*

Antti Rautiainen

Kaikki blogit puheenaiheesta matematiikka

Ohjelmointi ja matematiikka

Yleensä ohjelmonti ei vaadi kummoisiakaan matematiikan taitoja. Kyvyykkyys ohjelmoinnissa ja matematiikassa ovat lähellä toisiaan, mutta vain korrelaationa. 

Kausaliteettiharha: 

Edelleen venäläisiä ohjelmoijia pidetään maailman parhaina. Heillä on niin hyvät matemaattiset perustaidot, että se vapauttaa tilaa luovuudelle. Kun osaat perustaidot täydellisesti, voit tehdä asioita kuin selkärangasta. Se antaa tilaa keksiä uutta ja sitä kutsutaan innovatiivisuudeksi. Tämähän on Suomenkin päättäjien suuri tavoite. SUOMEN KUVALEHTI

Harrastavatko opettajat oppilasshoppailua?

Tiistain A-studiossa (21.11.2017) olin opettajaedustajana pohtimassa, mikä suomalaisessa matematiikan opiskelussa mättää, erityisesti pojilla. Kysymys on kaikkea muuta kuin helppo ja on kirvoittanut valtavan kirjoitusryöpyn, joissa nimimerkin turvin haukutaan opettajia.

Söikö yhdenvertaisuusvaltuutettu punaisen pillerin?

Mitä tarkoittaa tulla Red Pillatuksi?

https://en.wikipedia.org/wiki/Red_pill_and_blue_pill

Punainen pilleri on sinisen pillerin vastakohta.

Siinä missä sininen pilleri edustaa valheellisuutta, turvallisuutta ja autuasta tietämättömyyttä niin punainen pilleri edustaa tietämystä, vapautta ja joskus kovin kivuliasta totuutta.

Voidaan puhua myös vaikkapa platonin luolavertauksesta. Missä varsinkin valtamedia maalailee välillä hyvin kummallisia varjoja luolan seinille, on nyt tullut aika astua ulos luolasta.

Hyvä paha läksy

Jari Mesämuuronen on tehnyt pitkittäistutkimuksen, jossa samojen oppilaiden matemaattisia taitoja on tutkittu kolmannen luokan alusta toisen asteen loppuun. Tulokset ovat vähintäänkin huolestuttavia. Toista astetta päättäessään yli 4 % oppilaista on matemaattisilta taidoiltaan toisen luokan lopun tasolla ja 18 % oppilaista on maksimissaan viidesluokkalaisen tasolla. Osaaminen eriytyy jo perusopetuksen alaluokilla, mutta erot laajenevat perusopetuksen yläluokilla ja toisella asteella.

Suulliset kokeet ja lukihäiriö

Kun opiskelin Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistossa matematiikkaa, yli puolet kokeista oli suullisia. 20 vuotta sitten Venäjällä käsittääkseni kaikki kokeet ovat olleet suullisia. Näissä suullisissa kokeissa sai kyllä valmistella vastauksia paperille vähintään tunnin ajan, mutta sen jälkeen piti vastata suullisesti. Tyypillinen koepaperi oli kaksi teoriakysymystä ja yksi lasku, mutta laskua kysyttiin yleensä vasta jos oli epäonnistunut teoriakysymyksissä.

IN - Ihmiskunta ajopuuna digitalisaation ajan virrassa?

Nyt on muodikasta puhua, scifistellä ja ennakoida digitalisaatiosta – tuosta bittiyden logistiikasta, joka luo mahdollisuuden teknologisena alustana ideaan:

Kaikki tietävät kaikkien kaikesta! Näinkö avaamme vuorovaikutusten säikeet evoluution tasolle, joka huolehtii kaikesta elävän biomassan sopeutumisesta ajanhetkellä vain nyt! [fil.]|1|2

 

Mitä tämä digitalisaatio oikeastaan on?

Lyhyen matematiikan lukijat riesana lottotiskeillä

 

 

Olen tässä pitkin viikkoa ihmetellyt kun normaalistikin pitkä jono lottotiskeillä marketeissa on ollut tolkuttoman pitkä ja mummelit ja ukkelit ostavat lottolappuja silmät kiiluen ja kuola valuen, viisikymppiset vilahtavat kassaan, tuntuu että joku sijoittaa koko eläkkeensä kerralla uhkapeliin.

Asia sai valoa, kun tutustuin päivän uutistarjontaan, joku vihtiläinen oli voittanut kahdeksan miljoonaa euroa lotossa:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001191142.html

Karhunpalvelus matematiikan opiskelijoille

Helsingin Sanomien juttu (29.5.2016) ”Laskutaito heikkenee, ja se uhkaa Suomen tulevaisuutta -testaa, hallitsetko koulumatematiikkaa” sohaisi muurahaispesää ja toi kaikkien tietoisuuteen kuinka seitsemäsluokkalaistemme matemaattiset taidot ovat kymmenessä vuodessa taantuneet yhden lukuvuoden verran ja kuinka meillä ei riitä pitkän matematiikan suorittajia matemaattisiin jatko-opintopaikkoihin. Jutun jäljiltä sosiaalinen media kuhisee ja etsii niin syyllisiä kuin ratkaisuja.

Matematiikan kehitysmaa

Klikkaa kuvaa. Hesarin paperiversiossa oli kuva 9. luokan valtakunnallisesta kokeesta.

Kun ottaa huomioon, että ysiluokkalaiset ovat keskinmäärin 16-vuotiaita, ko. lasku on järkyttävän helppo, todellinen apinalasku. Kun pyrin oppikouluun kymmenvuotiaana, harjoittelimme vastaavia piiri- ja pinta-alalaskuja. 

 

29.5. HS   Laskutaito heikkenee, ja se uhkaa Suomen tulevaisuutta

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä