Venäjä http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132403/all Fri, 24 May 2019 20:16:41 +0300 fi Podcast-sarja eurovaaliehdokkaista: Tiina Sandberg (SKP) http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp <p>Tein neliosaisen podcast-sarjan eurovaaliehdokkaista. Tarkoituksena oli ehtiä haastattelemaan jokaisen puolueen yksi ehdokas, mutta valitettavasti aikataulu ei antanut periksi. Neliosaisessa sarjassa puolueina on mukana satunnaisgeneraattorin kautta: SDP, KD, SKP ja Vasemmistoliitto.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisessa osassa haastattelin Suomen kommunistisen puolueen Tiina Sandbergia. Sandbergin mukaan Suomen naapurissa asuu 200 kiloinen bodari, jonka kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä.</p><p><br />Eurovaaliteemojen johdosta grilli kuumeni. Sandberg ajaa Suomen eroa EU:sta, koska hänen mukaansa nettomaksajana Suomi ei hyödy unionista.</p><p>Parlamenttiin Sandberg haluaa lähteä pohjustamaan Suomen eroa EU:sta luomassa säännöt, millä EU:sta voidaan erota. Brexit hänen mukaansa on EU:n luoma varoittava esimerkki, jota valmistellaan vain pääomat sekä yritykset edellä. Unohtaen eron tuomat vaikutukset ihmisten elämään.</p><p>Haastattelussa myös keskustellaan työnluonteen muuttumisesta Euroopassa sekä puhutaan uuden Unionin luomisesta kaadetun EU:n tilalle.</p><p><a href="https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-tiina-sandberg">Tiina Sandberg SKP</a>&nbsp;(<a href="https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-tiina-sandberg">https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-tiina-sandberg</a>).</p><p>1. Osa Mikkel Näkkäläjärvi:&nbsp;http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi</p><p>2. Osa Tiina Sandberg:&nbsp;http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp</p><p>3. Osa Sari Essayah:&nbsp;<a href="http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd">http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd</a></p><p>4. Osa Miila Halonen:&nbsp;<a href="http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas">http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein neliosaisen podcast-sarjan eurovaaliehdokkaista. Tarkoituksena oli ehtiä haastattelemaan jokaisen puolueen yksi ehdokas, mutta valitettavasti aikataulu ei antanut periksi. Neliosaisessa sarjassa puolueina on mukana satunnaisgeneraattorin kautta: SDP, KD, SKP ja Vasemmistoliitto.

 

Toisessa osassa haastattelin Suomen kommunistisen puolueen Tiina Sandbergia. Sandbergin mukaan Suomen naapurissa asuu 200 kiloinen bodari, jonka kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä.


Eurovaaliteemojen johdosta grilli kuumeni. Sandberg ajaa Suomen eroa EU:sta, koska hänen mukaansa nettomaksajana Suomi ei hyödy unionista.

Parlamenttiin Sandberg haluaa lähteä pohjustamaan Suomen eroa EU:sta luomassa säännöt, millä EU:sta voidaan erota. Brexit hänen mukaansa on EU:n luoma varoittava esimerkki, jota valmistellaan vain pääomat sekä yritykset edellä. Unohtaen eron tuomat vaikutukset ihmisten elämään.

Haastattelussa myös keskustellaan työnluonteen muuttumisesta Euroopassa sekä puhutaan uuden Unionin luomisesta kaadetun EU:n tilalle.

Tiina Sandberg SKP (https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-tiina-sandberg).

1. Osa Mikkel Näkkäläjärvi: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi

2. Osa Tiina Sandberg: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp

3. Osa Sari Essayah: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd

4. Osa Miila Halonen: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas

 

 

]]>
0 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp#comments Eurovaalit 2019 Ilmastonmuutos SKP Venäjä Fri, 24 May 2019 17:16:41 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp
Maassa on armeija - oma tai vieras http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276446-maassa-on-armeija-oma-tai-vieras <p>Euroopan unionille kaavaillaan jäsenvaltioiden yhteisiä puolustusvoimia tai omaa armeijaa. Tämä herättää monia kysymyksiä: kuka tätä armeijaa komentaa? Mihin sitä käytetään? Puolustaako se Suomea, jos Suomeen hyökätään? Lakkautetaanko samalla Suomen oma armeija? Yhteinen armeija on huono idea monestakin syystä.</p><p>Valtaosa EU-maista on puolustusliitto NATOn jäseniä ja ajaneet armeijansa alas esimerkiksi lakkauttamalla yleisen asevelvollisuuden. Näiden maiden puolustus nojaa NATOon ja Yhdysvaltoihin, joten niillä ei ole kiinnostusta perustaa EU:lle rinnakkaista ja vääjäämättä heikompaa järjestelmää - etenkään vain siksi, että Suomi haluaisi niin. Toisekseen ongelma olisi, että suomalaisia nuoria miehiä voitaisiin lähettää sotimaan muiden sotia, mikä on väärin. En myöskään luottaisi sekalaisen eurooppalaisen armeijan kykyyn ja tahtoon puolustaa Suomea. Monissa Euroopan maissa on jo omaa maata kohtaan alhainen maanpuolustustahto, joten miksi heitä kiinnostaisi puolustaa Suomea?</p><p>Nykyinen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus takaa Puolustusvoimille tarvittavan reservin ja sotilasmäärän. Nykyistä suurempi osa miehistä saisikin suorittaa armeijan, sillä osuus on laskeva. Tämä on huolestuttava kehitys, kun osa miesikäluokasta ei enää kuntonsa tai mielenterveytensä puolesta pysty suorittamaan varusmiespalvelusta. Toisin oli vielä jokunen vuosikymmentä sitten, mutta tämä asia vaatiikin omia toimia muilla sektoreilla.</p><p>Laittaisin mielellään myös kaikki naiset asepalvelukseen. Siihen ei tosin ole valitettavasti tällä hetkellä resursseja. Mielestäni olisi tavoiteltavaa, että koko kansa olisi koulutettu aseisiin ja puolustamaan Suomea. Pahimmassa tapauksessa, jossa Suomi joutuisi vihollisen miehittämäksi, voisi koko kansa osallistua miehittäjää vastaan käytävään sissisotaan, haitantekoon ja miehittäjän tappioiden tekemiseen niin suureksi, että heidän on pakko vetäytyä.</p><p>Venäjä on ainoa sotilaallinen uhka Suomelle. Ei välitön, mutta ainut realistinen uhka, joka on otettava vakavasti. Siksi meillä on Puolustusvoimat ja oma armeija. Toivottavasti meidän ei enää koskaan tarvitse päätyä tilanteeseen, jossa joudumme puolustamaan maatamme, saati käymään sissisotaan miehittäjää vastaan. Venäjä on kuitenkin sotimalla Georgiassa ja Ukrainassa sekä miehittämällä Krimin osoittanut, että on valmis valtaamaan naapurimaidensa alueita. Suomen on otettava uhka tosissaan ja varauduttava. Meillä on oltava vahva oma armeija, joka pystyy nopeasti reagoimaan. Vahvaa ja iskukykyisistä armeijaa tarvitaan, jotta vihollisen hyökkäys voidaan pysäyttää ja torjua mahdollisimman nopeasti, jotta rauha palaisi ja sota loppuisi. Parhaimmillaan tarpeeksi vahva armeija nostaa kynnyksen hyökätä Suomeen niin korkeaksi, ettei vihollinen siihen edes lähde.</p><p>Kaikessa päätöksenteossa pitää ottaa maanpuolustus, huoltovarmuus ja turvallisuus huomioon. Puolustusvoimat on parantanut valmiuttaan esimerkiksi perustamalla varuskuntiin valmiusyksiköt. Tehtävää on kuitenkin vielä jäljellä turvallisuuden suhteen. Jalkaväkimiinat on palautettava, sillä ne ovat Suomen oloissa korvaamaton, halpa ja tehokas puolustusase. On hankittava jopa 96 uutta hävittäjää, jotta Suomella pysyy uskottava ilma-ase vihollisen ilmavoimien torjumiseen, tiedusteluun ja vastaiskuihin. Merivoimien toimintakyky on turvattava saattamalla loppuun Laivue2020 -hanke ja aseistamalla asianmukaisesti nämä laivat. Huoltovarmuudesta on pidettävä huolta rakentamalla ja linjaamaalla Jäämeren rata länteen, nykyisen radan jatkeena Kolarista Ruotsin rajaa pitkin Norjan rannikolle. Jos sodan aikana Venäjä katkaisisi Itämeren kulkuyhteydet, Suomen ulkomaan tuonnista 77 prosenttia ja viennistä jopa 90 prosenttia katkeaisi, koska pääasiallinen kauppareitti on juurikin Itämeri. Meillä on siis oltava vaihtoehtoinen huoltoreitti, eli Jäämeren rata. Rataa ei voi linjata itään, koska se on silloin helppo tuhota Venäjän toimesta, eli rata menettäisi tarkoituksena turvallisena huoltoreittinä. Ahvenanmaa on remilitarisoitava.</p><p>Suomen puolustus lähtee meidän omista lähtökohdista ja omasta armeijasta. Yhteistyötä Ruotsin, muiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kanssa voidaan tehdä, mutta kaiken pitää perustua meidän omaan puolustukseen. Lähtökohtaisesti koko miesikäluokan on suoritettava asepalvelus, sillä meillä on jatkossakin säilyttävä riittävä reservi armeijan tarpeisiin.</p><p>Suomi tarvitsee nyt militarismia. Mitä paremmin valmistaudumme etukäteen, sitä korkeampi kynnys Suomeen on hyökätä ja mitä valmiimpia olemme, sitä nopeammin isku voidaan torjua ja palata rauhaan. Me tarvitsemme vahvat Puolustusvoimat, jotta suomalaiset saisivat elää rauhassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionille kaavaillaan jäsenvaltioiden yhteisiä puolustusvoimia tai omaa armeijaa. Tämä herättää monia kysymyksiä: kuka tätä armeijaa komentaa? Mihin sitä käytetään? Puolustaako se Suomea, jos Suomeen hyökätään? Lakkautetaanko samalla Suomen oma armeija? Yhteinen armeija on huono idea monestakin syystä.

Valtaosa EU-maista on puolustusliitto NATOn jäseniä ja ajaneet armeijansa alas esimerkiksi lakkauttamalla yleisen asevelvollisuuden. Näiden maiden puolustus nojaa NATOon ja Yhdysvaltoihin, joten niillä ei ole kiinnostusta perustaa EU:lle rinnakkaista ja vääjäämättä heikompaa järjestelmää - etenkään vain siksi, että Suomi haluaisi niin. Toisekseen ongelma olisi, että suomalaisia nuoria miehiä voitaisiin lähettää sotimaan muiden sotia, mikä on väärin. En myöskään luottaisi sekalaisen eurooppalaisen armeijan kykyyn ja tahtoon puolustaa Suomea. Monissa Euroopan maissa on jo omaa maata kohtaan alhainen maanpuolustustahto, joten miksi heitä kiinnostaisi puolustaa Suomea?

Nykyinen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus takaa Puolustusvoimille tarvittavan reservin ja sotilasmäärän. Nykyistä suurempi osa miehistä saisikin suorittaa armeijan, sillä osuus on laskeva. Tämä on huolestuttava kehitys, kun osa miesikäluokasta ei enää kuntonsa tai mielenterveytensä puolesta pysty suorittamaan varusmiespalvelusta. Toisin oli vielä jokunen vuosikymmentä sitten, mutta tämä asia vaatiikin omia toimia muilla sektoreilla.

Laittaisin mielellään myös kaikki naiset asepalvelukseen. Siihen ei tosin ole valitettavasti tällä hetkellä resursseja. Mielestäni olisi tavoiteltavaa, että koko kansa olisi koulutettu aseisiin ja puolustamaan Suomea. Pahimmassa tapauksessa, jossa Suomi joutuisi vihollisen miehittämäksi, voisi koko kansa osallistua miehittäjää vastaan käytävään sissisotaan, haitantekoon ja miehittäjän tappioiden tekemiseen niin suureksi, että heidän on pakko vetäytyä.

Venäjä on ainoa sotilaallinen uhka Suomelle. Ei välitön, mutta ainut realistinen uhka, joka on otettava vakavasti. Siksi meillä on Puolustusvoimat ja oma armeija. Toivottavasti meidän ei enää koskaan tarvitse päätyä tilanteeseen, jossa joudumme puolustamaan maatamme, saati käymään sissisotaan miehittäjää vastaan. Venäjä on kuitenkin sotimalla Georgiassa ja Ukrainassa sekä miehittämällä Krimin osoittanut, että on valmis valtaamaan naapurimaidensa alueita. Suomen on otettava uhka tosissaan ja varauduttava. Meillä on oltava vahva oma armeija, joka pystyy nopeasti reagoimaan. Vahvaa ja iskukykyisistä armeijaa tarvitaan, jotta vihollisen hyökkäys voidaan pysäyttää ja torjua mahdollisimman nopeasti, jotta rauha palaisi ja sota loppuisi. Parhaimmillaan tarpeeksi vahva armeija nostaa kynnyksen hyökätä Suomeen niin korkeaksi, ettei vihollinen siihen edes lähde.

Kaikessa päätöksenteossa pitää ottaa maanpuolustus, huoltovarmuus ja turvallisuus huomioon. Puolustusvoimat on parantanut valmiuttaan esimerkiksi perustamalla varuskuntiin valmiusyksiköt. Tehtävää on kuitenkin vielä jäljellä turvallisuuden suhteen. Jalkaväkimiinat on palautettava, sillä ne ovat Suomen oloissa korvaamaton, halpa ja tehokas puolustusase. On hankittava jopa 96 uutta hävittäjää, jotta Suomella pysyy uskottava ilma-ase vihollisen ilmavoimien torjumiseen, tiedusteluun ja vastaiskuihin. Merivoimien toimintakyky on turvattava saattamalla loppuun Laivue2020 -hanke ja aseistamalla asianmukaisesti nämä laivat. Huoltovarmuudesta on pidettävä huolta rakentamalla ja linjaamaalla Jäämeren rata länteen, nykyisen radan jatkeena Kolarista Ruotsin rajaa pitkin Norjan rannikolle. Jos sodan aikana Venäjä katkaisisi Itämeren kulkuyhteydet, Suomen ulkomaan tuonnista 77 prosenttia ja viennistä jopa 90 prosenttia katkeaisi, koska pääasiallinen kauppareitti on juurikin Itämeri. Meillä on siis oltava vaihtoehtoinen huoltoreitti, eli Jäämeren rata. Rataa ei voi linjata itään, koska se on silloin helppo tuhota Venäjän toimesta, eli rata menettäisi tarkoituksena turvallisena huoltoreittinä. Ahvenanmaa on remilitarisoitava.

Suomen puolustus lähtee meidän omista lähtökohdista ja omasta armeijasta. Yhteistyötä Ruotsin, muiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kanssa voidaan tehdä, mutta kaiken pitää perustua meidän omaan puolustukseen. Lähtökohtaisesti koko miesikäluokan on suoritettava asepalvelus, sillä meillä on jatkossakin säilyttävä riittävä reservi armeijan tarpeisiin.

Suomi tarvitsee nyt militarismia. Mitä paremmin valmistaudumme etukäteen, sitä korkeampi kynnys Suomeen on hyökätä ja mitä valmiimpia olemme, sitä nopeammin isku voidaan torjua ja palata rauhaan. Me tarvitsemme vahvat Puolustusvoimat, jotta suomalaiset saisivat elää rauhassa.

]]>
79 http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276446-maassa-on-armeija-oma-tai-vieras#comments EU-armeija maanpuolustus Puolustusvoimat Turvallisuus Venäjä Fri, 24 May 2019 11:47:20 +0000 Asseri Kinnunen http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276446-maassa-on-armeija-oma-tai-vieras
EU -vaalien uhkakuvat http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276342-eu-vaalien-uhkakuvat <p>&nbsp;</p><p>EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista. Mutta ehkä olennaisempaa oli, mitä hän sanoi vaalien merkityksestä. Selmayr kertoi, että EU:lla on lukuisia uhkia, Trump, Kiina ja Venäjä, joiden takia EU:n täytyy tiivistää rivejään.</p><p>Ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun ulkoiset uhat ovat pontimena sille, että valtiovalta haluaa lisää valtaa. Näin on käynyt kautta historian. Nyt on vielä niin, että uhkien joukkoon on nopeassa tahdissa (oikeastaan viimeisen vuoden aikana) ilmestynyt ilmastonmuutos, jonka on sekin sanottu vaativan nimenomaan EU:n aseman vahvistamista. Tietenkään ei sanota, että vahvistaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa jäsenvaltioiden kustannuksella. &nbsp;</p><p>Mutta entä nämä ulkoiset uhat? Suomessa uhkakuva yksi on tietenkin Venäjä. Venäjän, tai oikeastaan Vladimir Putinin uhkaava rooli on saanut lähes hysteeriset mittasuhteet ainakin mediassa: miten Putin sekoittaa vaalitulokset ja hajottaa koko EU:n. Minulla ei ole Venäjän suhteen mitään erityisiä sympatioita tai harhakuvia. Mieleeni tulee aina Washingtonin osavaltion senaattorin Henry Jacksonin Afganistanin miehityksen jälkeen esittämä arvio, että Neuvostoliito on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, josko sieltä löytyisi jotain varastettavaa. Ikävä kyllä tämä luonnehdinta tulee mieleen, kun seuraa Venäjä politiikkaan Putinin hallituskaudella. Ongelma vaan on siinä, että Euroopassa Venäjän aggressiota on hoidettu lähinnä verbaalisella tasolla. Tulos on sen mukainen. Syy ei ole se, etteikö Putinin roolista puhuttaisi riittävästi, vaan siinä, että konkreettiset toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan (Nordstream &ndash;öljyputki, rahoitusmarkkinaboikotin puuttuminen, ei aseapua Ukrainalle jne.)</p><p>Toisaalta täytyy sanoa, että jotenkin myös uhkan mittasuhteet ovat vääristyneet. Venäjän BKT on luokkaa 1600 miljardia dollaria, siinä missä EU:n vastaava luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 17300 miljardia, USA:n 19500 ja Kiinan 12200. Ei Venäjä ole mikään suurvalta samassa mielessä kuin USA tai Kiina. Absurdia myös ajatella, Venäjä kykenisi jotenkin hajottamaan Euroopan Unionin. Pitkässä juoksussa Venäjän hajoaminen taitaa olla todennäköisempää.</p><p>Kiina on jo ihan eri asia, ja olisin paljon huolestuneempi siitä, että Kiina käyttää hyväkseen Euroopan valtioiden &rdquo;heikkoja lenkkejä&rdquo; ja eurooppalaisten kyvyttömyyttä/haluttomuutta puolustaa omia etujaan. Tässä suhteessa Euroopan ja USA:n välillä on todella valtava ero, mitä ehkä kuvastaa (puuttuva) ajatusleikki siitä, että Kiina pyrkisi hajottamaan Yhdysvallat. Meikäläisessä keskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista on ainakin mediassa tulkittu hyvin yksisilmäisesti vain Donald Trumpin oikutteluksi, temppuiluksi ja riitelyksi ikään kuin USA olisi &rdquo;se paha&rdquo; ja Kiina &rdquo;se hyvä&rdquo;. Tosiasia kuitenkin on, että USA:ssa Kiina politiikalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Trumpin kanssa. Kysymys ei puoluepolitiikasta eikä henkilöistä (vaikka niin moni haluaa aina personoida ongelmat joihinkin vastemielisinä pitämiinsä henkilöihin). Toisaalta minusta on paha virhe pitää käytävässä &rdquo;kauppasodassa&rdquo; Yhdysvaltoja syyllisenä. USA on kuitenkin oikealla asialla siinä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki ja kotimassaan niillä on (tariffeista riippumaata) voimakas protektionistinen selkänoja. Valuuttakurssi on kaukana oikeasta tasostaan tuottaen Kiinalle massiivisen kilpailuedun ulkomaankaupassa. Ei maailmantalous voi toimia tällaisilla pelisäännöillä. Jos Eurooppaa käyttäytyy järkevästi, se tukee Yhdysvaltojen pyrkimyksiä päästä ratkaisuun, jossa kauppaa käydään markkinatalouden pelisäännöillä. Status quo (nykytila) ei ole sen paremmin Suomen kuin Euroopan edun mukaista.</p><p>Ilmaston muutos on Euroopalle uhkakuva, mutta ehkä enemmänkin siksi, että Eurooppa omassa ideologisessa pudasoppisuudessan harjoittaa politiikkaa, joka jäädyttää talouskasvun lopullisesti. Siinä missä USA on kasvanut lähes &rdquo;normaalisti&rdquo;, Euroopan talous polkee paikallaan. Työttömyysaste on USA:ssa 3.6, Euroopassa lähes kaksinkertainen (6.5 %). Jotain on todella pahasti pielessä Euroopassa. Ja suunta on vain pahempaan päin (terveisiä vaan Säätytalolle). Ilmastonmuutoksen torjunta saa varmasti yrityksiä hakeutumaan muualle, verotus kiristyy, julkiset menot kasvavat, markkinat ja kilpailu toimivat entistä huonommin.</p><p>Ei voi tietenkään sanoa, etteikö mitään uhkia olisi. Mutta kai se ilmeisin uhka &ndash; jonka Selmayrkin &rdquo;unohti - on väestön räjähdys, jota oheinen YK:n ennuste havainnollistanee. Afrikkaan ja Lähi-itään ilmestyy vuosisadan loppuun mennessä neljä miljardia ihmistä, jotka olettavasti yrittävät hakeutua Eurooppaan. Eurooppa on yhtä vähän valmistautunut uuteen kriisiin kuin 2015, ja on vaikea nähdä, että mitään pysyvää ratkaisua harjoitettavasta politiikasta kyettäisiin tekemään lähitulevaisuudessa. Euroopassa elää illuusio siitä, että Eurooppa kykenisi jotenkin vaikuttamaan elintasoon tai väestön kasvuun esimerkiksi Afrikassa. Ajatus on yhtä absurdi kuin olettaa, että Kauniaisten kaupunki kykenisi rahoittamaan muun Suomen elintason nousun Kauniaisten tasolle. Yhtä absurdia on kuvitella, että eurooppalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltiot kykenisivät jokin sulattamaan massiivisen siirtolaisuuden. Siksi on masentavaa, että tähän ongelmaan ei ole haluttu paneutua käynnissä olevassa vaalikeskustelussa muutoin kuin hakemalla siihen taivasta hiveleviä verbaalisia ratkaisuja. Suomella on &ndash; kiitos maantieteen &ndash; kohtuuliset mahdollisuudet välttää kaikkein pahimmat ongelmat tässä suhteessa, mutta se edellyttäisi jonkinlaista realismia sen suhteen, mikä on Suomen rooli maailmassa. Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, sanottakoon se nyt selvästi: Suomi ei ole suurvalta, eikä halua suurvallaksi. Ei sen paremmin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin moraalisestikaan. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista. Mutta ehkä olennaisempaa oli, mitä hän sanoi vaalien merkityksestä. Selmayr kertoi, että EU:lla on lukuisia uhkia, Trump, Kiina ja Venäjä, joiden takia EU:n täytyy tiivistää rivejään.

Ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun ulkoiset uhat ovat pontimena sille, että valtiovalta haluaa lisää valtaa. Näin on käynyt kautta historian. Nyt on vielä niin, että uhkien joukkoon on nopeassa tahdissa (oikeastaan viimeisen vuoden aikana) ilmestynyt ilmastonmuutos, jonka on sekin sanottu vaativan nimenomaan EU:n aseman vahvistamista. Tietenkään ei sanota, että vahvistaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa jäsenvaltioiden kustannuksella.  

Mutta entä nämä ulkoiset uhat? Suomessa uhkakuva yksi on tietenkin Venäjä. Venäjän, tai oikeastaan Vladimir Putinin uhkaava rooli on saanut lähes hysteeriset mittasuhteet ainakin mediassa: miten Putin sekoittaa vaalitulokset ja hajottaa koko EU:n. Minulla ei ole Venäjän suhteen mitään erityisiä sympatioita tai harhakuvia. Mieleeni tulee aina Washingtonin osavaltion senaattorin Henry Jacksonin Afganistanin miehityksen jälkeen esittämä arvio, että Neuvostoliito on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, josko sieltä löytyisi jotain varastettavaa. Ikävä kyllä tämä luonnehdinta tulee mieleen, kun seuraa Venäjä politiikkaan Putinin hallituskaudella. Ongelma vaan on siinä, että Euroopassa Venäjän aggressiota on hoidettu lähinnä verbaalisella tasolla. Tulos on sen mukainen. Syy ei ole se, etteikö Putinin roolista puhuttaisi riittävästi, vaan siinä, että konkreettiset toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan (Nordstream –öljyputki, rahoitusmarkkinaboikotin puuttuminen, ei aseapua Ukrainalle jne.)

Toisaalta täytyy sanoa, että jotenkin myös uhkan mittasuhteet ovat vääristyneet. Venäjän BKT on luokkaa 1600 miljardia dollaria, siinä missä EU:n vastaava luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 17300 miljardia, USA:n 19500 ja Kiinan 12200. Ei Venäjä ole mikään suurvalta samassa mielessä kuin USA tai Kiina. Absurdia myös ajatella, Venäjä kykenisi jotenkin hajottamaan Euroopan Unionin. Pitkässä juoksussa Venäjän hajoaminen taitaa olla todennäköisempää.

Kiina on jo ihan eri asia, ja olisin paljon huolestuneempi siitä, että Kiina käyttää hyväkseen Euroopan valtioiden ”heikkoja lenkkejä” ja eurooppalaisten kyvyttömyyttä/haluttomuutta puolustaa omia etujaan. Tässä suhteessa Euroopan ja USA:n välillä on todella valtava ero, mitä ehkä kuvastaa (puuttuva) ajatusleikki siitä, että Kiina pyrkisi hajottamaan Yhdysvallat. Meikäläisessä keskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista on ainakin mediassa tulkittu hyvin yksisilmäisesti vain Donald Trumpin oikutteluksi, temppuiluksi ja riitelyksi ikään kuin USA olisi ”se paha” ja Kiina ”se hyvä”. Tosiasia kuitenkin on, että USA:ssa Kiina politiikalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Trumpin kanssa. Kysymys ei puoluepolitiikasta eikä henkilöistä (vaikka niin moni haluaa aina personoida ongelmat joihinkin vastemielisinä pitämiinsä henkilöihin). Toisaalta minusta on paha virhe pitää käytävässä ”kauppasodassa” Yhdysvaltoja syyllisenä. USA on kuitenkin oikealla asialla siinä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki ja kotimassaan niillä on (tariffeista riippumaata) voimakas protektionistinen selkänoja. Valuuttakurssi on kaukana oikeasta tasostaan tuottaen Kiinalle massiivisen kilpailuedun ulkomaankaupassa. Ei maailmantalous voi toimia tällaisilla pelisäännöillä. Jos Eurooppaa käyttäytyy järkevästi, se tukee Yhdysvaltojen pyrkimyksiä päästä ratkaisuun, jossa kauppaa käydään markkinatalouden pelisäännöillä. Status quo (nykytila) ei ole sen paremmin Suomen kuin Euroopan edun mukaista.

Ilmaston muutos on Euroopalle uhkakuva, mutta ehkä enemmänkin siksi, että Eurooppa omassa ideologisessa pudasoppisuudessan harjoittaa politiikkaa, joka jäädyttää talouskasvun lopullisesti. Siinä missä USA on kasvanut lähes ”normaalisti”, Euroopan talous polkee paikallaan. Työttömyysaste on USA:ssa 3.6, Euroopassa lähes kaksinkertainen (6.5 %). Jotain on todella pahasti pielessä Euroopassa. Ja suunta on vain pahempaan päin (terveisiä vaan Säätytalolle). Ilmastonmuutoksen torjunta saa varmasti yrityksiä hakeutumaan muualle, verotus kiristyy, julkiset menot kasvavat, markkinat ja kilpailu toimivat entistä huonommin.

Ei voi tietenkään sanoa, etteikö mitään uhkia olisi. Mutta kai se ilmeisin uhka – jonka Selmayrkin ”unohti - on väestön räjähdys, jota oheinen YK:n ennuste havainnollistanee. Afrikkaan ja Lähi-itään ilmestyy vuosisadan loppuun mennessä neljä miljardia ihmistä, jotka olettavasti yrittävät hakeutua Eurooppaan. Eurooppa on yhtä vähän valmistautunut uuteen kriisiin kuin 2015, ja on vaikea nähdä, että mitään pysyvää ratkaisua harjoitettavasta politiikasta kyettäisiin tekemään lähitulevaisuudessa. Euroopassa elää illuusio siitä, että Eurooppa kykenisi jotenkin vaikuttamaan elintasoon tai väestön kasvuun esimerkiksi Afrikassa. Ajatus on yhtä absurdi kuin olettaa, että Kauniaisten kaupunki kykenisi rahoittamaan muun Suomen elintason nousun Kauniaisten tasolle. Yhtä absurdia on kuvitella, että eurooppalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltiot kykenisivät jokin sulattamaan massiivisen siirtolaisuuden. Siksi on masentavaa, että tähän ongelmaan ei ole haluttu paneutua käynnissä olevassa vaalikeskustelussa muutoin kuin hakemalla siihen taivasta hiveleviä verbaalisia ratkaisuja. Suomella on – kiitos maantieteen – kohtuuliset mahdollisuudet välttää kaikkein pahimmat ongelmat tässä suhteessa, mutta se edellyttäisi jonkinlaista realismia sen suhteen, mikä on Suomen rooli maailmassa. Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, sanottakoon se nyt selvästi: Suomi ei ole suurvalta, eikä halua suurvallaksi. Ei sen paremmin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin moraalisestikaan.  

]]>
8 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276342-eu-vaalien-uhkakuvat#comments Eurovaalit Ilmastonmuutos Venäjä Wed, 22 May 2019 13:01:00 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276342-eu-vaalien-uhkakuvat
Suomalainen valtamedia ITSE ajaa suomalaiset Putinin kavereiksi! http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276240-suomalainen-valtamedia-itse-ajaa-suomalaiset-putinin-kavereiksi <p>Suomalainen valtamedia leikkii tulella ylenkatsoessaan ruohonjuuritason uuden oivaltajia. Niin tehdessään valtamedia on luonut asetelman, jossa ainoa julkisuudessa näkyvä ja kuuluva muutosvoima nykysysteemiin on perussuomalaiset.</p><p><strong>Tästä hyötyvät vain perussuomalaiset itse sekä Vladimir Putinin hallinto!&nbsp;</strong></p><p>Laura Huhtasaari ja kumppanit juoksevat kilpaa muiden Euroopan &quot;isänmaallisten nationalistivoimien&quot; kanssa Italian&nbsp;Lega-puolueen johtajan ja sisäministeri Matteo Salvinin isännöimissä hengennostatusbileissä. Siellä sitä uutta Eurooppaa rakennellaan eikä punastella Putinin kanssa tehtävää yhteistyötä.&nbsp;Myös Puheenvuoroissa on ollut muutama herättävä blogi asiasta.</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>Minun ja <u><a href="http://www.nukkuvat.fi" target="_blank">Nukkuvien</a></u>&nbsp;kulkukoiraakin pahempi kohtelu ja lähes totaalinen kuoliaaksivaikeneminen valtamediassa ei tietenkään suoranaisesti näy mitenkään tavallisen kaduntalaajan elämässä. Suomalainen ei pääsääntöisesti tiedä meistä yhtään mitään, siitäkin &quot;kiitos&quot; suomalaiselle valevaltamedialle.&nbsp;</p><p>Mutta kiertotietä kohtelumme vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan suuresti siksi, että paraatiovi muuttaa Suomea on auki vain perussuomalaisille. Valtamedian omat muutosprojektit liikenytit ja siniset tai persujen erinäiset jarrutusprojektit ja muut väyrystelyt ajoivat kiville pahemman kerran viime vaaleissa. Kävin läpi niiden mahdottomuutta aiemmassa blogissani <u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275049-nukkuvien-tikki" target="_blank">Nukkuvien tikki.</a></u></p><p>Kirjoitin jo joulukuussa 2014 politiikkaan tullessani oman tieni kulkijana, että suomalainen yhteiskunta on monessa suhteessa niin pahoinvoiva painekattila, että muutos nykysysteemiin tapahtuu jossain vaiheessa varmasti. Onko se hyvä vai onko se huono muutos, sitä en osaa sanoa vieläkään, mutta muutos tapahtuu? Moni muukin nyt jo tajuaa, että ko. muutos on tapahtumassa parhaillaan, mutta mihin suuntaan?<strong> </strong></p><p><strong>Tulevaa muutosta ei ole kilpailutettu muiden haastajien kanssa yhtään mitenkään - kiitos suomalaisen &quot;puolueettomuuttaan&quot; toitottavan valtamedian, senhän kuuluisi olla sen tehtävä?</strong></p><p>Ihmisten kokema katkeruus ja viha saa heidät nykytilanteessa menemään sen puolelle, joka on selvästi nykysysteemiä haastava. Jos muutosvoimia on olemassa median luomissa mielikuvissa ihmisten pään sisällä tasan yksi, perussuomalaiset, tietää miten asiassa lopulta käy - &quot;sitä saa mitä tilaa&quot;, suomalainen valtamedia!</p><p>&nbsp;</p><p>***&nbsp;</p><p>Nukkuvien <u><a href="https://www.nukkuvat.fi/puolueohjelma/" target="_blank">puoluehjelman</a></u> luku 5. ei turhaan ole nimeltään: <em>&quot;Valtamedia on osa ongelmaa&quot;</em>. Myöskin Porin SuomiAreenassa meillä on 15.7.2019 Nukkuvien vetämä puhetilaisuus, jonka nimi on <em>&quot;Valtamedia on osa ongelmaa&quot;.</em></p><p><strong>Päätoimittajat peilin eteen mars - Porissa meillä on iso peili!&nbsp;</strong></p><p>Valitettavasti olen nyt kaksi ja puoli viikkoa yrittänyt saada kolmea panelistia valtamedian puolelta ko. tilaisuuteen ja vain yksi on ilmoittautunut eli Satakunnan Kansan päätoimittaja&nbsp;Tomi Lähdeniemi. Eikä Satakunnan Kansa keskikokoisena maakuntalehtenä edes edusta varsinaista valtamediaa eli YLE, HS, MTV, AL, IL, IS akselia.</p><p>Selitys, että &quot;silloin on loma-aika&quot; ja &quot;etten ole Porissa tuolloin&quot; jne jokaisen valtamedian päätoimittajan ja uutispäällikön suusta ei ole uskottava, etenkin kun hyväksymme mukaan myös politiikan toimittajia. Mikseivät he delegoi asiaa organisaatioissaan? Valtamedian edustajia luulisi olevan Suomi Areenassa jopa useampia joka päivä suurimmista mediataloistamme?</p><p><strong>Ehkä suomalainen valtamedia haluaa tehdä myös Hirvimäestä Putinin kaverin?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>20.5.2019</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>pj., Nukkuvien puolue - Nukkuvat ry (rp)</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p><p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3708" target="_blank">&quot;YLE alas, kansa ylös!&quot; -kansalaisaloite</a></u></p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. sähköinen kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/groups/nukkuvat.fi" target="_blank">Keltaliivitontut Facebookissa</a></u></p><p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">Hirvimäki Unpolitical Youtubessa</a></u></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen valtamedia leikkii tulella ylenkatsoessaan ruohonjuuritason uuden oivaltajia. Niin tehdessään valtamedia on luonut asetelman, jossa ainoa julkisuudessa näkyvä ja kuuluva muutosvoima nykysysteemiin on perussuomalaiset.

Tästä hyötyvät vain perussuomalaiset itse sekä Vladimir Putinin hallinto! 

Laura Huhtasaari ja kumppanit juoksevat kilpaa muiden Euroopan "isänmaallisten nationalistivoimien" kanssa Italian Lega-puolueen johtajan ja sisäministeri Matteo Salvinin isännöimissä hengennostatusbileissä. Siellä sitä uutta Eurooppaa rakennellaan eikä punastella Putinin kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös Puheenvuoroissa on ollut muutama herättävä blogi asiasta.

 

***

Minun ja Nukkuvien kulkukoiraakin pahempi kohtelu ja lähes totaalinen kuoliaaksivaikeneminen valtamediassa ei tietenkään suoranaisesti näy mitenkään tavallisen kaduntalaajan elämässä. Suomalainen ei pääsääntöisesti tiedä meistä yhtään mitään, siitäkin "kiitos" suomalaiselle valevaltamedialle. 

Mutta kiertotietä kohtelumme vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan suuresti siksi, että paraatiovi muuttaa Suomea on auki vain perussuomalaisille. Valtamedian omat muutosprojektit liikenytit ja siniset tai persujen erinäiset jarrutusprojektit ja muut väyrystelyt ajoivat kiville pahemman kerran viime vaaleissa. Kävin läpi niiden mahdottomuutta aiemmassa blogissani Nukkuvien tikki.

Kirjoitin jo joulukuussa 2014 politiikkaan tullessani oman tieni kulkijana, että suomalainen yhteiskunta on monessa suhteessa niin pahoinvoiva painekattila, että muutos nykysysteemiin tapahtuu jossain vaiheessa varmasti. Onko se hyvä vai onko se huono muutos, sitä en osaa sanoa vieläkään, mutta muutos tapahtuu? Moni muukin nyt jo tajuaa, että ko. muutos on tapahtumassa parhaillaan, mutta mihin suuntaan?

Tulevaa muutosta ei ole kilpailutettu muiden haastajien kanssa yhtään mitenkään - kiitos suomalaisen "puolueettomuuttaan" toitottavan valtamedian, senhän kuuluisi olla sen tehtävä?

Ihmisten kokema katkeruus ja viha saa heidät nykytilanteessa menemään sen puolelle, joka on selvästi nykysysteemiä haastava. Jos muutosvoimia on olemassa median luomissa mielikuvissa ihmisten pään sisällä tasan yksi, perussuomalaiset, tietää miten asiassa lopulta käy - "sitä saa mitä tilaa", suomalainen valtamedia!

 

*** 

Nukkuvien puoluehjelman luku 5. ei turhaan ole nimeltään: "Valtamedia on osa ongelmaa". Myöskin Porin SuomiAreenassa meillä on 15.7.2019 Nukkuvien vetämä puhetilaisuus, jonka nimi on "Valtamedia on osa ongelmaa".

Päätoimittajat peilin eteen mars - Porissa meillä on iso peili! 

Valitettavasti olen nyt kaksi ja puoli viikkoa yrittänyt saada kolmea panelistia valtamedian puolelta ko. tilaisuuteen ja vain yksi on ilmoittautunut eli Satakunnan Kansan päätoimittaja Tomi Lähdeniemi. Eikä Satakunnan Kansa keskikokoisena maakuntalehtenä edes edusta varsinaista valtamediaa eli YLE, HS, MTV, AL, IL, IS akselia.

Selitys, että "silloin on loma-aika" ja "etten ole Porissa tuolloin" jne jokaisen valtamedian päätoimittajan ja uutispäällikön suusta ei ole uskottava, etenkin kun hyväksymme mukaan myös politiikan toimittajia. Mikseivät he delegoi asiaa organisaatioissaan? Valtamedian edustajia luulisi olevan Suomi Areenassa jopa useampia joka päivä suurimmista mediataloistamme?

Ehkä suomalainen valtamedia haluaa tehdä myös Hirvimäestä Putinin kaverin?

 

***

20.5.2019

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

pj., Nukkuvien puolue - Nukkuvat ry (rp)

 

***

petrihirvimaki.com

"YLE alas, kansa ylös!" -kansalaisaloite

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. sähköinen kannattajakorttikeräys)

Keltaliivitontut Facebookissa

Hirvimäki Unpolitical Youtubessa

 

]]>
2 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276240-suomalainen-valtamedia-itse-ajaa-suomalaiset-putinin-kavereiksi#comments Perussuomalaiset SuomiAreena Valtamedia Venäjä Vladimir Putin Mon, 20 May 2019 17:43:33 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276240-suomalainen-valtamedia-itse-ajaa-suomalaiset-putinin-kavereiksi
Krimin tataarit ja murheen paino - 75 vuotta joukkokuljetuksista Krimillä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276231-krimin-tataarit-ja-murheen-paino-75-vuotta-joukkokuljetuksista-krimilla <p><em><strong>Krimin tataarit ja murheen paino</strong></em></p><p><em><strong>Krimin tataarien pakkosirrosta</strong> tuli kuluneeksi lauantaina 18. toukokuuta 2019 tasan 75 vuotta </em><a href="https://mfa.gov.ua/ua/media/deportation"><u>https://mfa.gov.ua/ua/media/deportation</u></a></p><p>*</p><p><strong>Tiivistelmä</strong></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Deportation_of_the_Crimean_Tatars"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Deportation_of_the_Crimean_Tatars</u></a></p><p>Toisen maailmansodan sytyttyä ja Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon vuonna 1941 saksalaiset valloittivat Krimin saman vuoden syksyyn mennessä. Neuvostoliiton joukot valloittivat alueen takaisin vuonna 1944. Toukokuussa 1944 koko <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_tataarien_karkottaminen" title="Krimin tataarien karkottaminen"><u>Krimin tataariväestö pakkosiirrettiin</u></a> Keski-Aasiaan ja Siperiaan syytettynä saksalaismielisyydestä. Kuljetusten huonot olosuhteet johtivat lähes puolen kuljetettavista kuolemaan jo matkalla. Perilläkään olot eivät olleet paljon paremmat. Samaan aikaan todisteita tataarien olemassa olosta hävitettiin Krimillä. Paikannimet venäläistettiin ja alueelle muutettiin venäläisiä uudisasukkaita. Wikipedia;&nbsp; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_tataarit"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_tataarit</u></a></p><p>*</p><p><strong>Tapausten kulku</strong></p><p>Tasan 75 vuotta sitten, 18.5.1944, Neuvostoliiton johto aloitti krimintataarien pakkosiirron.</p><p>Kahdessa päivässä Krimiltä siirrettiin härkävaunuissa 67 junalla ainakin 191.000 krimintataaria pois kotikonnuiltaan, valtaosa Keski-Aasian neuvostotasavaltohin, 78 % Uzbekistaniin.&nbsp; Eräiden lähteiden mukaan väestönsiirto käsitti jopa 423.000 ihmistä.<br />Operaation toteutti 5.000 aseistettua&nbsp;NKVD:n sotilasta, joita avusti Gulag-hallinnon määräämät 20.000 miestä, muutaman tuhannen puna-ameijan rakenteeseen kuuluneen sotilaan kanssa.&nbsp; Lisäksi kaksi Stalinin toukokuussa 1944 antamaa dekreettiä paljastaa, että jokainen Neuvostoliiton hallinnonala osallistui kauttakulun rahoitukseen ja oli mukana operaation toteuttamisessa.</p><p>Kuukauden kestäneen kuljetuksen aikana kuoli krimintataarien tietojen mukaan noin 8.000 ihmistä etupäässä lavantautiin ja janoon. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.</p><p>Lähes 6.000 ihmistä tuomittiin matkan aikana suoritettujen kuulustelujen jälkeen ankariin rangaistuksiin syytettyinä yhteistyöstä saksalaisten miehittäjien kanssa tai muista &quot;neuvostovastaisista&quot; teoista.</p><p>Kyyditykset toteutettiin Neuvostoliiton turvallisuuselimen NKVD:n päällikön Lavrenti Berijan alaisuudessa, ja käytännön toteutuksesta, kenttäoperaatioista vastasivat Gulag-järjestelmän johtavat upseerit apulaispäällikkö G.P Dobryninin komennossa.</p><p>Siviilien pakkosiirron jälkeen rintamalta vuosina 1945-46 kotiutetut krimintataarisotilaat lähetettiin työleireille, joilta he pääsivät palaamaan uusilla asuinpaikoilla olleiden perheidensä luokse vasta usean vuoden kuluttua.</p><p>Krimillä toteutettiin vuosina 1944-48 ns. <em>toponomiset vainot</em>, lähes kaikki krimintataaripohjaiset paikannimet muutettiin venäläisiksi.</p><p>1990-luvulla kazanilainen lehti julkaisi erään sotaveteraanin haastattelun, jossa tämä kertoi, että vuonna 1945 paikalliset viranomaiset huomasivat yhden krimintataarien kylän jääneen tyhjentämättä edellisen vuoden pakkosiirrossa. Moskovan pelossa paikallisviranomaiset korjasivat virheensä viemällä kylän asukkaat Asovan merelle proomulla, jonka he upottivat.&nbsp; Ketkä eivät suostuneet hukkumaan, he saivat maistaa konekiväärien tulen. Toistaiseksi väitetystä joukkomurhasta ei ole löytynyt asiakirjoja.</p><p>*</p><p><strong>Päivät</strong></p><p><strong>10.5.1944</strong>: Stalinin pöydälle toimitettiin NKVD:n päällikön Lavrenti Berijan muistio päätösluonnoksesta koskien Krimin tataarien poistamista &rdquo;petollisen toiminnan&rdquo; johdosta.</p><p><strong>11.5.1944</strong>: Stalin vahvisti Valtion puolustuskomitean GKO:n täysin salaisen asetuksen n:o 5859ss, suunnitelma Krimintataarien uudelleensijoituksesta. &nbsp;Stalinin hallintomääritti koko kansanryhmän syylliseksi &rdquo;petokseen ja yhteistyöhön natsien kanssa toisen maailmansodan aikana&rdquo; ja käynnisti siirtotoimenpiteet.</p><p><strong>18.5.-20.5.1944</strong>: Vain kolmen päivän aikana&nbsp; NKVD toteutti asetuksen määräykset ja kokosi talo talolta tataarit asevoimin ja ohjasi heidät sinetöityihin härkävaunuihin, joiden määränpää oli 3.200 kilometrin päässä Uzhbekistanin SNTL:ssä.&nbsp; Mukaan sai ottaa omaisuutta max. 500 kilon edestä perhekunnittain. &nbsp;Krimin tataarit olivat yksi niistä kymmenestä etnisestä kansanryhmästä, joihin Stalinin väestönsiirtopolitiikka kohdistui Neuvostoliitossa.</p><p>Saattokuljetus määränpäähän kesti noin kuukauden ja siihen liittyi karkotettujen joukkomurha.&nbsp; Kuolleet haudattiin rautatien päälle tai jätettiin täysin hautaamatta avomaalle.&nbsp; Kuljetusten aikana kuolleita oli noin 8.000, joista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia. Yleisin kuolinsyy oli jano ja lavantauti.</p><p><strong>4.7.1944</strong> NKVD ilmoitti virallisesti Stalinille, että uudelleensijoitus oli toteutettu loppuun.</p><p>*</p><p><strong>Puhdasta</strong></p><p>Virallisesti Krimin tataarit oli eliminoitu Krimiltä.&nbsp; Kuljetus käsitti kaikki syntyperältään krimintataarit, mukaan lukien lapset, naiset ja vanhukset, ja jopa ne, jotka olivat päässeet NKP:n jäseniksi tai taistelleet Puna-armeijassa.&nbsp;</p><p>Maaliskuuhun 1949 mennessä yhteensä 8.995 Puna-armeijassa palvellutta krimintataarisukuista sotilasta oli rekisteröity erikoisasutuskohteisiin.&nbsp; Veteraanien joukossa oli 534 upseeria, 1.392 kersantti ja 7.079 sotamiestä.&nbsp; Myös 742 Kommunistisen puolueen jäsentä ja 1.225 Komsomolin jäsentä häädettiin.&nbsp; Todistajalausuntojen jälkeen itärintamalla yhä taistelleita krimintataari-sotilaita odotti häätökäsky heidän kotiuttamiseensa saakka, jolloin pakotettu lähtö toteutettiin.&nbsp; Tämä kohtalo odotti myös tekijämiehiä, sotilasansioista palkittuja, niinpä Ilyas Ablajev taisteli useilla rintamilla aina toukokuuhun 1947 saakka, jonka jälkeen hänet määrättiin maanpakoon Tashkentiin, missä ukko eleli elonpäivänsä loppuun asti.</p><p>Yli 30.000 karkoitettua kuoli vuoden kuluessa sodan päättymisestä nälän, taudin tai yleiskuormituksen seurauksena.&nbsp; Ensimmäisen vuoden aikana kuolleista lähes puolet oli enintään 16 vuotiaita.</p><p>Kolmen ensimmäisen kotoapoissaolovuoden aikan jopa 88.000 ihmistä menehtyi nälkään, tauteihin ja uupumukseen (46 % kyyditetyistä).</p><p>Puhtaan veden puute, siitä seurannut väistämätön heikko hygienia, lääketieteellisen avun niukkuus, näitä seurannut malaria, keltakuume, punatauti ja muut sairaudet niittivät väkeä.&nbsp; Uzhbekin SNTL:ssä ainoastaan vuoden 1944 (touko-joulukuu) aikana kuoli 16.052 kyyditettyä (10,6 %).&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Uutta verta</strong></p><p>Jo heinäkuun 14. päivä 1944 Valtion puolustuskomitea GKO vahvisti 51.000 lähinnä venäläisen muuttajan sijoituksen Krimille, siellä tyhjiksi jääneille noin 17.000 kollektiivitilalle.&nbsp;</p><p>30. päivä kesäkuuta 1945 Krimin autonominen neuvostotasavalta lakkauttiin.</p><p>*</p><p><strong>Miksi?</strong></p><p>Karkottamisen oli näennäisesti tarkoitettu kollektiiviseksi rangaistukseksi joidenkin Krimin tataarien ja Saksan kolmannen valtakunnan välisestä yhteistyöstä.</p><p>Neuvostolähteet syyttävät tataareita pettureiksi.&nbsp; Tatarilaiset patriootit kiistävät tämän, katsoen että Neuvostovaltion toimenpiteen takana oli suunnitelma päästä ja säilyttää Dardanellien alue ja lisäksi hankkia alueita Turkin mantereelta, jossa tataareilla oli etnisiä sukulaisia.&nbsp;</p><p>Vaikka saksalaiset näkivät aluksi Krimin tataarit kielteisessä valossa, heidän politiikkaansa muuttui Saksan hyökkäyksen jumittuessa ja Puna-armeijan järjestäytyneen puolustuksen kovetessa.&nbsp;</p><p>*</p><p>Neuvostolähteet kertovat, että 15.000-20.000 tataaria olisi kuulunut ns. puolustuspataljooniin, joiden tarkoituksena oli suojella Krimin tataarilaisia kyliä Neuvostoliiton partisaanien hyökkäyksiltä ja tuhota heitä.&nbsp; Sen sijaan, että ne olisivat tukeneet yhtenäisinä saksalaisia, nämä yksiköt operoivat itsenäisesti vahvoilla tukialueillaan. Näihin kohteisiin taas kommunistien kouluttamat erikoispartisaaniryhmät suorittivat rangaistus- ja tuhoretkiä. Jotkut krimintataarit kirjattiin myös saksalaisiin Schutzmannschaft- eli poliisipataljooniin, ja niistä muodostettuihin prikaateihin.&nbsp; Lisäksi muodostettiin muslimien asiainhoitokomitea, joka antoi heille rajallisen itsehallinnon.&nbsp; Neuvostoliittolaiset ja venäläiset lähteet ovat taipuvaisia välttelemään keskustelua siitä, että Krimin tatarilainen muslimikomitean päällikkö Lipka, ja Krimin tatarien roolista kommunistisen puolueen sisällä, mistä spekulointi on vähentynyt päättyi äskettäin.&nbsp; Ukrainalaisen historioitsija Sergei Gromenkon mukaan NKVD:n väite noin 20.000 kollaboraattorista on vääristelyä, ja ehkä vain noin 3.500 tataaria liittyi saksalaisten pataljoonien miehistöön.&nbsp; Suurin osa yhteistyöhön ryhtyneistä henkilöistä ja heidän perheistään evakuoitiin lopulta ennen kuin puna-armeija valtasi takaisin Krimin niemimaan.&nbsp; &ndash; Ks. S. Gromenko; <a href="http://podpricelom.com.ua/en/analyze/sergey-gromenko-about-national-memory-crimean-ukrainians-and-post-soviet-culture-crimea.html"><u>http://podpricelom.com.ua/en/analyze/sergey-gromenko-about-national-memory-crimean-ukrainians-and-post-soviet-culture-crimea.html</u></a></p><p>Mitään herkkua saksalais-romanialainen miehityskään ei ollut.&nbsp;</p><p>Krimin akselivaltain miehityksen aikaan kuoli jopa 130.000 paikallista ihmistä.&nbsp; Saksa pani täytäntöön lujan sorron, jossa tuhottiin 70 kylää, joiden asujaimisto muodosti noin 25 prosenttia Krimin taataarien väestöstä.&nbsp; Tuhannet krimintataarit siirrettiin väkivaltaisesti pakkotyöhön Ostarbeitareiksi saksalasissa tehtaissa Gestapon valvonnassa.&nbsp; Tehtaita kuvattiin &quot;suuriksi orjatyöpajoiksi&quot;, ja joutuminen niihin johti krimintataarien saamien etuuksian menttämiseen.&nbsp; Natsit luokittelivat krimintataarit eräiden muiden kansakuntien tavoin &quot;matalamman rodun&quot; edustajiksi.</p><p>Suuri osa hiweistä (avustajista, collaboraattoreista), heidän perheensä ja monet muslimikomiteoihin liittyneistä henkilöistä evakuoitiin Saksaan ja Unkariin tai Dobruckan Wehrachtiin tai Romanian armeijaan, jossa heidät liitettiin Itä-Turkin divisioonaan.&nbsp; Niinpä suurin osa yhteistyökumppaneista evakuoitiin Krimiltä vetäytyvän Wehrmachtin toimesta.&nbsp; Monet neuvostovirkamiehistä tuntien olosuhteet olivat tunnustaneet tämän tapahtumaketjun ja hylänneet väitteet, että krimintataarit olisivat pettäneet Neuvostoliiton massiivisessa mitassa.&nbsp;</p><p>Aluksi vaadittiin kaikkien &rdquo;aasialaisten inferioreiden&rdquo; (alempirotuisten) surmaamista, mutta rintaman jäykistyessä he politiikkaa tarkistettiin tältä osin, puna-armeijan päättäväisen torjunnan edessä.&nbsp; Vuodesta 1942 lähtien saksalaiset palkkasivat Neuvostoliiton ottamien sotavankien joukosta ns. tukisotamiehiä.&nbsp; Dobrucan Tatarilaisen neuvoston johtomiehet Fazil Ulkusal ja Edige Kirimal auttoivat vapauteen krimintataareja saksalaisilta sotavankileireiltä ja värväämään heitä mukaan itsenäisen Krimin tukiyksiköihin Wehrmachtin riveihin. &nbsp;Sodan loppupuolella SS aloitti sotavoiman pakko-otot itäisten muslimien keskuudessa.&nbsp; Kesällä 1944 noin 800 entistä Krim Tartars &ndash; yksikön sotilasta, jotka aikaisemmin oli evakuoitu Krimiltä Romaniaan, otettiin Tatar SS-Waffenin tai Waffen-Gebirgs-Brigade der SS:än riveihin.&nbsp; Tämä leegio käsitti väittämän mukaan lopulta kahdeksan pataljoonaa.&nbsp; Nämä joukot taistelivat Unkarissa ennen kuin ne sulautettiin Harun al-Rawshidi Legionin rakenteisiin. &nbsp;&nbsp;Marraskuusta 1941 lähtien Saksan viranomaiset tosin jo antoivat krimintataareille mahdollisuuden eri kaupungeissa perustaa muslimikomiteoita symbolisena tunnustuksena joillekin myöntyväisille paikallisviranomaisille, joskin vailla poliittista vaikutusvaltaa.&nbsp; Alun perin krimintataarit näkivät saksalaiset stalinismista vapauttajina, mitä käsitystä faktisesti tuki myös se seikka, että ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset olivat suhtautuneet heihin myötämielisesti.&nbsp; Siksi pettymys oli kaksinkertainen ja ankara.</p><p>*</p><p>Krimin tataariväestö jakautui eri sektioihin sodan aikana.&nbsp; Esimerkiksi Ahmet Özenbash vastusti voimakkaasti saksalaismiehitystä ja vaali salaisia yhteyksiä Neuvostoliiton vastarintaliikkeeseen arvokkaiden strategisten ja poliittisten viestien tuottajana.&nbsp; Monia krimintataareita taisteli neuvostoliittolaisissa&nbsp; partisaaniryhmissä ja pataljoonissa, kuten 250 krimintataarin Tarhanov-liikkeen ryhmittymä, joka taisteli koko vuoden 1942 ajan ryhmän tuhoutumiseen saakka.&nbsp; Noin 25.000 krimintataaria taisteli Punaisessa armeijassa suuren isänmaallisen sodan (WW II) aikana &ndash; eli enemmän kuin ne 15.000-20.000 tataaria, jotka olivat kirjoittautuneet em. itsepuolustuspataljooniin.&nbsp; Peräti 8 krimintataaria nimitettiin Neuvostoliiton sankariksi, johon arvonimeen aina vielä Leninin kunniamerkki.&nbsp; Todettakoon, että Volgan tataareista olennaisesti isompi määrä, jopa noin 35.000 &ndash; 40.000 osallistui saksalais-yhteistyöhön, palvellen vapaaehtoisina akselivaltojen joukoissa, he välttivät kaikenlaiset kollektiiviset rangaistukset &ndash; toisin siis kuin Krimin väki.&nbsp; Lukuisat muutkin etniset ryhmät olivat kolmannen valtakunnan yhteistyökumppaneita, ja näiden joukossa oli monia venäläisiä ja juutalaisia, mikä viittaisi siihen, että jälkisuhtautumisessa eri ryhmittymiä kohtaan oli merkittäviä eroja.</p><p>*</p><p><strong>Numerot</strong></p><p>Jotkut tahot kyseenalaistavat Krimin tataarien karkottamiseen liittyvien viranomaisten asiakirjoista ilmenevien lukumäärien paikkansapitävyyden ja niiden perusteet, koska ne eroavat eri organisaatioiden dokumenttien kertomasta.&nbsp;</p><p>Valvontaviranomaisten papereissa ilmenee taipumusta säätää lukuja ennalta suunniteltuihin tuloksiin nähden.&nbsp; NKVD alkoi dokumenteissaan vääristää tosiseikkoja ja peitellä kansanryhmiin kohdistettujen rikosten määriä ja laatua.&nbsp; Lisäksi se ryhtyi varhain mukauttamaan kirjaamiaan tietoja jo ensimmäisestä deportaatio-aamusta lähtien ja jatkoi sitä karkotusten aikana.&nbsp; NKVD:n johdossa tapahtui tunnettuja henkilömuutoksia, joka loi edellytyksiä ja tarpeita soveltaa kulloisiakin tilanneraportteja.&nbsp; Uudet viskaalit tarkensivat tilastoja kerkeästi johdon toiveiden mukaisesti.&nbsp; Niinpä todellisuudenkuvauksen muokkausta on näihin aikoihin asti käytetty tarkoituksenmukaisuusperiaatteiden mukaisesti.&nbsp;</p><p>*</p><p>Tekijät</p><p><strong>Kyyditykset toteutettiin</strong> Neuvostoliiton turvallisuuselimen NKVD:n päällikön Lavrenti Berijan alaisuudessa, ja käytännön toteutuksesta, kenttäoperaatioista vastasivat Gulag-järjestelmän johtavat upseerit apulaispäällikkö G.P Dobryninin komennossa</p><p><strong>Berija</strong>; Vuonna 1944, kun saksalaiset oli ajettu Neuvostoliiton maaperältä, Berija järjesti erilaisten natsien kanssa yhteistoiminnasta syytettyjen kansalaisuuksien pakkosiirtoja, mukaan lukien <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1et%C5%A1eenit" title="Tšetšeenit"><u>tšetšeenien</u></a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Inguu%C5%A1it" title="Inguušit"><u>inguušien</u></a>, Krimin tataarien ja volgansaksalaisten. Kaikki nämä kansat karkotettiin Keski-Aasiaan, ja huomattava osa kuoli; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lavrenti_Berija"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Lavrenti_Berija</u></a></p><p>Bogdan Gobulov; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Bogdan_Kobulov"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Bogdan_Kobulov</u></a> &nbsp;&amp; <a href="https://prabook.com/web/bogdan.kobulov/2473188"><u>https://prabook.com/web/bogdan.kobulov/2473188</u></a></p><p>Ivan Serov; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Serov"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Serov</u></a>&nbsp; &amp; <a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220991-ivan-serovin-paivakirjoihin-syyta-suhtautua-suurin-varauksin"><u>http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220991-ivan-serovin-paivakirjoihin-syyta-suhtautua-suurin-varauksin</u></a></p><p>Boris Pavlovits Obruchnikov; <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%80%D1%83%D1%87%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%B2,_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81_%D0%9F%D0%B0%D0%B2%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%80%D1%83%D1%87%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%B2,_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81_%D0%9F%D0%B0%D0%B2%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87</u></a></p><p>Mihail Svinelupov; <a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Mihhail_Svinelupov"><u>https://et.wikipedia.org/wiki/Mihhail_Svinelupov</u></a></p><p>Arkadi Nikolajevits Apolonov; <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%90%D0%BF%D0%BE%D0%BB%D0%BB%D0%BE%D0%BD%D0%BE%D0%B2,_%D0%90%D1%80%D0%BA%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%B9_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%90%D0%BF%D0%BE%D0%BB%D0%BB%D0%BE%D0%BD%D0%BE%D0%B2,_%D0%90%D1%80%D0%BA%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%B9_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87</u></a></p><p>G. P. Dobrynin, Gulag-rakenteen apulaisjohtaja; <a href="https://books.google.fi/books?id=3mtxloeK994C&amp;pg=PA451&amp;lpg=PA451&amp;dq=G.+P.+dobrynin+nkvd&amp;source=bl&amp;ots=TE0cEWBg1R&amp;sig=ACfU3U3y5ucWKqjXDIOuR2kvYeQgNcFsmw&amp;hl=fi&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjYusGriKriAhVlzqYKHeNjB8YQ6AEwC3oECAUQAQ#v=onepage&amp;q=G.%20P.%20dobrynin%20nkvd&amp;f=false"><u>https://books.google.fi/books?id=3mtxloeK994C&amp;pg=PA451&amp;lpg=PA451&amp;dq=G.+P.+dobrynin+nkvd&amp;source=bl&amp;ots=TE0cEWBg1R&amp;sig=ACfU3U3y5ucWKqjXDIOuR2kvYeQgNcFsmw&amp;hl=fi&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjYusGriKriAhVlzqYKHeNjB8YQ6AEwC3oECAUQAQ#v=onepage&amp;q=G.%20P.%20dobrynin%20nkvd&amp;f=false</u></a></p><p>Grigori P. Dobrynin; <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%94%D0%BE%D0%B1%D1%80%D1%8B%D0%BD%D0%B8%D0%BD,_%D0%93%D0%B5%D0%BE%D1%80%D0%B3%D0%B8%D0%B9_%D0%9F%D1%80%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BF%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%94%D0%BE%D0%B1%D1%80%D1%8B%D0%BD%D0%B8%D0%BD,_%D0%93%D0%B5%D0%BE%D1%80%D0%B3%D0%B8%D0%B9_%D0%9F%D1%80%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BF%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87</u></a></p><p>G.A. Bezhanov; <a href="https://books.google.fi/books?id=NDgv5ognePgC&amp;pg=PA104&amp;lpg=PA104&amp;dq=G.+A.+bezhanov+gulag&amp;source=bl&amp;ots=nwzvnoG1Ps&amp;sig=ACfU3U03jzKB-jw6Em3CCedk2TQNK0A6vA&amp;hl=fi&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjYl8P1iariAhUZ5KYKHWFEAD8Q6AEwAXoECAkQAQ#v=onepage&amp;q=G.%20A.%20bezhanov%20gulag&amp;f=false"><u>https://books.google.fi/books?id=NDgv5ognePgC&amp;pg=PA104&amp;lpg=PA104&amp;dq=G.+A.+bezhanov+gulag&amp;source=bl&amp;ots=nwzvnoG1Ps&amp;sig=ACfU3U03jzKB-jw6Em3CCedk2TQNK0A6vA&amp;hl=fi&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjYl8P1iariAhUZ5KYKHWFEAD8Q6AEwAXoECAkQAQ#v=onepage&amp;q=G.%20A.%20bezhanov%20gulag&amp;f=false</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Krimin tataarit ja murheen paino

Krimin tataarien pakkosirrosta tuli kuluneeksi lauantaina 18. toukokuuta 2019 tasan 75 vuotta https://mfa.gov.ua/ua/media/deportation

*

Tiivistelmä

https://en.wikipedia.org/wiki/Deportation_of_the_Crimean_Tatars

Toisen maailmansodan sytyttyä ja Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon vuonna 1941 saksalaiset valloittivat Krimin saman vuoden syksyyn mennessä. Neuvostoliiton joukot valloittivat alueen takaisin vuonna 1944. Toukokuussa 1944 koko Krimin tataariväestö pakkosiirrettiin Keski-Aasiaan ja Siperiaan syytettynä saksalaismielisyydestä. Kuljetusten huonot olosuhteet johtivat lähes puolen kuljetettavista kuolemaan jo matkalla. Perilläkään olot eivät olleet paljon paremmat. Samaan aikaan todisteita tataarien olemassa olosta hävitettiin Krimillä. Paikannimet venäläistettiin ja alueelle muutettiin venäläisiä uudisasukkaita. Wikipedia;  https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_tataarit

*

Tapausten kulku

Tasan 75 vuotta sitten, 18.5.1944, Neuvostoliiton johto aloitti krimintataarien pakkosiirron.

Kahdessa päivässä Krimiltä siirrettiin härkävaunuissa 67 junalla ainakin 191.000 krimintataaria pois kotikonnuiltaan, valtaosa Keski-Aasian neuvostotasavaltohin, 78 % Uzbekistaniin.  Eräiden lähteiden mukaan väestönsiirto käsitti jopa 423.000 ihmistä.
Operaation toteutti 5.000 aseistettua NKVD:n sotilasta, joita avusti Gulag-hallinnon määräämät 20.000 miestä, muutaman tuhannen puna-ameijan rakenteeseen kuuluneen sotilaan kanssa.  Lisäksi kaksi Stalinin toukokuussa 1944 antamaa dekreettiä paljastaa, että jokainen Neuvostoliiton hallinnonala osallistui kauttakulun rahoitukseen ja oli mukana operaation toteuttamisessa.

Kuukauden kestäneen kuljetuksen aikana kuoli krimintataarien tietojen mukaan noin 8.000 ihmistä etupäässä lavantautiin ja janoon. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.

Lähes 6.000 ihmistä tuomittiin matkan aikana suoritettujen kuulustelujen jälkeen ankariin rangaistuksiin syytettyinä yhteistyöstä saksalaisten miehittäjien kanssa tai muista "neuvostovastaisista" teoista.

Kyyditykset toteutettiin Neuvostoliiton turvallisuuselimen NKVD:n päällikön Lavrenti Berijan alaisuudessa, ja käytännön toteutuksesta, kenttäoperaatioista vastasivat Gulag-järjestelmän johtavat upseerit apulaispäällikkö G.P Dobryninin komennossa.

Siviilien pakkosiirron jälkeen rintamalta vuosina 1945-46 kotiutetut krimintataarisotilaat lähetettiin työleireille, joilta he pääsivät palaamaan uusilla asuinpaikoilla olleiden perheidensä luokse vasta usean vuoden kuluttua.

Krimillä toteutettiin vuosina 1944-48 ns. toponomiset vainot, lähes kaikki krimintataaripohjaiset paikannimet muutettiin venäläisiksi.

1990-luvulla kazanilainen lehti julkaisi erään sotaveteraanin haastattelun, jossa tämä kertoi, että vuonna 1945 paikalliset viranomaiset huomasivat yhden krimintataarien kylän jääneen tyhjentämättä edellisen vuoden pakkosiirrossa. Moskovan pelossa paikallisviranomaiset korjasivat virheensä viemällä kylän asukkaat Asovan merelle proomulla, jonka he upottivat.  Ketkä eivät suostuneet hukkumaan, he saivat maistaa konekiväärien tulen. Toistaiseksi väitetystä joukkomurhasta ei ole löytynyt asiakirjoja.

*

Päivät

10.5.1944: Stalinin pöydälle toimitettiin NKVD:n päällikön Lavrenti Berijan muistio päätösluonnoksesta koskien Krimin tataarien poistamista ”petollisen toiminnan” johdosta.

11.5.1944: Stalin vahvisti Valtion puolustuskomitean GKO:n täysin salaisen asetuksen n:o 5859ss, suunnitelma Krimintataarien uudelleensijoituksesta.  Stalinin hallintomääritti koko kansanryhmän syylliseksi ”petokseen ja yhteistyöhön natsien kanssa toisen maailmansodan aikana” ja käynnisti siirtotoimenpiteet.

18.5.-20.5.1944: Vain kolmen päivän aikana  NKVD toteutti asetuksen määräykset ja kokosi talo talolta tataarit asevoimin ja ohjasi heidät sinetöityihin härkävaunuihin, joiden määränpää oli 3.200 kilometrin päässä Uzhbekistanin SNTL:ssä.  Mukaan sai ottaa omaisuutta max. 500 kilon edestä perhekunnittain.  Krimin tataarit olivat yksi niistä kymmenestä etnisestä kansanryhmästä, joihin Stalinin väestönsiirtopolitiikka kohdistui Neuvostoliitossa.

Saattokuljetus määränpäähän kesti noin kuukauden ja siihen liittyi karkotettujen joukkomurha.  Kuolleet haudattiin rautatien päälle tai jätettiin täysin hautaamatta avomaalle.  Kuljetusten aikana kuolleita oli noin 8.000, joista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia. Yleisin kuolinsyy oli jano ja lavantauti.

4.7.1944 NKVD ilmoitti virallisesti Stalinille, että uudelleensijoitus oli toteutettu loppuun.

*

Puhdasta

Virallisesti Krimin tataarit oli eliminoitu Krimiltä.  Kuljetus käsitti kaikki syntyperältään krimintataarit, mukaan lukien lapset, naiset ja vanhukset, ja jopa ne, jotka olivat päässeet NKP:n jäseniksi tai taistelleet Puna-armeijassa. 

Maaliskuuhun 1949 mennessä yhteensä 8.995 Puna-armeijassa palvellutta krimintataarisukuista sotilasta oli rekisteröity erikoisasutuskohteisiin.  Veteraanien joukossa oli 534 upseeria, 1.392 kersantti ja 7.079 sotamiestä.  Myös 742 Kommunistisen puolueen jäsentä ja 1.225 Komsomolin jäsentä häädettiin.  Todistajalausuntojen jälkeen itärintamalla yhä taistelleita krimintataari-sotilaita odotti häätökäsky heidän kotiuttamiseensa saakka, jolloin pakotettu lähtö toteutettiin.  Tämä kohtalo odotti myös tekijämiehiä, sotilasansioista palkittuja, niinpä Ilyas Ablajev taisteli useilla rintamilla aina toukokuuhun 1947 saakka, jonka jälkeen hänet määrättiin maanpakoon Tashkentiin, missä ukko eleli elonpäivänsä loppuun asti.

Yli 30.000 karkoitettua kuoli vuoden kuluessa sodan päättymisestä nälän, taudin tai yleiskuormituksen seurauksena.  Ensimmäisen vuoden aikana kuolleista lähes puolet oli enintään 16 vuotiaita.

Kolmen ensimmäisen kotoapoissaolovuoden aikan jopa 88.000 ihmistä menehtyi nälkään, tauteihin ja uupumukseen (46 % kyyditetyistä).

Puhtaan veden puute, siitä seurannut väistämätön heikko hygienia, lääketieteellisen avun niukkuus, näitä seurannut malaria, keltakuume, punatauti ja muut sairaudet niittivät väkeä.  Uzhbekin SNTL:ssä ainoastaan vuoden 1944 (touko-joulukuu) aikana kuoli 16.052 kyyditettyä (10,6 %). 

*

Uutta verta

Jo heinäkuun 14. päivä 1944 Valtion puolustuskomitea GKO vahvisti 51.000 lähinnä venäläisen muuttajan sijoituksen Krimille, siellä tyhjiksi jääneille noin 17.000 kollektiivitilalle. 

30. päivä kesäkuuta 1945 Krimin autonominen neuvostotasavalta lakkauttiin.

*

Miksi?

Karkottamisen oli näennäisesti tarkoitettu kollektiiviseksi rangaistukseksi joidenkin Krimin tataarien ja Saksan kolmannen valtakunnan välisestä yhteistyöstä.

Neuvostolähteet syyttävät tataareita pettureiksi.  Tatarilaiset patriootit kiistävät tämän, katsoen että Neuvostovaltion toimenpiteen takana oli suunnitelma päästä ja säilyttää Dardanellien alue ja lisäksi hankkia alueita Turkin mantereelta, jossa tataareilla oli etnisiä sukulaisia. 

Vaikka saksalaiset näkivät aluksi Krimin tataarit kielteisessä valossa, heidän politiikkaansa muuttui Saksan hyökkäyksen jumittuessa ja Puna-armeijan järjestäytyneen puolustuksen kovetessa. 

*

Neuvostolähteet kertovat, että 15.000-20.000 tataaria olisi kuulunut ns. puolustuspataljooniin, joiden tarkoituksena oli suojella Krimin tataarilaisia kyliä Neuvostoliiton partisaanien hyökkäyksiltä ja tuhota heitä.  Sen sijaan, että ne olisivat tukeneet yhtenäisinä saksalaisia, nämä yksiköt operoivat itsenäisesti vahvoilla tukialueillaan. Näihin kohteisiin taas kommunistien kouluttamat erikoispartisaaniryhmät suorittivat rangaistus- ja tuhoretkiä. Jotkut krimintataarit kirjattiin myös saksalaisiin Schutzmannschaft- eli poliisipataljooniin, ja niistä muodostettuihin prikaateihin.  Lisäksi muodostettiin muslimien asiainhoitokomitea, joka antoi heille rajallisen itsehallinnon.  Neuvostoliittolaiset ja venäläiset lähteet ovat taipuvaisia välttelemään keskustelua siitä, että Krimin tatarilainen muslimikomitean päällikkö Lipka, ja Krimin tatarien roolista kommunistisen puolueen sisällä, mistä spekulointi on vähentynyt päättyi äskettäin.  Ukrainalaisen historioitsija Sergei Gromenkon mukaan NKVD:n väite noin 20.000 kollaboraattorista on vääristelyä, ja ehkä vain noin 3.500 tataaria liittyi saksalaisten pataljoonien miehistöön.  Suurin osa yhteistyöhön ryhtyneistä henkilöistä ja heidän perheistään evakuoitiin lopulta ennen kuin puna-armeija valtasi takaisin Krimin niemimaan.  – Ks. S. Gromenko; http://podpricelom.com.ua/en/analyze/sergey-gromenko-about-national-memory-crimean-ukrainians-and-post-soviet-culture-crimea.html

Mitään herkkua saksalais-romanialainen miehityskään ei ollut. 

Krimin akselivaltain miehityksen aikaan kuoli jopa 130.000 paikallista ihmistä.  Saksa pani täytäntöön lujan sorron, jossa tuhottiin 70 kylää, joiden asujaimisto muodosti noin 25 prosenttia Krimin taataarien väestöstä.  Tuhannet krimintataarit siirrettiin väkivaltaisesti pakkotyöhön Ostarbeitareiksi saksalasissa tehtaissa Gestapon valvonnassa.  Tehtaita kuvattiin "suuriksi orjatyöpajoiksi", ja joutuminen niihin johti krimintataarien saamien etuuksian menttämiseen.  Natsit luokittelivat krimintataarit eräiden muiden kansakuntien tavoin "matalamman rodun" edustajiksi.

Suuri osa hiweistä (avustajista, collaboraattoreista), heidän perheensä ja monet muslimikomiteoihin liittyneistä henkilöistä evakuoitiin Saksaan ja Unkariin tai Dobruckan Wehrachtiin tai Romanian armeijaan, jossa heidät liitettiin Itä-Turkin divisioonaan.  Niinpä suurin osa yhteistyökumppaneista evakuoitiin Krimiltä vetäytyvän Wehrmachtin toimesta.  Monet neuvostovirkamiehistä tuntien olosuhteet olivat tunnustaneet tämän tapahtumaketjun ja hylänneet väitteet, että krimintataarit olisivat pettäneet Neuvostoliiton massiivisessa mitassa. 

Aluksi vaadittiin kaikkien ”aasialaisten inferioreiden” (alempirotuisten) surmaamista, mutta rintaman jäykistyessä he politiikkaa tarkistettiin tältä osin, puna-armeijan päättäväisen torjunnan edessä.  Vuodesta 1942 lähtien saksalaiset palkkasivat Neuvostoliiton ottamien sotavankien joukosta ns. tukisotamiehiä.  Dobrucan Tatarilaisen neuvoston johtomiehet Fazil Ulkusal ja Edige Kirimal auttoivat vapauteen krimintataareja saksalaisilta sotavankileireiltä ja värväämään heitä mukaan itsenäisen Krimin tukiyksiköihin Wehrmachtin riveihin.  Sodan loppupuolella SS aloitti sotavoiman pakko-otot itäisten muslimien keskuudessa.  Kesällä 1944 noin 800 entistä Krim Tartars – yksikön sotilasta, jotka aikaisemmin oli evakuoitu Krimiltä Romaniaan, otettiin Tatar SS-Waffenin tai Waffen-Gebirgs-Brigade der SS:än riveihin.  Tämä leegio käsitti väittämän mukaan lopulta kahdeksan pataljoonaa.  Nämä joukot taistelivat Unkarissa ennen kuin ne sulautettiin Harun al-Rawshidi Legionin rakenteisiin.   Marraskuusta 1941 lähtien Saksan viranomaiset tosin jo antoivat krimintataareille mahdollisuuden eri kaupungeissa perustaa muslimikomiteoita symbolisena tunnustuksena joillekin myöntyväisille paikallisviranomaisille, joskin vailla poliittista vaikutusvaltaa.  Alun perin krimintataarit näkivät saksalaiset stalinismista vapauttajina, mitä käsitystä faktisesti tuki myös se seikka, että ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset olivat suhtautuneet heihin myötämielisesti.  Siksi pettymys oli kaksinkertainen ja ankara.

*

Krimin tataariväestö jakautui eri sektioihin sodan aikana.  Esimerkiksi Ahmet Özenbash vastusti voimakkaasti saksalaismiehitystä ja vaali salaisia yhteyksiä Neuvostoliiton vastarintaliikkeeseen arvokkaiden strategisten ja poliittisten viestien tuottajana.  Monia krimintataareita taisteli neuvostoliittolaisissa  partisaaniryhmissä ja pataljoonissa, kuten 250 krimintataarin Tarhanov-liikkeen ryhmittymä, joka taisteli koko vuoden 1942 ajan ryhmän tuhoutumiseen saakka.  Noin 25.000 krimintataaria taisteli Punaisessa armeijassa suuren isänmaallisen sodan (WW II) aikana – eli enemmän kuin ne 15.000-20.000 tataaria, jotka olivat kirjoittautuneet em. itsepuolustuspataljooniin.  Peräti 8 krimintataaria nimitettiin Neuvostoliiton sankariksi, johon arvonimeen aina vielä Leninin kunniamerkki.  Todettakoon, että Volgan tataareista olennaisesti isompi määrä, jopa noin 35.000 – 40.000 osallistui saksalais-yhteistyöhön, palvellen vapaaehtoisina akselivaltojen joukoissa, he välttivät kaikenlaiset kollektiiviset rangaistukset – toisin siis kuin Krimin väki.  Lukuisat muutkin etniset ryhmät olivat kolmannen valtakunnan yhteistyökumppaneita, ja näiden joukossa oli monia venäläisiä ja juutalaisia, mikä viittaisi siihen, että jälkisuhtautumisessa eri ryhmittymiä kohtaan oli merkittäviä eroja.

*

Numerot

Jotkut tahot kyseenalaistavat Krimin tataarien karkottamiseen liittyvien viranomaisten asiakirjoista ilmenevien lukumäärien paikkansapitävyyden ja niiden perusteet, koska ne eroavat eri organisaatioiden dokumenttien kertomasta. 

Valvontaviranomaisten papereissa ilmenee taipumusta säätää lukuja ennalta suunniteltuihin tuloksiin nähden.  NKVD alkoi dokumenteissaan vääristää tosiseikkoja ja peitellä kansanryhmiin kohdistettujen rikosten määriä ja laatua.  Lisäksi se ryhtyi varhain mukauttamaan kirjaamiaan tietoja jo ensimmäisestä deportaatio-aamusta lähtien ja jatkoi sitä karkotusten aikana.  NKVD:n johdossa tapahtui tunnettuja henkilömuutoksia, joka loi edellytyksiä ja tarpeita soveltaa kulloisiakin tilanneraportteja.  Uudet viskaalit tarkensivat tilastoja kerkeästi johdon toiveiden mukaisesti.  Niinpä todellisuudenkuvauksen muokkausta on näihin aikoihin asti käytetty tarkoituksenmukaisuusperiaatteiden mukaisesti. 

*

Tekijät

Kyyditykset toteutettiin Neuvostoliiton turvallisuuselimen NKVD:n päällikön Lavrenti Berijan alaisuudessa, ja käytännön toteutuksesta, kenttäoperaatioista vastasivat Gulag-järjestelmän johtavat upseerit apulaispäällikkö G.P Dobryninin komennossa

Berija; Vuonna 1944, kun saksalaiset oli ajettu Neuvostoliiton maaperältä, Berija järjesti erilaisten natsien kanssa yhteistoiminnasta syytettyjen kansalaisuuksien pakkosiirtoja, mukaan lukien tšetšeenien, inguušien, Krimin tataarien ja volgansaksalaisten. Kaikki nämä kansat karkotettiin Keski-Aasiaan, ja huomattava osa kuoli; https://fi.wikipedia.org/wiki/Lavrenti_Berija

Bogdan Gobulov; https://en.wikipedia.org/wiki/Bogdan_Kobulov  & https://prabook.com/web/bogdan.kobulov/2473188

Ivan Serov; https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Serov  & http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220991-ivan-serovin-paivakirjoihin-syyta-suhtautua-suurin-varauksin

Boris Pavlovits Obruchnikov; https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%80%D1%83%D1%87%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%B2,_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81_%D0%9F%D0%B0%D0%B2%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87

Mihail Svinelupov; https://et.wikipedia.org/wiki/Mihhail_Svinelupov

Arkadi Nikolajevits Apolonov; https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%90%D0%BF%D0%BE%D0%BB%D0%BB%D0%BE%D0%BD%D0%BE%D0%B2,_%D0%90%D1%80%D0%BA%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%B9_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87

G. P. Dobrynin, Gulag-rakenteen apulaisjohtaja; https://books.google.fi/books?id=3mtxloeK994C&pg=PA451&lpg=PA451&dq=G.+P.+dobrynin+nkvd&source=bl&ots=TE0cEWBg1R&sig=ACfU3U3y5ucWKqjXDIOuR2kvYeQgNcFsmw&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjYusGriKriAhVlzqYKHeNjB8YQ6AEwC3oECAUQAQ#v=onepage&q=G.%20P.%20dobrynin%20nkvd&f=false

Grigori P. Dobrynin; https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%94%D0%BE%D0%B1%D1%80%D1%8B%D0%BD%D0%B8%D0%BD,_%D0%93%D0%B5%D0%BE%D1%80%D0%B3%D0%B8%D0%B9_%D0%9F%D1%80%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BF%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87

G.A. Bezhanov; https://books.google.fi/books?id=NDgv5ognePgC&pg=PA104&lpg=PA104&dq=G.+A.+bezhanov+gulag&source=bl&ots=nwzvnoG1Ps&sig=ACfU3U03jzKB-jw6Em3CCedk2TQNK0A6vA&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjYl8P1iariAhUZ5KYKHWFEAD8Q6AEwAXoECAkQAQ#v=onepage&q=G.%20A.%20bezhanov%20gulag&f=false

*

]]>
11 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276231-krimin-tataarit-ja-murheen-paino-75-vuotta-joukkokuljetuksista-krimilla#comments 1% Krim Krimin tataarien kuljetukset Venäjä Mon, 20 May 2019 12:23:19 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276231-krimin-tataarit-ja-murheen-paino-75-vuotta-joukkokuljetuksista-krimilla
Tähän joukkoon perussuomalaiset haluavat? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276156-tahan-joukkoon-perussuomalaiset-haluavat <p>Euroopan oikeistopopulistit kokoustavat tänään Italiassa Matteo Salvinin kutsumina. Joukossa mukana perussuomalaiset, jota edustaa Italiassa&nbsp; varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari. Suomen uutisten mukaan mukana tässä prosesissa ovat Italian pohjoisen liiton lisäksi ainakin Tanskan kansanpuolue,&nbsp; Saksan AfD, Ransakan kansallinen liitto, Puolan Laki- ja oikeus, Itävallan FPÖ sekä Unkarin Fidez. Lehden mukaan ruotsidemokraatit miettivät vielä.</p> <p><a href="https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-kansallismieliset-yhdistamassa-voimansa-perussuomalaiset-mukana-suojelemassa-eurooppaa/" title="https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-kansallismieliset-yhdistamassa-voimansa-perussuomalaiset-mukana-suojelemassa-eurooppaa/">https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-kansallismieliset-yhdistamassa-voi...</a></p> <p>Ryhmää on kyseenalaistettu siitä, että osa näistä puolueista on saanut ja hakee tukea Venäjältä.</p> <p>Kokouksen aikaan tänään räjähti uutispommi Itävallassa. FPÖ:n puheenjohtaja ja varaliittokansleri Heinz-Christian Strache on eronnut tehtävistään korruptiosta epäiltynä. Vuonna 2017 ennen Itävallan vaaleja salaa kuvatusta materiaalista tulee selvästi esiin, että Strache lupasi etuja venäläisille näiden tuesta. Itse Strache katsoo joutuneensa laittomaan ansaan.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10790234" title="https://yle.fi/uutiset/3-10790234">https://yle.fi/uutiset/3-10790234</a></p> <p>Itävallassa hallituksessa istuvat nyt Itävallan kansanpuolue ja FPÖ, jota on johtanut juuri Strache. Tämä skandaali voi Itävallassa aiheuttaa vielä koko hallituksen kaatumisenkin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan oikeistopopulistit kokoustavat tänään Italiassa Matteo Salvinin kutsumina. Joukossa mukana perussuomalaiset, jota edustaa Italiassa  varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari. Suomen uutisten mukaan mukana tässä prosesissa ovat Italian pohjoisen liiton lisäksi ainakin Tanskan kansanpuolue,  Saksan AfD, Ransakan kansallinen liitto, Puolan Laki- ja oikeus, Itävallan FPÖ sekä Unkarin Fidez. Lehden mukaan ruotsidemokraatit miettivät vielä.

https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-kansallismieliset-yhdistamassa-voimansa-perussuomalaiset-mukana-suojelemassa-eurooppaa/

Ryhmää on kyseenalaistettu siitä, että osa näistä puolueista on saanut ja hakee tukea Venäjältä.

Kokouksen aikaan tänään räjähti uutispommi Itävallassa. FPÖ:n puheenjohtaja ja varaliittokansleri Heinz-Christian Strache on eronnut tehtävistään korruptiosta epäiltynä. Vuonna 2017 ennen Itävallan vaaleja salaa kuvatusta materiaalista tulee selvästi esiin, että Strache lupasi etuja venäläisille näiden tuesta. Itse Strache katsoo joutuneensa laittomaan ansaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10790234

Itävallassa hallituksessa istuvat nyt Itävallan kansanpuolue ja FPÖ, jota on johtanut juuri Strache. Tämä skandaali voi Itävallassa aiheuttaa vielä koko hallituksen kaatumisenkin.

 

 

 

]]>
66 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276156-tahan-joukkoon-perussuomalaiset-haluavat#comments Euroopan populistit Venäjä Sat, 18 May 2019 14:37:46 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276156-tahan-joukkoon-perussuomalaiset-haluavat
Venäjä ja hyödylliset idiootit http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit <p>Vuonna 2014 Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja hyökkäsi suvereeniin naapurivaltioonsa. Teossa ei ole mitään puolusteltavaa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.</p><p>Silti Euroopassa ja Euroopan parlamentissa on edustettuna useampi puolue, jotka tahtoisivat hiljaisesti hyväksyä Krimin niemimaan osaksi Venäjää. He tahtovat hyväksyä ukrainalaiset poliittiset vangit. Parlamentissa istuu puolueita, jotka ihailevat venäläistä voimankäyttöä ja poliittista ilmapiiriä. Ne ovat sattumalta samoja puolueita, jotka saavat vaalirahoitusta ja muuta apua Venäjältä.</p><p>Tällaisia puolueita &ndash; aivan avoimesti &ndash; ovat ainakin italialainen <a href="https://www.ft.com/content/0d33d22c-0280-11e7-ace0-1ce02ef0def9">La Lega</a>, ranskalainen <a href="https://www.washingtonpost.com/world/national-security/a-russian-bank-gave-marine-le-pens-party-a-loan-then-weird-things-began-happening/2018/12/27/960c7906-d320-11e8-a275-81c671a50422_story.html?utm_term=.d2a94744ada9">Kansallinen liittouma</a> ja itävaltalainen <a href="https://www.reuters.com/article/us-austria-farright-russia/austrian-far-right-signs-deal-with-putins-party-touts-trump-ties-idUSKBN1481MJ">FPÖ</a>. Tällaiset puolueet väittävät itseään EU-kriittisiksi ja &rsquo;kansallismielisiksi&rsquo; samalla kun ruplat pursuavat puvuntaskusta.</p><p><strong>Suurin ongelma onkin, että nämä Kremlin hyödylliset idiootit vaikeuttavat järkevän EU-kriittisyyden etenemistä Euroopassa. </strong>Liittovaltiosta haaveileville federalisteille on helppoa väittää, että kaikki kevyempää unionia ajavat kuuluvat samaan venäjämielisten joukkoon. <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.430952">Parhaillaan Italiassa neuvoteltava</a> uusi venäjämielinen parlamenttiryhmä vain vahvistaisi tätä käsitystä (ja siitä puolueet voivat syyttää vain itseään).</p><p>Järkevän EU-kritiikin tuhoksi koituu, jos sen ajaminen sidotaan Venäjän intresseihin Euroopassa.</p><p><strong>Siksi tarvitaan puolueita, jotka eivät kumarra Brysseliä eivätkä Moskovaa, vaan ajavat Euroopan valtioiden ja kansalaisten etua &ndash; eli kevyempää unionia ja enemmän kansallista päätöksentekoa. </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2014 Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja hyökkäsi suvereeniin naapurivaltioonsa. Teossa ei ole mitään puolusteltavaa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.

Silti Euroopassa ja Euroopan parlamentissa on edustettuna useampi puolue, jotka tahtoisivat hiljaisesti hyväksyä Krimin niemimaan osaksi Venäjää. He tahtovat hyväksyä ukrainalaiset poliittiset vangit. Parlamentissa istuu puolueita, jotka ihailevat venäläistä voimankäyttöä ja poliittista ilmapiiriä. Ne ovat sattumalta samoja puolueita, jotka saavat vaalirahoitusta ja muuta apua Venäjältä.

Tällaisia puolueita – aivan avoimesti – ovat ainakin italialainen La Lega, ranskalainen Kansallinen liittouma ja itävaltalainen FPÖ. Tällaiset puolueet väittävät itseään EU-kriittisiksi ja ’kansallismielisiksi’ samalla kun ruplat pursuavat puvuntaskusta.

Suurin ongelma onkin, että nämä Kremlin hyödylliset idiootit vaikeuttavat järkevän EU-kriittisyyden etenemistä Euroopassa. Liittovaltiosta haaveileville federalisteille on helppoa väittää, että kaikki kevyempää unionia ajavat kuuluvat samaan venäjämielisten joukkoon. Parhaillaan Italiassa neuvoteltava uusi venäjämielinen parlamenttiryhmä vain vahvistaisi tätä käsitystä (ja siitä puolueet voivat syyttää vain itseään).

Järkevän EU-kritiikin tuhoksi koituu, jos sen ajaminen sidotaan Venäjän intresseihin Euroopassa.

Siksi tarvitaan puolueita, jotka eivät kumarra Brysseliä eivätkä Moskovaa, vaan ajavat Euroopan valtioiden ja kansalaisten etua – eli kevyempää unionia ja enemmän kansallista päätöksentekoa.

]]>
49 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit#comments EU EU-kriittisyys Hyödylliset idiootit Venäjä Sat, 18 May 2019 09:12:26 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit
Intuitioita Venäjän uhkan pienentymisestä http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275296-intuitioita-venajan-uhkan-pienentymisesta <p>Uuden Suomen Puheenvuoro on ollut minulle vakiopaikka seurata Suomen kansakunnan yleisilmapiiriä.&nbsp;Minulle esim. vuoden 2011 eduskuntavaalien perussuomalaisten &quot;jytky&quot; ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä. Viiteryhmälleni eli monelle kaverilleni puolestaan se tuli yllätyksenä. Tästä tietoisuudesta oli kiitos Puheenvuoron.</p><p>Viimeaikoina yleisenä subjektiivisena intuitiona olen pannut merkille, että sotilaallinen uhka Suomelle Venäjän suunnalta ei ole suhteellisesti ollut niin vahvasti läsnä kansakunnan tajunnassa.&nbsp;Kenties itselleni syynä tähän intuitioon on ollut mm. Ari Pesosen, Pasi Majurin ja joidenkin muiden bloggaajien vähäisempi Venäjän sotilaallisista ambitioista kirjoittelu. Tai kenties se, että iltapäivälehdistö ei ole asiasta vastaavalla intensiteetillä kirjoittanut. Keskustelun painopiste on siirtynyt enemmän ilmasto- ja sisäpolitiikkaan.&nbsp;</p><p>Jokin on ehkä pinnan alla muuttunut, mutta en osaa sanoa tarkalleen mikä. Muistan, että intuitiivisesti koin suurinta uhkaa Venäjän taholta 2016 alkuvuodesta. Tunsin konfliktin riskin suurimpana ikinä silloin. Tunne oli hyvin epämiellyttävä; kuin koko yhteiskunta saattaisi hetkenä minä hyvänsä sortua alta. On vaikea jälkikäteen eritellä analyyttisesti, että miksi koin uhkaa juuri silloin. Tuntui kuin sota voisi syttyä viikkojen sisällä.</p><p>On erinomainen asia, jos tilanne on todella syystä tai toisesta rauhoittunut. Mikään ei olisi ikävämpää kuin sota. Sodan uhka nimittäin vie uskoa tulevaisuudelta. Toivottavasti tilanne kehittyy edelleen rauhallisempaan suuntaan, mikäli se todella ylipäätään on siihen suuntaan kehittynyt.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden Suomen Puheenvuoro on ollut minulle vakiopaikka seurata Suomen kansakunnan yleisilmapiiriä. Minulle esim. vuoden 2011 eduskuntavaalien perussuomalaisten "jytky" ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä. Viiteryhmälleni eli monelle kaverilleni puolestaan se tuli yllätyksenä. Tästä tietoisuudesta oli kiitos Puheenvuoron.

Viimeaikoina yleisenä subjektiivisena intuitiona olen pannut merkille, että sotilaallinen uhka Suomelle Venäjän suunnalta ei ole suhteellisesti ollut niin vahvasti läsnä kansakunnan tajunnassa. Kenties itselleni syynä tähän intuitioon on ollut mm. Ari Pesosen, Pasi Majurin ja joidenkin muiden bloggaajien vähäisempi Venäjän sotilaallisista ambitioista kirjoittelu. Tai kenties se, että iltapäivälehdistö ei ole asiasta vastaavalla intensiteetillä kirjoittanut. Keskustelun painopiste on siirtynyt enemmän ilmasto- ja sisäpolitiikkaan. 

Jokin on ehkä pinnan alla muuttunut, mutta en osaa sanoa tarkalleen mikä. Muistan, että intuitiivisesti koin suurinta uhkaa Venäjän taholta 2016 alkuvuodesta. Tunsin konfliktin riskin suurimpana ikinä silloin. Tunne oli hyvin epämiellyttävä; kuin koko yhteiskunta saattaisi hetkenä minä hyvänsä sortua alta. On vaikea jälkikäteen eritellä analyyttisesti, että miksi koin uhkaa juuri silloin. Tuntui kuin sota voisi syttyä viikkojen sisällä.

On erinomainen asia, jos tilanne on todella syystä tai toisesta rauhoittunut. Mikään ei olisi ikävämpää kuin sota. Sodan uhka nimittäin vie uskoa tulevaisuudelta. Toivottavasti tilanne kehittyy edelleen rauhallisempaan suuntaan, mikäli se todella ylipäätään on siihen suuntaan kehittynyt.

 

 

 

]]>
11 http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275296-intuitioita-venajan-uhkan-pienentymisesta#comments Geopolitiikka Venäjä Tue, 30 Apr 2019 23:45:03 +0000 Pekka Lampelto http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275296-intuitioita-venajan-uhkan-pienentymisesta
Krimiläisaktivistin tuomiota pidetään poliittisena http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275232-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena <p>Huhtikuun 19. päivänä Jevgeni Karakašev tuomittiin Rostovissa kuudeksi vuodeksi vankilaan syytettynä &rdquo;kiihottamisesta terrorismiin&rdquo;. Tuomio tuli Facebookia vastaavassa venäläisessä sosiaalisessa mediassa, Vkontaktessa jaetusta vanhasta videosta, jossa &rdquo;Primorjen partisaanit&rdquo; selittivät toimintaansa.</p><p>Tämä virkavallan kaltoin kohtelema kuuden nuoren ryhmä julisti vuonna 2010 lyhyeksi jääneen sissisodan Venäjän kaukoidässä. Syyte tuli myös viesteistä chatissa, jossa oli 25 osanottajaa.</p><p>Karakašev on kotoisin Krimin Jevpatorijasta, jonka Venäjä valloitti keväällä 2014. Karakašev on anarkisti, ja hän on osallistunut kampanjaan läheisen suolajärven suojelemiseksi. Kampanjan yhteydessä Jevpatorijan kaupunginjohtajaa Andrei Filonovia vastaan saatiin nostettua syytteet laittomista maakaupoista.</p><p>Lisäksi Karakašev on toiminut Krimillä vangittujen elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin ja anarkisti Aleksandr Koltšenkon puolesta. Nämä tuomittiin 20 ja 10 vuodeksi vankeuteen Krimin venäläismiehityksen vastustamisesta. Sentsov on tunnetuimpia Venäjän vangitsemia krimiläisiä. Hänen puolestaan ovat vedonneet Aki Kaurismäki ja lukuisat muut elokuvaohjaajat.<br /><br /><em>(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4074541-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4074541-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena</a>)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhtikuun 19. päivänä Jevgeni Karakašev tuomittiin Rostovissa kuudeksi vuodeksi vankilaan syytettynä ”kiihottamisesta terrorismiin”. Tuomio tuli Facebookia vastaavassa venäläisessä sosiaalisessa mediassa, Vkontaktessa jaetusta vanhasta videosta, jossa ”Primorjen partisaanit” selittivät toimintaansa.

Tämä virkavallan kaltoin kohtelema kuuden nuoren ryhmä julisti vuonna 2010 lyhyeksi jääneen sissisodan Venäjän kaukoidässä. Syyte tuli myös viesteistä chatissa, jossa oli 25 osanottajaa.

Karakašev on kotoisin Krimin Jevpatorijasta, jonka Venäjä valloitti keväällä 2014. Karakašev on anarkisti, ja hän on osallistunut kampanjaan läheisen suolajärven suojelemiseksi. Kampanjan yhteydessä Jevpatorijan kaupunginjohtajaa Andrei Filonovia vastaan saatiin nostettua syytteet laittomista maakaupoista.

Lisäksi Karakašev on toiminut Krimillä vangittujen elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin ja anarkisti Aleksandr Koltšenkon puolesta. Nämä tuomittiin 20 ja 10 vuodeksi vankeuteen Krimin venäläismiehityksen vastustamisesta. Sentsov on tunnetuimpia Venäjän vangitsemia krimiläisiä. Hänen puolestaan ovat vedonneet Aki Kaurismäki ja lukuisat muut elokuvaohjaajat.

(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4074541-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena)

]]>
1 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275232-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena#comments Ihmisoikeudet Ukraina Venäjä Mon, 29 Apr 2019 17:27:46 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275232-krimilaisaktivistin-tuomiota-pidetaan-poliittisena
Venäjä alkaa myöntämään passeja Luhanskin ja Donbassin alueiden asukaille http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274994-venaja-myontaa-passeja-luhanskin-ja-donbassin-alueiden-asukaille <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli tämä päätös vahvistuu todeksi, on tämä todellakin mielenkiintoinen peliliike Venäjältä. Tämä on selvä signaali siitä että Venäjä haluaa noudattaaa hajoita ja hallitse politiikkaa Ukrainan suuntaan. Syrjäytetty presidentti Janukovits&nbsp;aikoo palata Ukrainaan heti kun uusi presidentti on vannonut virkavalansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeus matkustaa on kaikilla kansailasilla ja tätä oikeutta ei ole ollut kapinnalisalueiden kansalaisilla. Mutta passien myöntämisen jälkeen Venäjä saa lisää kansalaisia ja siten myös muodollisen oikeutuksen siviilien &quot;puolustamiseen&quot; Ukrainan valtion alueella.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://kremlin.ru/acts/news/60358">http://kremlin.ru/acts/news/60358</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Mikäli tämä päätös vahvistuu todeksi, on tämä todellakin mielenkiintoinen peliliike Venäjältä. Tämä on selvä signaali siitä että Venäjä haluaa noudattaaa hajoita ja hallitse politiikkaa Ukrainan suuntaan. Syrjäytetty presidentti Janukovits aikoo palata Ukrainaan heti kun uusi presidentti on vannonut virkavalansa.

 

Oikeus matkustaa on kaikilla kansailasilla ja tätä oikeutta ei ole ollut kapinnalisalueiden kansalaisilla. Mutta passien myöntämisen jälkeen Venäjä saa lisää kansalaisia ja siten myös muodollisen oikeutuksen siviilien "puolustamiseen" Ukrainan valtion alueella.

 

http://kremlin.ru/acts/news/60358

 

]]>
17 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274994-venaja-myontaa-passeja-luhanskin-ja-donbassin-alueiden-asukaille#comments Sisällisota Ukraina Venäjä Wed, 24 Apr 2019 14:16:24 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274994-venaja-myontaa-passeja-luhanskin-ja-donbassin-alueiden-asukaille
Bold Quest- Jenkit johtaa Sotaharjoituksen Suomessa- Putinin dialogi hiljaista. http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273926-bold-quest-jenkit-johtaa-sotaharjoituksen-suomessa-putinin-dialogi-hiljaista <p><em><strong>Presidentti Sauli Niinistö&nbsp; on Venäjällä tapaamassa Vladimir Putinia Arktisessa foorumissa. Niinistö on ilmaissut huolensa Venäjän vetäytymisestä pois Euroopan neuvostosta.</strong> Niinistö haluaisi puhua Putinin kanssa Euroopan neuostosta-mutta en maallikkona jaksa uskoa, että Putinia kiinnostaa keskuskustella siitä- sanktiointi ym turvallisuuspolittiinen toiminta mitä Suomi on osoittanut Venäjälle on varmasti lyönyt särön suhteisiin!</em></p><p><em>Venäjän äänioikeus Euroopan neuvostossa jäädytettiin Krimin miehityksen jälkeen, ja Venäjän pelätään jättäytyvän pian kokonaan pois neuvostosta. <strong>Maallikkona kysyn,että onko ihme?Venäjän alueelliset konfliktit ja niiden selvittäminen kuuluu näemmä koko maailmalle-mutta vastaavat Jenkkien tekemät tepposet omassa etupiirissä jää pohtimatta ja vaille sanktioita. Idän ja lännen vastakkainasettelun mestari maa on edelleen Jenkkilä. </strong></em></p><p><em>Ihmettelevät jos Venäjä jää ulkopuolelle?Niinistö haluaisi ratkaista asian, mutta luulen maallikkona, että Venäjän pakotteet ,ja nato optiot painaa salkussa raskaasti- ja Putinia on turha pitää hyppykeppinä ja tyhmänä. Hienostihan Suomi veti pakotteet- jopa oman kansan kustannuksella, samaan aikaan Ranska toimitti Venäjälle aseistusta, muistaakseni laivoja. <strong>Maallikko taas hymähtää... Ja muistaa Jari Sarasvuon sanat &quot;Slaavilanen orjakansa&quot;, hyppää kun muut huutaa &quot;HYPPÄÄ&quot;... sekö on sitä diplomatiaa?</strong></em></p><p><em><strong>Niinistö on huolissaan Suomen, ja Euroopan dialogista Venäjän kanssa. Niin on maallikkokin, mutta maallikko on huolissaan naton sotaharjoituksista joiden kokee uhkaavan Suomen ulkopolittiista tasa-painoa. Maallikon mielestä täytyy olla idiootti jos ei ymmärrä, että Itsenäisen maan sisällä vieraan vallan johtama sotaharjoitus ei puhuttaisi naapuriamme Venäjää negatiivisessä mielessä. </strong>Kuinka monen mielestä&nbsp;&nbsp; Jenkit ja Venäjä olivat samalla puolella Syyrian sodassa? Maallikon mielestä nollassa olevaa dialogia Venäjän kanssa ihmetellessään saa Nato ja Europppa sekä Niinistö ottaa peilin naamansa eteen - siellä se dialogin vähäisyyden suurin syyllinen lurkkii!</em></p><p><em>Itsekin elän maallikkona aikaa, jolloin päävastuun Suomen sotilaallisesta puolustuksesta kuului Suomelle, ja tätä Venäjä varmasti odottaa Suomelta. En ole myöskään maallikkona NL hajoamisen jälkeen kokenut Venäjän olevan uhka Suomelle. Maailman uhkakuvat ovat olleet lisääntynyt terrorismin-ja aasian maiden sodat, kriisit,asevarustelu, ja lähi-idän konfliktit. </em></p><p><strong><em>Itse arvelen Putinin ottavan etäisyyttä&nbsp; myös Suomeen Naton viimekesäisen laajan Suomen sisällä tapahtuneen sotaharjoituksen takia- Tekee mieli hiukan heittää tähän vinha vertaus- JOS Putin järjestäisi laajan sotaharjoituksen maassaan Kiinan kanssa miten maailma ja Suomi reagoisi. ?</em></strong></p><p><em>Noh, itseäni huolettaa erityisesti naton pyrkimykset laajentaa sotaharjoituksia Suomessa siten, että he JOHTAVAT ISÄNTÄMAAN SOTAHARJOITUSTA!? MITÄH, juu luit oikein. Nato harjoituksia on paljon ja Suomi on osallistunut esim Alaskassa ilmavoimien harjoitukseeen joka on ollut osa kokonaisuutta. Tällähetkellä eli 8-12.4 2019 on menossa Locked Shields 2019 -kyberpuolustusharjoitus.&nbsp; Harjoituksen järjestää ja johtaa NATO:n kyberosaamiskeskus (NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, CCDCOE).</em></p><p><em>Puolustusvoimat muodostaa harjoitukseen Suomessa toimivan kansallisen harjoitusosaston, ja asettaa edustajat johto- ja peliorganisaatioon Virossa.</em></p><p><em>&quot;Puolustusvoimat selittää harjoitusta siten, että uskottava kyberpuolustuskyky edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa ja myös&nbsp; ammattitaitoista henkilöstöä ja reserviläisiä. Locked Shields&nbsp;on maailman suurin tekninen kyberpuolustusharjoitus ja siksi loistava mahdollisuus kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Sekä&nbsp; myös henkilöstön ja&nbsp; reserviläisten osaamisen kehittämiseen. Suomen harjoitusosasto eli sininen ryhmä on muodostettu puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvista, opintojaan suorittavista kadeteista, reserviläisistä ja kybervarusmiehistä. Osaston kokonaisvahvuus on noin neljäkymmentä henkeä&quot;, kertoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen kyberosaston päällikkö everstiluutnantti Harry Kantola.&quot;</em></p><p><em>Harjoitusskenaario on kuvitteellinen ja harjoitus toteutetaan sitä varten rakennetussa tietoteknisessä ympäristössä. Osallistuvat joukot suojaavat kriittistä infrastruktuuria ja tietojärjestelmiä kyberhyökkäyksiltä. Harjoituksen johto-organisaatio toimii Virossa ja harjoitusjoukot omista maistaan etäyhteyksin....</em></p><p><em>Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja peräänkuuluttaa lisätietoja. Asiantuntijoilta ei ollut selvää vastausta, milloin viimeksi olisi toimittu näin.</em></p><p><em><strong>Mielenkiitoista- itsellä herää paljon kysymyksiä, miksi nato johtaa kyber harjoitusta Suomen maaperällä-onko isäntämaa antanut pirulle pikkusormen ja se on viemässä koko käden.? Noh, ainakin sen vie sen huhti-toukokuussa jolloin nato tulee suurella voimalla Isänmaamme sisään johtamaan suurta sotaharjoitusta.</strong></em></p><p><em><strong>Suomen maaperällä käydään ensi keväänä erikoiset sotaharjoitukset, sillä niitä johtaa Yhdysvallat, todella erikoiset ja erikoisen huolestuttavat. Ihmettelen Presidentti Niinistön siunausta harjoituksen johtajalle. Se on vääränlainen signaali Putinille- Ajatelkaa mitä Putin ajattelee, kun Suomen maaperällä johtaa harjoitusta YHDYSVALLAT? - Mitä ajattelisi MAAILMA, jos Yhdysvaltojen maaperällä johtaisi sotaharjoituksia Pohjois-Korea? </strong>Vastakkain asettelu saattaa olla räikeä- mutta ajatus Jenkkien johtamasta sotaharjoituksesta Suomen maaperällä on minulle vastenmielinen ja vaarantaa suhteemme rajanaapuriimme. Yhteinen harjoitus kulkee nimelle BOLD QUEST- KARKEA KÄÄNNÖS GOOGLELLA OLI &quot;ROHKEA ETSINTÄ?&quot;- Pelottaako Jenkkejä sittenkin Venäjän mahdollinen reagtio-ja odottavatko hekin innolla konflktin mahdollisuutta jotta saataisiin joukko tositoimiin. Edesmennyt Opistoupseerimieheni kääntyisi haudassaan jos kuulisi harjoituksesta ja lataisi pyödälle metrisen listan syistä miksi sitä EI saisi järjestää tai johtaa Jenkit. </em></p><p><em>Harjoituksen tavoitteena on testata muun muassa tieto- ja johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta. Useita viikkoja kestävään harjoitukseen on osallistumassa 19 maata ja Nato. </em></p><p><em>Eduskunnan puolustusvaliokunta on informoitu harjoituksesta ja sen kokonaiskuva on selvillä, mutta ovat olleet vailla tietoa - esim Mika Kari (SD), on sanonut seuraavaa; </em><em>Valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) kertoo, että hän kaipaa harjoituksesta yksityiskohtaisempaa tietoa.</em></p><p><em>&quot;Olen pitänyt hyvänä periaatteena sitä, että Suomen maaperällä pidettävissä sotaharjoituksissa ovat johtajana suomalaiset, tässä harjoituksessa ei näin ole. Maaperällämme järjestettävät harjoitukset ovat usein laajoja ja näkyvät kansalaisille. Siksi pidän erittäin tärkeänä aikaisempaa käytäntöä, jonka mukaan suomalaiset ovat johtajana&quot;- <strong>Miksi harjoitukselle tuli niin vähän vastusta- jos näin ajatellaan kysyy maallikko?</strong></em></p><p><em>Kari korostaa, ettei usko olevansa ainoa kansanedustaja, joka ajattelee informaatio olevan vajaata.Hän oli myös selvittänyt,että milloin Suomessa on viimeksi pidetty harjoitus, jota olisi johtanut Suomi.?&nbsp; <strong>Maallikko taas kysyy- kuka tämän maan puolustusvoimia siis johtaa?</strong>&nbsp;&nbsp; Asiantuntijat eivät osanneet vastata kysymykseen. Kari kertoi ja oli saanut&nbsp; myöhemmin pienen viestin sähköpostin muodossa, mutta sen sisältö oli varsin niukka.- <strong>Maallikko kysyy on asetelma Nato ja isäntämaa- vain nato ja sen orjamaa?</strong></em></p><p><strong><em>Puolustusvoimat osallistuu vuosittain noin 80&ndash;90 kansainväliseen harjoitukseen ja koulutustapahtumaan.</em></strong></p><p><strong><em>Yhdysvaltalaisten johtama harjoitus kuten muutkin kansainväliset harjoitukset saavat sinetin ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta. Niistä päätetään tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksissa.- Maallikko tajuaa, että hallitus ja presidentti ovat siunanneet tämän.</em></strong></p><p><em>Suomi harjoittelee runsaasti, puolustusvoimien kansainvälinen koulutus ja harjoitussuunnitelma sisältää 92 tapahtumaa. Kustannukset 8,8 miljoonasta 11 miljoonaan. BOLD QUESTIN osuus on 4,5 miljoonaa. Harjoitus on laaja, eli monikansallisena sitä toteutetaan maassa, ilmassa, merellä eriasejärjestelmillä. Maallikko on kauhuissaan, ja ennustaa, että vaalit ym ilmastohömpötys on vienyt Suomen ja Venäjän välisen rajan läheisyydessä olevien Venäjän sotilastukikohtien mahdollisen toiminnan uudelleen järjestäytymisestä huomiota pois. </em></p><p><em><strong>Maallikko on jopa niin vainoharhainen, että antaa vedonlyöntikertoimen mahdolliselle konflktille sotaharjoituiksen aikana.- ikäänkuin mainilan laukausten tyyliin-jossa natokentsut harjoituksen johtajana saisivat päättää miten konfliktiin regoidaan. Tai sitten Suomalaiset sotilaat joutuvat ulkoistamaan natojoukot lapin kautta ikäänkuin Saksalaiset aikoinaan. No nämä ovat maallikon ennustuksia- ja silti maallikko on varautunut poistumaan Suomesta. Reppu on pakattu- pyörät kunnossa. Miten maallikko ennustaa konfliktin tapahtuvan. Ilmatilassa tietenkin. </strong></em></p><p><em>Vaikka maallikko on oikeistoonpäin kallellaan&nbsp; ei hän voi olla siteeraamatta<em> </em>Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärveä (vas.) </em><em>&ndash;&quot;On turha puhua kumppanimaan roolista tai kansallisesta lähtökohdasta. Harjoitus on aggressiivinen voimannäyttö ja osa Yhdysvaltain pullistelupolitiikkaa.&quot;</em></p><p><em>&quot;Mustajärvi jatkaa tällaisen harjoitustoiminnan johtavan väistämättä kansainvälisen tilanteen kiristymiseen pohjoisessa. Venäjä ilmoittikin jo vastatoimenaan aloittavansa oman ohjusharjoituksensa Naton harjoitusalueen keskellä.&quot;</em></p><p><em>&thinsp;Suomi ei kaipaa räyhän- vaan rauhanpolitiikkaa, Mustajärvi sanoo.&quot;Maallikko toteaa;&nbsp; Naton pääasiallinen toiminta on omat edut ja sotaoligaatioiden pysyminen hyvässä kurssissa. WAR IS GAME AND BISNES. </em></p><p><em>KOSKAAN AIKAISEMMIN MIKÄÄN VIERAS VALTIO EI OLE JOHTANUT SOTAHRJOITUSTA SUOMESSA. Sotaa on käyty- mutta se on eriasia. Ilmarajan pinnassa näitä johtosuhteiden vaihtoja on tehty, erityisesti Ruotsi-yhteistyössä. Nyt puhutaan kuitenkin HARVINAISESTA TAPAUKSESTA lajissaan ensimmäisestä harjoituskokonaisuudesta Suomessa.Maallikon johtopäätös on, Nato harjoittelee sodankäyntiä Venäjää vastaan, Urhea etsintä,&nbsp; BOLD QUEST, tuo 19 erimaan sotilaat Suomeen. Valtava määrä.- kalustoa, ja miehiä.<br />Jos olisin Putin dialogi olisi todella vaiennut. </em></p><p><em>Maallikko ihmettelee,miten ihmeessä Suomella on varaa riskeerata suhteensa Venäjään, ja miten ihmeessä Suomi antaa Jenkkin johtaa harjoitusta maassamme. Ja miten ihmeessä tähän on päädytty?</em></p><p><em>Ja vielä kysyisin naivisti- että uskooko joku että mitään konfliktia ei tapahdu?</em></p><p><em>Ollaanko tämän harjoituksen jälkeen liittymässä natoon ja alkaa uusi kylmänsodankausi? </em></p><p><em><strong>Maallikko kysyy, että eikö nykyiset politiikot oppineet MAAN ISÄLTÄ- KEKKOSELTA MITÄÄN?- Parhaimmat välit lähimpään- ja paskemmat kaukaisempaan. - Minna</strong></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Sauli Niinistö  on Venäjällä tapaamassa Vladimir Putinia Arktisessa foorumissa. Niinistö on ilmaissut huolensa Venäjän vetäytymisestä pois Euroopan neuvostosta. Niinistö haluaisi puhua Putinin kanssa Euroopan neuostosta-mutta en maallikkona jaksa uskoa, että Putinia kiinnostaa keskuskustella siitä- sanktiointi ym turvallisuuspolittiinen toiminta mitä Suomi on osoittanut Venäjälle on varmasti lyönyt särön suhteisiin!

Venäjän äänioikeus Euroopan neuvostossa jäädytettiin Krimin miehityksen jälkeen, ja Venäjän pelätään jättäytyvän pian kokonaan pois neuvostosta. Maallikkona kysyn,että onko ihme?Venäjän alueelliset konfliktit ja niiden selvittäminen kuuluu näemmä koko maailmalle-mutta vastaavat Jenkkien tekemät tepposet omassa etupiirissä jää pohtimatta ja vaille sanktioita. Idän ja lännen vastakkainasettelun mestari maa on edelleen Jenkkilä.

Ihmettelevät jos Venäjä jää ulkopuolelle?Niinistö haluaisi ratkaista asian, mutta luulen maallikkona, että Venäjän pakotteet ,ja nato optiot painaa salkussa raskaasti- ja Putinia on turha pitää hyppykeppinä ja tyhmänä. Hienostihan Suomi veti pakotteet- jopa oman kansan kustannuksella, samaan aikaan Ranska toimitti Venäjälle aseistusta, muistaakseni laivoja. Maallikko taas hymähtää... Ja muistaa Jari Sarasvuon sanat "Slaavilanen orjakansa", hyppää kun muut huutaa "HYPPÄÄ"... sekö on sitä diplomatiaa?

Niinistö on huolissaan Suomen, ja Euroopan dialogista Venäjän kanssa. Niin on maallikkokin, mutta maallikko on huolissaan naton sotaharjoituksista joiden kokee uhkaavan Suomen ulkopolittiista tasa-painoa. Maallikon mielestä täytyy olla idiootti jos ei ymmärrä, että Itsenäisen maan sisällä vieraan vallan johtama sotaharjoitus ei puhuttaisi naapuriamme Venäjää negatiivisessä mielessä. Kuinka monen mielestä   Jenkit ja Venäjä olivat samalla puolella Syyrian sodassa? Maallikon mielestä nollassa olevaa dialogia Venäjän kanssa ihmetellessään saa Nato ja Europppa sekä Niinistö ottaa peilin naamansa eteen - siellä se dialogin vähäisyyden suurin syyllinen lurkkii!

Itsekin elän maallikkona aikaa, jolloin päävastuun Suomen sotilaallisesta puolustuksesta kuului Suomelle, ja tätä Venäjä varmasti odottaa Suomelta. En ole myöskään maallikkona NL hajoamisen jälkeen kokenut Venäjän olevan uhka Suomelle. Maailman uhkakuvat ovat olleet lisääntynyt terrorismin-ja aasian maiden sodat, kriisit,asevarustelu, ja lähi-idän konfliktit.

Itse arvelen Putinin ottavan etäisyyttä  myös Suomeen Naton viimekesäisen laajan Suomen sisällä tapahtuneen sotaharjoituksen takia- Tekee mieli hiukan heittää tähän vinha vertaus- JOS Putin järjestäisi laajan sotaharjoituksen maassaan Kiinan kanssa miten maailma ja Suomi reagoisi. ?

Noh, itseäni huolettaa erityisesti naton pyrkimykset laajentaa sotaharjoituksia Suomessa siten, että he JOHTAVAT ISÄNTÄMAAN SOTAHARJOITUSTA!? MITÄH, juu luit oikein. Nato harjoituksia on paljon ja Suomi on osallistunut esim Alaskassa ilmavoimien harjoitukseeen joka on ollut osa kokonaisuutta. Tällähetkellä eli 8-12.4 2019 on menossa Locked Shields 2019 -kyberpuolustusharjoitus.  Harjoituksen järjestää ja johtaa NATO:n kyberosaamiskeskus (NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, CCDCOE).

Puolustusvoimat muodostaa harjoitukseen Suomessa toimivan kansallisen harjoitusosaston, ja asettaa edustajat johto- ja peliorganisaatioon Virossa.

"Puolustusvoimat selittää harjoitusta siten, että uskottava kyberpuolustuskyky edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa ja myös  ammattitaitoista henkilöstöä ja reserviläisiä. Locked Shields on maailman suurin tekninen kyberpuolustusharjoitus ja siksi loistava mahdollisuus kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Sekä  myös henkilöstön ja  reserviläisten osaamisen kehittämiseen. Suomen harjoitusosasto eli sininen ryhmä on muodostettu puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvista, opintojaan suorittavista kadeteista, reserviläisistä ja kybervarusmiehistä. Osaston kokonaisvahvuus on noin neljäkymmentä henkeä", kertoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen kyberosaston päällikkö everstiluutnantti Harry Kantola."

Harjoitusskenaario on kuvitteellinen ja harjoitus toteutetaan sitä varten rakennetussa tietoteknisessä ympäristössä. Osallistuvat joukot suojaavat kriittistä infrastruktuuria ja tietojärjestelmiä kyberhyökkäyksiltä. Harjoituksen johto-organisaatio toimii Virossa ja harjoitusjoukot omista maistaan etäyhteyksin....

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja peräänkuuluttaa lisätietoja. Asiantuntijoilta ei ollut selvää vastausta, milloin viimeksi olisi toimittu näin.

Mielenkiitoista- itsellä herää paljon kysymyksiä, miksi nato johtaa kyber harjoitusta Suomen maaperällä-onko isäntämaa antanut pirulle pikkusormen ja se on viemässä koko käden.? Noh, ainakin sen vie sen huhti-toukokuussa jolloin nato tulee suurella voimalla Isänmaamme sisään johtamaan suurta sotaharjoitusta.

Suomen maaperällä käydään ensi keväänä erikoiset sotaharjoitukset, sillä niitä johtaa Yhdysvallat, todella erikoiset ja erikoisen huolestuttavat. Ihmettelen Presidentti Niinistön siunausta harjoituksen johtajalle. Se on vääränlainen signaali Putinille- Ajatelkaa mitä Putin ajattelee, kun Suomen maaperällä johtaa harjoitusta YHDYSVALLAT? - Mitä ajattelisi MAAILMA, jos Yhdysvaltojen maaperällä johtaisi sotaharjoituksia Pohjois-Korea? Vastakkain asettelu saattaa olla räikeä- mutta ajatus Jenkkien johtamasta sotaharjoituksesta Suomen maaperällä on minulle vastenmielinen ja vaarantaa suhteemme rajanaapuriimme. Yhteinen harjoitus kulkee nimelle BOLD QUEST- KARKEA KÄÄNNÖS GOOGLELLA OLI "ROHKEA ETSINTÄ?"- Pelottaako Jenkkejä sittenkin Venäjän mahdollinen reagtio-ja odottavatko hekin innolla konflktin mahdollisuutta jotta saataisiin joukko tositoimiin. Edesmennyt Opistoupseerimieheni kääntyisi haudassaan jos kuulisi harjoituksesta ja lataisi pyödälle metrisen listan syistä miksi sitä EI saisi järjestää tai johtaa Jenkit.

Harjoituksen tavoitteena on testata muun muassa tieto- ja johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta. Useita viikkoja kestävään harjoitukseen on osallistumassa 19 maata ja Nato.

Eduskunnan puolustusvaliokunta on informoitu harjoituksesta ja sen kokonaiskuva on selvillä, mutta ovat olleet vailla tietoa - esim Mika Kari (SD), on sanonut seuraavaa; Valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) kertoo, että hän kaipaa harjoituksesta yksityiskohtaisempaa tietoa.

"Olen pitänyt hyvänä periaatteena sitä, että Suomen maaperällä pidettävissä sotaharjoituksissa ovat johtajana suomalaiset, tässä harjoituksessa ei näin ole. Maaperällämme järjestettävät harjoitukset ovat usein laajoja ja näkyvät kansalaisille. Siksi pidän erittäin tärkeänä aikaisempaa käytäntöä, jonka mukaan suomalaiset ovat johtajana"- Miksi harjoitukselle tuli niin vähän vastusta- jos näin ajatellaan kysyy maallikko?

Kari korostaa, ettei usko olevansa ainoa kansanedustaja, joka ajattelee informaatio olevan vajaata.Hän oli myös selvittänyt,että milloin Suomessa on viimeksi pidetty harjoitus, jota olisi johtanut Suomi.?  Maallikko taas kysyy- kuka tämän maan puolustusvoimia siis johtaa?   Asiantuntijat eivät osanneet vastata kysymykseen. Kari kertoi ja oli saanut  myöhemmin pienen viestin sähköpostin muodossa, mutta sen sisältö oli varsin niukka.- Maallikko kysyy on asetelma Nato ja isäntämaa- vain nato ja sen orjamaa?

Puolustusvoimat osallistuu vuosittain noin 80–90 kansainväliseen harjoitukseen ja koulutustapahtumaan.

Yhdysvaltalaisten johtama harjoitus kuten muutkin kansainväliset harjoitukset saavat sinetin ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta. Niistä päätetään tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksissa.- Maallikko tajuaa, että hallitus ja presidentti ovat siunanneet tämän.

Suomi harjoittelee runsaasti, puolustusvoimien kansainvälinen koulutus ja harjoitussuunnitelma sisältää 92 tapahtumaa. Kustannukset 8,8 miljoonasta 11 miljoonaan. BOLD QUESTIN osuus on 4,5 miljoonaa. Harjoitus on laaja, eli monikansallisena sitä toteutetaan maassa, ilmassa, merellä eriasejärjestelmillä. Maallikko on kauhuissaan, ja ennustaa, että vaalit ym ilmastohömpötys on vienyt Suomen ja Venäjän välisen rajan läheisyydessä olevien Venäjän sotilastukikohtien mahdollisen toiminnan uudelleen järjestäytymisestä huomiota pois.

Maallikko on jopa niin vainoharhainen, että antaa vedonlyöntikertoimen mahdolliselle konflktille sotaharjoituiksen aikana.- ikäänkuin mainilan laukausten tyyliin-jossa natokentsut harjoituksen johtajana saisivat päättää miten konfliktiin regoidaan. Tai sitten Suomalaiset sotilaat joutuvat ulkoistamaan natojoukot lapin kautta ikäänkuin Saksalaiset aikoinaan. No nämä ovat maallikon ennustuksia- ja silti maallikko on varautunut poistumaan Suomesta. Reppu on pakattu- pyörät kunnossa. Miten maallikko ennustaa konfliktin tapahtuvan. Ilmatilassa tietenkin.

Vaikka maallikko on oikeistoonpäin kallellaan  ei hän voi olla siteeraamatta Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärveä (vas.) –"On turha puhua kumppanimaan roolista tai kansallisesta lähtökohdasta. Harjoitus on aggressiivinen voimannäyttö ja osa Yhdysvaltain pullistelupolitiikkaa."

"Mustajärvi jatkaa tällaisen harjoitustoiminnan johtavan väistämättä kansainvälisen tilanteen kiristymiseen pohjoisessa. Venäjä ilmoittikin jo vastatoimenaan aloittavansa oman ohjusharjoituksensa Naton harjoitusalueen keskellä."

 Suomi ei kaipaa räyhän- vaan rauhanpolitiikkaa, Mustajärvi sanoo."Maallikko toteaa;  Naton pääasiallinen toiminta on omat edut ja sotaoligaatioiden pysyminen hyvässä kurssissa. WAR IS GAME AND BISNES.

KOSKAAN AIKAISEMMIN MIKÄÄN VIERAS VALTIO EI OLE JOHTANUT SOTAHRJOITUSTA SUOMESSA. Sotaa on käyty- mutta se on eriasia. Ilmarajan pinnassa näitä johtosuhteiden vaihtoja on tehty, erityisesti Ruotsi-yhteistyössä. Nyt puhutaan kuitenkin HARVINAISESTA TAPAUKSESTA lajissaan ensimmäisestä harjoituskokonaisuudesta Suomessa.Maallikon johtopäätös on, Nato harjoittelee sodankäyntiä Venäjää vastaan, Urhea etsintä,  BOLD QUEST, tuo 19 erimaan sotilaat Suomeen. Valtava määrä.- kalustoa, ja miehiä.
Jos olisin Putin dialogi olisi todella vaiennut.

Maallikko ihmettelee,miten ihmeessä Suomella on varaa riskeerata suhteensa Venäjään, ja miten ihmeessä Suomi antaa Jenkkin johtaa harjoitusta maassamme. Ja miten ihmeessä tähän on päädytty?

Ja vielä kysyisin naivisti- että uskooko joku että mitään konfliktia ei tapahdu?

Ollaanko tämän harjoituksen jälkeen liittymässä natoon ja alkaa uusi kylmänsodankausi?

Maallikko kysyy, että eikö nykyiset politiikot oppineet MAAN ISÄLTÄ- KEKKOSELTA MITÄÄN?- Parhaimmat välit lähimpään- ja paskemmat kaukaisempaan. - Minna

]]>
22 http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273926-bold-quest-jenkit-johtaa-sotaharjoituksen-suomessa-putinin-dialogi-hiljaista#comments Kriisin Nato Sotaharjoitukset Ulkopolitiikka Venäjä Tue, 09 Apr 2019 22:59:30 +0000 Katriina Minna Koskela http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273926-bold-quest-jenkit-johtaa-sotaharjoituksen-suomessa-putinin-dialogi-hiljaista
Varo, vaalit tulevat http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273850-varo-vaalit-tulevat <p>Brexit-kansanäänestyksen aikaan tehtiin 18,5 miljoonaa EU-vastaista reagointia Venäjään linkittyneiltä Facebook ja Twitter-tileiltä. Kertaan: 18,5 <em>miljoonaa. </em>Samaan aikaan 150 000 Venäjään linkittynyttä Twitter-tiliä levitti aktiivisesti EU:hun liittyvää disinformaatiota Iso-Britanniassa. Luvut käyvät ilmi EU:n itäviestinnän osastolle perustetusta strategisesta yksiköstä.</p><p>East Stratcom-yksikkö on listannut vuodesta 2015 lähtien lähinnä Venäjän levittämiä valeuutisia EU:n ja itäisen naapuruston alueella. Yksikkö perustettiin EU:n havahduttua Venäjän kiihtyviin disinformaatiokampanjoihin etsimään ja torjumaan disinformaatiota ja valeuutisten levittämistä. Yksikkö on listannut nettisivustolleen 521 sivua disinformaatiotapauksia, joita lukiessa tulee surullisen hilpeä olo.</p><p>Tutkimusten mukaan Eurooppaan suunnattujen valeuutisten aiheena ovat erityisesti maahanmuutto ja islam. Herkät aiheet jakavat jo valmiiksi EU-kansalaisia, ja hajaannuksen luominen länsimaiden sisällä sekä niiden välillä on Venäjän sekä maailmanvaltapoliittisissa että sisäpoliittisissa intresseissä.</p><p>Ulkopuolisten sekaantujien yleinen tavoite on aiheuttaa hämmennystä ja vahvistaa eripuraisia prosesseja valeuutisten ja automatisoitujen bottien avulla. Meitä pommitetaan harhaanjohtavilla uutisilla joka puolelta. EU-vaalien lähestyessä netissä tapahtuvan vaalivaikuttamisen odotetaan kiihtyvän.</p><p>Vaalivaikuttamista tapahtuu myös EU:n sisältä käsin. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Euroopan äärioikeistolaiset populistin hallitsevat internetissä käytävää poliittista keskustelua tuleviin EU-vaaleihin liittyen. Pieni joukko äärioikeistolaisia sympatisoivia hyperkäyttäjiä julkaisee satoja sisältöjä internetissä päivittäin. Osa näistä on paljastunut boteiksi.</p><p>Vaalien alla julkinen keskustelu luonnollisesti kärjistyy ja kilpakumppaneiden kanssa nokitellaan. Yhteiskuntaamme jakavat ja yhtenäisyyttämme hajottavat viestit eivät silti kuulu rakentavaan keskusteluun. Meidän on rakennettava niin omaa yhteiskuntaamme kuin Euroopan unioniakin yhdessä, hyvässä sovussa erimielistenkin kanssa. Vetoan jokaiseen kanssakansalaiseeni käyttämään kylmänviileää järkeään internetin valeuutisten keskellä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brexit-kansanäänestyksen aikaan tehtiin 18,5 miljoonaa EU-vastaista reagointia Venäjään linkittyneiltä Facebook ja Twitter-tileiltä. Kertaan: 18,5 miljoonaa. Samaan aikaan 150 000 Venäjään linkittynyttä Twitter-tiliä levitti aktiivisesti EU:hun liittyvää disinformaatiota Iso-Britanniassa. Luvut käyvät ilmi EU:n itäviestinnän osastolle perustetusta strategisesta yksiköstä.

East Stratcom-yksikkö on listannut vuodesta 2015 lähtien lähinnä Venäjän levittämiä valeuutisia EU:n ja itäisen naapuruston alueella. Yksikkö perustettiin EU:n havahduttua Venäjän kiihtyviin disinformaatiokampanjoihin etsimään ja torjumaan disinformaatiota ja valeuutisten levittämistä. Yksikkö on listannut nettisivustolleen 521 sivua disinformaatiotapauksia, joita lukiessa tulee surullisen hilpeä olo.

Tutkimusten mukaan Eurooppaan suunnattujen valeuutisten aiheena ovat erityisesti maahanmuutto ja islam. Herkät aiheet jakavat jo valmiiksi EU-kansalaisia, ja hajaannuksen luominen länsimaiden sisällä sekä niiden välillä on Venäjän sekä maailmanvaltapoliittisissa että sisäpoliittisissa intresseissä.

Ulkopuolisten sekaantujien yleinen tavoite on aiheuttaa hämmennystä ja vahvistaa eripuraisia prosesseja valeuutisten ja automatisoitujen bottien avulla. Meitä pommitetaan harhaanjohtavilla uutisilla joka puolelta. EU-vaalien lähestyessä netissä tapahtuvan vaalivaikuttamisen odotetaan kiihtyvän.

Vaalivaikuttamista tapahtuu myös EU:n sisältä käsin. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Euroopan äärioikeistolaiset populistin hallitsevat internetissä käytävää poliittista keskustelua tuleviin EU-vaaleihin liittyen. Pieni joukko äärioikeistolaisia sympatisoivia hyperkäyttäjiä julkaisee satoja sisältöjä internetissä päivittäin. Osa näistä on paljastunut boteiksi.

Vaalien alla julkinen keskustelu luonnollisesti kärjistyy ja kilpakumppaneiden kanssa nokitellaan. Yhteiskuntaamme jakavat ja yhtenäisyyttämme hajottavat viestit eivät silti kuulu rakentavaan keskusteluun. Meidän on rakennettava niin omaa yhteiskuntaamme kuin Euroopan unioniakin yhdessä, hyvässä sovussa erimielistenkin kanssa. Vetoan jokaiseen kanssakansalaiseeni käyttämään kylmänviileää järkeään internetin valeuutisten keskellä.

]]>
16 http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273850-varo-vaalit-tulevat#comments Disinformaatio Vaalit Vaalivaikuttaminen Valeuutiset Venäjä Tue, 09 Apr 2019 08:07:21 +0000 Mirja Vehkaperä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273850-varo-vaalit-tulevat
Yrittääkö Venäjä tai Iso-Britannia vaikuttaa vaaleihimme? http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273691-yrittaako-venaja-tai-iso-britannia-vaikuttaa-vaaleihimme <p>Ajattelin mennä perjantaina kuntosalin jälkeen äänestämään Hyvinkään kirjastoon noin kello 12.</p><p>Kun tulin paikalle, siellä oli jonoa ulos asti. Kävin sisällä, mutta siellä jono kiemurteli jonnekin näkymättömiin. Minulla oli nälkä ja niin menin syömään. Moni muukin lähti pois paikalta jonon nähtyään.</p><p>Yhtä pitkän jonon olin edellisen kerran nähnyt 1980-luvun lopulla Neuvostoliitossa. Olin siellä työmatkalla ja kun olin valtiomme edustajana, minulla oli koko ajan mukanani tulkki-turvamies-politrukki. Vasemman kainalon alla pullotti niin, että siellä oli ehkäpä vodkapullo ja miehellä oli varmaan musta vyö kamasutrasta. Selvästi Putinin työtovereita KGB:stä.</p><p>Hän nouti minut hotellilta aamulla ja kun ajoimme neuvottelupaikalle, kadulla kiemurteli pitkä jono korttelin ympäri. Kysyin, mistä se mahtoi johtua. Hän vastasi: &quot;Eilen illalla levisi huhu, että aamulla tulee kumisaappaita myyntiin.&quot;</p><p>Ovatko venäläiset vaikuttaneet meillä Hyvinkään kaupunkiin niin, että äänestystä halutaan vaikeuttaa tai jopa estää? Eihän kukaan voi äänestää ruokatunnilla, jos jonotus äänestämään kestää yli puoli tuntia.</p><p>Tosin isoja jonoja oli myös Lontoossa 1970-luvulla. Kun jonotimme elokuvalippuja jonossa, joka vei kolmelle kassalle, niin heti kun jono näytti lyhenevän, yksi kassa suljettiin. Eräs suomalainen kollega sanoi, että tämä on maan tapa.</p><p>Nyt vaan pitäisi tutkia ovatko venäläiset tai britit vaikuttamassa meillä vaaleihin yrittämällä estää ihmisiä äänestämästä. Sujuva äänestys kuuluu demokratiaan.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajattelin mennä perjantaina kuntosalin jälkeen äänestämään Hyvinkään kirjastoon noin kello 12.

Kun tulin paikalle, siellä oli jonoa ulos asti. Kävin sisällä, mutta siellä jono kiemurteli jonnekin näkymättömiin. Minulla oli nälkä ja niin menin syömään. Moni muukin lähti pois paikalta jonon nähtyään.

Yhtä pitkän jonon olin edellisen kerran nähnyt 1980-luvun lopulla Neuvostoliitossa. Olin siellä työmatkalla ja kun olin valtiomme edustajana, minulla oli koko ajan mukanani tulkki-turvamies-politrukki. Vasemman kainalon alla pullotti niin, että siellä oli ehkäpä vodkapullo ja miehellä oli varmaan musta vyö kamasutrasta. Selvästi Putinin työtovereita KGB:stä.

Hän nouti minut hotellilta aamulla ja kun ajoimme neuvottelupaikalle, kadulla kiemurteli pitkä jono korttelin ympäri. Kysyin, mistä se mahtoi johtua. Hän vastasi: "Eilen illalla levisi huhu, että aamulla tulee kumisaappaita myyntiin."

Ovatko venäläiset vaikuttaneet meillä Hyvinkään kaupunkiin niin, että äänestystä halutaan vaikeuttaa tai jopa estää? Eihän kukaan voi äänestää ruokatunnilla, jos jonotus äänestämään kestää yli puoli tuntia.

Tosin isoja jonoja oli myös Lontoossa 1970-luvulla. Kun jonotimme elokuvalippuja jonossa, joka vei kolmelle kassalle, niin heti kun jono näytti lyhenevän, yksi kassa suljettiin. Eräs suomalainen kollega sanoi, että tämä on maan tapa.

Nyt vaan pitäisi tutkia ovatko venäläiset tai britit vaikuttamassa meillä vaaleihin yrittämällä estää ihmisiä äänestämästä. Sujuva äänestys kuuluu demokratiaan.
 

]]>
3 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273691-yrittaako-venaja-tai-iso-britannia-vaikuttaa-vaaleihimme#comments Lontoo Vaalit Venäjä Sun, 07 Apr 2019 14:19:06 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273691-yrittaako-venaja-tai-iso-britannia-vaikuttaa-vaaleihimme
Mitä Väyrynen tekisi? http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273684-mita-vayrynen-tekisi <p>Harva se päivä väyrysläiset, nuo neuvostoaikaan stagnoituneet puolueet, pitävät melko jonninjoutavaa älämölöä Suomen ulkoturvallisuuspolitiikasta mutta ilman toimenpideohjelmaa. Kysytäänpä suoraan, mitä Väyrynen tekisi. Tätä ette lue puolueohjelmasta.</p><p>Miten Väyrynen turvaa Suomen Venäjän hyökkäykseltä?</p><p>Jos Venäjä on niin länsi- ja Nato-vihamielinen&nbsp; kuin väyrysläiset antavat ymmärtää, Venäjä joutuu jossain kohtaa hyökkäämään Natoa vastaan jo pelkässä Nato-raivossaan. Koska Venäjä on pakotettu hyökkäämään, lähdetään väyrysläisten oletuksesta, että Venäjän hyökkäys on sen omasta mielestä oikeutettu. Jätetään siten Venäjän osalta suosiolla kaikki vessapaperin arvoiset kansainväliset ja kahdenväliset sopimukset, Lissabonin sopimus ja YK:n peruskirja syrjään. Nehän eivät sido kuitenkaan, paitsi tietysti jos niissä lukee YYA tai ne ovat Suomen ja Venäjän välisiä.&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>Ennen kuin Venäjä lähtee hyökkäykseen, Venäjä joutuu ennakkoturvaamaan Pietarin ja Muurmanskin alueet, arvaatteko minkä valtion alueita käyttäen? Pietari ja Muurmansk ovat Naton ensisijaisia kohteita ja Venäjä joutuu ottamaan tämän huomioon jo ennakkoon, ymmärrättehän miksi ennakkoon eikä jälkikäteen? Mitä Väyrynen tekee kun Venäjä pyytää osana hyökkäysvalmisteluja Suomelta muutamia maanvuokrakohteita Ahvenanmaalta, Porkkalasta, Lapista ja Kymenlaaksosta sotilastarkoituksiin?</p><p>Jos ja kun Venäjä joutuu hyökkäämään Natoa vastaan, eli lähialueillamme Baltian maita, Tanskaa, Puolaa ja Norjaa vastaan, miten Suomen tulee reagoida siihen että Venäjä hyökkää ystäviämme vastaan? Jätetään se rauhallisen keskustelun edistäminen ja muu pasifistipellervojen rakkausjarauhadiibadaaba hetkeksi syrjään ja puhutaan sodasta, jossa ihmisiä tapetaan. Jos sota on terminä ja käsitteenä unohtunut, muistin virkistämiseksi, ihmisiä tapetaan summittain Balkan-Syyria -malliin. Hyökätyt maat pyytävät Suomea auttamaan sotilaallisesti Lissabonin sopimukseen ja YK:n peruskirjaan nojaten. Mitä Väyrynen tekee?</p><p>Venäjä joukkomurhaa länsiystäviemme siviiliväestöä silmittömillä pommituksilla, mitä Väyrynen tekee?</p><p>Niin, ja mitä luulette, että Venäjä tekisi, jos se saisi Suomelta kieltävän vastauksen alueluovutuksiin? Tai jos Suomi päättäisi auttaa hyökättyjä maita? Tätä voi kysyä myös muilta kuin väyrysläisiltä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harva se päivä väyrysläiset, nuo neuvostoaikaan stagnoituneet puolueet, pitävät melko jonninjoutavaa älämölöä Suomen ulkoturvallisuuspolitiikasta mutta ilman toimenpideohjelmaa. Kysytäänpä suoraan, mitä Väyrynen tekisi. Tätä ette lue puolueohjelmasta.

Miten Väyrynen turvaa Suomen Venäjän hyökkäykseltä?

Jos Venäjä on niin länsi- ja Nato-vihamielinen  kuin väyrysläiset antavat ymmärtää, Venäjä joutuu jossain kohtaa hyökkäämään Natoa vastaan jo pelkässä Nato-raivossaan. Koska Venäjä on pakotettu hyökkäämään, lähdetään väyrysläisten oletuksesta, että Venäjän hyökkäys on sen omasta mielestä oikeutettu. Jätetään siten Venäjän osalta suosiolla kaikki vessapaperin arvoiset kansainväliset ja kahdenväliset sopimukset, Lissabonin sopimus ja YK:n peruskirja syrjään. Nehän eivät sido kuitenkaan, paitsi tietysti jos niissä lukee YYA tai ne ovat Suomen ja Venäjän välisiä.     

Ennen kuin Venäjä lähtee hyökkäykseen, Venäjä joutuu ennakkoturvaamaan Pietarin ja Muurmanskin alueet, arvaatteko minkä valtion alueita käyttäen? Pietari ja Muurmansk ovat Naton ensisijaisia kohteita ja Venäjä joutuu ottamaan tämän huomioon jo ennakkoon, ymmärrättehän miksi ennakkoon eikä jälkikäteen? Mitä Väyrynen tekee kun Venäjä pyytää osana hyökkäysvalmisteluja Suomelta muutamia maanvuokrakohteita Ahvenanmaalta, Porkkalasta, Lapista ja Kymenlaaksosta sotilastarkoituksiin?

Jos ja kun Venäjä joutuu hyökkäämään Natoa vastaan, eli lähialueillamme Baltian maita, Tanskaa, Puolaa ja Norjaa vastaan, miten Suomen tulee reagoida siihen että Venäjä hyökkää ystäviämme vastaan? Jätetään se rauhallisen keskustelun edistäminen ja muu pasifistipellervojen rakkausjarauhadiibadaaba hetkeksi syrjään ja puhutaan sodasta, jossa ihmisiä tapetaan. Jos sota on terminä ja käsitteenä unohtunut, muistin virkistämiseksi, ihmisiä tapetaan summittain Balkan-Syyria -malliin. Hyökätyt maat pyytävät Suomea auttamaan sotilaallisesti Lissabonin sopimukseen ja YK:n peruskirjaan nojaten. Mitä Väyrynen tekee?

Venäjä joukkomurhaa länsiystäviemme siviiliväestöä silmittömillä pommituksilla, mitä Väyrynen tekee?

Niin, ja mitä luulette, että Venäjä tekisi, jos se saisi Suomelta kieltävän vastauksen alueluovutuksiin? Tai jos Suomi päättäisi auttaa hyökättyjä maita? Tätä voi kysyä myös muilta kuin väyrysläisiltä. 

]]>
27 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273684-mita-vayrynen-tekisi#comments Nato Paavo Väyrynen Venäjä Sun, 07 Apr 2019 13:02:16 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273684-mita-vayrynen-tekisi
Yhdysvaltain tempoilu nostaa raakaöljyn hintaa – ja auttaa Putinin taloutta http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273448-yhdysvaltain-tempoilu-nostaa-raakaoljyn-hintaa-ja-auttaa-putinin-taloutta <p><strong><em>Katsaus Öljyn Ihmeelliseen Maailmaan</em></strong></p><p><em>Alkaako joku kohta kysymään mistä tässä on kysymys? vai onko tämä vain &rdquo;uuden talousjärjestyksen&rdquo; kaleidoskooppimaista pyöritystä. Viimeisin huomionarvoinen asia on Kiinan parkkeeraaminen suoraan Yhdysvaltain &rdquo;etupihalle&rdquo;&nbsp; -&nbsp; Kuubaan. Se haluaa osansa Meksikonlahden öljylähteistä.</em></p><p>*</p><p><strong>Raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan</strong> vaikuttavat monet tekijät. Yhdysvaltain nousu maailman johtavaksi öljyntuottajaksi ohi Saudi-Arabian ja Venäjän, siirsi hetkellisesti markkinamekanismin avaimia Lähi-Idästä, mutta vain hetkellisesti ja rajoitetusti.</p><p><strong>Yhdysvaltain tuotannon kasvua</strong> ovat hillinneet markkinatodellisuus ja siihen liittyvät selvät uhat, ennen kaikkea Kiinan kanssa jähkitty kauppasota ja sen lisäämät riskit, jotka alan yritykset varsin hyvin tunnistavat.&nbsp; Kun WTI:n hinta 63 dollarin tynnyriltä, firmoilla ei enää ollut tarpeen maksimoida voittoja.&nbsp; Yritykset voivat keskittyä varastojen täydentämiseen.&nbsp; Tämä näkyy siinä, että Yhdysvaltalaisten öljyjättien varastot kasvoivat viime viikolla 2,8 miljoonalla tynnyrillä, kun analyytikot ennakoivat niiden vähentyvän 1,2 miljoonalla tynnyrillä.</p><p>(ks. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Light_Sweet_Crude"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Light_Sweet_Crude</u></a> &amp; <a href="https://oilprice.com/oil-price-charts"><u>https://oilprice.com/oil-price-charts</u></a></p><p>Toinen tekijä on se, että <strong>öljyn globaalit hinnat</strong> määräytyvät jatkossakin muualla kuin Pohjois-Amerikassa tai Länsi-Euroopassa.&nbsp;</p><p>Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kysyntää &ndash; ja hintoja &ndash; ohjaavat yhä enemmän <strong>Aasian tilanne</strong>, jossa energia-ala kokonaisuudessaan säilyy keskeisenä sektorina ainakin 2035-2040 vuosiin asti.</p><p>*</p><p><strong>Kuuluisa keskinäisriippuvuus</strong> ja myös &rdquo;kumppanuus&rdquo; ilmenee siinä, että Yhdysvaltain öljyn viennistä on tullut markkinoille keskeinen painopiste.&nbsp; Yhdysvaltalaiset jalostamot johtavat jo maailman öljytuotteiden (bensiini, teollisuusbensiini ja tisleet kuten diesel- ja vähärikkiset lämmitysöljyt) kokonaisviennissä.</p><p>Uusi kilpailuasetelma sisältää kuitenkin myös raakaöljyn viennin.&nbsp; Siinä suhteessa Yhdysvaltain näkymät nousevat.&nbsp; Lisävienti &rdquo;vanhojen tuottajien&rdquo; (<strong>OPEC-maat ja Venäjä ym</strong>) hallitsemille markkina-alueille on merkittävä osa kansainvälisen öljytuotekaupan kokonaisuutta, mikä mahdollistaa amerikkalaisten yhtiöiden kansallisen tuotannon maksimoinnin, ilman että se painaisi WTI-hintoja.</p><p><strong>Yhdysvaltain energiahallinnon (EIA) &nbsp;tilastojen</strong> mukaan Meksikon lahden kenttien öljynporaus on tehostunut ja niinpä <strong>alueen öljyntuotanto</strong> on noussut kahden viime vuoden (helmi 2017 &ndash; helmi 2019) <strong>aikana jopa 50 %:lla. Noin 160 mijoonasta barrellista 240:een milj. brls</strong>. <a href="https://ycharts.com/indicators/gulf_coast_crude_oil_production"><u>https://ycharts.com/indicators/gulf_coast_crude_oil_production</u></a></p><p>Tuoreimpien arvioiden (keskiviikko 3.4.2019) mukaan alueen tuotantoa voidaan marginaalisesti vieläkin kasvattaa, mutta kunnianhimoisempien vientitavoitteiden saavuttaminen edellyttää satamien, infrastruktuurin ja syöttöputkien laajentamista.&nbsp; Lisäksi ratkaisevaa ovat toimet, joita tehdään pitkin rannikkoa Houstonista Channeliin, ja erityisesti <strong>Corpus Christin</strong> alueen tienoolla.&nbsp; <a href="https://www.texasgulfterminals.com/the-project/?utm_source=google&amp;utm_medium=search&amp;utm_content=corpus&amp;utm_campaign=tf&amp;gclid=Cj0KCQjw1pblBRDSARIsACfUG11YFaKC9d9MvaN1uhaf2theK5ALk86MIgeko5dOjiHNTGLDLVYoWesaAuFIEALw_wcB"><u>https://www.texasgulfterminals.com/the-project/?utm_source=google&amp;utm_medium=search&amp;utm_content=corpus&amp;utm_campaign=tf&amp;gclid=Cj0KCQjw1pblBRDSARIsACfUG11YFaKC9d9MvaN1uhaf2theK5ALk86MIgeko5dOjiHNTGLDLVYoWesaAuFIEALw_wcB</u></a></p><p><strong>Houston Chroniclen</strong> toimittaja julisti 15.3.2019: &rdquo;<strong>Meksikonlahden</strong> <strong>Gulf Coast on uusi Lähi-Itä</strong>&rdquo; ;</p><p>&ldquo;<em>The geography of energy is shifting. At one time, when policy oil industry executives and policy makers spoke of the Gulf, they were invariably speaking of the <strong>Persian Gulf</strong>.</em></p><p><em>Today, they&rsquo;re talking about the <strong>Gulf of Mexico</strong>.</em></p><p><strong><em>Texas and the U.S. Gulf Coast have become the new Middle East, a center of energy production and exports that is having outsized influence on the global oil markets.</em></strong><em> As the International Energy Agency concluded in its five year forecast for of the world&rsquo;s oil industry, the United States, led by Texas, will dominate the growth of production and exports in coming years.&rdquo;</em></p><p><a href="https://www.houstonchronicle.com/business/energy/article/Reporters-Notebook-Gulf-Coast-is-the-new-Middle-13690827.php"><u>https://www.houstonchronicle.com/business/energy/article/Reporters-Notebook-Gulf-Coast-is-the-new-Middle-13690827.php</u></a></p><p>Siellä rakennetaan kasvavaa resurssia vientituotannolle, jota ruokkivat uudet putkilinjat valtavalta Permian altaalta, kun taas syrjemmillä tuotantoalueilla rannikkovesiä ruopataan suurten säiliöalusten pääsyn mahdollistamiseksi.</p><p><strong>Permian altaiden</strong> tuotannosta esitetään (1.4.2019) kovanpuoleisia kasvulukuja: <a href="https://shaleprofile.com/2019/04/01/permian-update-through-december-2018/"><u>https://shaleprofile.com/2019/04/01/permian-update-through-december-2018/</u></a></p><p>*</p><p><em><strong>Tämä pitkähkö esipuhe </strong></em>voi olla hyödyksi yrittäessämme ymmärtää, mitä öljymarkkinoilla tapahtuu juuri nyt.</p><p>Jälleen kerran <strong>presidentti Trump</strong> on yrittänyt käyttää Valkoisen talon <em>&rdquo;bully pulpit&rdquo; &ndash;puhetta</em> (ilmaisulle ei taida olla vakiintunutta suomalaista ilmaisua; kiusaaminen, päällepäsmäröinti jne, ellemme tyydy matalamieliseen &rdquo;vittuilla&rdquo; muotoon) kehottaamaan &rdquo;liittolaistaan&rdquo; <strong>Saudi-Arabiaa </strong>lisäämään tuotantoaan, mikä &rdquo;mahdollistaisi hintakehityksen rajoittamisen&rdquo;.&nbsp; Toisinsanoen estäisi markkinahintojen nousun jatkumista. Takana öljymiehellä on <em>petrokemian säilyttäminen kilpailukykyisenä muiden energiamuotojen nousun uhatessa</em>, estämällä sen hinnan nouseminen epäedulliselle tasolle, vaikka se lyhyellä katseella toisikin runsaasti voittoja.</p><p><strong>Saudi-Arabia ja OPEC</strong>&nbsp; ovat jälleen kerran jättäneet hänen puheensa huomiotta ja tarttuneet toimeen jatkaakseen tuotannon rajoitustoimia pitääkseen hintansa vakaana, siis kohtuullisen korkeana ja nousupaineessa.</p><p>Itse asiassa OPEC ja sen tärkein ulkopuolinen kumppani Venäjä ovat uudistaneet nämä tuotannon leikkaukset.&nbsp; OPEC peruutti niiden lopetuksen aiesopimuksessaan viimeisimmässä kokouksessaan Wienin sihteeristössä toteamalla, että nykyisiä leikkauksia ei muuteta ainakaan seuraavien 6 kuukauden aikana.&nbsp; <strong><em>OPECin &ndash; Venäjän akseli</em></strong>, kaikista kitkatekijöistä ja hajanaisuudestaan huolimatta, ovat yksimielisiä siitä, että Trump-tweetit eivät kuulu öljyalalle.</p><p><em>Syy on yksinkertainen</em>.&nbsp; Viime vuonna vallinneesta politiikasta (Trumpin) on edelleen ilmassa vihaa. Ilmoitettuaan uusista pakotteista Irania vastaan, mikä johti Irakin öljyn viennin merkittävään laskuun ja OPECin ja muiden tuottajien tuotannon lisäämiseen näin syntyneen vajeen täyttämiseksi (kartellin sisällä), Trump antoi viime hetkellä 180:n päivän poikkeuksen kahdeksalle suurimmalle Iranin raakaöljyn tuottajalle.</p><p>Tämä loi välittömästi maailmanmarkkinoille merkittävän ylitarjontatilanteen, mikä pudotti öljyn hintoja yli 20 %.&nbsp; Takana oli Trumpin peliliike hänen pyrkiessään torjumaan bensiinin hintojennousu ennen kriittistä vuodenvaihdetta Yhdysvaloissa.&nbsp; Valkoisen talon mies oli tämän jälkeen jälleen hitusen vähemmän suosittu öljyntuottajakartellin piirissä.</p><p><strong>Venäjä</strong></p><p>Todettakoon tähän, että Venäjän vuoden 2019 valtion budjetti rakentuu öljyn 63 dollarin keskihintaan.&nbsp; Urals-öljyn hinta nimittäin laski 2018 talousvuonna budjetoidusta dollarista tuohon 63.4 dollariin, mistä johtui talousarvion varovainen lähtökohta. <strong>Todellinen tuotto syksyllä nousi 78-79 dollariin tynnyriltä.&nbsp; Ruplan kurssin heikentyminen nosti öljyn ruplamääräisen hinnan kaikkien aikojen huippuunsa</strong>. (<em>Bofit viikkokatsaus 2019/06, 7.2.2019)</em></p><p>Venäjä myy öljyn ulkomaille dollarissa, mutta maan oma budjetti pyörii ruplilla.&nbsp; Niinpä kun rupla delvalvoituu, Venäjän budjetti pysy pitkälti tasapainossa.&nbsp; Rupla päästettiin kellumaan vuonan 2014, joten sen arvo liikkuu öljyn hinnan mukana.</p><p>Niinpä jo vuoden 2019 alkukuukausina öljy- ja kaasutuotteiden tulot nousivat suhteessa korkeimmiksi kymmeneen vuoteen.&nbsp; Öljy- ja kaasutuotteiden osus konsolidoidun budjetin 2018 tuloista nousi lähes neljäsosaan.&nbsp; Öljyn hinnan huippuvuosina osuus oli 28 %.&nbsp; Tämä oli keskeinen syy siihen, että Venäjän federaation budjetti 2018 päätyi ylijäämäiseksi, peräti 2,7 prosenttiin BKT:stä.&nbsp; Tätä ennen budjetti oli selkeästi ylijäämäinen viimeksi vuonna 2011.</p><p>Voi olla että presidentti Putin voi vielä ennen kesää siunata venäläisiä eläkeläisiä pienellä &rdquo;vappusatasella&rdquo;, ja ehkä saada siitä liikkeestä hiukan lisää happea palkeisiinsa.</p><p><strong>Kiinalaiset investoivat esimerkiksi Siperiaan</strong>.&nbsp; He vuokraavat sieltä maata, johon rakennetaan kiinalaisia tuotantolaitoksia.&nbsp; Joihinkin tehtaisin on jopa tuotu työvoimaa Kiinasta, työskentelemään kolmesta neljään kuukautta kerrallaan.&nbsp; Eli pahimmillaan Venäjä saa tehtaiden saasteet, mutta valtaosa hyödyistä menee Kiinaan, kuvailee Lappeenranna yliopiston Venäjä-johtaja Katja Novikova. - Lue lisää: <a href="https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/venajan-talous-on-muutoksessa-kasvun-tiella-kuitenkin-kiperia-haasteita-6e8197ce944d4248be5248553114cc9a"><u>https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/venajan-talous-on-muutoksessa-kasvun-tiella-kuitenkin-kiperia-haasteita-6e8197ce944d4248be5248553114cc9a</u></a></p><p>*</p><p><strong>Nyt eletään tilannetta</strong>, jossa Trumpin itsensä ohjailemia pakotteita sovelletaan toukokuun ensimmäisestä viikosta lähtien (kun 180 päivän vapautukset päättyvät) tai Washington menettää uskottavuutensa.&nbsp; Siltä osin kuin pakotteita sovelletaan, tarjonta tietysti toimii paineen alaisena ja öljyn hinta jatkaa nousuaan vielä tämänhetkisestäkin tasostaan.</p><p>&nbsp;Iranin 6 kk:n erivapauden takasi marraskuussa neljä maata, <strong>Kiina, Intia, Kreikka, Italia, Taiwan, Japani, Turkki ja Etelä-Korea</strong>. Niitä näyttää savun hälvettyä yhdistävän enemmänkin halu talousyhteistyöhön Kiinan kanssa, kuin taata Trumpin tempoilevaa yhdenmiehen showna näyttäytyvää politiikkaa.&nbsp; Tämä kaikki siis verhoissa, Trump-shown taustalla.</p><p>Kaksi etelä-korealaista jalostamoa on peruuttanut tämän vuoden tammikuussa ja helmikuussa saapuvien Yhdysvaltalaisten raakaöljytankkerien toimitukset.&nbsp; Bloomberg raportoi tästä aiemmin tällä viikolla.&nbsp; Se viittasi alan nimettömiin lähteisiin sanomalla, että jalostamot ovat huolissaan US-raakaöljyn laadusta.&nbsp; Ja laadusta voi tulla jossain vaiheessa suurempikin ongelma Yhdysvaltalaisille tuottajille.</p><p>Kaikki johtuu putkilinjoista, Bloomberg kirjoitti, ongelman syistä. Yhdysvaltalaisesta liuskekivi-öljylle on olemassa valtava öljyputkisto, joka jatkuu maalta Meksikonlahden (Gulf Coast) rannikon satamiin, joissa se lastataan tankkereihin ja laivataan Aasiaan.&nbsp; Etelä-Korea on noussut Yhdysvaltain raakaöljyn suurimmaksi ostajaksi tänä vuonna.</p><p>Lukemattomien putkilinjojen &ndash; runkojen ja haarojen &ndash; ristikossa öljy saastuu erilaisilla ei-toivotuilla tavoilla, öljyjäännöksistä raskasmetalleihin, putkien puhdistusaineisiin ja sekalaisiin yhdistelmiin, jotka ovat hapettavia.&nbsp; Nämä viimeksi mainitut sotkut ovat erityisen huolestuttavia puhdistamoiden kannalta.</p><p>Hapeaineet, kuten etanoli, lisäävät bensiinin tuotantoprosessin aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja nokea.&nbsp; Ei kuitenkaan ole vielä paikkaa, missä raakaöljy kyettäisiin käsittelemään jalostamossa näistä aineista, koska ne voivat vaikuttaa negatiivisesti polttoaineen laatuun. Lisäksi muut epäpuhtaudet voivat vahingoittaa itse jalostuslaitoksen laitteita.&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Kiina</strong></p><p>Yli 900 miljardin dollarin suurhanke <strong>Kiinan Silkkitie, &rdquo;Uusi Globalisaation Aikakausi</strong>&rdquo;, on Kiinan suuri loikka.&nbsp; Kiinan tavoite on maailmanlaajuinen laajentuminen pääasiassa talouden alalla ja oman taloutensa vaikutusvallan vahvistaminen.</p><p>Kiina ostaa tiensä maailman tärkeimpien luonnonvarojen luokse, kaikkialla maailmalla, vaikka muu maailma katsoo sitä epäuskoisena.</p><p>Allekirjoittamalla solkenaan sopimuksia ja laajentamalla vaikutustaan lainoituksilla myös öljysektorilla, Kiina puristaa itselleen sen globaalin vaikutusvallan, jota vailla se omien öljyvarojen puutteen vuoksi muuten olisi.</p><p>Kun se vaikutusvalta on hankittu, se voi olla pysäyttämätön voima.</p><p>Kiinalla on ainutlaatuisen syvä lompakko, ja se on valmis käyttämään suuria määriä rahaa voidakseen hankkia öljyä maailman kaukaisimmistakin maista, - kehitysmaista aina Eurooppaan asti, Aasiassa ja Afrikassa.</p><p>Vaikka länsimaat kieltäytyvät kumppaneitaan liittymästä Kiinan valtavaan uuteen Silk Road &ndash; hankkeeseen, kaikki eivät halua välttää seireenilaulun lumoa.&nbsp;</p><p>Nyt ainakin Italia on valmis pelaamaan &rdquo;kiinalaista palloa&rdquo;.&nbsp; Italia torjui Yhdysvaltain ja EU:n varoitukset allekirjoittamalla Kiinan kanssa viime lauantaina&nbsp; sopimuksen siitä, että siitä tulee ensimmäinen G7-jäsenvaltio, joka osallistuu Kiinan &rdquo;One Belt One Road&rdquo; &ndash;hankkeeseen.&nbsp; Kiinalla on jo entuudestaan&nbsp;vahva asema Kreikan satamissa ja väylillä. &nbsp; <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045775.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045775.html</u></a></p><p>Kiinan &rdquo;isku&rdquo; kohdistunut ensisijaisesti kolmelle mantereelle: Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan.&nbsp; Mutta myös muut maanosat ovat sen kohteina.&nbsp;</p><p><strong>Kiina &rdquo;hyökkää Kuubaan&rdquo; &ndash; suoraan &rdquo;Yhdysvaltain etupihalle&rdquo;</strong></p><p>Viimeisin Kiinan investointi tapahtui maaliskuun 2019 lopussa <strong>Kuubassa</strong> &ndash; uuden aikakauden kynnyksellä olevassa semikommunistisessa perinnemaassa.&nbsp;</p><p>Allekirjoittaessaan yhteisymmärryspöytäkirjan Kiina tarjosi apua Kuuballe sen pyrkiessä vähentämään riippuvuutta energian tuonnoista, ja jatkamaan merkittäviä ponnisteluja öljyhankkeiden edistämiseksi ja elvyttämiseksi sekä syvissä että matalissa Karibian meren vesissä.&nbsp;</p><p>Sopimus koskee näiden kahden maan välistä geologisen ja öljyteknologisen yhteistyön syventämistä mineraalien (ja öljyn) tutkimiseksi ja Kuuban saaren lähialueiden kartoittamiseksi uusien öljykenttien ja kaasukenttien löytämiseksi.&nbsp;</p><p><a href="https://www.maailma.net/uutiset/kiinan-aktiivisuus-lisaantyy-karibialla-ja-etela-amerikassa">https://www.maailma.net/uutiset/kiinan-aktiivisuus-lisaantyy-karibialla-ja-etela-amerikassa</a></p><p><strong><em>Tässä täytyy todeta: &rdquo;vuoroin vieraissa&rdquo; &ndash;sananlasku käy toteen.&nbsp; Siinä missä Yhdysvallat liittolaisineen on pyrkinyt poliittisesti ja sotilaallisesti esittäytymään ja pesiytymään &rdquo;Kiinan etupihalle&rdquo; Etelä-Kiinan merellä, tässä Kiina tekee temput, ja parkkeeraa suoraan Yhdysvaltain etupihalle, Kuuban saaristoon!</em></strong></p><p><em>Tästä vielä puhutaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Samaan aikaan toisaalla</strong></p><p><strong>Venezuelassa</strong> oleva valtataistelu ja ulkoinen puuttuminen sen maan implosioitumiseen (luhistumiseen) on vähentänyt öljyn vientiä maasta, joka on ollut OPECin toiseksi suurin tuottaja.&nbsp; Tämä sekava tilanne hämmentää monia. Toisaalta <strong><em>Maduron Venezuela on OPECin keskeisiä maita</em></strong>, ja siten Trumpin vastapoolin jäsen, ja <strong><em>Venäjän kainalosauvoilla hoiperteleva</em></strong>, mutta kaiken aikaa <strong><em>Yhdysvaltain paitsi poliittisen myös kasvavan sotilaallisen puuttumisen uhan alla </em></strong>elävä hylkiövaltio.</p><p>Lähtökohtaisesti Venezuelan öljyteollisuus &ndash; kaiken muun ohella &ndash; on ongelmissa korrupution ja kelvottoman hallinnon johdosta.&nbsp; Yhdysvaltain pakotteet ovat rassanneet lisää maan tilannetta.&nbsp; Lisäksi sähkökatkot ovat aiheuttaneet tuotantokatkoja ja sekavuutta.&nbsp; Maan tärkein öljyn vientisatama Jose ja neljä&nbsp; raakaöljyn jalostamoa seisovat</p><p>Varmana voidaan pitää sitä, että&nbsp; öljyvaltiot ja niiden yhteisö ei tule sormi suussa seuraamaan, mikäli Trump päättää lähettää joukkoja Venezuelaan.&nbsp; Öljyinen maa on tulenarka paikka räpsiä tupakinsytyttimellä..</p><p>Toinen merkittävä sekavuuden tilassa jo pitkään rimpuillut maa on <strong>Libya</strong>. Sen tuotannon vähennykset ovat jatkuneet jo pitkän ja lisääntyneet väkevöityneestä sisällissodasta johtuen.&nbsp; Maailman on syytä muistaa, mistä ratkaisevasti johtui Gaddafin diktatuurissa eläneen mutta kuosinsa pitäneen Libyan ajautuminen kaaokseen ja valtiorakenteen täydelliseen murskaantumiseen<strong>.&nbsp; Rauhan-Nobelistin</strong> olennaisella tavalla laukaisemiin ilmahyökkäyksiin, jossa useammat Lännen maat arvoyhteisönsä omaksuman imperialistisen perinteen menetelmiä noudattaen murskasivat maan.</p><p>Kolmas sekasorron syövereihin ajautunut merkittävä <strong>öljymaa, Nigeria</strong>, kärsii kiihtyneistä levottomuuksista ja asetoimista.</p><p>Kaikki nämä heijastuvat ja näkyvät Meksikonlahden öljyrintamalla.&nbsp; Yhdysvallat hyötyy, muut kärsivät.</p><p>*</p><p><strong>Öljyvaltiot ovat kohtalonyhteydessä</strong> keskenään.</p><p>Joillekin OPECin jäsenille, ja jopa venäläisille kohdistuu paineita lisätä vientiä. Aivan kuten Yhdysvaltain öljyjäteille luonnollisestikin.&nbsp; Yhtistä näkemystä näiden kesken ei ole eikä tule. Kukin klaani katsoo asioita omista näkökulmistaan.&nbsp;</p><p>Win-win &ndash;skenaario ei ole mahdollinen.</p><p>Monet analyytikot laskevat, että heinäkuun loppuun 2019 mennessä WTI:n hinta tulee olemaan 75 $/tynnyriltä ja Brent-laatu saapuu jo 85 taalan tasolle.</p><p>*</p><p><a href="https://www.eia.gov/dnav/pet/hist/LeafHandler.ashx?n=PET&amp;s=MCRFPP31&amp;f=M"><u>https://www.eia.gov/dnav/pet/hist/LeafHandler.ashx?n=PET&amp;s=MCRFPP31&amp;f=M</u></a></p><p>Haastaviin olosuhteisiin liittyy huomattavia riskejä, jotka ovat myös lauenneet.</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon</u></a></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katsaus Öljyn Ihmeelliseen Maailmaan

