*

Antti Rautiainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Helsingin yleiskaava 2050

Kaupunki on historiallisesti ennemmin kauppapaikka kuin asuinpaikka

Suomen kielen sana kaupunki, samoin kuin vanhemman lainsäädännön aikaista pikkukaupunkia tarkoittava kauppala ja sitä vastaava ruotsin kielen sana "köping", paljastavat, että nämä sanat liittyvät etymologisesti kaupankäyntiä kuvaaviin germaanisiin sanoihin, joista ne on lainattu suomen kieleen. Tämä muistuttaa meitä myös siitä, että historiallisesti kaupunki on ollut ensisijaisesti kauppapaikka ja vain toissijaisesti asuinpaikka.

Malmin Lentokenttä, kaupunkipolitiikan (terävä) kulmakivi!

Kirjoituksen voisi aloittaa jotenkin ”kaikki malmista” tyylisesti, en ihan heti muista että yhdestäkään kaupunginosasta olisi kirjoitettu ja väännetty, ainakaan minuna elinaikana, yhtä paljon. Savista maata, kulttuurihistoriallisia arvoja, intressiristiriitaa, harvinaisia lintuja, pelastustointa ja lentämisen tulevaisuutta sekä ihan normaaleja näkemyseroja siitä tarvitseeko kaupunki yli 20 tuhannen ihmisen uuden asuinalueen. Ehkä jostain metron rakentamisesta on aikoinaan kirjoitettu ja väännetty yhtä paljon. Tarvitseeko Helsinki siis 20tuhatta uutta asukasta, no varmasti!

Kaupunginvaltuuston päätökset ja Pariisin ilmastosopimus

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin uuden yleiskaavan 26.10.2016. Päätöstiedotteessa todetaan, että yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaava esittää Helsingistä tiivistä kaupunkia, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne.

Menestyvän kaupungin merkki on, että se kasvaa

Puheeni tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa:

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Helsingin yleiskaava on merkittävä koko seudun kilpailukyvyn kehittämiseen vaikuttava linjaus. Yleiskaavalla pitää turvata vuosikymmeniksi eteenpäin kohtuuhintainen asuntotuotanto, liikenteen toimivuus kaikilla kulkumuodoilla, seudun yleiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet sekä yritysten toimintaedellytykset.

Yleiskaavapäätös on Helsingin tulevaisuuden kannalta merkittävä

Helsingissä on viime kuukaudet käyty aktiivista keskustelua kaupungin uudesta vuoteen 2050 ulottuvasta yleiskaavasta, jota käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa.  Päätös ei ole yksinkertainen, eikä helppo kaupungin kokeneenkaan päättäjän näkökulmasta. Toisessa vaakakupissa on suuri pula asunnoista ja siitä seuraava tähtitieteellinen asumisen hinta ja toisessa halu säilyttää viheralueita. Molemmat pitäisi koittaa tasaveroisesti huomioida ratkaisuissa.

Pääkaupunkina Helsinki on erityisasemassa  

Haloo Helsinki

Huomenna 26.10 Helsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta, joka määrittää Helsingin kaupungin rakenteen aina vuoteen 2050 asti. Se määrää varsin pitkälle millaista Helsinkiä meille ollaan rakentamassa. Valitettavasti kaavassa on varsin monia ongelmakohtia ja kaupunkilaisten näkemykset kaavan osalta ovat jääneet aika lailla sivuosaan. Kaava on osin suuruudenhullu, ideologinen ja demokratiavajeinen.

Mihin katosi halvat asunnot?

Malmin lentokentän asuntorakentamista on vuosikymmenen ajan perusteltu halvoilla asunnoilla. Nyt tuo väite on näköjään unohdettu.

Eipä siinä mitään, eihän siihen ole edes uskonut kuin muutama poliitikko.

Apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki totesi valtuuston kokouksessa 30.3. että “halpaa rakentamista ei tule juuri Malmin lentokentälle, mutta osana tätä kokonaisuutta…”
Jaa, että ei sinne kentälle tulekaa halpoja asuntoja?

57 miljardin euron investointiohjelma Helsingin tulevaisuuden puolesta

Hyväksyimme juuri äsken Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa noin 45 miljardin euron yksityiset rakennusinvestoinnit mahdollistavan yleiskaavaehdotuksen.

Vuoteen 2050 mennessä Helsingin uusi yleiskaava toisi mukanaan ehkä jopa noin 10-12 miljardin euron liikenne- ja infrainvestointitarpeen. Yhteensä nämä mahdolliset investoinnit siis ovat jopa 57 miljardia euroa.

Ihan näin isoista suunnitelmista en olekaan aikaisemmin saanut olla päättämässä. Eikä ole muuten moni mukaan Suomessa.

Kaupunkisuunnittelun lähtötiedot hataralla pohjalla

Eipä löydy kovin tyytyväisiä kannanottoja nykyiseen Helsingin kaavoituspolitiikkaan ja sen vihreään ilmentymismuotoon. Vihreää se on siksi, että suunniteltu rakentaminen keskittyy pääosin puisto- ja virkistysalueille, eikä tietenkään luonnontilaisia metsiköitäkään ole unohdettu saati kulttuurihistoriallisesti arvokkaita lentokenttäalueita. On siinä muutakin outoa. Lue tämä juttu, niin tiedät mikä mättää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä