Opiskelijahaalarit symboloivat opiskelijoiden ja proletariaatin yhtenäisyyttä
Haalaariin pukeutunut opiskelija on kätevä, ja todennäköisesti ainoa mahdollinen kohde samanaikaiselle herra- ja junttivihalle. Vieläpä sallitulle sellaiselle, erityisesti Helsinginkadun appron aikana.
En itse hankkinut koskaan opiskelijahaalareita, eikä sellaisia hankkinut kukaan kaverini. Kun aloitin Helsingin yliopistossa 1997, asuin kotikaupungissani ja osa kavereistani oli yliopistolla jo ennen kuin itse sinne pääsin. En kokenut tarvetta osallistua opiskelijarientoihin tai tutustua keneenkään.
Omassa tiedekunnassani matemaattis-luonnontieteellisessä haalareihin pukeuduttiin jo tuolloin. Muutamat humanistiset laitokset vielä pyristelivät haalarikulttuuria vastaan, mutta sittemmin hävisivät kamppailun.
Mikäli olisin muuttanut Helsinkiin muualta, tai tuttavapiirissäni ei olisi ollut ketään akateemista, olisi tilanne ollut erilainen. Tällöin opiskelijariennot olisivat tulleet tarpeeseen. Haalari on sellaisissa kätevä ja demokraattinen uniformu, ainakin niillä laitoksilla joilla sen hintaan osallistuvat sponsorit.
Haalarikulttuuri on peräisin Ruotsista. Ennen haalareita opiskelijat dokasivat Ruotsissa huonommissa ”b-frakeissa”. Nämä vaihtuivat opiskelijamäärien kasvaessa 1970-luvulla labratakkeihin ja sitten haalareihin, joita insinöörit käyttivät laboratoriossa, työharjottelussa ja kesätöissä.
Kun massat vyöryivät yliopistoon, he toivat mukanaan massojen vaatteet, massojen kulttuurin ja arvot. Vanhasta opiskelijakulttuurista sai jäädä alkoholin runsas käyttö, mutta siihen liittyvä hienostelu ja herrastelu eristettiin omiin erityisiin tapahtumiinsa. Kukaan ei enää kuvitellut, että korkeakoulutuksen kautta voisi päästä eliittiin. Korkeakouluihin pyrittiin, koska se oli ainoa tapa säilyttää suhteellinen luokka-asema ja tulotaso. Haalariin pukeutuminen siis osoittaa, että opiskelija tuntee olevansa osa proletariaattia joka pukeutuu haalareihin töissä. Lisäksi haalarikulttuuriin kuuluva merkkien ja lahkeiden vaihtaminen edustaa kapitalismin lainalaisuuksista riippumatonta vaihdantataloutta.
En kadu etten ollut koskaan osa haalarilaumaa, mutta ihmetyttää miksi jotkut antikapitalistiset radikaalit yliopistolla pyristelevät haalarikulttuuria vastaan vielä vuonna 2019. Ovatko esimerkiksi yksilöllinen vaatetyyli, sivistys, hienostuneet tavat, raittius tai kohtuukäyttö arvoja, jotka vievät meitä kohti antikapitalistista tulevaisuutta? Epäilen.
Antti Rautiainen
Moskovan yliopistossa tuskin pukeudutaan haalareihin?
Ilmoita asiaton viesti
Jep siellä ei ole haalarikulttuuria. Aloitin opiskelut Suomessa kuitenkin pari vuotta ennen Moskovaa, 1997.
Ilmoita asiaton viesti