Alkaako joku kohta kysymään mistä tässä on kysymys? vai onko tämä vain ”uuden talousjärjestyksen” kaleidoskooppimaista pyöritystä. Viimeisin huomionarvoinen asia on Kiinan parkkeeraaminen suoraan Yhdysvaltain ”etupihalle”  -  Kuubaan. Se haluaa osansa Meksikonlahden öljylähteistä.

*

Raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan vaikuttavat monet tekijät. Yhdysvaltain nousu maailman johtavaksi öljyntuottajaksi ohi Saudi-Arabian ja Venäjän, siirsi hetkellisesti markkinamekanismin avaimia Lähi-Idästä, mutta vain hetkellisesti ja rajoitetusti.

Yhdysvaltain tuotannon kasvua ovat hillinneet markkinatodellisuus ja siihen liittyvät selvät uhat, ennen kaikkea Kiinan kanssa jähkitty kauppasota ja sen lisäämät riskit, jotka alan yritykset varsin hyvin tunnistavat.  Kun WTI:n hinta 63 dollarin tynnyriltä, firmoilla ei enää ollut tarpeen maksimoida voittoja.  Yritykset voivat keskittyä varastojen täydentämiseen.  Tämä näkyy siinä, että Yhdysvaltalaisten öljyjättien varastot kasvoivat viime viikolla 2,8 miljoonalla tynnyrillä, kun analyytikot ennakoivat niiden vähentyvän 1,2 miljoonalla tynnyrillä.

(ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Light_Sweet_Crude & https://oilprice.com/oil-price-charts

Toinen tekijä on se, että öljyn globaalit hinnat määräytyvät jatkossakin muualla kuin Pohjois-Amerikassa tai Länsi-Euroopassa. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kysyntää – ja hintoja – ohjaavat yhä enemmän Aasian tilanne, jossa energia-ala kokonaisuudessaan säilyy keskeisenä sektorina ainakin 2035-2040 vuosiin asti.

*

Kuuluisa keskinäisriippuvuus ja myös ”kumppanuus” ilmenee siinä, että Yhdysvaltain öljyn viennistä on tullut markkinoille keskeinen painopiste.  Yhdysvaltalaiset jalostamot johtavat jo maailman öljytuotteiden (bensiini, teollisuusbensiini ja tisleet kuten diesel- ja vähärikkiset lämmitysöljyt) kokonaisviennissä.

Uusi kilpailuasetelma sisältää kuitenkin myös raakaöljyn viennin.  Siinä suhteessa Yhdysvaltain näkymät nousevat.  Lisävienti ”vanhojen tuottajien” (OPEC-maat ja Venäjä ym) hallitsemille markkina-alueille on merkittävä osa kansainvälisen öljytuotekaupan kokonaisuutta, mikä mahdollistaa amerikkalaisten yhtiöiden kansallisen tuotannon maksimoinnin, ilman että se painaisi WTI-hintoja.

Yhdysvaltain energiahallinnon (EIA)  tilastojen mukaan Meksikon lahden kenttien öljynporaus on tehostunut ja niinpä alueen öljyntuotanto on noussut kahden viime vuoden (helmi 2017 – helmi 2019) aikana jopa 50 %:lla. Noin 160 mijoonasta barrellista 240:een milj. brls. https://ycharts.com/indicators/gulf_coast_crude_oil_production

Tuoreimpien arvioiden (keskiviikko 3.4.2019) mukaan alueen tuotantoa voidaan marginaalisesti vieläkin kasvattaa, mutta kunnianhimoisempien vientitavoitteiden saavuttaminen edellyttää satamien, infrastruktuurin ja syöttöputkien laajentamista.  Lisäksi ratkaisevaa ovat toimet, joita tehdään pitkin rannikkoa Houstonista Channeliin, ja erityisesti Corpus Christin alueen tienoolla.  https://www.texasgulfterminals.com/the-project/?utm_source=google&utm_medium=search&utm_content=corpus&utm_campaign=tf&gclid=Cj0KCQjw1pblBRDSARIsACfUG11YFaKC9d9MvaN1uhaf2theK5ALk86MIgeko5dOjiHNTGLDLVYoWesaAuFIEALw_wcB

Houston Chroniclen toimittaja julisti 15.3.2019: ”Meksikonlahden Gulf Coast on uusi Lähi-Itä” ;

The geography of energy is shifting. At one time, when policy oil industry executives and policy makers spoke of the Gulf, they were invariably speaking of the Persian Gulf.

Today, they’re talking about the Gulf of Mexico.

Texas and the U.S. Gulf Coast have become the new Middle East, a center of energy production and exports that is having outsized influence on the global oil markets. As the International Energy Agency concluded in its five year forecast for of the world’s oil industry, the United States, led by Texas, will dominate the growth of production and exports in coming years.”

https://www.houstonchronicle.com/business/energy/article/Reporters-Notebook-Gulf-Coast-is-the-new-Middle-13690827.php

Siellä rakennetaan kasvavaa resurssia vientituotannolle, jota ruokkivat uudet putkilinjat valtavalta Permian altaalta, kun taas syrjemmillä tuotantoalueilla rannikkovesiä ruopataan suurten säiliöalusten pääsyn mahdollistamiseksi.

Permian altaiden tuotannosta esitetään (1.4.2019) kovanpuoleisia kasvulukuja: https://shaleprofile.com/2019/04/01/permian-update-through-december-2018/

*

Tämä pitkähkö esipuhe voi olla hyödyksi yrittäessämme ymmärtää, mitä öljymarkkinoilla tapahtuu juuri nyt.

Jälleen kerran presidentti Trump on yrittänyt käyttää Valkoisen talon ”bully pulpit” –puhetta (ilmaisulle ei taida olla vakiintunutta suomalaista ilmaisua; kiusaaminen, päällepäsmäröinti jne, ellemme tyydy matalamieliseen ”vittuilla” muotoon) kehottaamaan ”liittolaistaan” Saudi-Arabiaa lisäämään tuotantoaan, mikä ”mahdollistaisi hintakehityksen rajoittamisen”.  Toisinsanoen estäisi markkinahintojen nousun jatkumista. Takana öljymiehellä on petrokemian säilyttäminen kilpailukykyisenä muiden energiamuotojen nousun uhatessa, estämällä sen hinnan nouseminen epäedulliselle tasolle, vaikka se lyhyellä katseella toisikin runsaasti voittoja.

Saudi-Arabia ja OPEC  ovat jälleen kerran jättäneet hänen puheensa huomiotta ja tarttuneet toimeen jatkaakseen tuotannon rajoitustoimia pitääkseen hintansa vakaana, siis kohtuullisen korkeana ja nousupaineessa.

Itse asiassa OPEC ja sen tärkein ulkopuolinen kumppani Venäjä ovat uudistaneet nämä tuotannon leikkaukset.  OPEC peruutti niiden lopetuksen aiesopimuksessaan viimeisimmässä kokouksessaan Wienin sihteeristössä toteamalla, että nykyisiä leikkauksia ei muuteta ainakaan seuraavien 6 kuukauden aikana.  OPECin – Venäjän akseli, kaikista kitkatekijöistä ja hajanaisuudestaan huolimatta, ovat yksimielisiä siitä, että Trump-tweetit eivät kuulu öljyalalle.

Syy on yksinkertainen.  Viime vuonna vallinneesta politiikasta (Trumpin) on edelleen ilmassa vihaa. Ilmoitettuaan uusista pakotteista Irania vastaan, mikä johti Irakin öljyn viennin merkittävään laskuun ja OPECin ja muiden tuottajien tuotannon lisäämiseen näin syntyneen vajeen täyttämiseksi (kartellin sisällä), Trump antoi viime hetkellä 180:n päivän poikkeuksen kahdeksalle suurimmalle Iranin raakaöljyn tuottajalle.

Tämä loi välittömästi maailmanmarkkinoille merkittävän ylitarjontatilanteen, mikä pudotti öljyn hintoja yli 20 %.  Takana oli Trumpin peliliike hänen pyrkiessään torjumaan bensiinin hintojennousu ennen kriittistä vuodenvaihdetta Yhdysvaloissa.  Valkoisen talon mies oli tämän jälkeen jälleen hitusen vähemmän suosittu öljyntuottajakartellin piirissä.

Venäjä

Todettakoon tähän, että Venäjän vuoden 2019 valtion budjetti rakentuu öljyn 63 dollarin keskihintaan.  Urals-öljyn hinta nimittäin laski 2018 talousvuonna budjetoidusta dollarista tuohon 63.4 dollariin, mistä johtui talousarvion varovainen lähtökohta. Todellinen tuotto syksyllä nousi 78-79 dollariin tynnyriltä.  Ruplan kurssin heikentyminen nosti öljyn ruplamääräisen hinnan kaikkien aikojen huippuunsa. (Bofit viikkokatsaus 2019/06, 7.2.2019)

Venäjä myy öljyn ulkomaille dollarissa, mutta maan oma budjetti pyörii ruplilla.  Niinpä kun rupla delvalvoituu, Venäjän budjetti pysy pitkälti tasapainossa.  Rupla päästettiin kellumaan vuonan 2014, joten sen arvo liikkuu öljyn hinnan mukana.

Niinpä jo vuoden 2019 alkukuukausina öljy- ja kaasutuotteiden tulot nousivat suhteessa korkeimmiksi kymmeneen vuoteen.  Öljy- ja kaasutuotteiden osus konsolidoidun budjetin 2018 tuloista nousi lähes neljäsosaan.  Öljyn hinnan huippuvuosina osuus oli 28 %.  Tämä oli keskeinen syy siihen, että Venäjän federaation budjetti 2018 päätyi ylijäämäiseksi, peräti 2,7 prosenttiin BKT:stä.  Tätä ennen budjetti oli selkeästi ylijäämäinen viimeksi vuonna 2011.

Voi olla että presidentti Putin voi vielä ennen kesää siunata venäläisiä eläkeläisiä pienellä ”vappusatasella”, ja ehkä saada siitä liikkeestä hiukan lisää happea palkeisiinsa.

Kiinalaiset investoivat esimerkiksi Siperiaan.  He vuokraavat sieltä maata, johon rakennetaan kiinalaisia tuotantolaitoksia.  Joihinkin tehtaisin on jopa tuotu työvoimaa Kiinasta, työskentelemään kolmesta neljään kuukautta kerrallaan.  Eli pahimmillaan Venäjä saa tehtaiden saasteet, mutta valtaosa hyödyistä menee Kiinaan, kuvailee Lappeenranna yliopiston Venäjä-johtaja Katja Novikova. - Lue lisää: https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/venajan-talous-on-muutoksessa-kasvun-tiella-kuitenkin-kiperia-haasteita-6e8197ce944d4248be5248553114cc9a

*

Nyt eletään tilannetta, jossa Trumpin itsensä ohjailemia pakotteita sovelletaan toukokuun ensimmäisestä viikosta lähtien (kun 180 päivän vapautukset päättyvät) tai Washington menettää uskottavuutensa.  Siltä osin kuin pakotteita sovelletaan, tarjonta tietysti toimii paineen alaisena ja öljyn hinta jatkaa nousuaan vielä tämänhetkisestäkin tasostaan.

 Iranin 6 kk:n erivapauden takasi marraskuussa neljä maata, Kiina, Intia, Kreikka, Italia, Taiwan, Japani, Turkki ja Etelä-Korea. Niitä näyttää savun hälvettyä yhdistävän enemmänkin halu talousyhteistyöhön Kiinan kanssa, kuin taata Trumpin tempoilevaa yhdenmiehen showna näyttäytyvää politiikkaa.  Tämä kaikki siis verhoissa, Trump-shown taustalla.

Kaksi etelä-korealaista jalostamoa on peruuttanut tämän vuoden tammikuussa ja helmikuussa saapuvien Yhdysvaltalaisten raakaöljytankkerien toimitukset.  Bloomberg raportoi tästä aiemmin tällä viikolla.  Se viittasi alan nimettömiin lähteisiin sanomalla, että jalostamot ovat huolissaan US-raakaöljyn laadusta.  Ja laadusta voi tulla jossain vaiheessa suurempikin ongelma Yhdysvaltalaisille tuottajille.

Kaikki johtuu putkilinjoista, Bloomberg kirjoitti, ongelman syistä. Yhdysvaltalaisesta liuskekivi-öljylle on olemassa valtava öljyputkisto, joka jatkuu maalta Meksikonlahden (Gulf Coast) rannikon satamiin, joissa se lastataan tankkereihin ja laivataan Aasiaan.  Etelä-Korea on noussut Yhdysvaltain raakaöljyn suurimmaksi ostajaksi tänä vuonna.

Lukemattomien putkilinjojen – runkojen ja haarojen – ristikossa öljy saastuu erilaisilla ei-toivotuilla tavoilla, öljyjäännöksistä raskasmetalleihin, putkien puhdistusaineisiin ja sekalaisiin yhdistelmiin, jotka ovat hapettavia.  Nämä viimeksi mainitut sotkut ovat erityisen huolestuttavia puhdistamoiden kannalta.

Hapeaineet, kuten etanoli, lisäävät bensiinin tuotantoprosessin aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja nokea.  Ei kuitenkaan ole vielä paikkaa, missä raakaöljy kyettäisiin käsittelemään jalostamossa näistä aineista, koska ne voivat vaikuttaa negatiivisesti polttoaineen laatuun. Lisäksi muut epäpuhtaudet voivat vahingoittaa itse jalostuslaitoksen laitteita. 

*

Kiina

Yli 900 miljardin dollarin suurhanke Kiinan Silkkitie, ”Uusi Globalisaation Aikakausi”, on Kiinan suuri loikka.  Kiinan tavoite on maailmanlaajuinen laajentuminen pääasiassa talouden alalla ja oman taloutensa vaikutusvallan vahvistaminen.

Kiina ostaa tiensä maailman tärkeimpien luonnonvarojen luokse, kaikkialla maailmalla, vaikka muu maailma katsoo sitä epäuskoisena.

Allekirjoittamalla solkenaan sopimuksia ja laajentamalla vaikutustaan lainoituksilla myös öljysektorilla, Kiina puristaa itselleen sen globaalin vaikutusvallan, jota vailla se omien öljyvarojen puutteen vuoksi muuten olisi.

Kun se vaikutusvalta on hankittu, se voi olla pysäyttämätön voima.

Kiinalla on ainutlaatuisen syvä lompakko, ja se on valmis käyttämään suuria määriä rahaa voidakseen hankkia öljyä maailman kaukaisimmistakin maista, - kehitysmaista aina Eurooppaan asti, Aasiassa ja Afrikassa.

Vaikka länsimaat kieltäytyvät kumppaneitaan liittymästä Kiinan valtavaan uuteen Silk Road – hankkeeseen, kaikki eivät halua välttää seireenilaulun lumoa. 

Nyt ainakin Italia on valmis pelaamaan ”kiinalaista palloa”.  Italia torjui Yhdysvaltain ja EU:n varoitukset allekirjoittamalla Kiinan kanssa viime lauantaina  sopimuksen siitä, että siitä tulee ensimmäinen G7-jäsenvaltio, joka osallistuu Kiinan ”One Belt One Road” –hankkeeseen.  Kiinalla on jo entuudestaan vahva asema Kreikan satamissa ja väylillä.   https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045775.html

Kiinan ”isku” kohdistunut ensisijaisesti kolmelle mantereelle: Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan.  Mutta myös muut maanosat ovat sen kohteina. 

Kiina ”hyökkää Kuubaan” – suoraan ”Yhdysvaltain etupihalle”

Viimeisin Kiinan investointi tapahtui maaliskuun 2019 lopussa Kuubassa – uuden aikakauden kynnyksellä olevassa semikommunistisessa perinnemaassa. 

Allekirjoittaessaan yhteisymmärryspöytäkirjan Kiina tarjosi apua Kuuballe sen pyrkiessä vähentämään riippuvuutta energian tuonnoista, ja jatkamaan merkittäviä ponnisteluja öljyhankkeiden edistämiseksi ja elvyttämiseksi sekä syvissä että matalissa Karibian meren vesissä. 

Sopimus koskee näiden kahden maan välistä geologisen ja öljyteknologisen yhteistyön syventämistä mineraalien (ja öljyn) tutkimiseksi ja Kuuban saaren lähialueiden kartoittamiseksi uusien öljykenttien ja kaasukenttien löytämiseksi. 

https://www.maailma.net/uutiset/kiinan-aktiivisuus-lisaantyy-karibialla-ja-etela-amerikassa

Tässä täytyy todeta: ”vuoroin vieraissa” –sananlasku käy toteen.  Siinä missä Yhdysvallat liittolaisineen on pyrkinyt poliittisesti ja sotilaallisesti esittäytymään ja pesiytymään ”Kiinan etupihalle” Etelä-Kiinan merellä, tässä Kiina tekee temput, ja parkkeeraa suoraan Yhdysvaltain etupihalle, Kuuban saaristoon!

Tästä vielä puhutaan.

 

*

Samaan aikaan toisaalla

Venezuelassa oleva valtataistelu ja ulkoinen puuttuminen sen maan implosioitumiseen (luhistumiseen) on vähentänyt öljyn vientiä maasta, joka on ollut OPECin toiseksi suurin tuottaja.  Tämä sekava tilanne hämmentää monia. Toisaalta Maduron Venezuela on OPECin keskeisiä maita, ja siten Trumpin vastapoolin jäsen, ja Venäjän kainalosauvoilla hoiperteleva, mutta kaiken aikaa Yhdysvaltain paitsi poliittisen myös kasvavan sotilaallisen puuttumisen uhan alla elävä hylkiövaltio.

Lähtökohtaisesti Venezuelan öljyteollisuus – kaiken muun ohella – on ongelmissa korrupution ja kelvottoman hallinnon johdosta.  Yhdysvaltain pakotteet ovat rassanneet lisää maan tilannetta.  Lisäksi sähkökatkot ovat aiheuttaneet tuotantokatkoja ja sekavuutta.  Maan tärkein öljyn vientisatama Jose ja neljä  raakaöljyn jalostamoa seisovat

Varmana voidaan pitää sitä, että  öljyvaltiot ja niiden yhteisö ei tule sormi suussa seuraamaan, mikäli Trump päättää lähettää joukkoja Venezuelaan.  Öljyinen maa on tulenarka paikka räpsiä tupakinsytyttimellä..

Toinen merkittävä sekavuuden tilassa jo pitkään rimpuillut maa on Libya. Sen tuotannon vähennykset ovat jatkuneet jo pitkän ja lisääntyneet väkevöityneestä sisällissodasta johtuen.  Maailman on syytä muistaa, mistä ratkaisevasti johtui Gaddafin diktatuurissa eläneen mutta kuosinsa pitäneen Libyan ajautuminen kaaokseen ja valtiorakenteen täydelliseen murskaantumiseen.  Rauhan-Nobelistin olennaisella tavalla laukaisemiin ilmahyökkäyksiin, jossa useammat Lännen maat arvoyhteisönsä omaksuman imperialistisen perinteen menetelmiä noudattaen murskasivat maan.

Kolmas sekasorron syövereihin ajautunut merkittävä öljymaa, Nigeria, kärsii kiihtyneistä levottomuuksista ja asetoimista.

Kaikki nämä heijastuvat ja näkyvät Meksikonlahden öljyrintamalla.  Yhdysvallat hyötyy, muut kärsivät.

*

Öljyvaltiot ovat kohtalonyhteydessä keskenään.

Joillekin OPECin jäsenille, ja jopa venäläisille kohdistuu paineita lisätä vientiä. Aivan kuten Yhdysvaltain öljyjäteille luonnollisestikin.  Yhtistä näkemystä näiden kesken ei ole eikä tule. Kukin klaani katsoo asioita omista näkökulmistaan. 

Win-win –skenaario ei ole mahdollinen.

Monet analyytikot laskevat, että heinäkuun loppuun 2019 mennessä WTI:n hinta tulee olemaan 75 $/tynnyriltä ja Brent-laatu saapuu jo 85 taalan tasolle.

*

https://www.eia.gov/dnav/pet/hist/LeafHandler.ashx?n=PET&s=MCRFPP31&f=M

Haastaviin olosuhteisiin liittyy huomattavia riskejä, jotka ovat myös lauenneet.

https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon

https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon

*

]]>
5 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273448-yhdysvaltain-tempoilu-nostaa-raakaoljyn-hintaa-ja-auttaa-putinin-taloutta#comments Kiina Öljy OPEC Venäjä Yhdysvallat Thu, 04 Apr 2019 15:15:17 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273448-yhdysvaltain-tempoilu-nostaa-raakaoljyn-hintaa-ja-auttaa-putinin-taloutta