*

Antti Rautiainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Osingot

Loppu VVO:n vuokrakuppaukselle

Ammattiliittojen osaomistaman vuokra-asuntoyhtiö VVO:n vuokrataso on noussut toistuvasti otsikoihin. Asiaa pitävät esillä erityisesti oikeistolaiset poliitikot ja yhteiskunnalliset keskustelijat osoituksena työväenliikkeen tekopyhyydestä. Punapääoman yleishyödyllisenä vuokratalo-osuuskuntana syntyneen VVO:n suurimmat omistajat ovat nykyisin työeläkeyhtiöt, mutta isoa osakepottia hallinnoivat niin Metalliliitto kuin Rakennusliittokin. Yleishyödyllisyys on kadonnut ja ammattiliitoistakin todetaan, että VVO niiden salkussa vain yksi sijoitus muiden joukossa.

Sosiaalietuudet +3,2 %; omistaja- ja yrittäjätulot -0,1 %

Tilastokeskus julkaisi (16.3.2016) ennakkotiedot vuodelta 2015. Sen mukaan talouskasvu polkee paikallaan ja valtiohallinnon alijäämä pysyy jo seitsemättä vuotta negatiivisena. Eikä ihme. Sosiaalietuudet kasvoivat 3,2 prosenttia, kun samaan aikaan julkisuudessa valitellaan hyvinvointivaltion "alasajoa". Huolestuttavaa on, että hyvinvointivaltiota tosiasiallisesti rahoittavat omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 0,1 prosenttia.

Ammattiliittojen ”kohtuulliset” osinkojuhlat

Vasemmistopuolueet ja eritoten ammattiliitot ovat kovin sanoin arvostelleet suomalaisten yhtiöiden osingonjakoa aikana, jolloin tavallisilla ihmisillä on taloudellisesti tiukkaa ja työpaikkoja menetetään jatkuvasti. Yksi liitoista käynnisti jopa kampanjan asian tiimoilta, ja nimesi sen ”Osinkojuhlat 2016”. Kampanjassa mainitaan mm. seuraavaa: 

Kapitalistin karkkipäivät - Suomi kerjää yleislakkoa

Suomalaiset pörssiyhtiöt tekivät vuonna 2015 yhteensä 16 miljardin euron tuloksen. Luku lähentelee yhdentoista vuoden takaista tuloshuippua, joka oli 18,2 miljardia euroa. Kun ottaa huomioon sen, että suomalainen työvoima on aivan liian kallista ja toiminta kannattamatonta, on kyseessä poikkeuksellisen hyvä tulos millä tahansa mittarilla mitattuna. 

Pari Paavomaista ajatusta

Vasemmisto viisasteli eilen, että mikäli osinkoina jaettava summa käytettäisiin täysimääräisesti työllistämiseen, saisi osinkoina jaettavalla summalla palkattua 240 000 työntekijää. Jopa ajatusleikkinä tämä on niin tyhmä, että alkoi särkemään päätä kun luin sen ensimmäisen kerran. Koska kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä ajatuksen taustalla olevaa pohjatonta typeryyttä, niin kerrataan muutama perusasia.

Pörssijohtajilla kadonnut osinko-orgioissa järki – sydäntä ei koskaan ollutkaan?

Kuluvana alkuvuonna olemme kuulleet tuon tuosta, kuinka taloudessa menee huonosti ja että palkansaajat tienaavat liikaa. Sama laulu on jatkunut jo vuodesta 2008 alkaen. Palkkoja tulisi alentaa, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky paranisi. Etunenässä tätä palkkojen alentamisvouhkaamista on nähty joukko suomalaisten suurten pörssiyhtiöiden johtajia.

Omistajien tuotto-odotukset ja yhteiskuntasopimus

Viidettä kierrosta käynnissä olevat yhteiskuntasopimukseen tähtäävät neuvottelut ovat suurien haasteiden edessä. Odotukset yhteiskuntasopimuksen puolesta on rakennettu valitettavan paljon savijalkojen varaan. Tilanne on yksinkertaisesti se, että nyt ei tarvita ainuttakaan sellaista tapahtumaa tai asioiden kehityssuuntaa, joka entisestään heikentäisi mahdollisuuksia sopimuksen syntyyn. Kaikki osapuolet tunnustavat sopimuksen syntymisen tärkeyden ja jopa välttämättömyyden. Tosiasiat kuitenkin puhuvat toista.

Vasemmisto haluaa jakaa muiden omaisuutta mielivaltaisesti

Kansan Uutiset julkaisi 1.2.2015 nettisivuillaan uutisen otsikolla ”Osa osingoista työntekijöiden rahastoon”. Uutisessa Vasemmistonuoret kertoivat” kolme keinoa lisätä työntekijävaltaa yrityksissä”. Vaikka kahdesta muustakin keinosta voisi keskustella, haluan keskittyä juurikin tähän otsikossa mainittuun keinoon.

"Kilpailukykyloikka "= Lisää rahaa rikkaille

HALLITUSPUOLUEET VALEHTELIVAT JA HUIJASIVAT KANSALAISIA Pörssiosinkojen kokonaisveroaste eräissä EU-maissa 2014, % – 64,4 Ranska – 56,2 Tanska – 54,5 Irlanti – 48,6 Saksa – 45,4 Ruotsi – 45,1 Iso-Britannia – 41,8 Suomi – 33,4 Kreikka Eurostatin julkaiseman tilaston mukaan työvoimakustannukset tuntia kohden teollisuudessa vuonna 2014 olivat esimerkiksi: Suomi 35,9 euroa Saksa 37,1 Belgia 44,1 Tanska 42,1 Ranska 37,0 Ruotsi 41,8 Norja 63,8 OISKOHAN AIKA LOPETTAA TÄMÄ KUSETUS???

Suomi - Matonkutojien ja ojankaivajien yhteiskunta

Suomessa toistellaan haltioissaan sellaisia sanoja kuin "innovatiivinen", "kehitys"ja "tehokkuus", mutta aina kun niiden sisältö realisoituu, palaa suomalainen henkisesti vaatimaan keräily- ja agraarikulttuuriin paluuta. Ei kukaan tietysti enää kaipaa aikoja, jolloin maansiirtotöiden perustyökalu oli lapio, kirjat kopioitiin käsin munkkiluostareissa tai tavaraliikenne hoidettiin hevoskärryillä. Siitä huolimatta meillä alkaa itku aina, kun maailma astuu jälleen yhden askeleen kohti tulevaisuutta ja osa nykyisyyttä muuttuu menneisyydeksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä