Antti Rautiainen

Miksi palkoista päättäminen sopii paremmin ay-liikkeelle kuin eduskunnalle?

  • Uusklassisen taloustieteen käppyrä minimipalkan haitallisuudesta, jota ei ole koskaan todistettu empiirisesti.
    Uusklassisen taloustieteen käppyrä minimipalkan haitallisuudesta, jota ei ole koskaan todistettu empiirisesti.

Kumman antaisit päättää mielumin alasi vähimmäispalkasta, eduskunnan vai työmarkkinajärjestöjen? Mikäli valitsisit eduskunnan, päättyvällä vaalikaudella alasi minimipalkan olisi määritellyt kepu yhdessä kokoomuksen ja Soinin kulloisenkin porukan kanssa.

 

Tästä huolimatta vasemmistoliitto haluaa siirtää päätösvaltaa minimipalkoista työmarkkinoilta eduskunnalle. Se on ajanut eduskunnan määrittelemää minimipalkkaa, suututtaen ay-liikettä.

Vasemmistoliiton kansanedustajien mielestä minimipalkkalaki ei korvaisi työehtosopimuksia vaan täydentäisi niitä. On kuitenkin selvää, että työnantajien kiinnostus neuvotella palkoista ay-liikkeen kanssa laskisi jyrkästi mikäli niistä olisi jo päätetty muualla.

Mikä olisi vasemmistoliiton neuvotteluvoima eduskunnassa? Puolueella on nyt 12 edustajaa, ensi vaalien jälkeen enintään 20. Porvaripuolueilla olisi eduskunnan säätämiin minimipalkkoihin veto-oikeus niin kauan kun vasemmistopuolueilla on alle 101 paikkaa. Vihreiden varaan tuskin voi laskea. Eduskunnan demareissa on melko hiljattain ollut sellaisia kaadereita kuin Mikael Jungner ja Juhana Vartiainen, Ahtisaari sanoi taannoin että palkat pitäisi puolittaa. Yhteistä politiikassa korkealla kiivenneille oikeistodemareille on ettei heillä ole taustaa ay-liikkeessä, eivätkä he ole ehtyvä laji. En haluaisi heidänkään päättävän palkkatasostani.


Vaikuttaa siltä, että vasemmistoliiton kansanedustajat luulevat itsestään ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan liikoja, diagnoosi joka on parlamentarismissa ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Erityisen pihalla oleva kirjoitus on tämä Anna Kontulan neljän vuoden takainen blogi, jossa hän tekee irtiottoa kolmikannasta:

Eduskunnan tehtävä puolestaan on tarkastella maan kokonaisetua, siis myös lasten, opiskelijoiden, mikroyrittäjien ja jopa tulevien sukupolvien.

Ei todellakaan ole. Eduskunnalla ei ole mitään tehtävää, vaan 200 kansanedustajalla on jokaisella oma tehtävänsä, jossa yhdistetään hillotolpan metsästys ja oman eturyhmän edunajaminen vaihtelevilla painotuksilla.

Jos työväen edustajat jäävät eduskunnassa alakynteen, he voivat esittää tyytymättömän puheenvuoron. Jos SAK jää neuvotteluissa alakynteen, se voi pysäyttää koko Suomen, mikä tuli taas todistettua viime syksynä. Työväenluokan eduilla ei ole yhtään mitään tekemistä Kontulan vaatiman ”normaalin parlamentaarisen päätöksenteon” kanssa, eikä edes enemmistön mielipiteen kanssa. Työväenluokan itsehallinto ja suora toiminta eivät kuitenkaan ole demokratian vastaisia, koska demokratiaan kuuluu että voi mennä lakkoon ja uhata sillä.

SAK ei vastusta minimipalkkaa, mutta haluaisi että se säädettäisin kaikkien alojen työehtosopimuksiin. SAK:n ja vasemmistoliiton päämäärä on siis sama. Keinot kuitenkin poikkeavat perustavanlaatuisesti, ja sitä myötä poikkeaisi myös todennäköinen lopputulos.

Vasemmistoliiton edustajat ovat oikeassa sikäli, että SAK ei ole kymmenessä vuodessa ole onnistunut saamaan vuonna 2009 asettamaansa minimipalkkatavoitetta läpi . Voi olla, että SAK on juuri nyt tässä suhteessa ponneton, ja pallon voisi tarjota muualle, myös eduskuntaan. Paras kuitenkin olisi ettei se jäisi sinne pysyvästi.

Pidän itsekin suomalaista korporatismia haitallisena. Olen kritisoinut sitä vuosien ajan, enkä ole myöskään ay-demarien suuri fani. Tästä huolimatta antaisin päätökset palkkatasostani aina mielumin Siltasaaren kuin kokoomuksen ja kepun päätösvaltaan.

 

Antti Rautiainen

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Suomen järjestelmä on siitä hyvä, että minimipalkoista ei oikeastaan päätetä missään. Sääntely tulee työehtosiopimusten yleissitovuuden kautta. Työpaikoilla on vähintään noudatettava kunkin alan tai siihen lähinnä verrattavan alan työehtosopimusta. Yhtenäistä vähimmäispalkkaa ei ole. Sen sijaan kunkin työalan vähimmäispakka on määritetty työehtosopimuksella.

Käytännön syistä eri alojen vähimmäispalkat ovat hyvinkin lähellä toisiaan. Olennaista on, ettei eduskunnan eikä mikään muukaan elimen tarvitse erikseen päättää palkoista mitään, kun järjestelmä sinällään turvaa vähimmäispalkan tason. Tämä järjestelmä pitää säilyttää jo selkeytensäkin vuoksi.

Maissa, joissa vähimmäispalkoista säädetään lailla, on heikko järjestäytymisaste, eikä ammattiyhdistysliikkeellä ei ole voimaa valvoa työehtojen noudattamista. Kun jokin turva työntekijöillä kuitenkin pitää olla, on ratkaisuna ollut eduskunnan säätämä vähimmäispalkka, jonka määrää on aika ajoin tarkistettava. Suomessa tällaista erillisseurantaa ei tarvita ja kovin toivon, ettei sellaiseen tilanteeseen koskaan ajaudutakaan.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Enimmäkseen perusteltua proosaa.
Ainoa mikä nyt on selkeästi omituista, niin mistä annat päätökset palkkatasostasi SAKlle? Kelläs nenyt taas olikaan?

Käyttäjän TommiMessi kuva
Tommi Messi

On noissa puolensa kummassakin. Nyt kysyn todella että onko julkisen puolen työntekijän vastuulla se, että Suomen vienti ei vedä? Ja miten on mahdollista että tämä kiky on muka pysyvä. Ex pääministerin malli hoitaa tätä asiaa oli minusta täysin pohjanoteeraus. Ei työehtoja sanella. Ja Ahtisaaren kommentti, että palkat pitää puolittaa on myös hyvin erikoinen. Miten se olisi toteutettavissa käytännössä? Mahdoton minusta toteuttaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset