Antti Rautiainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Mannerheim

Harlin & Selin - Mannerheim-leffa nyt kiinalaisrahalla!

Renny on nyt kiinalaissiippoineen Suomessa, ja näyttäisi Ilta-Sanomien mukaan olevan työväleissä Markus Selininkin kanssa. Minulla kuten joillain muillakin on vielä käyttämätön maksettu elokuvalippu (kuva) odottamassa tulevaa vuosisadan ensi-iltaa. En kaipaa rahoja takaisin, vaan sitä leffaa.

Kertomus vapaaehtoisen soturin taisteluista Ikaalisten rintamalla 1918

Kertomus vapaaehtoisen soturin taisteluista Ikaalisten rintamalla 1918

Wakkasuomalaisen vapaussoturin muistiinpanoja kapinatalven hangilta

Ikaalisten rintamalla 1918

*

Uudenkaupungin Sanomat julkaisi heinä-elokuussa 1918 usean jakson verran ”Wakkasuomalaisen sotilaan muistiinpanoja viime talviselta retkeltä”.

Jouluaaton kunniavartio Mannerheimin haudalla

Olin taas jouluaaton kunniavartiossa Mannerheimin hautapaadella Hietaniemessä. Keli oli aika rapsakka, mutta onneksi vuoroni oli vain puoli tuntia. Joillainhan se aikanaan kesti viisikin vuotta.

Hetkeä myöhemmin oli kenraalien vuoro. Tänä vuonna he olivat puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg, ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelinen, Suomen sotilasedustaja EU:ssa ja Natossa kontra-amiraali Juha Vauhkonen ja puolustusvoimien operaatiopäällikkö kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä.

Itsenäisyyspäivänä 1999 Juvan Lehti 6.12.1999

 

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ    1999

OLI jo lokakuun loppupuoli , kun marjaretkellä majoituin Ilomantsin Koitajoen autiotuvalle. Illan hämärtyessä, erämaan rauhan keskellä, kaikki mitä oli ympärillä, alkoi hiljaa puhutella minua.

Olin kuin kirkossa. Kattona  avaruus, seininä hiljaisuus, Hanhikosken solina oli kuin musiikkia. Koitajoen rantatörmän ikimännyt kurottivat kohti taivasta jyhkeinä, kuin kirkontornit, oksat toimivat risteinä, kilpikaarna ja naavat kelloina.

Suomen armeijan voitonparaati Helsingissä 16.5.1918 – silminnäkijän kuvaus

Suomen armeijan voitonparaati Helsingissä 16.5.1918 – silminnäkijän kuvaus

*

Päivämäärä 16.5.1918 on niitä päivämääriä Suomen historiassa, jotka eivät unohdu, vaikka ne haluttaisiinkin unohtaa.  Ne nimittäin ovat tiettyjä taitekohdan paikkoja, aivan kuin kilometripaasia, jotka seisovat kansakunnan taivaltaman monipolvisen reitin varrella, eikä ole kankea tai väkipyörää, jolla tuollainen tallikka vieritettäisiin pois ja upotettaisiin meren syvyyteen.

Mitä puhuttiin Helsingin paraatipäivänä 16.5.1918 – miten paalutettiin Suomi?

Mitä puhuttiin Helsingin paraatissa 16.5.1918 – miten voitonjuhlassa Suomi paalutettiin?

*

Siihen nähden,

Suomen armeijan voitonparaati 16.5.1918 – mitä lehdet kertoivat tuona päivänä?

Suomen armeijan voitonparaati 16.5.1918 – mitä lehdet kertoivat tuona päivänä?

*

Suomen Wirallinen lehti, torstaina 16 p:nä Toukokuuta 1918:

”Suomen armeijan Ylipäällikön,

Kenraali, Vapaaherra C.G. Mannerheimin

ja Suomen armeijan

juhlallinen tulo pääkaupunkiin tapahtuu tänään.”

Katso:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1298595?page=1

Yllyttikö kirkko sotarikokseen?

”Suomen pahin sotarikos jää mysteeriksi”, oli otsikkona Marjo Liukkosen Hennalan naismurhat 1918 -tutkimuksen arviossa Helsingin Sanomissa 29.4. Hennalassa lahdattiin satoja punaisia naisia.

Kirja-arviossaan Tiina Lintunen ja Marko Tikka kirjoittavat, että 1918 eugeniikkaa kannatti pieni joukko ruotsinkielisiä intellektuelleja ja että oli olemassa valkoisen armeijan ”puhdistuksia” varten luotu järjestelmä.

Vaikuttiko taustalla evankelis-luterilaisen kirkon (ruotsinkielinen) johto?

Saksan interventiosta kiistellään jälleen - ratkaisiko ulkoinen sotilasapu 1918?

Touko Perkon teos ”Haastaja Saksasta 1918. von der Goltz ja Mannerheim

sai näyttävän esittelyn kokeneen sotakirja-arvostelijan Vesa Karosen käsissä

(HS, su 11.3.2018; https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005595974.html )

*

Kumpi ratkaisi Suomen sisäisen sodan tuloksen:

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä