailmalla 100.000.000 kuollutta ja kun Suomessakin on kommunisteja, voisi olla perusteita tutkia myös heidän tekemisiään. Jos siis jatketaan blogistin älyvapaalla linjalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanottu, työmaata riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Hitlerin ss-joukot olivat niin vahvoja ja kovia kilpailijoita ihmisten listimisissä Stalinin kanssa, että ei siellä olisi enää suomalaisia ss-aseveljiä välttämättä tarvittu juutalaisia, vankeja, siviilejä ja eri vähemmistöjä olla Hitlerin ss-joukkoja avittamassa, vaikka suomalaiset vapaaehtoiset leuhkivatkin, että: ”Ei tarvitse olla kummoinenkaan ampumataito juutalaisten teloittamisessa.”
…Toisaalta, suomalaiset ovatkin olleet historian aamusta, ainakin amerikkalaisten veroisia aseramboja, missä vain on sankarpoikia tarvittu ja kelpuutettu, niin sinne on Suomi-poika ollut aina valmis lähtemään henkeäsä kaupppaamaan!
– Aika paljon harvenivat ja haavoittuivat suomalaisten ss-vapaaehtoistenkin sankarpoikien rivit-ja ruodut!
Pohjanmaalla aikanaan 1918 innokkaimpia kuulemma jouduttiin köyttämään puihinkin kiinni, etteivät vallan innostuisi?!
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen SS-osasto tuntuu olevan elämänsä tiukimmassa motissa: ideologinen historiantutkimus saartaa sitä yhä tiiviimmin. Kun Wiesenthal-keskuksen toimeksiannosta ryhdytään selvittämään sotilaiden yhteyksiä kansanmurhaan, tulosten on kerta kaikkiaan oltava langettavia.
Ja sitten loppukevennys. Arvo Kokko, 23 vuotta, ylittämässä Dnepriä alkusyksyllä 1941 (tekstin kirjoittanut isäni suullisen kerronnan pohjalta Pentti Penttinen):
”Alkumatkasta oli aivan kunnollista leveää siltaa, ajoneuvoillakin ajettavaa. Loppupäässä oli kuitenkin vain parista lankusta kyhätty puolisen metriä leveä polkusilta. Lankut notkuivat alla ja virta oli vuolas. Turvaköysi oli niin kaukana, että jos horjahti sillalta, ei ainakaan siihen ylettynyt.
Olin konekiväärin ampujan apulainen ja kannettavanani oli kaksi patruunalaatikkoa, kummassakin 300 patruunaa. Lisäksi minulla oli silloin myös toisen miehen kaksi patruunalaatikkoa, kun niiden kantaja oli uupunut. Enhän minä käsissäni voinut pitää kuin yhden laatikon kummassakin. Toiset kaksi ripustin selkärepun olkaimissa olleisiin koukkuihin. Siltaa ylittäessäni ajattelin, ettei nyt ole varaa horjahtaa. Jos tästä putoaa, niin pohjasta löytää itsensä!”
Tämän tasapainoilijan poikana (s. 1960) ja kolmen lapsen isänä – seuraavaankin sukupolveen kuuluu jo kaksi kuluvalla vuosikymmenellä syntynyttä henkilöä – on jokseenkin kuumottavaa ajatella Arvoa horjahtamassa Dnepriin painavine kantamuksineen, eikä tuo ylitys tietenkään ollut ainoa vaaran paikka pitkällä sotaretkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Tää kuuluu samaan keissiin kuin mustamannerheim ja uralinperhonen. Kaikella tavalla koitetaan vääntää ja kääntää . Harmittaa kun jo haudassa olevia mustamaalataan , sieltä on paha puolustautua.
Ilmoita asiaton viesti
Päinvastoin, on aivan oikein että sotimisesta ja tappamisesta riisutaan ylimääräiset sankarisädekehät-ja gloriat pois ja pudotetaan sankaritkin lähemmäksi tavallisia ihmisiä, sillä tavallisia ihmisiä, poikkeuksellisissa tilanteissa hekin kuitenkin olivat. – Näin toimi mm. Väinö Linna Tuntemattomallaan.
– Viime vuosina onkin ilmestynyt mm. kirjoja ja lehtijuttuja, joissa kuvauksia sotimisesta, rintamilta ja sotilaista-jopa Mannerheimista on inhimillistetty ja monipuolistettu.
Kertomuksia löytyy ulostekiljusta rintamaseksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Israelilainen Simon Wiesenthal-keskus on vaatinut Suomea selvittämään suomalaisten SS-miesten osallisuuden juutalaisten siviilien teloituksiin 70 vuotta sitten itärintamalla.
Israelin sotajoukot murhaavat jatkuvasti palestiinalaisia lapsia ja naisia, hävittävät infraa ja tuhoavat tuhansittain ihmisten koteja.
Suomen pitäisi vaatia Simon Wiesenthal-keskusta ensin selvittämään Israelin omat lainvastaiset toimintansa. Palataan sen jälkeen muiden tekemisiin rikoksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä ei ole israelilainen järjestö.
Järjestö perustettiin Yhdysvalloissa, jossa sen päämaja on tänäkin päivänä.
Toki kaikkea lainvastaista toimintaa on hyvä tutkia resurssien puitteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitääkö paikkansa jonkun toteamus jossakin lukemassani kommentissa: Tämä nykyinen SW-keskus ei ole tekemisissä alkuperäisen keskuksen kanssa? kommentin mukaan Wiesenthal ajoi toiminnan nollaan. Joku klikki on vain ottanut SW:n käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa.
Järjestön perusti vuonna 1977 joukko kalifornialaisia oikeistolaisrabbeja johtohahmonaan rabbi Marvin Hier, joka osti itselleen Simon Wiesenthalin nimen käyttöoikeudet. Wiesenthalilla itsellään ei ollut nimen lisäksi varsinaista tekemistä nimeään kantavan järjestön kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Sano se Jussi Niinistölle. Hänhän tämän kohun loi.
Ilmoita asiaton viesti
Elossa olevat kahdeksan suomalaista SS-miestä saattavat hyvinkin jo olla kärsimässä kovennettua rangaistustaan ilman oikeudenkäyntiäkin jossain Attendon tai Esperi Caren hoivakodissa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi natsiparkoja! Tässä parhaimmat puolustuspuheet:
Jussila: Näytä minulle se pykälä, joka kieltää sotarikokset
Näränen: Mutta kun desantit…
Koivu ja Kosonen: Befehl ist Befehl…
Hård: Miksi kenraali Steineria ei hirtetty (x 5!)
Majuri: Mutta kun kommunistit… kunnianloukkaus
Mäkeläinen: Mutta kun Vennään trollitehdas – mutta kun äärijuutalainen
Ojaniemi: Mutta kun Israelin sotajoukot…
Aalto: Mutta kun joukko kalifornialaisia oikeistorabbeja…
Tämä on Puheenvuoroa parhaimmillaan!
Ilmoita asiaton viesti
Ja minutko unohdit? Pitäisikö ihan loukkaantua…
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi! ”Selvitysryhmä on ilmeisesti lähtenyt siitä, että SS-vapaaehtoiset ovat niin pahoja ihmisiä, että heistä on lupa valehdella, koska Hitler.” – Mononen J.Niinistön blogissa
Ilmoita asiaton viesti
Ja ettei syntyisi väärinkäsityksiä: natseja ovat ne, jotka ovat vannoneet henkilökohtaisen uskollisuudenvalan Hitlerille, eivätkä sitä tehokkaasti katuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo 8 vanhaa miestä ovat Jouni Snellmanille kaiken pahan alku ja juuri? Mikähän olisi Jounille riittävää tehokasta katumista?
Onneksi maailmassa ei ole vuoden 1945 jälkeen tapahtunut enää mitään pahaa! Eihän me, mutta ne natsit … 😀
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 1945 jälkeen amerikkalaiset toteuttivat Länsi-Saksassa ”denatsifikaation” ja nuorisolle opetettiin uudet ja erilaiset arvot. Itä-Saksassa tiliä menneisyyden kanssa päästiin tekemään avoimesti vasta 1989 jälkeen ja prosessi on siellä vieläkin kesken. Suomi on tässä suhteessa vähän niin kuin Itä-Saksa, keskustelu ruskeasta menneisyydestämme on pitkälti käymättä.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni Snellman, erohan on tietysti siinä, että Saksaa hallitsi Kansallissosialistinen puolue, jonka toimesta paitsi oman maan, myös lähes koko Euroopan juutalaisväestö tuhottiin. Suomessa oli demokraattinen monipuoluejärjestelmä ja lähellä natsiaatetta (ja sekin lähempänä italialaista fasismia) oli vain yksi puolue, Isänmaallinen kansanliike. Natsiaatetta kannattavia taisi olla enemmän Ruotsissa kuin Suomessa (ethän ole vain ostanut Ikean huonekaluja?). Suomi kuului kouralliseen Euroopan maita, joiden juutalaisia ei luovutettu/joutuneet natsien käsiin (Suomi, Ruotsi, Britannia, Sveitsi, Espanja ja Portugali tulevat näin nopeasti mietittynä mieleen ja näistäkin sotaan osallistuneita siis vain Suomi ja Britannia).
Eli ei menneisyytemme ole ollut samalla tavoin ruskea kuin Saksan.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni, jos itse olisit mennyt vapaaehtoisena Saksaan 1941, jotta kotimaasi saisi siltä turvatakuut NL:n seuraavaa hyökkäystä vastaan, ja perillä yllättäen ilmoitettaisiinkin, että nyt seuraa uskollisuudenvalanne Führerille – miten olisit toiminut?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tällaisia asioita olen paljon miettinyt, mutta vasta viime vuosina. Nuorena sitä ei ajatellut yhtään mitään. Poikani sotilasvalatilaisuudessa pari vuotta sitten kysyin häneltä, huomasiko mitä tuli luvanneeksi. No eipä tietenkään!
Kun iso poikajoukko ryskää jonnekin, ei se ole helposti pysäytettävissä. Siihen vaaditaan vahvoja persoonia, jollainen minä en ainakaan nuorena vielä ollut. Pelkään, että olisin nuorena totellut ihan mitä tahansa käskyä, kunhan se olisi tullut tarpeeksi korkealta taholta ja koko lähellä oleva joukko olisi ollut sen toimeenpanossa mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Rehellisesti myönnetty, sekä realistisesti – mitenpä joku suomalaisjoukko olisi 1941 voinut vaikuttaa suurvallan käytäntöihin. Siinä toimintaympäristössä oli toimittava sen ehdoilla.
Jos motiivi vapaaehtoisuudelle olisi ollut pulassa olleen Suomen etu – mitäpä katumista siinä olisi ollut. Jos poliittista kääntymystä kansallissosialismiin ei tapahtunut, mitäpä anteeksipyytelemistä siinäkään oli – Waffen-SS oli sentään sotilasorganisaatio eikä ideologinen puolue.
Joutuiko käskystä tai omasta harkinnasta johtuen rikkomaan kansainvälisiä lakeja, vastuut niistä ovat yksilöllisiä ja oikeusvaltioissa ne puidaan tapauskohtaisesti tuomioistuimissa.
Ilmoita asiaton viesti
Vala vannottiin 15.10.1941 Gross-Bornissa, mutta n. 400 ”divisioonan miestä” olivat siihen mennessä ehtineet jo kauas Ukrainaan. Oletko aivan varma, että osa SS-vapaaehtoisista voidaan näin jättää leimaamatta natseiksi vain siksi, että heidät oli talvisodan veteraaneina komennettu rintamalle eikä koulutukseen?
Ilmoita asiaton viesti
#45
Eipä löytynyt teiltä natseja-joka-paikassa-näkeviltä minkäänlaisia vastauksia relevanttiin kysymykseeni?
Ja nyt sitten itkupotkuraivarit…
Ilmoita asiaton viesti
Ukraina ei ole oikea instanssi. Jos ajatellaan Lvovin väkivaltaisuuksia niin oikea instanssi on Puola. Nämä väkivaltaisuudet, jotka eivät ole ihan aukottomasti edes joukkotuhontaa vaan voi liittyä epäsymmetriseen sodankäyntiin, kohdistuivat ymmärtääkseni joko NL tai Puolan kansalaisiin.
Puola ei antautunut kummallekkaan miehitysvallalle vaan hallitus siirtyi maanpakoon.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siitä, että Puolan viranomaisten kanssa voisi myös tehdä yhteistyötä.
Ilmoita asiaton viesti