Venäjä http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132403/all Tue, 22 Aug 2017 17:59:14 +0300 fi Syyrian sota, elokuu 2017 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241710-syyrian-sota-elokuu-2017 <p><br />Syyrian hallituksen joukot jatkaneet menestyneesti taisteluita Isis:ksen joukkoja vastaan Raqqan ympäristössä. Syyrian armeijan joukotvat vapauttaneet suuria maa-alueita Isiksen hallusta Deir-Ezzorin maakunnan alueelta. Samalla SDF/Usa ei ole lähtenyt kilpajuoksuun Deir-Ezzorin öljyalueiden hallinnasta vaan on tyynyt seuraamaan sivusta Isiksen joukkojen ja Syyrian armeijan välistä taisteluita.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Syyrian hallinto tulee valloittamaan Deir-Ezzorin ja muut tärkeät alueet lähiviikkojen aikana Isis:kseltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Isis on lyöty Syyrian maaperältä, on Syyrian hallinnolla vielä edessä Idlibin maakunnan valtaaminen Al-Qaidalta sekä niitä läheltä olevilta joukoilta sekä Pohjois-Syyrian haltuunotto SDF:ltä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>T</strong>ilanne Syyriassa pysyy intensiivisenä ja sotiminen jatkuu näkyvissä olevan ajan.&nbsp; Syyrian armeija pystyy lyömään Isiksen lähiviikkojen aikana. Tämän jälkeen on muiden pienten kapinnallisenklaavien vuoro, Idlib sekä tämän jälkeen Pohjois-Syyrian haltuunotto kurdeilta ja SDF joukoilta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Syyrian hallituksen joukot jatkaneet menestyneesti taisteluita Isis:ksen joukkoja vastaan Raqqan ympäristössä. Syyrian armeijan joukotvat vapauttaneet suuria maa-alueita Isiksen hallusta Deir-Ezzorin maakunnan alueelta. Samalla SDF/Usa ei ole lähtenyt kilpajuoksuun Deir-Ezzorin öljyalueiden hallinnasta vaan on tyynyt seuraamaan sivusta Isiksen joukkojen ja Syyrian armeijan välistä taisteluita. 

 

Syyrian hallinto tulee valloittamaan Deir-Ezzorin ja muut tärkeät alueet lähiviikkojen aikana Isis:kseltä.

 

Kun Isis on lyöty Syyrian maaperältä, on Syyrian hallinnolla vielä edessä Idlibin maakunnan valtaaminen Al-Qaidalta sekä niitä läheltä olevilta joukoilta sekä Pohjois-Syyrian haltuunotto SDF:ltä.

 

Tilanne Syyriassa pysyy intensiivisenä ja sotiminen jatkuu näkyvissä olevan ajan.  Syyrian armeija pystyy lyömään Isiksen lähiviikkojen aikana. Tämän jälkeen on muiden pienten kapinnallisenklaavien vuoro, Idlib sekä tämän jälkeen Pohjois-Syyrian haltuunotto kurdeilta ja SDF joukoilta.

]]>
1 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241710-syyrian-sota-elokuu-2017#comments ISIS SDF Syyria Venäjä Tue, 22 Aug 2017 14:59:14 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241710-syyrian-sota-elokuu-2017
Kiina nousi suurimmaksi – mutta ei maailmanpoliisiksi! * http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241590-kiina-nousi-suurimmaksi-mutta-ei-maailmanpoliisiksi <p>Tunnetusti Kiina <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001859078.html"><u>ohitti</u></a> kansantaloudessa Yhdysvallat jo vuoden 2014 aikana - sen talous kasvoi suuremmaksi - ostovoimakorjattuna. Kiina tuli sotalaivoineen myös Itämerelle kesällä 2017 - harjoitellakseen Venäjän laivaston kanssa ja osallistuakseen Pietarin laivastoparaatiin - näin kaksi suurvaltaa pelaavat ainakin osin jo samaan maaliin ---&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt Helsingin Sanomat älykkäästi lainaa vanhaa tunnettua kreikkalaista aikalaiskirjoittajaa <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Thucydides"><strong><u>Thukydides</u></strong></a>&#39; tä, jossa kuvataan ateenalaisten ja spartalaisten sotaa, joka oli dramaattinen romahdus koko alueelle. Kyseessä oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Peloponnesolaissota_(Thukydides)"><strong><u>Peloponnesolaissota</u></strong></a>. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>Otsikko Helsingin Sanomista</em></p><p>&quot;Nykyajan suurin uhkakuva kumpuaa antiikin Kreikasta &ndash; Ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta?&quot;&nbsp;</p><p>~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005332433.html"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005332433.html</u></a> -&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ote HS tekstistä</em></p><p>&rdquo;Varsinaisena syynä, joka tosin on vain hyvin harvoin mainittu, on nähdäkseni ollut Ateenan suuruuden kasvu; se pelotti spartalaisia ja <em>pakotti heidät sotaan</em>.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><em>Kirjoitus tasan 10 vuoden takaa</em> ---</p><p>&quot; ... <strong>Maapallon maailmantehdas Kiina on imenyt investointeja kiihtyvästi yli 20 vuotta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kiina on työllistänyt yli 150 miljoonaa maaseudun miestä ja naista, tehden osasta heistä keskiluokkaisia kaupunkeihin. Kiina on myös kasvattanut uuden superrikkaiden luokan, jotka tekevät businesta yhdellä maailman suurimmista sisämarkkinoista. Molemmista ryhmistä on kasvanut myös sijoittajia - mutta pörssipeli on heille kuitenkin vielä tuntemattomampaa kuin vedonlyönti- ja muut uhkapelit, joihin kiinalaiset ovat hullaantuneita.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Läntinen maailma koki muinoin USA:sta 1930-luvulla alkaneen pörssi- ja talouslaman,&nbsp;</strong></p><p>&hellip; joka syöksi silloisen &quot;<em>vapaan maailman</em>&quot; jyrkänteelle vailla vertaa (tosin silloinen Kiina ei niistä värinöistä juuri hytkynyt - oli likimain suljettu systeemi). Suomi koki hyytelöteorian väristyksen - kuin perhosen siiven iskun aloittamana rajuilmana noin 1990 ja uudelleen pienoiskoossa 2000. Kaikissa kolmessa tapauksessa kyseessä oli liikkeelle lähtenyt sopuliefekti ilman tämän projisoitua ennustetta ja ennalta sijoitettua parametria pelkokertoimesta ( HS/2.s - Kolumni - <strong>Antti Blåfield</strong>/ 19.8).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihminen innostuu helpon kikkailurahan ilmaantuessa horisonttiin&nbsp;</strong></p><p>Tällöin alkaa kiire: <em>sijoita, osta, myy</em> - lisää ja lisää, horisontti karkaa. On alkanut peli, on oikeastaan alkanut ahneuden uhkapeli. Valtamerellä olemme huomanneet, että horisonttia emme saavuta ikinä. Kosmologiassa tunnemme ilmiön nimeltä tapahtumahorisontti. Musta aukko on kaiken kaivo tapahtumahorisontissa; sinne imeytyy materia ja energia - sinne imeytyy myös toive loputtomasta voitosta ja kasvusta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pörssimaailman tapahtumahorisontti on lama,&nbsp;</strong></p><p>&hellip; jolloin kaikki se tavoiteltava &quot;uppoaa&quot; tapahtumahorisontin taakse, ilman paluuta - olemme saaneet tällöin seuraksemme tappion, feedback &acute;in - takapotkun tytinästä, joka kohtasi mahdottomuutensa. Pelasimme pelin liian pitkälle, niukkuudesta ei riitä kaikille ja kaikki eivät voi olla rikkaita tai tulla rikkaiksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Joku häviää aina, ja yleensä se on tavallinen kansa&nbsp;</strong></p><p>Hamuaminen on kuin elämän peli, koetamme saada enemmän, helpommin ja mukavammin. Juuri nyt tämä hamuamisen peli koskee suurempaa määrää ihmisiä, markkinakuluttajia, kuin koskaan aiemmin. Olikin kaukonäköistä ottaa valtion budjettikäsittelyssä yksi kokonainen päivä yleisen taloustilanteen pohtimiseen!</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Kiinassa länsimallinen pörssipeli on uutta miltei kaikille&nbsp;</strong></p><p>Kiinalaiset ovat pelikansaa, ja ottavat sen tosissaan. On erittäin todennäköistä, että kokeileva ihminen &quot;uppoaa&quot; alatoopin eli tytinän pauloihin; kun rikkaus kasvaa, niin kaikki haluavat päästä siitä osalliseksi. Kiinassa tullee käymään samoin kuin meilläkin. Liika innostus tarttuu ja kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät mukaan. Summat kasvavat kasvamistaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aina jostain ilmaantuu se yhtälön kummallinen parametri, joka pysäyttää systeemin&nbsp;</strong></p><p>Pörssikurssit pysähtyvät nousustaan aina - loputonta kasvua ei ole olemassakaan. Lisämausteena tässä tämän päivän kasvupelissä on ympäri maailman ulottuva reaaliaikaisuus kuin myös globalisaatio, joka yhdistää pelon ja rahan kanavat. Pelko ja epävarmuus ovat tekijöitä, joita ei voi pukea yhtälöihin. Pelko on tarttuva tauti, jonka leviäminen on kaoottista ja myös eksponentiaalista. ... &quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Jatkuu linkin ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/08/mit-yhteist-on-prssikursseilla-ja.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/08/mit-yhteist-on-prssikursseilla-ja.html</u></a> - alta.</p><p>.</p><p><em>Täältä näemme erimaisesti miten Kiina kasvoi ja kasvaa - vuodesta 2007 - nykypäivään</em> ~ <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi tilastorivi - Kiinan valuuttavaranto vuoden lopussa, vuodesta 2007 - vuosittain:</p><p><strong>Valuuttavaranto</strong>, mrd. USD (jakson lopussa)</p><p>1 528</p><p>1 946</p><p>2 399</p><p>2 847</p><p>3 181</p><p>3 312</p><p>3 821</p><p><strong>3 843</strong></p><p>3 330</p><p><strong>3 011</strong></p><p>3 057 - viimeisin arvo 6/2017</p><p>...</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Teksti jatkuu myöhemmin osiolla II </strong>---</p><p><a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/55395/ketju/usa_lupa_tappaa_suvereeni_maailmanpoliisi?changed=1503243627"><u>*</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US T VU T BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/775791069297489/"><u>FB</u></a> BLOG 149313</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> China_US_20082017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 20082017</p><p>&nbsp;</p><p>611 - 4971</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>[ORIG 21082007]</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tunnetusti Kiina ohitti kansantaloudessa Yhdysvallat jo vuoden 2014 aikana - sen talous kasvoi suuremmaksi - ostovoimakorjattuna. Kiina tuli sotalaivoineen myös Itämerelle kesällä 2017 - harjoitellakseen Venäjän laivaston kanssa ja osallistuakseen Pietarin laivastoparaatiin - näin kaksi suurvaltaa pelaavat ainakin osin jo samaan maaliin --- 

 

Nyt Helsingin Sanomat älykkäästi lainaa vanhaa tunnettua kreikkalaista aikalaiskirjoittajaa Thukydides' tä, jossa kuvataan ateenalaisten ja spartalaisten sotaa, joka oli dramaattinen romahdus koko alueelle. Kyseessä oli Peloponnesolaissota.

 

Otsikko Helsingin Sanomista

"Nykyajan suurin uhkakuva kumpuaa antiikin Kreikasta – Ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta?" 

~ http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005332433.html

 

Ote HS tekstistä

”Varsinaisena syynä, joka tosin on vain hyvin harvoin mainittu, on nähdäkseni ollut Ateenan suuruuden kasvu; se pelotti spartalaisia ja pakotti heidät sotaan.”

 

...

Kirjoitus tasan 10 vuoden takaa ---

" ... Maapallon maailmantehdas Kiina on imenyt investointeja kiihtyvästi yli 20 vuotta

 

Kiina on työllistänyt yli 150 miljoonaa maaseudun miestä ja naista, tehden osasta heistä keskiluokkaisia kaupunkeihin. Kiina on myös kasvattanut uuden superrikkaiden luokan, jotka tekevät businesta yhdellä maailman suurimmista sisämarkkinoista. Molemmista ryhmistä on kasvanut myös sijoittajia - mutta pörssipeli on heille kuitenkin vielä tuntemattomampaa kuin vedonlyönti- ja muut uhkapelit, joihin kiinalaiset ovat hullaantuneita.

 

Läntinen maailma koki muinoin USA:sta 1930-luvulla alkaneen pörssi- ja talouslaman, 

… joka syöksi silloisen "vapaan maailman" jyrkänteelle vailla vertaa (tosin silloinen Kiina ei niistä värinöistä juuri hytkynyt - oli likimain suljettu systeemi). Suomi koki hyytelöteorian väristyksen - kuin perhosen siiven iskun aloittamana rajuilmana noin 1990 ja uudelleen pienoiskoossa 2000. Kaikissa kolmessa tapauksessa kyseessä oli liikkeelle lähtenyt sopuliefekti ilman tämän projisoitua ennustetta ja ennalta sijoitettua parametria pelkokertoimesta ( HS/2.s - Kolumni - Antti Blåfield/ 19.8).

 

Ihminen innostuu helpon kikkailurahan ilmaantuessa horisonttiin 

Tällöin alkaa kiire: sijoita, osta, myy - lisää ja lisää, horisontti karkaa. On alkanut peli, on oikeastaan alkanut ahneuden uhkapeli. Valtamerellä olemme huomanneet, että horisonttia emme saavuta ikinä. Kosmologiassa tunnemme ilmiön nimeltä tapahtumahorisontti. Musta aukko on kaiken kaivo tapahtumahorisontissa; sinne imeytyy materia ja energia - sinne imeytyy myös toive loputtomasta voitosta ja kasvusta.

 

Pörssimaailman tapahtumahorisontti on lama, 

… jolloin kaikki se tavoiteltava "uppoaa" tapahtumahorisontin taakse, ilman paluuta - olemme saaneet tällöin seuraksemme tappion, feedback ´in - takapotkun tytinästä, joka kohtasi mahdottomuutensa. Pelasimme pelin liian pitkälle, niukkuudesta ei riitä kaikille ja kaikki eivät voi olla rikkaita tai tulla rikkaiksi. 

 

Joku häviää aina, ja yleensä se on tavallinen kansa 

Hamuaminen on kuin elämän peli, koetamme saada enemmän, helpommin ja mukavammin. Juuri nyt tämä hamuamisen peli koskee suurempaa määrää ihmisiä, markkinakuluttajia, kuin koskaan aiemmin. Olikin kaukonäköistä ottaa valtion budjettikäsittelyssä yksi kokonainen päivä yleisen taloustilanteen pohtimiseen!

 

...

Kiinassa länsimallinen pörssipeli on uutta miltei kaikille 

Kiinalaiset ovat pelikansaa, ja ottavat sen tosissaan. On erittäin todennäköistä, että kokeileva ihminen "uppoaa" alatoopin eli tytinän pauloihin; kun rikkaus kasvaa, niin kaikki haluavat päästä siitä osalliseksi. Kiinassa tullee käymään samoin kuin meilläkin. Liika innostus tarttuu ja kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät mukaan. Summat kasvavat kasvamistaan.

 

Aina jostain ilmaantuu se yhtälön kummallinen parametri, joka pysäyttää systeemin 

Pörssikurssit pysähtyvät nousustaan aina - loputonta kasvua ei ole olemassakaan. Lisämausteena tässä tämän päivän kasvupelissä on ympäri maailman ulottuva reaaliaikaisuus kuin myös globalisaatio, joka yhdistää pelon ja rahan kanavat. Pelko ja epävarmuus ovat tekijöitä, joita ei voi pukea yhtälöihin. Pelko on tarttuva tauti, jonka leviäminen on kaoottista ja myös eksponentiaalista. ... "

 

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/08/mit-yhteist-on-prssikursseilla-ja.html - alta.

.

Täältä näemme erimaisesti miten Kiina kasvoi ja kasvaa - vuodesta 2007 - nykypäivään ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/ -

 

Yksi tilastorivi - Kiinan valuuttavaranto vuoden lopussa, vuodesta 2007 - vuosittain:

Valuuttavaranto, mrd. USD (jakson lopussa)

1 528

1 946

2 399

2 847

3 181

3 312

3 821

3 843

3 330

3 011

3 057 - viimeisin arvo 6/2017

...

 

Teksti jatkuu myöhemmin osiolla II ---

*

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US T VU T BL BL FB FB BLOG 149313

 

DOC China_US_20082017.doc – OpenOffice Writer

PVM 20082017

 

611 - 4971

 

 

[ORIG 21082007]

]]>
13 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241590-kiina-nousi-suurimmaksi-mutta-ei-maailmanpoliisiksi#comments Kiina ja Yhdysvallat Maailmantalous Suurvallat Venäjä Ydinasevallat Sun, 20 Aug 2017 17:54:51 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241590-kiina-nousi-suurimmaksi-mutta-ei-maailmanpoliisiksi
Mikä avaisi presidentti Halosen silmät Venäjästä? http://mattilepisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241377-mika-avaisi-presidentti-halosen-silmat-venajasta <p>Presidentti Halonen otti Eesti Päevalehden (14.8.2017) haastattelussa asiakseen rohkaista virolaisia luopumaan uhrimentaliteetista. Halosen mukaan Virolla ei ole myöskään syytä pelkoon Venäjän suhteen. Entisen tasavallan presidenttimme sinisilmäinen suhtautuminen Venäjään ei näytä muuttuneen viime vuosien tapahtumista huolimatta.</p><p>Viron johdonmukainen ja realistinen analyysi Venäjän kehityksestä on osoittautunut todeksi viimeistään Georgian ja Ukrainan sotien myötä. Venäjä jakaa Eurooppaa etupiireihin ja on valmis käyttämään sotilaallista voimaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Venäjä on valloittanut Ukrainalta Krimin ja siirrellyt Euroopan rajoja.</p><p>Venäjä ei ole Putinin johdolla matkalla demokratiaan vaan kohti entistä tiukempaa diktatuuria, jossa toisinajattelijat hiljennetään ja vähemmistöjä vainotaan.</p><p>Venäjä on puuttunut röyhkeästi ja häikäilemättömästi myös Viron sisäisiin asioihin. Kymmenen vuoden takaisen Venäjän masinoiman pronssisoturikiistan aikana Viro joutui kohteeksi laajamittaiselle kyberhyökkäykselle, joka sulki muun muassa pankkien tietoliikenneyhteydet ja valtion e-portaalit sekä valtakunnalliset uutissivustot.</p><p>Venäjä ei ole sittemmin tehnyt elettäkään suhteiden parantamiseksi Viron kanssa. Päinvastoin etelänaapuri on yhä jatkuvasti Venäjän hybridivaikuttamisyritysten kohteena. Venäläinen media esimerkiksi mustamaalaa järjestelmällisesti Viroa ja pyrkii siten horjuttamaan venäläisvähemmistön integroitumista virolaiseen yhteiskuntaan.</p><p>Viron kokemukset ja varoitukset Venäjästä ovat Suomessa usein kaikuneet kuuroille korville tai niihin on suhtauduttu YYA-aikakauden poliitikkojen suunnalta ylimielisesti naureskellen. Viime vuosina voimapolitiikka on tehnyt kuitenkin paluun Venäjän keinovalikoimaan, ja Itämeren turvallisuustilanteen heikentymiseen on herätty myös Suomessa.</p><p>Suomessa hellitään yhä ajatusta siitä, että meillä olisi erityistä Venäjä-osaamista. Valitettavasti tuo &rdquo;osaaminen&rdquo; on näyttäytynyt lähinnä vain naiiviina toiveajatteluna.</p><p>Virolaiset sen sijaan ovat ennustaneet Venäjän kehityksen Neuvostoliiton romahduksen jälkeen paremmin kuin suomalaiset. Näyttää siltä, että todellinen Venäjä-osaaminen löytyykin Virosta eikä Suomesta. Siitä huolimatta Halonen ja useat muut suomalaiset poliitikot eivät edelleenkään malta olla ohjeistamatta Viroa siitä, miten itänaapurin kanssa tulisi elää.</p><p>Halosen puheet virolaisten uhrimentaliteetista ja aikaisemmat heitot neuvostomiehityksen jälkeisestä posttraumaattisesta stressistä ovat epäreiluja jo kerran isänmaansa menettäneitä virolaisia kohtaan. Suomesta ei ole neuvojaksi Venäjä-suhteiden hoidossa niin kauan kuin oma suomettumisen ajan likapyykki on pesemättä ja emme itse uskalla puhua Venäjästä tosiasiat tunnustaen.</p> Presidentti Halonen otti Eesti Päevalehden (14.8.2017) haastattelussa asiakseen rohkaista virolaisia luopumaan uhrimentaliteetista. Halosen mukaan Virolla ei ole myöskään syytä pelkoon Venäjän suhteen. Entisen tasavallan presidenttimme sinisilmäinen suhtautuminen Venäjään ei näytä muuttuneen viime vuosien tapahtumista huolimatta.

Viron johdonmukainen ja realistinen analyysi Venäjän kehityksestä on osoittautunut todeksi viimeistään Georgian ja Ukrainan sotien myötä. Venäjä jakaa Eurooppaa etupiireihin ja on valmis käyttämään sotilaallista voimaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Venäjä on valloittanut Ukrainalta Krimin ja siirrellyt Euroopan rajoja.

Venäjä ei ole Putinin johdolla matkalla demokratiaan vaan kohti entistä tiukempaa diktatuuria, jossa toisinajattelijat hiljennetään ja vähemmistöjä vainotaan.

Venäjä on puuttunut röyhkeästi ja häikäilemättömästi myös Viron sisäisiin asioihin. Kymmenen vuoden takaisen Venäjän masinoiman pronssisoturikiistan aikana Viro joutui kohteeksi laajamittaiselle kyberhyökkäykselle, joka sulki muun muassa pankkien tietoliikenneyhteydet ja valtion e-portaalit sekä valtakunnalliset uutissivustot.

Venäjä ei ole sittemmin tehnyt elettäkään suhteiden parantamiseksi Viron kanssa. Päinvastoin etelänaapuri on yhä jatkuvasti Venäjän hybridivaikuttamisyritysten kohteena. Venäläinen media esimerkiksi mustamaalaa järjestelmällisesti Viroa ja pyrkii siten horjuttamaan venäläisvähemmistön integroitumista virolaiseen yhteiskuntaan.

Viron kokemukset ja varoitukset Venäjästä ovat Suomessa usein kaikuneet kuuroille korville tai niihin on suhtauduttu YYA-aikakauden poliitikkojen suunnalta ylimielisesti naureskellen. Viime vuosina voimapolitiikka on tehnyt kuitenkin paluun Venäjän keinovalikoimaan, ja Itämeren turvallisuustilanteen heikentymiseen on herätty myös Suomessa.

Suomessa hellitään yhä ajatusta siitä, että meillä olisi erityistä Venäjä-osaamista. Valitettavasti tuo ”osaaminen” on näyttäytynyt lähinnä vain naiiviina toiveajatteluna.

Virolaiset sen sijaan ovat ennustaneet Venäjän kehityksen Neuvostoliiton romahduksen jälkeen paremmin kuin suomalaiset. Näyttää siltä, että todellinen Venäjä-osaaminen löytyykin Virosta eikä Suomesta. Siitä huolimatta Halonen ja useat muut suomalaiset poliitikot eivät edelleenkään malta olla ohjeistamatta Viroa siitä, miten itänaapurin kanssa tulisi elää.

Halosen puheet virolaisten uhrimentaliteetista ja aikaisemmat heitot neuvostomiehityksen jälkeisestä posttraumaattisesta stressistä ovat epäreiluja jo kerran isänmaansa menettäneitä virolaisia kohtaan. Suomesta ei ole neuvojaksi Venäjä-suhteiden hoidossa niin kauan kuin oma suomettumisen ajan likapyykki on pesemättä ja emme itse uskalla puhua Venäjästä tosiasiat tunnustaen.

]]>
78 http://mattilepisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241377-mika-avaisi-presidentti-halosen-silmat-venajasta#comments Kotimaa Tarja Halonen Turpo Ulkopolitiikka Venäjä Viro Wed, 16 Aug 2017 10:47:53 +0000 Matti Lepistö http://mattilepisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241377-mika-avaisi-presidentti-halosen-silmat-venajasta
Onko Ukraina maailman kymmenes ydinasevaltio? Mutta kuka on se yhdestoista? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241365-onko-ukraina-maailman-kymmenes-ydinvaltio-mutta-kuka-on-se-yhdestoista <p><em>Onko Ukraina maailman kymmenes ydinasevaltio? Mutta kuka on se yhdestoista?</em></p><p>*</p><p>The Independent/Business Insider julkaisi viime viikolla tuoreimman listauksen siitä &rdquo;Missä maailman 14.995&rdquo; ydinasetta ovat.&nbsp;</p><p>Luettelo käsitti 9 ydinasevaltiota:</p><p><strong>Venäjä, US, Ranska, Kiina, UK, Pakistan, Intia, Israel ja P-Korea</strong>.</p><p>Lehti käytti lähteenään arvovaltaisia tahoja:</p><p>Bulletin of the Atomic Scientists; Federation of American Scientists; SIPRI; The Washington Post. &nbsp;</p><p><a href="https://www.independent.co.uk/news/world/14995-nukes-all-the-nations-armed-with-nuclear-weapons-and-how-many-they-have-a7884256.html"><u>https://www.independent.co.uk/news/world/14995-nukes-all-the-nations-armed-with-nuclear-weapons-and-how-many-they-have-a7884256.html</u></a></p><p>*</p><p><strong>Yksi puuttuu</strong></p><p>Mutta puuttuuko tuosta luettelosta yksi?</p><p>Mikä yksi?</p><p>Ukraina.</p><p>*</p><p><strong>&rdquo;Pohjois-Korean ihmeen&rdquo; tausta</strong></p><p>Kiivaaksi ja tasoltaan heikoksi käyneessä sanasodassa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain johdon välillä on vedelty vapain vedoin melkoinen uhkapilvi koko maailman turvallisuuden ylle.&nbsp; Kumpikaan keskushenkilö tässä sanasodassa, Kim Jong-un tai Trump, ei ole hiukkaakaan jättänyt sijaa epäilylle, että pieni roistovaltio vain bluffaisi.</p><p>Sanasodan ilmaan nostattaman atomipölyn seasta on kuitenkin kuulunut epäilevien Tuomaiden ääniä.&nbsp; Onko mahdollista, että P-Korea on tässä tahdissa ja esittämässään teknisessä muodossa voinut edetä ydinase-ohjelmassaan?&nbsp; Millä eväillä se olisi ollut mahdollista?</p><p>*</p><p><strong>Ukrainan trokaamaa tekniikkaa?</strong></p><p>&rdquo;<em>Pohjois-Korean heinäkuun onnistuneet ohjuskokeet ovat todennäköisesti pimeiltä markkinoilta ostettujen, ukrainalaisperäisten moottorien ansiota, paljasti </em><em><a href="https://www.nytimes.com/2017/08/14/world/asia/north-korea-missiles-ukraine-factory.html?smid=tw-nytimes&amp;smtyp=cur" target="_blank"><u>New York Times </u></a></em><em>tänään. Lehti oli päässyt tutustumaan salaiseksi leimattuun amerikkalaisasiantuntijoiden raporttiin</em>.&rdquo; &ndash; Lähde: Talouselämä, 14.8.2017.&nbsp; <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/pohjois-korean-ydinohjusten-moottorit-peraisin-ukrainasta-uskovat-amerikkalaistutkijat-6668993"><u>http://www.talouselama.fi/uutiset/pohjois-korean-ydinohjusten-moottorit-peraisin-ukrainasta-uskovat-amerikkalaistutkijat-6668993</u></a></p><p>&rdquo;<em>Asiantuntijat ovat tutkineet valokuvia, joissa diktatuurin johtaja <strong>Kim Jong-un </strong>tarkastaa ohjuksia, ja päätelleet niistä, että ohjusten uudet, voimakkaat moottorit muistuttavat kovasti Neuvostoliiton aikoinaan käyttämiä rakettimoottoreita. Nämä moottorit olivat New York Timesin mukaan niin voimakkaita, että ne saattoivat kuljettaa jopa kymmenen ydinkärkeä mantereelta toiselle. Moottoreita saatettiin valmistaa vain muutamassa neuvostotehtaassa. Amerikkalaislähteet kohdistavat epäilyksensä ukrainalaiseen <strong>Yuzhmashin tehtaaseen Dniprossa</strong>. Neuvostoaikana se tuotti maan suurimmat ja tappavimmat ohjukset. Myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se säilyi Venäjän tärkeänä asetuottajana siihen asti, kunnes Venäjä-mielinen presidentti <strong>Viktor Janukovytš </strong>erotettiin virastaan vuonna 2014. Nykyään tehdas on alikäytössä ja huonossa jamassa, kertoo <strong>New York Times</strong>. Asiantuntijat epäilevät Pohjois-Korean saaneen haltuunsa juuri Yuzhmashin moottoreita, todennäköisesti laittomia väyliä pitkin</em>.&rdquo;</p><p>Julki tulleet väitteet &ndash; jonka suuntaisia arveluja on eri tahoilla esitetty koko P-Korean ydinohjelman tapeetilla olon aikana &ndash; dumpattiin nopeaan tahtiin sekä P-Korean että Ukrainan &ndash; ja osasyytetyksi joutuneen Venäjän taholta.</p><p>*</p><p><strong><em>&rdquo;Saiko Pohjois-Korea ohjusmoottoreita ukrainalaistehtaasta Venäjän kautta? </em></strong></p><p><em>Itäukrainalainen Yuzhmashin tehdas kiistää toimittaneensa ohjusteknologiaa Pohjois-Koreaan. Nyt Ukrainan avaruusvirasto kuitenkin katsoo, että ohjusmoottoreita on saattanut päätyä Pohjois-Koreaan &ndash; Venäjän kautta.&rdquo;</em></p><p>YLE, 15.8.2017: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9778012"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9778012</u></a></p><p>KSML, 15.8.2017: <a href="http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ukrainan-avaruusvirasto-Pohjois-Korean-k%C3%A4ytt%C3%A4mi%C3%A4-rakettimoottoreita-valmistettiin-Ven%C3%A4j%C3%A4lle/1029067"><u>http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ukrainan-avaruusvirasto-Pohjois-Korean-k%C3%A4ytt%C3%A4mi%C3%A4-rakettimoottoreita-valmistettiin-Ven%C3%A4j%C3%A4lle/1029067</u></a></p><p>Venäläinen korkea toimija eilen vakuutti, ettei maa ole mitenkän osallinen asiassa.</p><p>*</p><p><strong>Horjuvuutta</strong></p><p>Hetki sitten Reuters uutisoi, että amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan p-koealainen know-how riittää pitkänkantaman ohjusmoottorien valmistukseen:</p><p>&rdquo;<em>Pohjois-Korea pystyy todennäköisesti tuottamaan itse moottoreita ohjuksiinsa, kertovat uutistoimisto Reutersin haastattelemat yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet.</em></p><p><em>&ndash;&thinsp;</em><em>Meill</em><em>ä</em><em> on tiedustelutietoa, joka antaa ymm</em><em>ä</em><em>rt</em><em>ää</em><em>, ettei Pohjois-Korea ole riippuvainen moottoreiden tuonnista, kertoi yksi lähteistä.</em></p><p><em>&ndash;&thinsp;</em><em>Sen sijaan arvioimme, ett</em><em>ä</em><em> heill</em><em>ä</em><em> on kyky tuottaa moottoreita itse.</em></p><p><em>Reutersin lähteet eivät kertoneet yksityiskohtia siitä, mihin arvio perustuu.&rdquo; </em></p><p>Reuters/Savon Sanomat, 16.8.2017: <a href="http://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Reuters-Pohjois-Korean-uskotaan-pystyv%C3%A4n-tekem%C3%A4%C3%A4n-itse-moottorit-ohjuksiinsa/1029195"><u>http://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Reuters-Pohjois-Korean-uskotaan-pystyv%C3%A4n-tekem%C3%A4%C3%A4n-itse-moottorit-ohjuksiinsa/1029195</u></a></p><p>*</p><p><strong>Entä itse ydinase-osaaminen?</strong></p><p>Amerikkalaiset kaverini ovat kiven kovaan jo pitkään väittäneet, että Pohjois-Korea on edennyt ydinaseohjelmassaan ulkomaalaisavusteisesti.&nbsp;</p><p>Tiettyjä aihe-epäilyjä on esitetty sekä Kiinan että Venäjän suuntaan, niiden on katsottu jos ei nyt tukeneen, niin ainakin eräänlaisen olosuhdeliittouman puitteissa sietäneen ja myöntyneen Kimin operaatioille, ryhtymättä kumppanuustoimiin kansainvälisiä sopimuksia rikkovan toiminnan suhteen.</p><p>Venäjällä on nähty yleisen strategiansa puitteissa olleen lusikkansa sopassa vähintäinkin passiivisen myötäilijän roolissa, sille on hyvin passannut että rehentelevä Kim ärsyttää Yhdysvaltoja ja luo epävarmuutta maailmaan.&nbsp; Mutta onko Venäjällä joko valtiollisella tasolla tai sen tunnetulla varjovaltio-sektorilla ollut näppinsä pelissä, on tähän asti ollut vähemmän pohdinnan kohteena.</p><p>Nyt kun Yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa on annettu tapahtua tällainen ilmeinen tarkoituksenmukaisuusvuoto, jonka kohteena on sinänsä palapelin kannalta olennaisen elementin, pitkän kantaman ohjusten moottorien tuotanto ja haltuunsaanti, voisi ennakoida että seuraavassa vaiheessa fokukseen joutuu itse ydinasekehittely ja ydinaseen (ballistisen ydinohjuskärjen) kehittelyn vaiheet.</p><p>Miten todellakin on mahdollista, että P-Korea on tässä ajassa pystynyt loihtimaan ballistisen ohjuskärjen ja sen &rdquo;kotiintoimitukseen&rdquo; tarvittavan ydinohjuksen ajolaitejärjestelmän?</p><p>*</p><p><strong>Kiinan dilemma</strong></p><p>Kiinaan kohdistuvat kysymykset painottuvat jossain määrin toisin. Suoraan ei ole esitetty, että kiinalaiset olisivat ohjanneet kehityshanketta, mutta epäilemättä hekin ovat &ndash; paitsi tiedustelun ja muun salatun yhteistyön puitteissa tarkastikin selvillä pohjoisen pikkunaapurinsa puuhista, mutta juurikaan ei uskota että Kiinalla olisi motiivia paneutua syvemmin hankekokonaisuuteen.&nbsp; Paitsi sikäli, että jos ja kun sillä on ollut tietoa muista toimijoista naapurissa, kilpavarustelun yleinen logiikka on pakottanut sen &rdquo;olemaan läsnä&rdquo;.</p><p>Näitä salaisia konspiraatioita ja yhteiskuviota voisi Ilkka Remes kuvata kenties parhaiten.&nbsp;</p><p>Lyhyesti hahmoteltuna normilogiikalla ei ole niiden kanssa mitään tekoa, eikä kansainvälisellä lailla ja yleisellä maailmanpolitiikan moraalilla, jos sellaista yleensäkään on.</p><p>Voimapolitiikassa jokainen valtio ajaa omaa agendaansa, ja joskus se vain joutuu toteamaan, että ikävä juttu, mutta menetämme enemmän maitoilemalla, kuin kiertämällä reippaasti kirnua.</p><p>*</p><p><strong>Ukrainan pöllityt paukut</strong></p><p>Yhdysvaltalainen skenario on melko tunnettu sinänsä:</p><p>Neuvostoliiton hajoamisprosessin aikana, se kesti vuosia, Ukrainassa nimenomaisesti, ja parhaiten todistetusti, käytiin kylmää peliä.&nbsp;</p><p>Ydinasevarastojen kirjanpito ei alkujaankaan täysin täsmännyt, ja pelin jatkuessa kähmintä vain paheni. Kansainväliset valvojat ja selkärankaiset viranomaiset eivät pysyneet juoksussa mukana. &nbsp;Mahdoton tehtävä.</p><p>Maailman suurimpiin &ndash; niin tuhovoimaltaan kuin lopulta hinnaltaankin &ndash; kuuluvaa asekauppaa on puljattu isojen pelaajien voimin.&nbsp;</p><p>Nyt kysytään; &nbsp;onko ja mitä kautta pikkuvaltio Pohjois-Korea päässyt &rdquo;osingoille&rdquo; noista toimista?</p><p>Independentin julkaiseman tuoreen listan mukaan Venäjällä on aktiivikäytössä, varastoituna ja &rdquo;eläkkeellä&rdquo; 7.000 ydinasetta.&nbsp; Mikä kaunis pyöreä luku.</p><p>Mutta siinä, missä Venäjän valtion budjetissakin on tunnettuja epävirallisia osioita, varjobudjetin tai varjotalouden lohkoja, samalla tavalla &ndash; epäilemättä &ndash; on myös niinkin keskeisessä kirjanpidossa, kuin ydinkärkien varasto- ja inventaariluettelossa &rdquo;ilmaa&rdquo;.&nbsp; Me emme tiedä, missä ja keiden hallussa, listan kääntöpuolelle sijoittuvat kärjet ja &rdquo;maatuskat&rdquo; ovat, mutta mehän voimme arvailla.</p><p>Aina joku myy ja toimittaa, kun vain dollarit ovat kurantteja.<br />*</p><p><strong>Trumpin ja Kimin</strong> sanasodassa näyttäisi nyt olevan pieni hengähdystauko.</p><p>Mutta <strong>Pohjois-Korean ydinaseohjelman yksityiskohdissa</strong> riittää paljon selviteltävää.&nbsp;</p><p><em>Piru asuu yksityiskohdissa!</em></p><p>*</p><p>Niin ja Ukraina. Olemmeko liikaa jumittuneet ajatukseen ja kokemukseen, että maailman <strong>ydinaseita omistavat aina valtiot.</strong>&nbsp;</p><p>Privatisaatio, yksityisomistus ja yksityisyritteliäisyys on ajan sana.&nbsp; Niin yhä useammalla alalla.&nbsp;</p><p>Kauppamies ei tunnista globaalissa maailmassa valtioiden rajoja, eikä tunnusta niitä.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko Ukraina maailman kymmenes ydinasevaltio? Mutta kuka on se yhdestoista?

*

The Independent/Business Insider julkaisi viime viikolla tuoreimman listauksen siitä ”Missä maailman 14.995” ydinasetta ovat. 

Luettelo käsitti 9 ydinasevaltiota:

Venäjä, US, Ranska, Kiina, UK, Pakistan, Intia, Israel ja P-Korea.

Lehti käytti lähteenään arvovaltaisia tahoja:

Bulletin of the Atomic Scientists; Federation of American Scientists; SIPRI; The Washington Post.  

https://www.independent.co.uk/news/world/14995-nukes-all-the-nations-armed-with-nuclear-weapons-and-how-many-they-have-a7884256.html

*

Yksi puuttuu

Mutta puuttuuko tuosta luettelosta yksi?

Mikä yksi?

Ukraina.

*

”Pohjois-Korean ihmeen” tausta

Kiivaaksi ja tasoltaan heikoksi käyneessä sanasodassa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain johdon välillä on vedelty vapain vedoin melkoinen uhkapilvi koko maailman turvallisuuden ylle.  Kumpikaan keskushenkilö tässä sanasodassa, Kim Jong-un tai Trump, ei ole hiukkaakaan jättänyt sijaa epäilylle, että pieni roistovaltio vain bluffaisi.

Sanasodan ilmaan nostattaman atomipölyn seasta on kuitenkin kuulunut epäilevien Tuomaiden ääniä.  Onko mahdollista, että P-Korea on tässä tahdissa ja esittämässään teknisessä muodossa voinut edetä ydinase-ohjelmassaan?  Millä eväillä se olisi ollut mahdollista?

*

Ukrainan trokaamaa tekniikkaa?

Pohjois-Korean heinäkuun onnistuneet ohjuskokeet ovat todennäköisesti pimeiltä markkinoilta ostettujen, ukrainalaisperäisten moottorien ansiota, paljasti New York Times tänään. Lehti oli päässyt tutustumaan salaiseksi leimattuun amerikkalaisasiantuntijoiden raporttiin.” – Lähde: Talouselämä, 14.8.2017.  http://www.talouselama.fi/uutiset/pohjois-korean-ydinohjusten-moottorit-peraisin-ukrainasta-uskovat-amerikkalaistutkijat-6668993

Asiantuntijat ovat tutkineet valokuvia, joissa diktatuurin johtaja Kim Jong-un tarkastaa ohjuksia, ja päätelleet niistä, että ohjusten uudet, voimakkaat moottorit muistuttavat kovasti Neuvostoliiton aikoinaan käyttämiä rakettimoottoreita. Nämä moottorit olivat New York Timesin mukaan niin voimakkaita, että ne saattoivat kuljettaa jopa kymmenen ydinkärkeä mantereelta toiselle. Moottoreita saatettiin valmistaa vain muutamassa neuvostotehtaassa. Amerikkalaislähteet kohdistavat epäilyksensä ukrainalaiseen Yuzhmashin tehtaaseen Dniprossa. Neuvostoaikana se tuotti maan suurimmat ja tappavimmat ohjukset. Myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se säilyi Venäjän tärkeänä asetuottajana siihen asti, kunnes Venäjä-mielinen presidentti Viktor Janukovytš erotettiin virastaan vuonna 2014. Nykyään tehdas on alikäytössä ja huonossa jamassa, kertoo New York Times. Asiantuntijat epäilevät Pohjois-Korean saaneen haltuunsa juuri Yuzhmashin moottoreita, todennäköisesti laittomia väyliä pitkin.”

Julki tulleet väitteet – jonka suuntaisia arveluja on eri tahoilla esitetty koko P-Korean ydinohjelman tapeetilla olon aikana – dumpattiin nopeaan tahtiin sekä P-Korean että Ukrainan – ja osasyytetyksi joutuneen Venäjän taholta.

*

”Saiko Pohjois-Korea ohjusmoottoreita ukrainalaistehtaasta Venäjän kautta?

Itäukrainalainen Yuzhmashin tehdas kiistää toimittaneensa ohjusteknologiaa Pohjois-Koreaan. Nyt Ukrainan avaruusvirasto kuitenkin katsoo, että ohjusmoottoreita on saattanut päätyä Pohjois-Koreaan – Venäjän kautta.”

YLE, 15.8.2017: https://yle.fi/uutiset/3-9778012

KSML, 15.8.2017: http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ukrainan-avaruusvirasto-Pohjois-Korean-k%C3%A4ytt%C3%A4mi%C3%A4-rakettimoottoreita-valmistettiin-Ven%C3%A4j%C3%A4lle/1029067

Venäläinen korkea toimija eilen vakuutti, ettei maa ole mitenkän osallinen asiassa.

*

Horjuvuutta

Hetki sitten Reuters uutisoi, että amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan p-koealainen know-how riittää pitkänkantaman ohjusmoottorien valmistukseen:

Pohjois-Korea pystyy todennäköisesti tuottamaan itse moottoreita ohjuksiinsa, kertovat uutistoimisto Reutersin haastattelemat yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet.

– Meillä on tiedustelutietoa, joka antaa ymmärtää, ettei Pohjois-Korea ole riippuvainen moottoreiden tuonnista, kertoi yksi lähteistä.

– Sen sijaan arvioimme, että heillä on kyky tuottaa moottoreita itse.

Reutersin lähteet eivät kertoneet yksityiskohtia siitä, mihin arvio perustuu.”

Reuters/Savon Sanomat, 16.8.2017: http://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Reuters-Pohjois-Korean-uskotaan-pystyv%C3%A4n-tekem%C3%A4%C3%A4n-itse-moottorit-ohjuksiinsa/1029195

*

Entä itse ydinase-osaaminen?

Amerikkalaiset kaverini ovat kiven kovaan jo pitkään väittäneet, että Pohjois-Korea on edennyt ydinaseohjelmassaan ulkomaalaisavusteisesti. 

Tiettyjä aihe-epäilyjä on esitetty sekä Kiinan että Venäjän suuntaan, niiden on katsottu jos ei nyt tukeneen, niin ainakin eräänlaisen olosuhdeliittouman puitteissa sietäneen ja myöntyneen Kimin operaatioille, ryhtymättä kumppanuustoimiin kansainvälisiä sopimuksia rikkovan toiminnan suhteen.

Venäjällä on nähty yleisen strategiansa puitteissa olleen lusikkansa sopassa vähintäinkin passiivisen myötäilijän roolissa, sille on hyvin passannut että rehentelevä Kim ärsyttää Yhdysvaltoja ja luo epävarmuutta maailmaan.  Mutta onko Venäjällä joko valtiollisella tasolla tai sen tunnetulla varjovaltio-sektorilla ollut näppinsä pelissä, on tähän asti ollut vähemmän pohdinnan kohteena.

Nyt kun Yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa on annettu tapahtua tällainen ilmeinen tarkoituksenmukaisuusvuoto, jonka kohteena on sinänsä palapelin kannalta olennaisen elementin, pitkän kantaman ohjusten moottorien tuotanto ja haltuunsaanti, voisi ennakoida että seuraavassa vaiheessa fokukseen joutuu itse ydinasekehittely ja ydinaseen (ballistisen ydinohjuskärjen) kehittelyn vaiheet.

Miten todellakin on mahdollista, että P-Korea on tässä ajassa pystynyt loihtimaan ballistisen ohjuskärjen ja sen ”kotiintoimitukseen” tarvittavan ydinohjuksen ajolaitejärjestelmän?

*

Kiinan dilemma

Kiinaan kohdistuvat kysymykset painottuvat jossain määrin toisin. Suoraan ei ole esitetty, että kiinalaiset olisivat ohjanneet kehityshanketta, mutta epäilemättä hekin ovat – paitsi tiedustelun ja muun salatun yhteistyön puitteissa tarkastikin selvillä pohjoisen pikkunaapurinsa puuhista, mutta juurikaan ei uskota että Kiinalla olisi motiivia paneutua syvemmin hankekokonaisuuteen.  Paitsi sikäli, että jos ja kun sillä on ollut tietoa muista toimijoista naapurissa, kilpavarustelun yleinen logiikka on pakottanut sen ”olemaan läsnä”.

Näitä salaisia konspiraatioita ja yhteiskuviota voisi Ilkka Remes kuvata kenties parhaiten. 

Lyhyesti hahmoteltuna normilogiikalla ei ole niiden kanssa mitään tekoa, eikä kansainvälisellä lailla ja yleisellä maailmanpolitiikan moraalilla, jos sellaista yleensäkään on.

Voimapolitiikassa jokainen valtio ajaa omaa agendaansa, ja joskus se vain joutuu toteamaan, että ikävä juttu, mutta menetämme enemmän maitoilemalla, kuin kiertämällä reippaasti kirnua.

*

Ukrainan pöllityt paukut

Yhdysvaltalainen skenario on melko tunnettu sinänsä:

Neuvostoliiton hajoamisprosessin aikana, se kesti vuosia, Ukrainassa nimenomaisesti, ja parhaiten todistetusti, käytiin kylmää peliä. 

Ydinasevarastojen kirjanpito ei alkujaankaan täysin täsmännyt, ja pelin jatkuessa kähmintä vain paheni. Kansainväliset valvojat ja selkärankaiset viranomaiset eivät pysyneet juoksussa mukana.  Mahdoton tehtävä.

Maailman suurimpiin – niin tuhovoimaltaan kuin lopulta hinnaltaankin – kuuluvaa asekauppaa on puljattu isojen pelaajien voimin. 

Nyt kysytään;  onko ja mitä kautta pikkuvaltio Pohjois-Korea päässyt ”osingoille” noista toimista?

Independentin julkaiseman tuoreen listan mukaan Venäjällä on aktiivikäytössä, varastoituna ja ”eläkkeellä” 7.000 ydinasetta.  Mikä kaunis pyöreä luku.

Mutta siinä, missä Venäjän valtion budjetissakin on tunnettuja epävirallisia osioita, varjobudjetin tai varjotalouden lohkoja, samalla tavalla – epäilemättä – on myös niinkin keskeisessä kirjanpidossa, kuin ydinkärkien varasto- ja inventaariluettelossa ”ilmaa”.  Me emme tiedä, missä ja keiden hallussa, listan kääntöpuolelle sijoittuvat kärjet ja ”maatuskat” ovat, mutta mehän voimme arvailla.

Aina joku myy ja toimittaa, kun vain dollarit ovat kurantteja.
*

Trumpin ja Kimin sanasodassa näyttäisi nyt olevan pieni hengähdystauko.

Mutta Pohjois-Korean ydinaseohjelman yksityiskohdissa riittää paljon selviteltävää. 

Piru asuu yksityiskohdissa!

*

Niin ja Ukraina. Olemmeko liikaa jumittuneet ajatukseen ja kokemukseen, että maailman ydinaseita omistavat aina valtiot. 

Privatisaatio, yksityisomistus ja yksityisyritteliäisyys on ajan sana.  Niin yhä useammalla alalla. 

Kauppamies ei tunnista globaalissa maailmassa valtioiden rajoja, eikä tunnusta niitä.

*

]]>
9 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241365-onko-ukraina-maailman-kymmenes-ydinvaltio-mutta-kuka-on-se-yhdestoista#comments Kim Jong-un Trump Ukraina Venäjä Wed, 16 Aug 2017 08:13:51 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241365-onko-ukraina-maailman-kymmenes-ydinvaltio-mutta-kuka-on-se-yhdestoista
Amerikan presidentti on pragmatisti http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241283-amerikan-presidentti-on-pragmatisti <p>Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentinvirkaan, vihervasemmistolainen media kaivoi kaapeistaan kauheimman aseen, jonka se tietää: Venäjän uhan.</p><p>Poliittinen vihervasemmisto on itse ollut kallellaan Venäjän suuntaan osana vanhaa Neuvostoliittoon kohdistuvaa rakkauttaan. Mutta nyt punavihreä media väitti, että Donald Trump on oikeastaan Venäjän asialla, Venäjän myötäilijä, Venäjän yhteistoimintamies ja agentti.</p><p>Väite oli sikäli epäuskottava, että Yhdysvalloissa on venäläismielisyyteen vetoamista aina pidetty argumenteista huonoimpana, ja venäläisille on naureskeltu pitäen heitä vodkaa naukkailevina juoppoina. Maineen mustamaalaamiseen Venäjä-sympatioihin viittaaminen ehkä sopi, mutta tosiasiassa typerinkään kampanjatoimisto ei antautuisi pelaamaan Venäjä-myönteisyydellä. Niinpä myös Trumpin Venäjä-mielisyydestä vihjaileminen jäi tehottomaksi.</p><p>Media on joutunut sittemmin tunnustamaan Trumpin Venäjä-mielisyydestä uhoamisen perättömäksi. The Economist, The New York Times ja The Wall Street Journal <a href="http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005315116.html">kirjoittivat</a> hetki sitten, että Yhdysvallat saattaa alkaa tarjota Ukrainalle aseita Venäjän torjumiseksi. Demokraattien Barack Obamasta ei siihen ollut.</p><p>Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence puolestaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9749217">ilmoitti</a> vieraillessaan Virossa, että &rdquo;<em>tuon teille yksinkertaisen viestin presidentti Donald Trumpilta. Olemme kanssanne. Seisomme Viron, Latvian ja Liettuan kansojen ja kansakuntien rinnalla nyt ja ikuisesti.</em>&rdquo;</p><p>Selvemmin asiaa tuskin voisi sanoa. Viesti on tärkeä myös Suomelle. Se osoittaa, että Yhdysvallat ei ole siirtämässä huomiotaan pois Pohjois-Euroopasta vaan vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan myös pohjoismaiden suunnalla.</p><p>Väitteet Donald Trumpin Venäjä-myönteisyydestä ovat olleet pelkkää palturia. Edes median käyttämät politiikan asiantuntijat eivät ole suostuneet myöntämään, että Trumpin Venäjä-politiikassa on ollut kyse taitavasta poliittisesta pelistä. Yhdysvaltain uusi hallinto on tarjonnut Venäjälle kädenojennusta hyvän tahdon eleenä, ja Venäjän jättäessä perääntymismahdollisuutensa käyttämättä on vastuu jatkotoimista tällä tavoin siirretty Venäjälle.</p><p>Mediassa ja niin sanotuilla asiantuntijatahoilla ei ole suostuttu ymmärtämään, että Yhdysvaltain vetämä ulkopolitiikka ei ole periaatteellista vaan pragmaattista. Se ei nojaa filosofisiin finesseihin tasa-arvosta, liberalismista tai veljeydestä, kuten asia on esimerkiksi Ranskan kohdalla. Sen sijaan Yhdysvallat on maailmansotien ajoista asti vedonnut siihen, mikä on käytännöllistä ja toimii.</p><p>Niinpä Yhdysvaltain ulkopolitiikka ei ole ollut retorista eikä periaatteellista. Sen sijaan se on nojannut valtaan ja voimaan. Perimmältään tämä juontaa juurensa mahtivaltion olemuksesta.</p><p>Ranskalainen filosofi Jean Baudrillard kirjoitti kuuluisassa Amerikka-esseessään, että Yhdysvalloissa myös kaikki filosofia, tai olennaisin osa siitä, on muuttunut vain toiminnalliseksi ja aineelliseksi. Siitä saa voimansa amerikkalaisen pragmatismin perinne, johon kuuluvat muiden muassa James, Dewey, Peirce ja Mead.</p><p>Kirjoitin itse eräässä <a href="http://www.adlibris.com/fi/kirja/filosofia-rajahti-tulevaisuus-palaa-9789523185425">teoksessani</a>, että samasta syystä Yhdysvaltain olemukseen sopii parhaiten republikaaninen presidentti:</p><p>&rdquo;Mahtivaltion olemukseen sisältyy erottamattomana osana voimankäyttö &ndash; ja niin kuin jo Nietzsche lausui, vasta voiman ylivertaisuus on osoitus voimasta. Lievennelty aggressio ei ole voiman eikä vallan ilmaus. Hillitty voimankäyttö sisältää ristiriitaisen intention. Kun demokraatti on presidenttinä, Yhdysvallat on heikko eikä oikeudenmukaisuus maailmassa toteudu. Maailmassa voi olla vain yksi poliisi, ja jos tuo poliisi puuttuu, maailma ajautuu entistäkin pahempaan sekasortoon. Niinpä mahtivaltion olemukseen sisältyy se, että mahdin on toteuduttava täydellisenä ja pidäkkeettömänä. Yhdysvallat on siis valtio, jonka mahtavaan olemukseen republikaaninen presidentti ja hallitus mainiosti sopivat &ndash; aivan niin kuin sananlaskunkin mukaan huonoa on moniherraisuus, yks herrana olkoon!&rdquo;</p><p>Yhdysvalloissa on tiedostettu tämä, ja siksi valtio pitää kovat piipussa. Mikä sitten erottaa Yhdysvaltoja ja Venäjää tässä suhteessa? Usein sanotaan, että Venäjällä on oikeus miehittää Krimiä, koska Yhdysvallat auttoi Irakia vapautumaan Saddamin hirmuhallinnosta.</p><p>Ero valtioiden välillä on moraalinen. On vastattava myös kysymykseen, <em>mitä Yhdysvallat ja Venäjä oikeastaan edustavat?</em> Mitä ne tarjoavat vallasta syöksemiensä hallitusten tilalle?</p><p>Yhdysvallat on aina tarjonnut tilalle valistusihanteita, demokratiaa, liberalismia ja vapaata markkinataloutta. Venäjä on tarjonnut juonittelua, keinottelua ja taantumusta sekä hämärää bysanttilais-kryptistä byrokratiaa. Siksi Yhdysvaltain toiminnalla on oikeutus mutta Venäjän toimilla ei ole.</p><p>Huvittavaa on, että yhdessäkään Euroopan maassa neuvostojoukkojen miehitystä <em>ei koettu vapauttavana </em>toisen maailmansodan jälkeen, mutta Yhdysvaltojen läsnäolon ymmärrettiin takaavan vapauden ja demokratian Euroopassa.</p><p>Yhdysvaltojen ja Donald Trumpin toimintaa voidaan ymmärtää tämän pragmaattisen perinteen jatkona. Siksi ei pidä myöskään ihmetellä, miksi Amerikan presidentti aika ajoin rymistelee kuin lehdistöprofessori Pertti Hemánuksen romaanissaan kuvailema reipas täti Rebekka Ramstedt porsliinikaupassa.</p><p>Jos asiat eivät suju, Donald Trump antaa kenkää. Juuri näin toimii todellinen pääjohtaja jokaisessa menestyvässä firmassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentinvirkaan, vihervasemmistolainen media kaivoi kaapeistaan kauheimman aseen, jonka se tietää: Venäjän uhan.

Poliittinen vihervasemmisto on itse ollut kallellaan Venäjän suuntaan osana vanhaa Neuvostoliittoon kohdistuvaa rakkauttaan. Mutta nyt punavihreä media väitti, että Donald Trump on oikeastaan Venäjän asialla, Venäjän myötäilijä, Venäjän yhteistoimintamies ja agentti.

Väite oli sikäli epäuskottava, että Yhdysvalloissa on venäläismielisyyteen vetoamista aina pidetty argumenteista huonoimpana, ja venäläisille on naureskeltu pitäen heitä vodkaa naukkailevina juoppoina. Maineen mustamaalaamiseen Venäjä-sympatioihin viittaaminen ehkä sopi, mutta tosiasiassa typerinkään kampanjatoimisto ei antautuisi pelaamaan Venäjä-myönteisyydellä. Niinpä myös Trumpin Venäjä-mielisyydestä vihjaileminen jäi tehottomaksi.

Media on joutunut sittemmin tunnustamaan Trumpin Venäjä-mielisyydestä uhoamisen perättömäksi. The Economist, The New York Times ja The Wall Street Journal kirjoittivat hetki sitten, että Yhdysvallat saattaa alkaa tarjota Ukrainalle aseita Venäjän torjumiseksi. Demokraattien Barack Obamasta ei siihen ollut.

Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence puolestaan ilmoitti vieraillessaan Virossa, että ”tuon teille yksinkertaisen viestin presidentti Donald Trumpilta. Olemme kanssanne. Seisomme Viron, Latvian ja Liettuan kansojen ja kansakuntien rinnalla nyt ja ikuisesti.

Selvemmin asiaa tuskin voisi sanoa. Viesti on tärkeä myös Suomelle. Se osoittaa, että Yhdysvallat ei ole siirtämässä huomiotaan pois Pohjois-Euroopasta vaan vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan myös pohjoismaiden suunnalla.

Väitteet Donald Trumpin Venäjä-myönteisyydestä ovat olleet pelkkää palturia. Edes median käyttämät politiikan asiantuntijat eivät ole suostuneet myöntämään, että Trumpin Venäjä-politiikassa on ollut kyse taitavasta poliittisesta pelistä. Yhdysvaltain uusi hallinto on tarjonnut Venäjälle kädenojennusta hyvän tahdon eleenä, ja Venäjän jättäessä perääntymismahdollisuutensa käyttämättä on vastuu jatkotoimista tällä tavoin siirretty Venäjälle.

Mediassa ja niin sanotuilla asiantuntijatahoilla ei ole suostuttu ymmärtämään, että Yhdysvaltain vetämä ulkopolitiikka ei ole periaatteellista vaan pragmaattista. Se ei nojaa filosofisiin finesseihin tasa-arvosta, liberalismista tai veljeydestä, kuten asia on esimerkiksi Ranskan kohdalla. Sen sijaan Yhdysvallat on maailmansotien ajoista asti vedonnut siihen, mikä on käytännöllistä ja toimii.

Niinpä Yhdysvaltain ulkopolitiikka ei ole ollut retorista eikä periaatteellista. Sen sijaan se on nojannut valtaan ja voimaan. Perimmältään tämä juontaa juurensa mahtivaltion olemuksesta.

Ranskalainen filosofi Jean Baudrillard kirjoitti kuuluisassa Amerikka-esseessään, että Yhdysvalloissa myös kaikki filosofia, tai olennaisin osa siitä, on muuttunut vain toiminnalliseksi ja aineelliseksi. Siitä saa voimansa amerikkalaisen pragmatismin perinne, johon kuuluvat muiden muassa James, Dewey, Peirce ja Mead.

Kirjoitin itse eräässä teoksessani, että samasta syystä Yhdysvaltain olemukseen sopii parhaiten republikaaninen presidentti:

”Mahtivaltion olemukseen sisältyy erottamattomana osana voimankäyttö – ja niin kuin jo Nietzsche lausui, vasta voiman ylivertaisuus on osoitus voimasta. Lievennelty aggressio ei ole voiman eikä vallan ilmaus. Hillitty voimankäyttö sisältää ristiriitaisen intention. Kun demokraatti on presidenttinä, Yhdysvallat on heikko eikä oikeudenmukaisuus maailmassa toteudu. Maailmassa voi olla vain yksi poliisi, ja jos tuo poliisi puuttuu, maailma ajautuu entistäkin pahempaan sekasortoon. Niinpä mahtivaltion olemukseen sisältyy se, että mahdin on toteuduttava täydellisenä ja pidäkkeettömänä. Yhdysvallat on siis valtio, jonka mahtavaan olemukseen republikaaninen presidentti ja hallitus mainiosti sopivat – aivan niin kuin sananlaskunkin mukaan huonoa on moniherraisuus, yks herrana olkoon!”

Yhdysvalloissa on tiedostettu tämä, ja siksi valtio pitää kovat piipussa. Mikä sitten erottaa Yhdysvaltoja ja Venäjää tässä suhteessa? Usein sanotaan, että Venäjällä on oikeus miehittää Krimiä, koska Yhdysvallat auttoi Irakia vapautumaan Saddamin hirmuhallinnosta.

Ero valtioiden välillä on moraalinen. On vastattava myös kysymykseen, mitä Yhdysvallat ja Venäjä oikeastaan edustavat? Mitä ne tarjoavat vallasta syöksemiensä hallitusten tilalle?

Yhdysvallat on aina tarjonnut tilalle valistusihanteita, demokratiaa, liberalismia ja vapaata markkinataloutta. Venäjä on tarjonnut juonittelua, keinottelua ja taantumusta sekä hämärää bysanttilais-kryptistä byrokratiaa. Siksi Yhdysvaltain toiminnalla on oikeutus mutta Venäjän toimilla ei ole.

Huvittavaa on, että yhdessäkään Euroopan maassa neuvostojoukkojen miehitystä ei koettu vapauttavana toisen maailmansodan jälkeen, mutta Yhdysvaltojen läsnäolon ymmärrettiin takaavan vapauden ja demokratian Euroopassa.

Yhdysvaltojen ja Donald Trumpin toimintaa voidaan ymmärtää tämän pragmaattisen perinteen jatkona. Siksi ei pidä myöskään ihmetellä, miksi Amerikan presidentti aika ajoin rymistelee kuin lehdistöprofessori Pertti Hemánuksen romaanissaan kuvailema reipas täti Rebekka Ramstedt porsliinikaupassa.

Jos asiat eivät suju, Donald Trump antaa kenkää. Juuri näin toimii todellinen pääjohtaja jokaisessa menestyvässä firmassa.

]]>
22 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241283-amerikan-presidentti-on-pragmatisti#comments Maailmanpolitiikka Venäjä Yhdysvallat Yhdysvaltain presidentti Mon, 14 Aug 2017 06:55:26 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241283-amerikan-presidentti-on-pragmatisti
Murhaaja voi joutua tuomiolle Venäjällä, tilaaja ei http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241001-murhaaja-voi-joutua-tuomiolle-venajalla-tilaaja-ei <p>Oppositiopoliitikko&nbsp;<strong>Boris Nemtsovin</strong>&nbsp;murhaajien oikeudenkäynti päättyi Moskovassa yhdeksän kuukautta kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen 13. heinäkuuta. Liipaisimesta vetänyt&nbsp;<strong>Zaur Dadajev&nbsp;</strong>tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan, neljä avunannosta tuomittua sai 11&ndash;19 vuoden vankeustuomiot.</p> <p>Kuten Venäjällä on usein käynyt poliittisissa palkkamurhaoikeudenkäynneissä, sekä murhan tilaaja että motiivi jäivät pimentoon. Esitutkinta onnistui selvittämään, että eräs&nbsp;<strong>Ruslan Muhudinov</strong>&nbsp;lupasi murhan toimeenpanijoille 5 miljoonaa ruplaa (noin 70&thinsp;000 euroa) mieheen. Muhudinov matkusti Moskovasta Tšetšeniaan viisi päivää murhan jälkeen, eikä hänestä ole sen koommin kuultu.</p> <p>Muhudinov on Tšetšenian Sever (Pohjoinen) -pataljoonan varakomentajan&nbsp;<strong>Ruslan Geremejevin&nbsp;</strong>autonkuljettaja. Sever-pataljoona muodostettiin alun perin entisistä tšetšeeniseparatistitaistelijoista, ja käytännössä se on Tšetšenian johtajan&nbsp;<strong>Ramzan Kadyrovin</strong>&nbsp;yksityisarmeija.</p> <p>Geremejev on Tšetšeniaa Venäjän parlamentin ylähuoneessa liittoneuvostossa edustavan&nbsp;<strong>Suleiman Geremejevin</strong>&nbsp;veljenpoika ja duumaedustaja&nbsp;<strong>Adam Delimhanovin</strong>&nbsp;serkku. Nemtsovin sukulaisten ja heidän asianajajiensa mielestä Muhudinov toimi Ruslan Geremejevin välikätenä. Murhatutkijat eivät ole onnistuneet tavoittamaan Geremejeviä kuulusteluihin.<br /><br />(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3757486-murhaaja-voi-joutua-tuomiolle-venajalla-tilaaja-ei">http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3757486-murhaaja-voi-joutua-tuomiolle-venajalla-tilaaja-ei</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin murhaajien oikeudenkäynti päättyi Moskovassa yhdeksän kuukautta kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen 13. heinäkuuta. Liipaisimesta vetänyt Zaur Dadajev tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan, neljä avunannosta tuomittua sai 11–19 vuoden vankeustuomiot.

Kuten Venäjällä on usein käynyt poliittisissa palkkamurhaoikeudenkäynneissä, sekä murhan tilaaja että motiivi jäivät pimentoon. Esitutkinta onnistui selvittämään, että eräs Ruslan Muhudinov lupasi murhan toimeenpanijoille 5 miljoonaa ruplaa (noin 70 000 euroa) mieheen. Muhudinov matkusti Moskovasta Tšetšeniaan viisi päivää murhan jälkeen, eikä hänestä ole sen koommin kuultu.

Muhudinov on Tšetšenian Sever (Pohjoinen) -pataljoonan varakomentajan Ruslan Geremejevin autonkuljettaja. Sever-pataljoona muodostettiin alun perin entisistä tšetšeeniseparatistitaistelijoista, ja käytännössä se on Tšetšenian johtajan Ramzan Kadyrovin yksityisarmeija.

Geremejev on Tšetšeniaa Venäjän parlamentin ylähuoneessa liittoneuvostossa edustavan Suleiman Geremejevin veljenpoika ja duumaedustaja Adam Delimhanovin serkku. Nemtsovin sukulaisten ja heidän asianajajiensa mielestä Muhudinov toimi Ruslan Geremejevin välikätenä. Murhatutkijat eivät ole onnistuneet tavoittamaan Geremejeviä kuulusteluihin.

(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3757486-murhaaja-voi-joutua-tuomiolle-venajalla-tilaaja-ei)

]]>
5 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241001-murhaaja-voi-joutua-tuomiolle-venajalla-tilaaja-ei#comments Anna Politkovskaja Boris Nemtsov Ramzan Kadyrov Venäjä Mon, 07 Aug 2017 10:20:03 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241001-murhaaja-voi-joutua-tuomiolle-venajalla-tilaaja-ei
Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa tärkeää http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240906-ymparistoyhteistyo-venajan-kanssa-tarkeaa <p>Venäjä on Suomelle tärkeä yhteistyö- ja kauppakumppani. Naapurimme suhtautuminen ja teot Ukrainan kriisiin liittyen ovat viilentäneet länsimaiden ja Venäjän välejä. EU:n ja Venäjän toisilleen langettamat talouspakotteet jähmettivät taloudellisia suhteita.</p><p>EU:n piirissä halukkuus keskustelun ja yhteistyön lisäämiselle Venäjän kanssa vaikuttaa kasvavan. Tämä on tärkeää, sillä ilman vuoropuhelua ja kanssakäymistä ei ratkota konflikteja eikä poliittisia kriisejä.</p><p>Suomi on pitänyt johdonmukaisesti yllä yhteyksiä Venäjään. Olen vajaan kahden vuoden aikana neuvotellut Venäjän ympäristöministeri Sergei Donskoin kanssa seitsemän kertaa. Asialistalla ovat olleet niin Itämeren suojelu, ilmasto, luonnonsuojelu, jätehuolto kuin kiertotalous.</p><p>Yksi keskeinen projektimme on Pietarin lähistöllä sijaitsevan Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikan vaarattomaksi tekeminen. Alueella on miljoonia tonneja vaarallisia jätteitä, joiden vuoto Suomenlahteen on estettävä pysyvästi. Seuraava askel on valtavien jätealtaiden näytteiden otto ja analysointi, jotta oikeat jätteiden käsittelytavat löytyvät. Ministeri Donskoi perehtyi suomalaisten yritysten osaamiseen maaliskuisella Suomen vierailullaan. Uskon tämän tuovan bisnestä maidemme välille.</p><p>Ympäristöyhteistyöllä on myös suuri poliittinen merkitys. Siksi se on nostettu vahvasti presidentti Niinistön ja presidentti Putinin keskusteluihin niin viime vuonna kuin viime viikolla Savonlinnassa. Kollegani Donskoin kanssa olemme olleet mukana näissä neuvotteluissa ja kertoneet edistysaskeleista.</p><p>Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtaja Suomesta tuli toukokuussa, tarjoaa foorumin käytännön yhteistyölle myös ilmastokysymyksissä. Myös kauppamme Venäjän kanssa on kasvanut kevään 2017 aikana viidenneksen verrattuna viime vuoteen ja matkailu on kääntynyt nousuun.</p><p>Kansainvälisiä kriisejä ei ratkaista eristämällä Venäjää tai ketään muutakaan. Kansainvälisten pelisääntöjen rikkomuksia ei pidä hyväksyä, mutta ympäristöyhteistyötä on voitava tehdä vaikeinakin aikoina. Samalla se parantaa mahdollisuuksia poliittisten ristiriitojen sovittelulle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä on Suomelle tärkeä yhteistyö- ja kauppakumppani. Naapurimme suhtautuminen ja teot Ukrainan kriisiin liittyen ovat viilentäneet länsimaiden ja Venäjän välejä. EU:n ja Venäjän toisilleen langettamat talouspakotteet jähmettivät taloudellisia suhteita.

EU:n piirissä halukkuus keskustelun ja yhteistyön lisäämiselle Venäjän kanssa vaikuttaa kasvavan. Tämä on tärkeää, sillä ilman vuoropuhelua ja kanssakäymistä ei ratkota konflikteja eikä poliittisia kriisejä.

Suomi on pitänyt johdonmukaisesti yllä yhteyksiä Venäjään. Olen vajaan kahden vuoden aikana neuvotellut Venäjän ympäristöministeri Sergei Donskoin kanssa seitsemän kertaa. Asialistalla ovat olleet niin Itämeren suojelu, ilmasto, luonnonsuojelu, jätehuolto kuin kiertotalous.

Yksi keskeinen projektimme on Pietarin lähistöllä sijaitsevan Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikan vaarattomaksi tekeminen. Alueella on miljoonia tonneja vaarallisia jätteitä, joiden vuoto Suomenlahteen on estettävä pysyvästi. Seuraava askel on valtavien jätealtaiden näytteiden otto ja analysointi, jotta oikeat jätteiden käsittelytavat löytyvät. Ministeri Donskoi perehtyi suomalaisten yritysten osaamiseen maaliskuisella Suomen vierailullaan. Uskon tämän tuovan bisnestä maidemme välille.

Ympäristöyhteistyöllä on myös suuri poliittinen merkitys. Siksi se on nostettu vahvasti presidentti Niinistön ja presidentti Putinin keskusteluihin niin viime vuonna kuin viime viikolla Savonlinnassa. Kollegani Donskoin kanssa olemme olleet mukana näissä neuvotteluissa ja kertoneet edistysaskeleista.

Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtaja Suomesta tuli toukokuussa, tarjoaa foorumin käytännön yhteistyölle myös ilmastokysymyksissä. Myös kauppamme Venäjän kanssa on kasvanut kevään 2017 aikana viidenneksen verrattuna viime vuoteen ja matkailu on kääntynyt nousuun.

Kansainvälisiä kriisejä ei ratkaista eristämällä Venäjää tai ketään muutakaan. Kansainvälisten pelisääntöjen rikkomuksia ei pidä hyväksyä, mutta ympäristöyhteistyötä on voitava tehdä vaikeinakin aikoina. Samalla se parantaa mahdollisuuksia poliittisten ristiriitojen sovittelulle.

]]>
12 http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240906-ymparistoyhteistyo-venajan-kanssa-tarkeaa#comments Venäjä Yhteistyö Ympäristö Fri, 04 Aug 2017 14:06:04 +0000 Kimmo Tiilikainen http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240906-ymparistoyhteistyo-venajan-kanssa-tarkeaa
Minsk II-sopimus on Venäjän voitto http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240901-minsk-ii-sopimus-on-venajan-voitto <p>Elokuussa tulee kaksi vuotta täyteen <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Minsk_II">Minsk II-tulitaukosopimuksen</a> solmimisesta. Suurinta osaa sopimuksen kohdista ei ole täytetty, mutta väkivallan intensiteetti on laskenut vuodesta 2014. Konflikti ei ole jäätynyt. Kuolleita tulee viikoittain, tämän vuoden alkupuoliskolla keskimäärin kymmenen joka kuussa. Matalan intensiteetin sota jatkuu. Rintama ei kuitenkaan enää liiku, ja helmikuun 2015 Debaltseven taistelun jälkeen ei kumpikaan osapuoli ole yrittänyt ratkaista konfliktia sotilaallisesti.</p><p>Minsk II-sopimuksessa on 13 kohtaa, joista ainoastaan vähemmän olennaiset kohdat 3, 4. 7 ja 13 on suurin piirtein täytetty. Kohdat 1 ja 2 käsittelevät varsinaista tulitaukoa. Niiden toteutuminen selvästi edellyttää vakuuksia poliittisen ratkaisun toteutumisesta, jota käsittelevät loput kohdat. Niiden suhteen ei olla edistytty. Ukraina ei ole säätänyt lakia yleisestä armahduksesta (kohta 5). Kaikkia sotavankeja ei ole vaihdettu (kohta 6), ja niitä tulee aika ajoin lisää. Separatistialueet ovat yhä taloussaarrossa (kohta 8), raja-alue on separatistien hallussa (kohta 9) ja separatistialueella on ulkomaalaisia joukkoja (kohta 10). Ukraina ei ole suostunut separatistialueiden itsehallintoon (kohta 11), eikä näin ollen myöskään määritellyt kuinka separatistialueilla käydään vaaleja (kohta 12).</p><p>Joissain täyttämättömistä sopimuksen kohdista kiikastaa separatistien toimet, toisissa Ukrainan hallituksen vastahankaisuus ja lopuissa molemmat. Ukrainan lainsäätäjistä ovat kiinni sopimuksen kohdat 5, 8, 11 ja 12. Vaikka presidentti Porošenko on ajanut näitä kohtia vastaavien lakien säätämistä, hän ei ole saavuttanut riittävää tukea parlamentissa. Parlamentin enemmistö uskoo, että Ukrainan muuttaminen liittovaltioksi antaisi separatisteille, ja sitä kautta Venäjälle veto-oikeuden Ukrainan politiikkaan, esimerkiksi länsi-integraatioon. Suomalaisesta näkökulmasta pelot eivät vaikuta perustelluilta. Ahvenanmaalla on Suomessa erittäin laaja itsehallinto, mutta ei minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaan. Toki lopputulos riippuu myös siitä, minkäasteinen autonomia kapinallisalueille myönnettäisiin. Minsk II-sopimus ei kuitenkaan velvoita antamaan kapinallisalueille veto-oikeutta valtakunnanpolitiikan kysymyksiin.</p><p>Selvästikään kumpikaan osapuoli ei pysty saavuttamaan sotilaallista voittoa. Siksi(kin) mielestäni Minskin toinen sopimus on toistaiseksi uskottavin yritys saavuttaa rauha Ukrainaan. Kannatan sitä siihen asti, kunnes joku pystyy esittämään minulle paremman ja realistisemman ratkaisuehdotuksen. Mikä tahansa vaihtoehtoinen rauhansopimus pohjautuisi joka tapauksessa Minsk II-sopimukseen.</p><p>Minsk II-sopimuksen toteutumattomuuteen on syytä molemmissa osapuolissa. Voin kuitenkin osittain ymmärtää sopimusta vastustavia ukrainalaisia. Heitä on parlamentin enemmistö, ja voi hyvinkin olla enemmistö myös äänestäjistä. Minskin sopimus muuttaa Ukrainan perustuslakia, ei Venäjän perustuslakia. Sopimuksen toteutuminen siis merkitsisi, että sodan ovat voittaneet separatistit ja heitä sotilaallisesti tukeva Venäjä. Häviön tunnustaminen ja kotimaan valtiomuodon muuttaminen vieraan valtion väkivaltaisen intervention seurauksena on katkera kalkki juotavaksi. Minun on kuitenkin vaikeaa nähdä mitään muuta ratkaisua, jolla jatkuva matalan intensiteetin sota saataisiin loppumaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Antti Rautiainen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elokuussa tulee kaksi vuotta täyteen Minsk II-tulitaukosopimuksen solmimisesta. Suurinta osaa sopimuksen kohdista ei ole täytetty, mutta väkivallan intensiteetti on laskenut vuodesta 2014. Konflikti ei ole jäätynyt. Kuolleita tulee viikoittain, tämän vuoden alkupuoliskolla keskimäärin kymmenen joka kuussa. Matalan intensiteetin sota jatkuu. Rintama ei kuitenkaan enää liiku, ja helmikuun 2015 Debaltseven taistelun jälkeen ei kumpikaan osapuoli ole yrittänyt ratkaista konfliktia sotilaallisesti.

Minsk II-sopimuksessa on 13 kohtaa, joista ainoastaan vähemmän olennaiset kohdat 3, 4. 7 ja 13 on suurin piirtein täytetty. Kohdat 1 ja 2 käsittelevät varsinaista tulitaukoa. Niiden toteutuminen selvästi edellyttää vakuuksia poliittisen ratkaisun toteutumisesta, jota käsittelevät loput kohdat. Niiden suhteen ei olla edistytty. Ukraina ei ole säätänyt lakia yleisestä armahduksesta (kohta 5). Kaikkia sotavankeja ei ole vaihdettu (kohta 6), ja niitä tulee aika ajoin lisää. Separatistialueet ovat yhä taloussaarrossa (kohta 8), raja-alue on separatistien hallussa (kohta 9) ja separatistialueella on ulkomaalaisia joukkoja (kohta 10). Ukraina ei ole suostunut separatistialueiden itsehallintoon (kohta 11), eikä näin ollen myöskään määritellyt kuinka separatistialueilla käydään vaaleja (kohta 12).

Joissain täyttämättömistä sopimuksen kohdista kiikastaa separatistien toimet, toisissa Ukrainan hallituksen vastahankaisuus ja lopuissa molemmat. Ukrainan lainsäätäjistä ovat kiinni sopimuksen kohdat 5, 8, 11 ja 12. Vaikka presidentti Porošenko on ajanut näitä kohtia vastaavien lakien säätämistä, hän ei ole saavuttanut riittävää tukea parlamentissa. Parlamentin enemmistö uskoo, että Ukrainan muuttaminen liittovaltioksi antaisi separatisteille, ja sitä kautta Venäjälle veto-oikeuden Ukrainan politiikkaan, esimerkiksi länsi-integraatioon. Suomalaisesta näkökulmasta pelot eivät vaikuta perustelluilta. Ahvenanmaalla on Suomessa erittäin laaja itsehallinto, mutta ei minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaan. Toki lopputulos riippuu myös siitä, minkäasteinen autonomia kapinallisalueille myönnettäisiin. Minsk II-sopimus ei kuitenkaan velvoita antamaan kapinallisalueille veto-oikeutta valtakunnanpolitiikan kysymyksiin.

Selvästikään kumpikaan osapuoli ei pysty saavuttamaan sotilaallista voittoa. Siksi(kin) mielestäni Minskin toinen sopimus on toistaiseksi uskottavin yritys saavuttaa rauha Ukrainaan. Kannatan sitä siihen asti, kunnes joku pystyy esittämään minulle paremman ja realistisemman ratkaisuehdotuksen. Mikä tahansa vaihtoehtoinen rauhansopimus pohjautuisi joka tapauksessa Minsk II-sopimukseen.

Minsk II-sopimuksen toteutumattomuuteen on syytä molemmissa osapuolissa. Voin kuitenkin osittain ymmärtää sopimusta vastustavia ukrainalaisia. Heitä on parlamentin enemmistö, ja voi hyvinkin olla enemmistö myös äänestäjistä. Minskin sopimus muuttaa Ukrainan perustuslakia, ei Venäjän perustuslakia. Sopimuksen toteutuminen siis merkitsisi, että sodan ovat voittaneet separatistit ja heitä sotilaallisesti tukeva Venäjä. Häviön tunnustaminen ja kotimaan valtiomuodon muuttaminen vieraan valtion väkivaltaisen intervention seurauksena on katkera kalkki juotavaksi. Minun on kuitenkin vaikeaa nähdä mitään muuta ratkaisua, jolla jatkuva matalan intensiteetin sota saataisiin loppumaan.

 

Antti Rautiainen

 

 

]]>
1 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240901-minsk-ii-sopimus-on-venajan-voitto#comments Ukraina Venäjä Fri, 04 Aug 2017 11:30:08 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240901-minsk-ii-sopimus-on-venajan-voitto
Robert Muellerin tutkinta kiristää köyttä presidentin ympärillä http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240894-robert-muellerin-tutkinta-kiristaa-koytta-presidentin-ymparilla <p>Kuluneiden kuukausien aikana Washingtonissa ei ole voinut välttyä yhdeltä sanalta: Venäjä. Venäjä on hallinnut Donald Trumpin presidenttiyttä virkakauden alusta lähtien useiden paljastuksien myötä. Kuukausien ajan Yhdysvalloissa on käyty keskustelua poliitikkojen, tutkijoiden ja median toimesta siitä kuka on tiennyt mitä ja milloin. Keskustelu Venäjä-kytkösten ympärillä ja niiden tutkinta aiheuttaa suuria ongelmia Trumpin jo muutenkin vaikeuksissa olevalle hallinnolle.</p><p>Nyt tutkinta on noussut presidentin kannalta huolestuttavalle tasolle kun erikoistutkija Robert Mueller on pyytänyt Suuren valamiehistön kutsumista koolle. Liittovaltion tasolla Suurta valamiehistöä ei kutsuta koolle kevyin perustein ja Muellerin pyyntö indikoi, että on todisteita ja mahdollisista väärinkäytöksistä Yhdysvaltoja vastaan. Nyt on Suuren valamiehistön tehtävänä kuulla asianosaisia ja todistajia sekä perehtyä asiakirjoihin, niiden pohjalta Suuri valamiehistö tekee ratkaisunsa onko edellytyksiä syytteen nostamiselle. Historiassa Suuren valamiehistön kutsuminen koolle on aina lopulta johtanut syytteen nostamiseen. Presidenttiä kohtaan syyte valtakunnanoikeudessa on nostettu vain kaksi kertaa: 1868 presidentti Andrew Johnsonia vastaan ja 1998 syytteen sai Bill Clinton. Molemmilla kerroilla syyte lopulta kaatui.</p><p>Donald Trumpin ja hänen hallintonsa sekä lähipiirin kannalta on ongelmallista Suuren valamiehistön toiminta. Jäsenet valitaan samoin perustein kuten muutkin valamiehet Yhdysvalloissa, mutta sen toiminta on salaista. Suuren valamiehistön kuultavaksi kutsuttujen henkilöiden on todistettava valanvannomina eikä heillä ole oikeutta tuoda asiansajaa mukanaan. Trumpin huolena on, että joku kuultavista puhuu epähuomiossa tai tarkoituksella jotain sellaista, että henkilö tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle. Tämä on silloin rikos.</p><p>Yhdysaltain nykyisen presidentin retoriikan tuntien on vain ajan kysymys milloin hän tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle, jos siis presidentti kutsutaan kuultavaksi. Yhdysvalloissa on hyvässä muistissa erikoissyyttäjä Kenneth Starrin tutkinta 1990-luvulla Bill Clintonia kohtaan. Tuolloin presidenttiä tutkittiin useiden epäilyjen johdosta, jotka kulminoituivat Lewinsky-skandaalissa. Todistuksessaan Suurelle valamiehistölle presidentti Clintton valehteli suhteensa laadusta Valkoisen talon harjoittelijaan ja tämä johti lopullisesti syytteen nostamiseen oikeuden halventamisesta ja käsittelyyn valtakunnanoikeudessa. Kongressissa syyte kuitenkin kaatui kuin näyttöjä väärinkäytöksistä ei löytynyt ja oikeuskäsittelyä pidettiin enemmän poliittisena ajojahtina republikaanien taholta.</p><p>Presidentti Trumpin joutuminen valtakunnanoikeuteen tai edes Suuren valamiehistön kuultavaksi on edelleen kaukana mutta silti askeleen lähempänä kuin aikaisemmin. Hänen toivonsa on siinä, ettei Trumpin juniorin toimista venäläisten kanssa löydy mitään sellaista, joka osoittaisi väärinkäytöksistä tai todisteita venäläisten vaikuttamiseen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Toinen oljenkorsi presidentillä on republikaanien pysyminen hänen tukenaan. Tähän presidentti ei voi vahvasti luottaa republikaanien yhtenäisyyteen, sillä rivit ovat jo rakoilleet kuten taannoinen terveydenhuoltoäänestys osoittaa. Rivien repeilyä lisänneen kongressin välivaalit loppuvuodesta 2018. Välivaaleja on pidetty mittauksna presidentin suosiosta ja yleensä presidentinpuolue on kärsinyt vaaleissa tappion. Siksi julkiset irtiotot presidentin politiikasta parantaisivat ehdokkaiden asetelmia välivaaleissa.</p><p>Presidentin luotettavuutta ja toimintakykyä omiensa joukossa ei lisää laahaavat virkanimitykset, Valkoisen talon poukkoileva henkilöstöpolitiikka, johtajuuden puutteesta kärsivä ulkopolitiikka, tehoton lainsäädäntö sekä ylistykset maailman autoritaarisista johtajista. Tilanne on haastava kun presidentti tarvitsi omiensa tukea enemmän kuin koskaan aikaisemmin.</p> Kuluneiden kuukausien aikana Washingtonissa ei ole voinut välttyä yhdeltä sanalta: Venäjä. Venäjä on hallinnut Donald Trumpin presidenttiyttä virkakauden alusta lähtien useiden paljastuksien myötä. Kuukausien ajan Yhdysvalloissa on käyty keskustelua poliitikkojen, tutkijoiden ja median toimesta siitä kuka on tiennyt mitä ja milloin. Keskustelu Venäjä-kytkösten ympärillä ja niiden tutkinta aiheuttaa suuria ongelmia Trumpin jo muutenkin vaikeuksissa olevalle hallinnolle.

Nyt tutkinta on noussut presidentin kannalta huolestuttavalle tasolle kun erikoistutkija Robert Mueller on pyytänyt Suuren valamiehistön kutsumista koolle. Liittovaltion tasolla Suurta valamiehistöä ei kutsuta koolle kevyin perustein ja Muellerin pyyntö indikoi, että on todisteita ja mahdollisista väärinkäytöksistä Yhdysvaltoja vastaan. Nyt on Suuren valamiehistön tehtävänä kuulla asianosaisia ja todistajia sekä perehtyä asiakirjoihin, niiden pohjalta Suuri valamiehistö tekee ratkaisunsa onko edellytyksiä syytteen nostamiselle. Historiassa Suuren valamiehistön kutsuminen koolle on aina lopulta johtanut syytteen nostamiseen. Presidenttiä kohtaan syyte valtakunnanoikeudessa on nostettu vain kaksi kertaa: 1868 presidentti Andrew Johnsonia vastaan ja 1998 syytteen sai Bill Clinton. Molemmilla kerroilla syyte lopulta kaatui.

Donald Trumpin ja hänen hallintonsa sekä lähipiirin kannalta on ongelmallista Suuren valamiehistön toiminta. Jäsenet valitaan samoin perustein kuten muutkin valamiehet Yhdysvalloissa, mutta sen toiminta on salaista. Suuren valamiehistön kuultavaksi kutsuttujen henkilöiden on todistettava valanvannomina eikä heillä ole oikeutta tuoda asiansajaa mukanaan. Trumpin huolena on, että joku kuultavista puhuu epähuomiossa tai tarkoituksella jotain sellaista, että henkilö tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle. Tämä on silloin rikos.

Yhdysaltain nykyisen presidentin retoriikan tuntien on vain ajan kysymys milloin hän tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle, jos siis presidentti kutsutaan kuultavaksi. Yhdysvalloissa on hyvässä muistissa erikoissyyttäjä Kenneth Starrin tutkinta 1990-luvulla Bill Clintonia kohtaan. Tuolloin presidenttiä tutkittiin useiden epäilyjen johdosta, jotka kulminoituivat Lewinsky-skandaalissa. Todistuksessaan Suurelle valamiehistölle presidentti Clintton valehteli suhteensa laadusta Valkoisen talon harjoittelijaan ja tämä johti lopullisesti syytteen nostamiseen oikeuden halventamisesta ja käsittelyyn valtakunnanoikeudessa. Kongressissa syyte kuitenkin kaatui kuin näyttöjä väärinkäytöksistä ei löytynyt ja oikeuskäsittelyä pidettiin enemmän poliittisena ajojahtina republikaanien taholta.

Presidentti Trumpin joutuminen valtakunnanoikeuteen tai edes Suuren valamiehistön kuultavaksi on edelleen kaukana mutta silti askeleen lähempänä kuin aikaisemmin. Hänen toivonsa on siinä, ettei Trumpin juniorin toimista venäläisten kanssa löydy mitään sellaista, joka osoittaisi väärinkäytöksistä tai todisteita venäläisten vaikuttamiseen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Toinen oljenkorsi presidentillä on republikaanien pysyminen hänen tukenaan. Tähän presidentti ei voi vahvasti luottaa republikaanien yhtenäisyyteen, sillä rivit ovat jo rakoilleet kuten taannoinen terveydenhuoltoäänestys osoittaa. Rivien repeilyä lisänneen kongressin välivaalit loppuvuodesta 2018. Välivaaleja on pidetty mittauksna presidentin suosiosta ja yleensä presidentinpuolue on kärsinyt vaaleissa tappion. Siksi julkiset irtiotot presidentin politiikasta parantaisivat ehdokkaiden asetelmia välivaaleissa.

Presidentin luotettavuutta ja toimintakykyä omiensa joukossa ei lisää laahaavat virkanimitykset, Valkoisen talon poukkoileva henkilöstöpolitiikka, johtajuuden puutteesta kärsivä ulkopolitiikka, tehoton lainsäädäntö sekä ylistykset maailman autoritaarisista johtajista. Tilanne on haastava kun presidentti tarvitsi omiensa tukea enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

]]>
25 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240894-robert-muellerin-tutkinta-kiristaa-koytta-presidentin-ymparilla#comments Ulkomaat Donald Trump Presidentinvaalit Venäjä Yhdysvallat Fri, 04 Aug 2017 08:56:16 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240894-robert-muellerin-tutkinta-kiristaa-koytta-presidentin-ymparilla
Kun Suomi rukoilee Putinia, Viro tapaa amerikkalaisjohtoa http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240699-kun-suomi-rukoilee-putinia-viro-tapaa-amerikkalaisjohtoa <p>Aamun Hesarissa oli ajatuksia herättävä juttu Suomen ja Viron huipputapaamisista. Kun Suomessa rukoillaan huomiota ja armopaloja Putinilta, amerikkalaisjohto tapaa enemmän tai vähemmän sattumalta samaan aikaan virolaispäättäjiä. Juttujen aiheetkin ovat erilaisia: Suomi ja Venäjä keskustelevat liirumlaarum-lasten satujuttuja, Virossa aiheena on turvallisuuspolitiikka.</p><p>On tietysti kivempaa jutella Putinin kanssa säästä ja ympäristökysymyksistä kuin ottaa puheeksi Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen ja sen tavoitteet Suomen lähialueilla. Virossa asioista puhutaan oikeilla nimillä ja se voi olla yksi syy sille, että Venäjän presidenttiä ei ole Virossa näkynyt. Toinen ja oikeampi syy lienee, että kun Putin tavoittelee edelleen tsaarin ja Neuvostoliiton aikaisia rajoja, Viron itsenäisyyden tunnustaminen kohteliaisuuskäynnillä ei tule tietysti kuuloonkaan. Ei tosin tullut Putinilta onnitteluja täällä Suomessakaan, mutta olipa kiva käydä tsekkaamassa Punkaharju, tuo Venäjän tsaarien perinteinen kotimaan lomakohde. Voi vain toivoa, ettei Putin ihastunut siihen liikaa. Krimin haltuunotolle ei paljon syitä esitelty ja Punkaharjukin on ollut osa Venäjän kansallismaisemaa. &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005308403.html " title="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005308403.html ">http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005308403.html </a> &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamun Hesarissa oli ajatuksia herättävä juttu Suomen ja Viron huipputapaamisista. Kun Suomessa rukoillaan huomiota ja armopaloja Putinilta, amerikkalaisjohto tapaa enemmän tai vähemmän sattumalta samaan aikaan virolaispäättäjiä. Juttujen aiheetkin ovat erilaisia: Suomi ja Venäjä keskustelevat liirumlaarum-lasten satujuttuja, Virossa aiheena on turvallisuuspolitiikka.

On tietysti kivempaa jutella Putinin kanssa säästä ja ympäristökysymyksistä kuin ottaa puheeksi Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen ja sen tavoitteet Suomen lähialueilla. Virossa asioista puhutaan oikeilla nimillä ja se voi olla yksi syy sille, että Venäjän presidenttiä ei ole Virossa näkynyt. Toinen ja oikeampi syy lienee, että kun Putin tavoittelee edelleen tsaarin ja Neuvostoliiton aikaisia rajoja, Viron itsenäisyyden tunnustaminen kohteliaisuuskäynnillä ei tule tietysti kuuloonkaan. Ei tosin tullut Putinilta onnitteluja täällä Suomessakaan, mutta olipa kiva käydä tsekkaamassa Punkaharju, tuo Venäjän tsaarien perinteinen kotimaan lomakohde. Voi vain toivoa, ettei Putin ihastunut siihen liikaa. Krimin haltuunotolle ei paljon syitä esitelty ja Punkaharjukin on ollut osa Venäjän kansallismaisemaa.      

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005308403.html   

]]>
58 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240699-kun-suomi-rukoilee-putinia-viro-tapaa-amerikkalaisjohtoa#comments Suomi Venäjä Viro Mon, 31 Jul 2017 07:37:55 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240699-kun-suomi-rukoilee-putinia-viro-tapaa-amerikkalaisjohtoa
Kyllä Putinia Suomessa vastustetaan http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240648-kylla-putinia-suomessa-vastustetaan <p>Suuni loksahti auki, kun luin että tämä <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/analyysi-poliitikot-ja-yliopisto-opiskelijat-ovat-suuria-pelkureita-miksei-venajaa-vastusteta-24456932">Laurin Nurmen </a><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/analyysi-poliitikot-ja-yliopisto-opiskelijat-ovat-suuria-pelkureita-miksei-venajaa-vastusteta-24456932">&nbsp;kirjoittama aivopieru</a> voitti Sanomalehtien Liiton <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/lannen-median-lauri-nurmi-kirjoitti-viime-vuoden-parhaan-nakokulmajutun-suomettuminen-pontimenaan-24456929/">paras juttu-kilpailun näkökulmajutun palkinnon</a> . Mikä suomalaisia toimittajia oikein vaivaa?</p><p>Kirjoituksen teesit ovat osoittautuneet vääriksi julkaisuajankohdasta palkinnonjakoon kuluneina kuukausina.&nbsp;<br />Mosulin piirityksessä, johon Yhdysvallat otti aktiivisesti osaa, on saattanut kuolla alle vuoden aikana <a href="http://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/mosul-massacre-battle-isis-iraq-city-civilian-casualties-killed-deaths-fighting-forces-islamic-state-a7848781.html">jopa 40 000 siviiliä</a>. Tämä on enemmän kun Alepon piirityksessä kuoli 4 vuoden aikana siviilejä ja taistelijoita yhteensä, mutta kukaan ei ole osoittanut mieltään massiivisten tuhojen vuoksi Suomessa eikä muuallakaan. Tällä hetkellä Yhdysvaltain ja Iranin tukemat lahkolaiset šiialaisjoukot <a href="http://www.middleeasteye.net/news/mosuls-final-bloodbath-we-killed-everyone-men-women-children-1721780413">teurastavat Mosulin siviileitä täysin valikoimatta</a>.</p><p>Nurmi ei huomioi kirjoituksessaan yhtäkään Venäjän politiikkaa vastaan järjestettyä viime vuosien mielenosoitusta. Samaan aikaan kun Nurmen kirjoitus julkaistiin viime syyskuussa, 24.10.2016 järjestetyn Save Syria-mielenosoituksen järjestelyt olivat Helsingissä käynnissä. Sanomalehtien liiton kilpailuraadin mielestä tätäkään mielenosoitusta ei ilmeisesti tapahtunut, vaikka se oli Suomen mittakaavassa merkittävän suuri.</p><p>Putinin politiikan vastustamisen tärkeydestä olen samaa mieltä Nurmen kanssa, ja niin ovat suurin piirtein kaikki muutkin Suomessa, korkeimman poliittisen ja taloudellisen eliitin ulkopuolella. Kirjoitus ei kuitenkaan vastusta niinkään Putinia, vaan Sauli Niinistöä ja &rdquo;opiskelijajärjestöjä&rdquo;. Niinistöön kohdistuvan kritiikin ymmärrän, mutta miksi kenenkään pitäisi järjestää Nurmen puolesta mielenosoituksia? Opiskelu on nykyään hieman erilaista kuin Nurmen (ja minun) opiskeluaikoina, tukikuukauksien vaatimat opintopisteet pitää saada täyteen ja valmistua pitää ajoissa, muuten tulee Kelalta ruoskaa. Ei opiskelijoilla ole aikaa tehdä ilmaista mielenosoitusduunia keskiluokkaisten toimittajien puolesta.</p><p>Venäjän politiikkaa vastaan on osoitettu usein mieltä Helsingissä</p><p>Tällä viikolla protestit Putinin vierailua vastaan jäivät järjestämättä, ja se harmittaa nyt vähän. Toisaalta viime vuoden heinäkuun vierailun yhteydessä olin järjestämässä mielenosoitusta miehitetyltä Krimiltä vangittujen aktivistien, Oleg Sentsovin ja Aleksandr Koltšenkon puolesta, ja <a href="https://www.instagram.com/p/BHU5S8mho0f/?taken-by=aryhma&amp;hl=en">osanottajia oli alle 10</a>, vaikka siitä oli kyllä <a href="https://www.facebook.com/events/150208142066048/?acontext=%7B%22source%22%3A5%2C%22page_id_source%22%3A175504439275164%2C%22action_history%22%3A[%7B%22surface%22%3A%22page%22%2C%22mechanism%22%3A%22main_list%22%2C%22extra_data%22%3A%22%7B%5C%22page_id%5C%22%3A175504439275164%2C%5C%22tour_id%5C%22%3Anull%7D%22%7D]%2C%22has_source%22%3Atrue%7D">facebookissa huudeltu</a>. Lisäksi mielenosoituksessa vastustettiin Venäjän interventiota Ukrainassa. Uuteen mielenosoitukseen ei välttämättä tulisi väkeä sen enempää. Lauri Nurmea ei viimevuotisessa mielenosoituksessa näkynyt.</p><p>Viimevuotisen mielenosoituksen lisäksi vapautta Venäjän poliittisille vangeille on vaadittu ainakin tammikuussa 2013 järjestetyssä ensimmäisen Pakkasukko Putinia vastaan-festivaalin mielenosoituksessa ja saman vuoden toukokuussa lukuisiin vangitsimisiin johtaneen Moskovan Bolotnaja-aukion mielenosoituksen vuosipäivänä. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ayS16IGDRZ8">Syyskuussa 2013 järjestetiin polkupyörämielenosoitus</a> Venäjän poliittisten vankien puolesta . Lisäksi syyskuussa 2014 <a href="https://www.facebook.com/events/1491738731067598/?acontext=%7B%22source%22%3A5%2C%22page_id_source%22%3A152401761621520%2C%22action_history%22%3A[%7B%22surface%22%3A%22page%22%2C%22mechanism%22%3A%22main_list%22%2C%22extra_data%22%3A%22%7B%5C%22page_id%5C%22%3A152401761621520%2C%5C%22tour_id%5C%22%3Anull%7D%22%7D]%2C%22has_source%22%3Atrue%7D">järjestettiin mielenosoitus</a>, jossa vastustettiin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Näitä olen itse ollut mukana järjestämässä, lisäksi Helsingissä on järjestetty aktioita muun muassa Pussy Riotin puolesta, Anna Politkovskajan murhan vuosipäivänä ja Boris Nemtsovin murhan johdosta. Suurin mielenosoitus liittyi Arctic Sunrisen miehistön vangitsemiseen, siinä oli yli 1000 osanottajaa.</p><p>Toki toimittaja voi ihmetellä miksi nämä mielenosoitukset eivät ole kovin suuria (Arctic Sunrise-mielenosoitusta lukuunottamatta kaikissa on ollut alle 200 osanottajaa). Niiden jättäminen kokonaan ilman mainintaa on kuitenkin paitsi vittuilua, myös ampuu asiaa jalkaan. Näin mitätöidään sitä työtä, mitä Suomessa tehdään Venäjän ihmisoikeuksien puolesta.</p><p>Käännytetyille on turhaa saarnata</p><p>Nurmi on myös pihalla niistä syistä, miksi Venäjän politiikkaa kritisoivat mielenosoitukset ovat Suomessa pieniä. Sillä ei ole yhtään mitään tekemistä suomettumisen kanssa. Suomessa saa nykyään sanoa Venäjästä mitä haluaa. Venäjää vastustaviin mielenosoituksiin tulee vähän väkeä, koska ihmiset eivät pidä tarpeellisena osallistua mielenosoituksiin joiden aiheesta juuri kukaan ei ole Suomessa eri mieltä.</p><p>Irakin sota, jota Nurmi muistelee, ei ollut tällainen kysymys. Joulukuussa 2002 Paavo Lipponen antoi Yhdysvalloissa poliittista tukea George W. Bushin Irak-hyökkäykselle lupaamalla, että Suomi osallistuu Irakin jälleenrakentamiseen. Siksi kevättalvella 2003 Helsingissä järjestetty valtava Yhdysvaltain Irak-operaation vastainen mielenosoitus oli myös mielenosoitus Lipposen ulkopolitiikkaa vastaan.&nbsp;</p><p>Käännytetyille on turha saarnata, ja se on&nbsp;pääsyy sille, miksi en ole lähes kolmeen vuoteen ollut mukana järjestämässä Venäjän politiikkaa kritisoivia mielenosoituksia Suomessa (poikkeuksena viime heinäkuu). <a href="https://twitter.com/ARautiainen/status/859367470875987968">Suomessa Putin on epäsuositumpi kuin missään muussa maailman maassa</a>.</p><p>Toinen syy mielenosoituksen vähäiseen osanottajamäärään ovat vähäiset vaikutusmahdollisuudet Suomesta käsin. Tämä johtuu osittain myös siitä mikä kuva Putinista Suomessa on, mies <a href="http://voima.fi/blogikirjoitus/2009/putin-syo-lapsia/">koetaan diktaattorina</a> jolle millään julkisella mielipiteellä ei ole lähtökohtaisesti mitään merkitystä . Itse uskon että Venäjän linjaan voi vaikuttaa, pitää vain löytää sopivat keinot.</p><p>Kolmas syy mielenosoitusten heikkoon osanottoon on, että Suomessa monet tahot eivät halua tehdä yhteistyötä anarkistien kanssa. Vuonna 2012 olin mukana perustamassa <a href="https://www.facebook.com/YYAverkosto/">Ystävyys-, yhteistoiminta-, ja avunanto -verkostoa (YYA)</a>, jonka oli tarkoitus olla laajapohjainen verkosto, mutta alkuvaiheen jälkeen toiminnassa oli mukana enää vain anarkisteja. Greenpeace ja Amnesty eivät ylipäätänsäkään halua tehdä avointa yhteistyötä juuri minkään muiden järjestöjen kanssa, poliittisesta kannasta riippumatta. Samanlaisista syistä Hanhikivi 1-ydinvoimalan vastustaminen on tällä hetkellä heikkoa järjestötasolla.&nbsp;</p><p><br />Venäjää kritisoivat hankkeet eivät oikein istu suomalaiseen valtiovetoiseen kansalaisjärjestökenttään, joka on rakennettu pääosin valmiiksi ennen Neuvostoliiton romahtamista. Kansalaisjärjestöt eivät myöskään lähtökohtaisesti voi vaatia esimerkiksi Putinin eroa, ihmisoikeusvaatimus pyritään aina strategisista syistä irroittamaan poliittisista vaatimuksista. Itse olen ollut ennen sitä mieltä, että muutoksia Venäjällä ei tapahdu ennen kuin Putinista päästään eroon. Nyt kuitenkin näyttää siltä että Putin on vallassa vähintäänkin vuoteen 2024, ja jotain olisi hyvä saavuttaa jo sitä ennen.</p><p>Venäjän politiikkaa kritisoivien pitäisi löytää yhteisiä vaatimuksia, jonka taakse sitten pitäisi painostaa länsimaiden poliittista johtoa. Lisäksi pitää tukea Ukrainan asukkaita Venäjän interventiota vastaan, mikä ei tietenkään edellytä vaitonaisuutta Ukrainan sisäisistä ongelmista.</p><p>Asuessani Venäjällä 1999-2012 vastustin aina ehdotuksia Venäjän vastaisista talouspakotteista, koska ne olisivat myrkkyä paikalliselle vastarinnalle. Nyt en ole tästä enää yhtä varma. Luulen, että talouspakotteilla voitaisiin puuttua joihinkin konkreettisiin ongelmiin, jotka eivät edellytä koko järjestelmän kumoamista. Yksi hyvin konkreettinen ongelma on Tšetšenian hallinto, ja sen johtaja Ramzan Kadyrov. Joko mies itse, tai jotkut hänen hallintonsa korkeatasoiset vaikuttajat ovat homojen tammikuisten joukkoteloitusten sekä Anna Politkovskajan että Boris Nemtsovin murhien takana. Tšetšenian johto on mätäpaise, jonka puhkaiseminen ei edellytä vallankumousta, ja johon puuttuminen ratkaisi kerralla monet Venäjän pahimmista ihmisoikeusongelmista.</p><p>Pakotteet ja vastaavat Euroopan poliittiselle johdolle osoitetut vaatimukset ovat tietysti vaikea aihe, koska pakotteet osuvat aina myös omaan nilkkaan ja lisäävät poliittista vastakkainasettelua. Putinin viimeisen vierailun ja sen uutisoinnin pitäisi kuitenkin olla merkkii Suomessa asuville Venäjän politiikan kriitikoille ryhdistäytyä, ja luoda toimiva strategia asioiden muuttamiseksi. Putinin vieraillessa Suomessa seuraavan kerran on syytä olla muutakin puhuttavaa kuin keltainen mekko.</p><p>Antti Rautiainen</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suuni loksahti auki, kun luin että tämä Laurin Nurmen  kirjoittama aivopieru voitti Sanomalehtien Liiton paras juttu-kilpailun näkökulmajutun palkinnon . Mikä suomalaisia toimittajia oikein vaivaa?

Kirjoituksen teesit ovat osoittautuneet vääriksi julkaisuajankohdasta palkinnonjakoon kuluneina kuukausina. 
Mosulin piirityksessä, johon Yhdysvallat otti aktiivisesti osaa, on saattanut kuolla alle vuoden aikana jopa 40 000 siviiliä. Tämä on enemmän kun Alepon piirityksessä kuoli 4 vuoden aikana siviilejä ja taistelijoita yhteensä, mutta kukaan ei ole osoittanut mieltään massiivisten tuhojen vuoksi Suomessa eikä muuallakaan. Tällä hetkellä Yhdysvaltain ja Iranin tukemat lahkolaiset šiialaisjoukot teurastavat Mosulin siviileitä täysin valikoimatta.

Nurmi ei huomioi kirjoituksessaan yhtäkään Venäjän politiikkaa vastaan järjestettyä viime vuosien mielenosoitusta. Samaan aikaan kun Nurmen kirjoitus julkaistiin viime syyskuussa, 24.10.2016 järjestetyn Save Syria-mielenosoituksen järjestelyt olivat Helsingissä käynnissä. Sanomalehtien liiton kilpailuraadin mielestä tätäkään mielenosoitusta ei ilmeisesti tapahtunut, vaikka se oli Suomen mittakaavassa merkittävän suuri.

Putinin politiikan vastustamisen tärkeydestä olen samaa mieltä Nurmen kanssa, ja niin ovat suurin piirtein kaikki muutkin Suomessa, korkeimman poliittisen ja taloudellisen eliitin ulkopuolella. Kirjoitus ei kuitenkaan vastusta niinkään Putinia, vaan Sauli Niinistöä ja ”opiskelijajärjestöjä”. Niinistöön kohdistuvan kritiikin ymmärrän, mutta miksi kenenkään pitäisi järjestää Nurmen puolesta mielenosoituksia? Opiskelu on nykyään hieman erilaista kuin Nurmen (ja minun) opiskeluaikoina, tukikuukauksien vaatimat opintopisteet pitää saada täyteen ja valmistua pitää ajoissa, muuten tulee Kelalta ruoskaa. Ei opiskelijoilla ole aikaa tehdä ilmaista mielenosoitusduunia keskiluokkaisten toimittajien puolesta.

Venäjän politiikkaa vastaan on osoitettu usein mieltä Helsingissä

Tällä viikolla protestit Putinin vierailua vastaan jäivät järjestämättä, ja se harmittaa nyt vähän. Toisaalta viime vuoden heinäkuun vierailun yhteydessä olin järjestämässä mielenosoitusta miehitetyltä Krimiltä vangittujen aktivistien, Oleg Sentsovin ja Aleksandr Koltšenkon puolesta, ja osanottajia oli alle 10, vaikka siitä oli kyllä facebookissa huudeltu. Lisäksi mielenosoituksessa vastustettiin Venäjän interventiota Ukrainassa. Uuteen mielenosoitukseen ei välttämättä tulisi väkeä sen enempää. Lauri Nurmea ei viimevuotisessa mielenosoituksessa näkynyt.

Viimevuotisen mielenosoituksen lisäksi vapautta Venäjän poliittisille vangeille on vaadittu ainakin tammikuussa 2013 järjestetyssä ensimmäisen Pakkasukko Putinia vastaan-festivaalin mielenosoituksessa ja saman vuoden toukokuussa lukuisiin vangitsimisiin johtaneen Moskovan Bolotnaja-aukion mielenosoituksen vuosipäivänä. Syyskuussa 2013 järjestetiin polkupyörämielenosoitus Venäjän poliittisten vankien puolesta . Lisäksi syyskuussa 2014 järjestettiin mielenosoitus, jossa vastustettiin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Näitä olen itse ollut mukana järjestämässä, lisäksi Helsingissä on järjestetty aktioita muun muassa Pussy Riotin puolesta, Anna Politkovskajan murhan vuosipäivänä ja Boris Nemtsovin murhan johdosta. Suurin mielenosoitus liittyi Arctic Sunrisen miehistön vangitsemiseen, siinä oli yli 1000 osanottajaa.

Toki toimittaja voi ihmetellä miksi nämä mielenosoitukset eivät ole kovin suuria (Arctic Sunrise-mielenosoitusta lukuunottamatta kaikissa on ollut alle 200 osanottajaa). Niiden jättäminen kokonaan ilman mainintaa on kuitenkin paitsi vittuilua, myös ampuu asiaa jalkaan. Näin mitätöidään sitä työtä, mitä Suomessa tehdään Venäjän ihmisoikeuksien puolesta.

Käännytetyille on turhaa saarnata

Nurmi on myös pihalla niistä syistä, miksi Venäjän politiikkaa kritisoivat mielenosoitukset ovat Suomessa pieniä. Sillä ei ole yhtään mitään tekemistä suomettumisen kanssa. Suomessa saa nykyään sanoa Venäjästä mitä haluaa. Venäjää vastustaviin mielenosoituksiin tulee vähän väkeä, koska ihmiset eivät pidä tarpeellisena osallistua mielenosoituksiin joiden aiheesta juuri kukaan ei ole Suomessa eri mieltä.

Irakin sota, jota Nurmi muistelee, ei ollut tällainen kysymys. Joulukuussa 2002 Paavo Lipponen antoi Yhdysvalloissa poliittista tukea George W. Bushin Irak-hyökkäykselle lupaamalla, että Suomi osallistuu Irakin jälleenrakentamiseen. Siksi kevättalvella 2003 Helsingissä järjestetty valtava Yhdysvaltain Irak-operaation vastainen mielenosoitus oli myös mielenosoitus Lipposen ulkopolitiikkaa vastaan. 

Käännytetyille on turha saarnata, ja se on pääsyy sille, miksi en ole lähes kolmeen vuoteen ollut mukana järjestämässä Venäjän politiikkaa kritisoivia mielenosoituksia Suomessa (poikkeuksena viime heinäkuu). Suomessa Putin on epäsuositumpi kuin missään muussa maailman maassa.

Toinen syy mielenosoituksen vähäiseen osanottajamäärään ovat vähäiset vaikutusmahdollisuudet Suomesta käsin. Tämä johtuu osittain myös siitä mikä kuva Putinista Suomessa on, mies koetaan diktaattorina jolle millään julkisella mielipiteellä ei ole lähtökohtaisesti mitään merkitystä . Itse uskon että Venäjän linjaan voi vaikuttaa, pitää vain löytää sopivat keinot.

Kolmas syy mielenosoitusten heikkoon osanottoon on, että Suomessa monet tahot eivät halua tehdä yhteistyötä anarkistien kanssa. Vuonna 2012 olin mukana perustamassa Ystävyys-, yhteistoiminta-, ja avunanto -verkostoa (YYA), jonka oli tarkoitus olla laajapohjainen verkosto, mutta alkuvaiheen jälkeen toiminnassa oli mukana enää vain anarkisteja. Greenpeace ja Amnesty eivät ylipäätänsäkään halua tehdä avointa yhteistyötä juuri minkään muiden järjestöjen kanssa, poliittisesta kannasta riippumatta. Samanlaisista syistä Hanhikivi 1-ydinvoimalan vastustaminen on tällä hetkellä heikkoa järjestötasolla. 


Venäjää kritisoivat hankkeet eivät oikein istu suomalaiseen valtiovetoiseen kansalaisjärjestökenttään, joka on rakennettu pääosin valmiiksi ennen Neuvostoliiton romahtamista. Kansalaisjärjestöt eivät myöskään lähtökohtaisesti voi vaatia esimerkiksi Putinin eroa, ihmisoikeusvaatimus pyritään aina strategisista syistä irroittamaan poliittisista vaatimuksista. Itse olen ollut ennen sitä mieltä, että muutoksia Venäjällä ei tapahdu ennen kuin Putinista päästään eroon. Nyt kuitenkin näyttää siltä että Putin on vallassa vähintäänkin vuoteen 2024, ja jotain olisi hyvä saavuttaa jo sitä ennen.

Venäjän politiikkaa kritisoivien pitäisi löytää yhteisiä vaatimuksia, jonka taakse sitten pitäisi painostaa länsimaiden poliittista johtoa. Lisäksi pitää tukea Ukrainan asukkaita Venäjän interventiota vastaan, mikä ei tietenkään edellytä vaitonaisuutta Ukrainan sisäisistä ongelmista.

Asuessani Venäjällä 1999-2012 vastustin aina ehdotuksia Venäjän vastaisista talouspakotteista, koska ne olisivat myrkkyä paikalliselle vastarinnalle. Nyt en ole tästä enää yhtä varma. Luulen, että talouspakotteilla voitaisiin puuttua joihinkin konkreettisiin ongelmiin, jotka eivät edellytä koko järjestelmän kumoamista. Yksi hyvin konkreettinen ongelma on Tšetšenian hallinto, ja sen johtaja Ramzan Kadyrov. Joko mies itse, tai jotkut hänen hallintonsa korkeatasoiset vaikuttajat ovat homojen tammikuisten joukkoteloitusten sekä Anna Politkovskajan että Boris Nemtsovin murhien takana. Tšetšenian johto on mätäpaise, jonka puhkaiseminen ei edellytä vallankumousta, ja johon puuttuminen ratkaisi kerralla monet Venäjän pahimmista ihmisoikeusongelmista.

Pakotteet ja vastaavat Euroopan poliittiselle johdolle osoitetut vaatimukset ovat tietysti vaikea aihe, koska pakotteet osuvat aina myös omaan nilkkaan ja lisäävät poliittista vastakkainasettelua. Putinin viimeisen vierailun ja sen uutisoinnin pitäisi kuitenkin olla merkkii Suomessa asuville Venäjän politiikan kriitikoille ryhdistäytyä, ja luoda toimiva strategia asioiden muuttamiseksi. Putinin vieraillessa Suomessa seuraavan kerran on syytä olla muutakin puhuttavaa kuin keltainen mekko.

Antti Rautiainen

 

]]>
3 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240648-kylla-putinia-suomessa-vastustetaan#comments Sanomalehtien liitto Venäjä Vladimir Putin Sat, 29 Jul 2017 16:04:12 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240648-kylla-putinia-suomessa-vastustetaan
Mitä Putinin vierailu merkitsee? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240540-mita-putinin-vierailu-merkitsee <p>Kun valtakunnankansleri Adolf Hitler saapui Immolaan onnittelemaan marsalkka Mannerheimia vuonna 1942, oli Condor-lentokoneen kyydissä myös saattomieheksi mukaan laitettu suomalaiskenraali Paavo Talvela, joka kirjoitti matkastaan seuraavasti:</p><p>&rdquo;Tunnelma oli juhlallinen, kun tiesi lentävänsä avaruudessa maailmanhistorian ehkä ihmeellisimmän henkilön kanssa ja joka tapauksessa nykyajan kuuluisimman ihmisen ja suurimman neron seurassa.&rdquo; (P. Talvela, <em>Sotilaan elämä 2</em>, Helsinki, Kirjapaja, 1977, s. 153)</p><p>Tämä useasti siteerattu ja vilpittömyydessään vaikuttava historian katkelma tuli mieleeni, kun pohdin Vladimir Putinin tämänpäiväisen Suomen-vierailun merkitystä. Tapauksesta on rakentumassa semioottisesti, diplomaattisesti ja journalistisesti omituinen näytelmä.</p><p>Putinin ilma-armada on levittänyt siipensä Suomen yläpuolelle <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2014/09/videokuvaa-helsingin-hornteista.html">taannoisten</a> <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/kenraali-kauppalehdelle-venaja-antoi-suomelle-varoituksen-6589073">ilmatilanloukkausten</a>, &rdquo;lähestymislentojen&rdquo; ja nyt myös virallisen vierailun muodossa. Yleisradion uutiset <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9738675">valistivat</a>, että Putinin onnittelukäynnillä satavuotiaaseen Suomeen &rdquo;puhutaan kaupasta ja Itämerestä&rdquo;, ja vakuutettiin, että &rdquo;ainakin Niinistö hyötyy tapaamisesta&rdquo;.</p><p>Tämän ystävällisyyden varjossa Venäjä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9738281">tuo</a> kuitenkin Itämerelle ydinsukellusveneensä ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9729416">järjestää</a> Kiinan kanssa valtavat sotaharjoitukset. Pari viikkoa sitten Putinin erikoiskone <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005284089.html">koukkasi</a> Euroopan-matkallaan Helsingin ja Hangon ylitse, ja samaa tyyppiä oleva Venäjän valtiojohdon käytössä oleva kone <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005288208.html">kiertelee ja kaartelee</a> Etelä-Suomen yläpuolella &rdquo;tyyppihyväksyntää tavoitellen&rdquo;.</p><p>Rajan tuntumassa on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9712218">vilskettä</a>, ja vierailulla on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9738632">mahtipontiset</a> järjestelyt. Sotilasasiantuntijakin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9738718">tietää</a>, että tällä kaikella tavoitellaan &rdquo;vain näyttävyyttä&rdquo;.</p><p><a href="https://1.bp.blogspot.com/-0aNlgysp-S8/WXd4oo2eW7I/AAAAAAAAAws/rhqGuqjFh3wI8hNOXsKtr1fLDyX9ybTvgCLcBGAs/s1600/Putin-kone.JPG"><img height="482" src="https://1.bp.blogspot.com/-0aNlgysp-S8/WXd4oo2eW7I/AAAAAAAAAws/rhqGuqjFh3wI8hNOXsKtr1fLDyX9ybTvgCLcBGAs/s640/Putin-kone.JPG" width="640" /></a></p><p>Venäjän valtiojohdon kone tekee syheröä Etelä-Suomessa tavalla, joka havaitaan selvästi myös länsimaissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Samanaikaisesti Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšetšeniassa homoja <a href="https://qx.fi/uutisia/233819/tsetseniassa-laitetaan-homoja-keskitysleireille/">viedään</a> keskitysleireille ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9584628">kidutetaan</a> Venäjän homosensuurilakeihin vedoten. Asiasta raportoi niin <a href="https://www.novayagazeta.ru/articles/2017/04/04/72027-raspravy-nad-chechenskimi-geyami-publikuem-svidetelstva">venäläinen</a>, <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704122200102239_ul.shtml">suomalainen</a> kuin <a href="http://www.dailymail.co.uk/news/article-4397118/Chechnya-opens-concentration-camp-homosexuals.html">brittiläinenkin</a> media.</p><p>Valtaväestöllä ei mene yhtään paremmin. Venäläisiä sotilasjohtajia <a href="http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/putin%20kenraalit-35790">erotetaan</a> tai <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/165848-mita-ihmetta-venajalla-tapahtuu-sotilasjohtajia-kuollut-protesteja-puhkeaa">menehtyy</a> &rdquo;äkillisesti&rdquo;, ja toimittajia sekä heidän juttujaan &rdquo;<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002804749.html">katoaa</a>&rdquo;. Tiedotusvälineiden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9651010">ripitys</a> <a href="http://www.city.fi/yhteiskunta/suomalaistoimittajan+kysymys+tsetsenian+homojen+tilanteesta+sai+venajan+ulkoministerion+edustajan+hermostumaan/10937">ulottuu</a> myös Suomeen suuren liiderin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6283107">toimiessa</a> &rdquo;uhanalaisten kurkien johtokurkena&rdquo;.</p><p>Tässä valossa on suhtauduttava äärimmäisen epäilevästi ja varauksellisesti Venäjän ystävällisyyden osoituksiin, joille helposti muodostuu pelkkä imartelun asema. Näennäisen maireuden varjossa harjoitetaan brutaalia valtapolitiikkaa, ja suomalaisten vieraskoreutta käytetään hyväksi yritettäessä sitoa Suomea muita Länsi-Euroopan maita kiinteämmin Venäjän etu- ja vaikutuspiiriin.</p><p>Myös Venäjän valtiojohdon vierailujen määrä Suomeen ylittää selvästi vierailut länsimaissa, ja täällä käydään kuin omassa protektoraatissa.</p><p>Muutamille suomalaisyrityksille, kuten Finnairille, voi Venäjän myöntämistä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9738898">erikoisluvista</a> olla hyötyä, mutta olisi virhe kuvitella, että diplomatiassa voi saavuttaa mitään ilmaiseksi. Suomen ja Venäjän välisten suhteiden lämpiämisestä voidaan joutua maksamaan poliittista hintaa tilanteessa, jossa moraalinen taakka Venäjän harjoittamista vääryyksistä siirtyy sen kanssa yhteistoiminnassa oleville valtioille.</p><p>Esimerkiksi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Area_navigation">RNAV-navigointia</a> mahtuu varmasti harjoittelemaan myös muualla kuin Helsingin yläpuolella. Venäjän päätymistä käyttämään Suomen ilmatilaa voidaankin pitää hintana valtiolliselle lentoyhtiöllemme myönnetyistä Siperian ylilento-oikeuksista.</p><p>Kukaan ei varmasti vastusta Suomen ja Venäjän suhteiden elpymistä, mutta samalla on muistettava, että Venäjän ja länsimaiden suhteet ovat jäässä nimenomaan Venäjän tekemän Krimin-valtauksen vuoksi, jonka YK on todennut laittomaksi. Näyttöä jännitteiden kiristymisestä Pohjolan alueella antaa Venäjän jatkuva <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701162200054170_uu.shtml">varustautuminen</a>, joka on ristiriidassa sen tarjoamien kädenojennusten kanssa.</p><p>Ristiriitaisia viestejä antamalla Venäjä pelaa kansainvälispoliittista peliä, jolla se koettaa jakaa Euroopan maita ystävällismielisiin ja vihollisiin. Siihen kelkkaan pitää varoa hyppäämästä, sillä sisäistetyt ristiriidat ovat yhteiskunnallisen valheellisuuden, poliittisen korrektiuden ja psykologisesti arvioiden myös skitsofrenian keskeinen syntysyy. Se Suomen asemasta &rdquo;vedenjakajalla&rdquo;, &rdquo;idän ja lännen välissä&rdquo;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun valtakunnankansleri Adolf Hitler saapui Immolaan onnittelemaan marsalkka Mannerheimia vuonna 1942, oli Condor-lentokoneen kyydissä myös saattomieheksi mukaan laitettu suomalaiskenraali Paavo Talvela, joka kirjoitti matkastaan seuraavasti:

”Tunnelma oli juhlallinen, kun tiesi lentävänsä avaruudessa maailmanhistorian ehkä ihmeellisimmän henkilön kanssa ja joka tapauksessa nykyajan kuuluisimman ihmisen ja suurimman neron seurassa.” (P. Talvela, Sotilaan elämä 2, Helsinki, Kirjapaja, 1977, s. 153)

Tämä useasti siteerattu ja vilpittömyydessään vaikuttava historian katkelma tuli mieleeni, kun pohdin Vladimir Putinin tämänpäiväisen Suomen-vierailun merkitystä. Tapauksesta on rakentumassa semioottisesti, diplomaattisesti ja journalistisesti omituinen näytelmä.

Putinin ilma-armada on levittänyt siipensä Suomen yläpuolelle taannoisten ilmatilanloukkausten, ”lähestymislentojen” ja nyt myös virallisen vierailun muodossa. Yleisradion uutiset valistivat, että Putinin onnittelukäynnillä satavuotiaaseen Suomeen ”puhutaan kaupasta ja Itämerestä”, ja vakuutettiin, että ”ainakin Niinistö hyötyy tapaamisesta”.

Tämän ystävällisyyden varjossa Venäjä tuo kuitenkin Itämerelle ydinsukellusveneensä ja järjestää Kiinan kanssa valtavat sotaharjoitukset. Pari viikkoa sitten Putinin erikoiskone koukkasi Euroopan-matkallaan Helsingin ja Hangon ylitse, ja samaa tyyppiä oleva Venäjän valtiojohdon käytössä oleva kone kiertelee ja kaartelee Etelä-Suomen yläpuolella ”tyyppihyväksyntää tavoitellen”.

Rajan tuntumassa on vilskettä, ja vierailulla on mahtipontiset järjestelyt. Sotilasasiantuntijakin tietää, että tällä kaikella tavoitellaan ”vain näyttävyyttä”.

Venäjän valtiojohdon kone tekee syheröä Etelä-Suomessa tavalla, joka havaitaan selvästi myös länsimaissa.

 

Samanaikaisesti Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšetšeniassa homoja viedään keskitysleireille ja kidutetaan Venäjän homosensuurilakeihin vedoten. Asiasta raportoi niin venäläinen, suomalainen kuin brittiläinenkin media.

Valtaväestöllä ei mene yhtään paremmin. Venäläisiä sotilasjohtajia erotetaan tai menehtyy ”äkillisesti”, ja toimittajia sekä heidän juttujaan ”katoaa”. Tiedotusvälineiden ripitys ulottuu myös Suomeen suuren liiderin toimiessa ”uhanalaisten kurkien johtokurkena”.

Tässä valossa on suhtauduttava äärimmäisen epäilevästi ja varauksellisesti Venäjän ystävällisyyden osoituksiin, joille helposti muodostuu pelkkä imartelun asema. Näennäisen maireuden varjossa harjoitetaan brutaalia valtapolitiikkaa, ja suomalaisten vieraskoreutta käytetään hyväksi yritettäessä sitoa Suomea muita Länsi-Euroopan maita kiinteämmin Venäjän etu- ja vaikutuspiiriin.

Myös Venäjän valtiojohdon vierailujen määrä Suomeen ylittää selvästi vierailut länsimaissa, ja täällä käydään kuin omassa protektoraatissa.

Muutamille suomalaisyrityksille, kuten Finnairille, voi Venäjän myöntämistä erikoisluvista olla hyötyä, mutta olisi virhe kuvitella, että diplomatiassa voi saavuttaa mitään ilmaiseksi. Suomen ja Venäjän välisten suhteiden lämpiämisestä voidaan joutua maksamaan poliittista hintaa tilanteessa, jossa moraalinen taakka Venäjän harjoittamista vääryyksistä siirtyy sen kanssa yhteistoiminnassa oleville valtioille.

Esimerkiksi RNAV-navigointia mahtuu varmasti harjoittelemaan myös muualla kuin Helsingin yläpuolella. Venäjän päätymistä käyttämään Suomen ilmatilaa voidaankin pitää hintana valtiolliselle lentoyhtiöllemme myönnetyistä Siperian ylilento-oikeuksista.

Kukaan ei varmasti vastusta Suomen ja Venäjän suhteiden elpymistä, mutta samalla on muistettava, että Venäjän ja länsimaiden suhteet ovat jäässä nimenomaan Venäjän tekemän Krimin-valtauksen vuoksi, jonka YK on todennut laittomaksi. Näyttöä jännitteiden kiristymisestä Pohjolan alueella antaa Venäjän jatkuva varustautuminen, joka on ristiriidassa sen tarjoamien kädenojennusten kanssa.

Ristiriitaisia viestejä antamalla Venäjä pelaa kansainvälispoliittista peliä, jolla se koettaa jakaa Euroopan maita ystävällismielisiin ja vihollisiin. Siihen kelkkaan pitää varoa hyppäämästä, sillä sisäistetyt ristiriidat ovat yhteiskunnallisen valheellisuuden, poliittisen korrektiuden ja psykologisesti arvioiden myös skitsofrenian keskeinen syntysyy. Se Suomen asemasta ”vedenjakajalla”, ”idän ja lännen välissä”.

]]>
4 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240540-mita-putinin-vierailu-merkitsee#comments Kansainvälinen politiikka Suomi Venäjä Thu, 27 Jul 2017 06:14:48 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240540-mita-putinin-vierailu-merkitsee
Huostaanottokohu hybridiaseena — nyt isku kohdistuu Viroon http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240520-huostaanottokohu-hybridiaseena-nyt-isku-kohdistuu-viroon <p>&nbsp;</p><p><strong>Blogikirjoitus on suomenkielinen versio virolaisen Postimees -lehden julkaistamasta kommentista&nbsp;/ Этот блог является финноязычной версией комментария, который <a href="http://rus.postimees.ee/4191619/polina-kopylova-izyatie-detey-v-estonii-i-finlyandii-russkost-i-zakon">опубликован в&nbsp;эстонской газете &quot;Постимеэс&quot;</a>.</strong></p><p>Vuonna 2012 Suomessa nousi <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000630747.html">ennennäkemätön huostaanottokohu</a>: venäläistaustaisen Anastasia Zavgorodnyajan neljä lasta sylivauva mukaan lukien päätyivät kiireesti Vantaan kaupungin lastenkotiin.</p><p>Tilannetta pahensi se, että lähes samaan aikaan huostaan otettiin helsinkiläisen Albina Kasatkinan kaksi lasta.</p><p>Kohu kehittyi tuolloin uhkaavalla vauhdilla: Venäjän puolelta lensivät syytteet eikä Suomi voinut asettaa vastaan mitään mutta kuin muodollisia fraaseja &mdash; emme voi kommentoida yksittäistapauksia, ja tämä raivostutti Itä-naapuria kaikkia eniten.</p><p>Silloin vuonna 2012 Venäjän valtamediassa kiteytyivät käsitteet ja käsitykset, joita sen jälkeen sovellettiin joka ikiseen huostaanottokohuun <a href="http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001265997.html">viimeisin</a> mukaan lukien.</p><p>Venäjän median mukaan, huostaanoton takana on &rdquo;ювенальная юстиция &mdash; juvenaalioikeuslaitos tai, paremmin ilmaistuna, alaikäisten oikeuslaitos&rdquo; &mdash; tällainen venäjänkielinen vastine keksittiin lastensuojelulle. Toisaalta, Venäjän media aina korostaa, että lapset viedään &rdquo;без решения суда &mdash; ilman oikeuden päätöstä&rdquo;. Huostaanoton syynä on Venäjän median mukaan joko &rdquo;muka yksi läpsiminen&rdquo; tai &rdquo;mahdollinen lasten vieminen Suomesta Venäjälle&rdquo; sekä yleisesti &rdquo;venäläisyys&rdquo;, jota korostavat perheen joko &rdquo;ortodoksinen usko&rdquo; tai &rdquo;perinteiset arvot&rdquo;. Kommentoivana asiantuntijana on yleensä dosentti Johan Bäckman. Ensimmäisen mediatykityksen jäkeen kuvioon astuu Venäjän suurlähetystö ja seuraavaksi itse lapsiasiainvaltuutettu &mdash; tuolloin vuonna 2012 se oli Pavel Astahov, mutta vuoden 2016 Medvedevin perheen tapausta selvitti jo Anna Kuznetsova.</p><p>Nyt koen pahaa deja vuta seuratessani lähes identtistä huostaanottokohua, joka riepottelee naapurimme Viroa. Sielläkin kahden venäjänkielisten perheen lapset sijoitettiin kuukauden sisällä muualle, ja Venäjän valtamedia väittää syyksi &rdquo;venäläisyyden&rdquo;. Ainoa osapuoli, joka näyttää päällisin puolin puuttuvan, on dosentti Johan Bäckman, mutta hänen saappaitaan kokeilee <a href="https://www.washingtonpost.com/world/europe/lawyers-take-risks-for-russian-protesters/2013/02/04/f9b837b0-6c60-11e2-ada0-5ca5fa7ebe79_story.html?utm_term=.883dc4fc5b75">Violetta Volkova</a>, joka tunnetaan Venäjällä julkkisjuristina: hän puolusti aikoinaan Pussy Riotia, mutta viime aikoina <a href="https://meduza.io/en/feature/2017/06/13/how-alexey-navalny-decided-at-the-last-minute-to-send-protesters-against-moscow-s-police">hänestä tuli Venäjän opposition kriitikko</a>.</p><p>Anatoli Gazarjan ja hänen puolisonsa Anna Mihailova <a href="https://rusreality.com/2017/07/15/the-ombudsman-will-review-the-withdrawal-of-the-daughters-of-the-russians-in-estonia-due-to-lack-of-maintenance/">menettivät kolmeksi kuukaudeksi huoltajuudenoikeutensa suhteessa 8-vuotiaseen Izabella -tyttärensä</a> &mdash; tosin, nimenomaan Harjun käräjäoikeuden päätöksestä (Viron lainsäädäntö eroaa tässä Suomen lainsäädännöstä). Aleksandr ja Anna Kovalevit menettivät valtiolle jopa 5 lasta kuudesta.</p><p>Tapauksen uutisointiin osallistuivat muun muassa <a href="http://www.ntv.ru/finder/?keytext=%25E3%25E0%25E7%25E0%25F0%25FF%25ED">NTV</a>, pietarilainen <a href="http://www.5-tv.ru/news/140756/">5 kanal</a>, <a href="http://ren.tv/novosti/2017-07-15/otec-devochki-izyatoy-iz-rossiyskoy-semi-v-estonii-prokommentiroval">REN-TV</a>, <a href="https://russian.rt.com/inotv/2017-07-17/ERR-socslczhba-Tallina-zabrala-rebyonka">RT</a> sekä <a href="https://tvzvezda.ru/news/vstrane_i_mire/content/201707151335-xjmj.htm">Zvezda</a> -televisiokanavat, uutistoimistot <a href="http://tass.ru/mezhdunarodnaya-panorama/4415719">TASS</a> ja <a href="https://ria.ru/world/20170717/1498649580.html">RIA Novosti</a> sekä uutispalvelu Sputnik (linkkien takana on venäjänkieliset uutiset ja reportaasit tapauksesta). Sama kaarti uutisoi aikoinaan kuorossa myös Suomen huostaanottotapauksista.</p><p>Koska &rdquo;ilman oikeuden päätöstä&rdquo; -lausetta ei tässä tapauksessa voi käyttää, Venäjän media keskittyi perheiden venäläisyyteen ja nosti avustaja Violetta Volkovan mielipiteen siitä, että kireellisen sijoituksen syynä oli Gazarjanin ja Mihailovan perheen aikomus muuttaa Venäjälle. Virolaisen sosiaalitoimen esittämiä sijoituksen perusteita, muun muassa Gazarjanin ja Mihailovan asunnon huonoa kuntoa, vanhempien sisällä polttamista ja lapsen kouluongelmia vähäteltiin. Kahden perheen tapauksista ei Venäjän mediassa kuitenkaan uutisoida tasapuolisesti: Kovalevit saivat vähemmän huomiota verrattuna Gazarjaniin ja Mihailovaan, vaikka kyynisesti voi ajatella, että viiden lasten huostaanotto olisi paljon kuumempi aihe kuin yhden.</p><p>Perheiden välissä on kuitenkin se ero, että Kovalevien lapset ovat Viron kansalaisia (Viron tiedotusvälineiden mukaan, kun taas NTV -televisiokanava väittää kaikki lapsien olevan Venäjän kansalaisia) ja kiireellisen sijoituksen taustalla on perheen pitkä konflikti sosiaalitoimen kanssa, jonka syynä on, perheen mielestä, riitämätön sosiaalitoimen tuki. Sosiaalitoimi on asiasta toista mieltä: perheessä ilmeni lievää väkivaltaa, minkä takia Kovalevit olivat jo ennestä lastensuojelun tarkkailussa. Yksittäisiä väkivaltatapauksia perhe <a href="http://rus.postimees.ee/4184791/u-tallinnskoy-semi-otobrali-pyateryh-detey-o-chem-do-sih-por-umalchivali-smi">myönsi</a> myös Postemees -lehdelle.</p><p>Sen sijaan Gazarjan ja Mihailova ovat viroa osaamattomia Venäjän kansalaisia, pientuloisia ja lisäksi kumpikin on vammainen. Lapsellekin haettiin Venäjän kansalaisuus, vaikka Izabella syntyi Virossa. Todennäköisesti, tästä perheestä on helpompi tehdä kylmäverisen sosiaalitoimen kollektiivinen uhri, etenkin kun lapsi sijoitettiin juuri ennen matkaa Moskovaan &mdash; matkaa, jonka oli tarkoitus kestää jopa kuukausia. Lisäksi perhe itse antaa halukkaasti haastatteluja medialle.</p><p>Tapauksen johdosta Venäjän edustusto Virossa ryhtyi odotetusti toimenpiteisiin ja lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsova lupasi perehtyä tapaukseen. Eli kyseessä on tosiaan sama skenaario pienine variaatioineen, kuin Suomessa vuosina 2012-2016 toteutettu.</p><p>Venäläisen median kuin yhdestä suusta nostama huostaanottokohu tehoaa sekä ulko- että sisäpoliittisesti. Kohdemaassa se yleisesti hämmentää poliitikkoja sekä viranomaisia jotka eivät ole halukkaita pelaamaan lapsen edulla, sekä lisää kantaväestön ja venäjänkielisen vähemmistön välisiä jännityksiä. Suomessa usea sosiaalityöntekijä miettinee seurauksia, jos joutuu pohtimaan venäjänkielisen lapsen asiakkuutta ja perheelle tarjottavia tukimuotoja. Venäjän sisällä kohut toimivat pelottimena niille, jotka ihailevat länttä ja etenkin suunnittelevat maastamuuttoa. Ja nimenomaan Viroon on lähiaikoina muuttanut aika paljon Venäjän kansalaisia, usein poliittisesta syystä sekä nimenomaan lasten tulevaisuutta ajatellen.</p><p>Seurauksena huostaanottokohujen riepottelema Suomi sai kuin saikin Venäjällä ristiriitaisen maineen &mdash; muuten hyvä maa, mutta lapsia viedään ilman oikeuden päätöstä. Tämä näkyy esimerkiksi venäjänkielisissä keskustelupalstoissa, jossa Suomeen muuttoa suunnittelevat purkavat lastensuojelupelkojaan.&nbsp;</p><p>Virossa tapahtuvassa kohussa piilee mahdollisesti eräs hyvinkin erikoinen sisäpoliittinen aspekti, joka koskee lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsovaa. Viime kuukausina <a href="http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005230792.html">häntä syytettiin</a> Venäjällä julkisesti &rdquo;juvenaaliteknologioiden&rdquo;, eli lastensuojelumenetelmien &rdquo;salakuljettamisesta&rdquo; Suomesta Venäjälle &mdash; perusteena hänen yhteistyönsä suomalaisen kollegan Tuomas Kurttilan kanssa. Itse presidentti Putinin suosima Kuznetsova tarvitsee nyt kenties maineensa puhdistamista. Tähän tarkoitukseen Viron &rdquo;klassinen&rdquo; huostaanottokiista, joka koskee ainoastaan Venäjän kansalaisia joilla ei ole toista passia, sopii täydellisesti.</p><p>Lopuksi korostan yhden mielestäni tärkeän eron Suomen ja Viron mediakenttien välissä. Sitä eroa tekee Viron oma venäjänkielinen media, muun muassa Postimees -lehden venäjänkielinen osasto sekä Delfi.ee -portaalin venäjänkielinen versio, jotka pyrkivät uutisoimaan tapauksesta tasapuolisesti ja tekevät sitä eri sävyyn, kuin Venäjän media. Tätä auttavat myös paikalliset hyväntekeväisyysjärjestöt, joille Gazarjanin ja Mihailovan perheen tilanne on ollut jo pitkään ennestään tuttu. Vaikka he osoittavat myötätuntoa ja tukea vanhemmille, he silti kommentoivat tilannetta täysin eri näkökulmasta, kuin Venäjän media sitä esittää: heidän mukaansa syynä sijoitukseen oli perheen pitkittynyt heikko taloudellinen sekä henkinen tila ja haluttomuus tehdä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Ja vaikka venäläismedia ei tätä tietoa ikään kuin huomioi, sen pelkkä olemassaolo venäläismedian tulkinnan rinnalla mediakentällä merkitsee jo paljon. Suomessa tätä ei aikoinaan edes voinut tapahtua: vuonna 2012 YLE Novostia ei vielä ollut*, eikä venäjänkielinen Spektr-kuukausijulkaisu pystynyt täysin panostamaan ajankohtaiseen venäjänkieliseen journalismiin tiukaan taloudellisen tilanteensa takia. Nytkin YLE Novosti enimmäkseen seuraa kiltisti suomenkielisen YLE -uutisoinnin vanavedessä** ja Spektr -lehti näyttää lopullisesti jumittuneen taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi Suomi jäi ja tulee jäämään viranomaiskommenttien ja virallisten käännösten varalle. Vuonna 2012 kriisi koetteli kahden maiden suhteita niin, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson joutui päivittämään venäjän kielen taitojaan ja yllättämään venäläistoimittajia varsin sujuvalla venäjällä sekä omalla venäläistaustallaan. Myöhemmin koko lastensuojelulaki katsottiin parhaaksi kääntää venäjän kielelle.</p><p>Toinen ero on Suomen ja Viron Venäjä -suhteet &mdash; uskallan väittää, että Viron olisi helpompi selviytyä huostaanottokohusta siksi, että sen ulkopolitiikka suhteessa Venäjään on ylipäätänsä selkeämpi kuin Suomen ja perustuu ensisijaisesti valppauteen sekä vahvaan käsitykseen omasta paikasta EU:ssa ja NATO:ssa. Mutta kenties tällainen huostaanottokohu on myös eräänlainen Venäjän Viron kohdalla suorittama koe &mdash; nyt on katsottavaa, miten käy Viron.</p><p>OIKAISU:</p><p>* YLE Novosti -tomituksen edustajan pyynnöstä täsmennän, että lauseella &quot;<em>vuonna 2012 YLE Novostia ei vielä ollut</em>&quot; tarkoitan nykyistä laajempaa venäjänkielistä uutisointia, joka alkoi vasta vuonna 2013 uutislähetyksen sekä sivuston muodossa. Vuonna 2012 Ylen venäjänkielinen toimitus toki osallistui jo silloisessa kokoonpanossa huostaanottokohu -uutisointiin ja haastatteli tämän yhteydessä mm. ministeri Maria Guzeninaa. Kuitenkin toisin kuin Virossa, jossa kohusta uutisoidaan venäjän kielellä osana yleistä uutisointia Viron sisäisistä asioista, Guzeninan haasattelu oli tarkoitettu suoraksi vastaukseksi Venäjän meidan yksipuoliseen uutisointiin.</p><p>** Vaikka YLE:n venäjänkielinen toimitus kertoi olevansa minun kanssani eri mieltä siitä, mikä on käännettyjen ja omien journalististen sisältöjen suhde YLE Novostin sivulla, itse lukijana ja toimittajana (tutkintoni mukaan tv-toimittajana) katsoisin, että YLE:n venäjänkielisten toimittajien potentiaali suhteessa omien juttujen, tutkivan journalismin ja venäjänkielisten keskusteluohjelmien toimittamiseen on selvästi alikäytetty ja toimitius keskittyy liikaa pelkkään kääntämiseen omien sisältöjen sijaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Blogikirjoitus on suomenkielinen versio virolaisen Postimees -lehden julkaistamasta kommentista / Этот блог является финноязычной версией комментария, который опубликован в эстонской газете "Постимеэс".

Vuonna 2012 Suomessa nousi ennennäkemätön huostaanottokohu: venäläistaustaisen Anastasia Zavgorodnyajan neljä lasta sylivauva mukaan lukien päätyivät kiireesti Vantaan kaupungin lastenkotiin.

Tilannetta pahensi se, että lähes samaan aikaan huostaan otettiin helsinkiläisen Albina Kasatkinan kaksi lasta.

Kohu kehittyi tuolloin uhkaavalla vauhdilla: Venäjän puolelta lensivät syytteet eikä Suomi voinut asettaa vastaan mitään mutta kuin muodollisia fraaseja — emme voi kommentoida yksittäistapauksia, ja tämä raivostutti Itä-naapuria kaikkia eniten.

Silloin vuonna 2012 Venäjän valtamediassa kiteytyivät käsitteet ja käsitykset, joita sen jälkeen sovellettiin joka ikiseen huostaanottokohuun viimeisin mukaan lukien.

Venäjän median mukaan, huostaanoton takana on ”ювенальная юстиция — juvenaalioikeuslaitos tai, paremmin ilmaistuna, alaikäisten oikeuslaitos” — tällainen venäjänkielinen vastine keksittiin lastensuojelulle. Toisaalta, Venäjän media aina korostaa, että lapset viedään ”без решения суда — ilman oikeuden päätöstä”. Huostaanoton syynä on Venäjän median mukaan joko ”muka yksi läpsiminen” tai ”mahdollinen lasten vieminen Suomesta Venäjälle” sekä yleisesti ”venäläisyys”, jota korostavat perheen joko ”ortodoksinen usko” tai ”perinteiset arvot”. Kommentoivana asiantuntijana on yleensä dosentti Johan Bäckman. Ensimmäisen mediatykityksen jäkeen kuvioon astuu Venäjän suurlähetystö ja seuraavaksi itse lapsiasiainvaltuutettu — tuolloin vuonna 2012 se oli Pavel Astahov, mutta vuoden 2016 Medvedevin perheen tapausta selvitti jo Anna Kuznetsova.

Nyt koen pahaa deja vuta seuratessani lähes identtistä huostaanottokohua, joka riepottelee naapurimme Viroa. Sielläkin kahden venäjänkielisten perheen lapset sijoitettiin kuukauden sisällä muualle, ja Venäjän valtamedia väittää syyksi ”venäläisyyden”. Ainoa osapuoli, joka näyttää päällisin puolin puuttuvan, on dosentti Johan Bäckman, mutta hänen saappaitaan kokeilee Violetta Volkova, joka tunnetaan Venäjällä julkkisjuristina: hän puolusti aikoinaan Pussy Riotia, mutta viime aikoina hänestä tuli Venäjän opposition kriitikko.

Anatoli Gazarjan ja hänen puolisonsa Anna Mihailova menettivät kolmeksi kuukaudeksi huoltajuudenoikeutensa suhteessa 8-vuotiaseen Izabella -tyttärensä — tosin, nimenomaan Harjun käräjäoikeuden päätöksestä (Viron lainsäädäntö eroaa tässä Suomen lainsäädännöstä). Aleksandr ja Anna Kovalevit menettivät valtiolle jopa 5 lasta kuudesta.

Tapauksen uutisointiin osallistuivat muun muassa NTV, pietarilainen 5 kanal, REN-TV, RT sekä Zvezda -televisiokanavat, uutistoimistot TASS ja RIA Novosti sekä uutispalvelu Sputnik (linkkien takana on venäjänkieliset uutiset ja reportaasit tapauksesta). Sama kaarti uutisoi aikoinaan kuorossa myös Suomen huostaanottotapauksista.

Koska ”ilman oikeuden päätöstä” -lausetta ei tässä tapauksessa voi käyttää, Venäjän media keskittyi perheiden venäläisyyteen ja nosti avustaja Violetta Volkovan mielipiteen siitä, että kireellisen sijoituksen syynä oli Gazarjanin ja Mihailovan perheen aikomus muuttaa Venäjälle. Virolaisen sosiaalitoimen esittämiä sijoituksen perusteita, muun muassa Gazarjanin ja Mihailovan asunnon huonoa kuntoa, vanhempien sisällä polttamista ja lapsen kouluongelmia vähäteltiin. Kahden perheen tapauksista ei Venäjän mediassa kuitenkaan uutisoida tasapuolisesti: Kovalevit saivat vähemmän huomiota verrattuna Gazarjaniin ja Mihailovaan, vaikka kyynisesti voi ajatella, että viiden lasten huostaanotto olisi paljon kuumempi aihe kuin yhden.

Perheiden välissä on kuitenkin se ero, että Kovalevien lapset ovat Viron kansalaisia (Viron tiedotusvälineiden mukaan, kun taas NTV -televisiokanava väittää kaikki lapsien olevan Venäjän kansalaisia) ja kiireellisen sijoituksen taustalla on perheen pitkä konflikti sosiaalitoimen kanssa, jonka syynä on, perheen mielestä, riitämätön sosiaalitoimen tuki. Sosiaalitoimi on asiasta toista mieltä: perheessä ilmeni lievää väkivaltaa, minkä takia Kovalevit olivat jo ennestä lastensuojelun tarkkailussa. Yksittäisiä väkivaltatapauksia perhe myönsi myös Postemees -lehdelle.

Sen sijaan Gazarjan ja Mihailova ovat viroa osaamattomia Venäjän kansalaisia, pientuloisia ja lisäksi kumpikin on vammainen. Lapsellekin haettiin Venäjän kansalaisuus, vaikka Izabella syntyi Virossa. Todennäköisesti, tästä perheestä on helpompi tehdä kylmäverisen sosiaalitoimen kollektiivinen uhri, etenkin kun lapsi sijoitettiin juuri ennen matkaa Moskovaan — matkaa, jonka oli tarkoitus kestää jopa kuukausia. Lisäksi perhe itse antaa halukkaasti haastatteluja medialle.

Tapauksen johdosta Venäjän edustusto Virossa ryhtyi odotetusti toimenpiteisiin ja lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsova lupasi perehtyä tapaukseen. Eli kyseessä on tosiaan sama skenaario pienine variaatioineen, kuin Suomessa vuosina 2012-2016 toteutettu.

Venäläisen median kuin yhdestä suusta nostama huostaanottokohu tehoaa sekä ulko- että sisäpoliittisesti. Kohdemaassa se yleisesti hämmentää poliitikkoja sekä viranomaisia jotka eivät ole halukkaita pelaamaan lapsen edulla, sekä lisää kantaväestön ja venäjänkielisen vähemmistön välisiä jännityksiä. Suomessa usea sosiaalityöntekijä miettinee seurauksia, jos joutuu pohtimaan venäjänkielisen lapsen asiakkuutta ja perheelle tarjottavia tukimuotoja. Venäjän sisällä kohut toimivat pelottimena niille, jotka ihailevat länttä ja etenkin suunnittelevat maastamuuttoa. Ja nimenomaan Viroon on lähiaikoina muuttanut aika paljon Venäjän kansalaisia, usein poliittisesta syystä sekä nimenomaan lasten tulevaisuutta ajatellen.

Seurauksena huostaanottokohujen riepottelema Suomi sai kuin saikin Venäjällä ristiriitaisen maineen — muuten hyvä maa, mutta lapsia viedään ilman oikeuden päätöstä. Tämä näkyy esimerkiksi venäjänkielisissä keskustelupalstoissa, jossa Suomeen muuttoa suunnittelevat purkavat lastensuojelupelkojaan. 

Virossa tapahtuvassa kohussa piilee mahdollisesti eräs hyvinkin erikoinen sisäpoliittinen aspekti, joka koskee lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsovaa. Viime kuukausina häntä syytettiin Venäjällä julkisesti ”juvenaaliteknologioiden”, eli lastensuojelumenetelmien ”salakuljettamisesta” Suomesta Venäjälle — perusteena hänen yhteistyönsä suomalaisen kollegan Tuomas Kurttilan kanssa. Itse presidentti Putinin suosima Kuznetsova tarvitsee nyt kenties maineensa puhdistamista. Tähän tarkoitukseen Viron ”klassinen” huostaanottokiista, joka koskee ainoastaan Venäjän kansalaisia joilla ei ole toista passia, sopii täydellisesti.

Lopuksi korostan yhden mielestäni tärkeän eron Suomen ja Viron mediakenttien välissä. Sitä eroa tekee Viron oma venäjänkielinen media, muun muassa Postimees -lehden venäjänkielinen osasto sekä Delfi.ee -portaalin venäjänkielinen versio, jotka pyrkivät uutisoimaan tapauksesta tasapuolisesti ja tekevät sitä eri sävyyn, kuin Venäjän media. Tätä auttavat myös paikalliset hyväntekeväisyysjärjestöt, joille Gazarjanin ja Mihailovan perheen tilanne on ollut jo pitkään ennestään tuttu. Vaikka he osoittavat myötätuntoa ja tukea vanhemmille, he silti kommentoivat tilannetta täysin eri näkökulmasta, kuin Venäjän media sitä esittää: heidän mukaansa syynä sijoitukseen oli perheen pitkittynyt heikko taloudellinen sekä henkinen tila ja haluttomuus tehdä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Ja vaikka venäläismedia ei tätä tietoa ikään kuin huomioi, sen pelkkä olemassaolo venäläismedian tulkinnan rinnalla mediakentällä merkitsee jo paljon. Suomessa tätä ei aikoinaan edes voinut tapahtua: vuonna 2012 YLE Novostia ei vielä ollut*, eikä venäjänkielinen Spektr-kuukausijulkaisu pystynyt täysin panostamaan ajankohtaiseen venäjänkieliseen journalismiin tiukaan taloudellisen tilanteensa takia. Nytkin YLE Novosti enimmäkseen seuraa kiltisti suomenkielisen YLE -uutisoinnin vanavedessä** ja Spektr -lehti näyttää lopullisesti jumittuneen taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi Suomi jäi ja tulee jäämään viranomaiskommenttien ja virallisten käännösten varalle. Vuonna 2012 kriisi koetteli kahden maiden suhteita niin, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson joutui päivittämään venäjän kielen taitojaan ja yllättämään venäläistoimittajia varsin sujuvalla venäjällä sekä omalla venäläistaustallaan. Myöhemmin koko lastensuojelulaki katsottiin parhaaksi kääntää venäjän kielelle.

Toinen ero on Suomen ja Viron Venäjä -suhteet — uskallan väittää, että Viron olisi helpompi selviytyä huostaanottokohusta siksi, että sen ulkopolitiikka suhteessa Venäjään on ylipäätänsä selkeämpi kuin Suomen ja perustuu ensisijaisesti valppauteen sekä vahvaan käsitykseen omasta paikasta EU:ssa ja NATO:ssa. Mutta kenties tällainen huostaanottokohu on myös eräänlainen Venäjän Viron kohdalla suorittama koe — nyt on katsottavaa, miten käy Viron.

OIKAISU:

* YLE Novosti -tomituksen edustajan pyynnöstä täsmennän, että lauseella "vuonna 2012 YLE Novostia ei vielä ollut" tarkoitan nykyistä laajempaa venäjänkielistä uutisointia, joka alkoi vasta vuonna 2013 uutislähetyksen sekä sivuston muodossa. Vuonna 2012 Ylen venäjänkielinen toimitus toki osallistui jo silloisessa kokoonpanossa huostaanottokohu -uutisointiin ja haastatteli tämän yhteydessä mm. ministeri Maria Guzeninaa. Kuitenkin toisin kuin Virossa, jossa kohusta uutisoidaan venäjän kielellä osana yleistä uutisointia Viron sisäisistä asioista, Guzeninan haasattelu oli tarkoitettu suoraksi vastaukseksi Venäjän meidan yksipuoliseen uutisointiin.

** Vaikka YLE:n venäjänkielinen toimitus kertoi olevansa minun kanssani eri mieltä siitä, mikä on käännettyjen ja omien journalististen sisältöjen suhde YLE Novostin sivulla, itse lukijana ja toimittajana (tutkintoni mukaan tv-toimittajana) katsoisin, että YLE:n venäjänkielisten toimittajien potentiaali suhteessa omien juttujen, tutkivan journalismin ja venäjänkielisten keskusteluohjelmien toimittamiseen on selvästi alikäytetty ja toimitius keskittyy liikaa pelkkään kääntämiseen omien sisältöjen sijaan.

 

]]>
16 http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240520-huostaanottokohu-hybridiaseena-nyt-isku-kohdistuu-viroon#comments Hybridivaikuttaminen Maahanmuuttajat ja huostaanotot Venäjä Viro Wed, 26 Jul 2017 09:09:31 +0000 Polina Kopylova http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240520-huostaanottokohu-hybridiaseena-nyt-isku-kohdistuu-viroon
Päättäjille vastenmielistä elää sovussa naapureiden kanssa http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240465-paattajille-vastenmielista-elaa-sovussa-naapureiden-kanssa <p>Suomen päättäjät ovat kateissa pahemman kerran päätöksenteossa. Eduskuntapuolueet kautta linjan, eivät ole halukkaita harjoittamaan politikkaa jolla jatkossakin taataan rauhaa itäisen suurvallan Venäjän kanssa. Tämä on vaarallista pullisteluleikkiä.</p><p>Viime vuosina on haluttu uskottu sokeasti mitä NATO/ EU / USA toitottaa Venäjän uhasta. Omaa itsenäistä ulkopoliikkaa ei ole&nbsp; EU-Suomessa. Ulkopolitiikan johto kuuluu EU:lle, NATO:lle ja CIA:lle ja tämä on sovittu osin salaisin sopimuksin ja osin EU:n suhteen muuttamalla Suomen perustuslakia, johon esim. EU - jäsenyys on kirjattu.</p><p>Entinen poliititikko, ulkoministeri, professori, veteraanidiplomaatti, sanoi näistä asioista hyvin, <em>&rdquo;Jos Euroopassa syttyisi sota, Suomi olisi eteen työnnetty tukikohta, jonka materiaali- ja ihmisvarat eivät olisi Natolle puolustamisen arvoisia ja jonka yli juostaisiin mennen tullen riippumatta siitä, kuka sodan &acute;voittaisi`.&rdquo;</em></p><p>Suomella ei siis ole mitään turvatakuita NATON suunnalta kuten ei myöskään EU:n suunnalta. EU johto himoitsee Venäjän rikkauksia kuten kultaa, maakaasua ja öljyä. Tämä kertoo paljon siitä mihin oikein kuulumme ahneiden hullujen kerhoon.</p><p>Korhonen jatkaa vielä .....</p><p><em>&rdquo;Venäjä on alueellinen suurvalta ja sotateknologiassa samaa luokkaa Yhdysvaltojen kanssa. USA:n presidentti, olipa hän kuka tahansa, ei tule Suomen, Baltian maiden, Puolan tai Ukrainan takia ottamaan sitä riskiä, että joutuisi sotaan ydinasevaltion kanssa. Venäjän johto tietää, että USA:n johto ymmärtää tämän.&rdquo;</em></p><p>&rdquo;Nyky-Suomen johto on unohtanut kaiken Suomen historiasta eikä ole oppinut siitä mitään. Suomen hallitus haluaa Naton turvallisuustakuut, jotka ovat kuvitelmien varassa, Venäjän muka aiheuttamaa turvallisuusriskiä vastaan &ndash; riskiä jota ei ole olemassa, ellei Suomi itse sellaista rakenna&rdquo;, Korhonen harmittelee.</p><p>Myös ETYJ linjauksia on sotkettu lahjakkaasti Venäjän vastaisten pakotteiden kanssa.&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Ällistyttävä typeryys Suomen hallitukselta. Etyk-kokouksella ja Ukrainan kriisillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ulkoministeri on kuin pieni sylikoira, joka heiluttaa häntäänsä Brysselin isännille.</em>&rdquo;</p><p>Suomessa tarvitaan NATO:ttamisen sijaan rauhanomista ja rakentavaa politiikkaa kaikkien naapureiden kanssa ja myös rohkeutta sanoa EI sellaisille linjauksille jotka ovat meille vahingollisia. Meidän tulee sanoa, &quot;<em>tuo ei pelvele meidän etua, joten emme ole mukana&quot;.</em></p><p>Nyt Itämerellä alkava sotaharjoitus Kiinan kanssa on näpäytys NATO:n suuntaan. Länsimaat USA ja EU-maat ovat provosoineet Venäjää vastaan jo muutamia vuosia ja pyrkineet suoraan sanottuna ärsyttämään Venäjää. Tämä ei pidemmän päälle johda muuhun kuin vastatoimien tekemiseen ja siinä ymmärrän hyvin Venäjän johtoa. Kiina haluaa osoittaa myötätuntoa liittolaistaan kohtaan ja kokee asian samanlailla kuin Venäjäkin.</p><p>Isäntämaasopimus oli yksi pahin virhe ja se tehtiin kansan tietämättä. Isäntämaasopimuksen Suomensi ensimmäisenä IPU - Itsenäisyyspuolue.</p><p><em>Puolustusvoimien komentaja kenraali <strong>Jarmo Lindberg </strong>allekirjoitti syyskuussa 2014 Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen, jolla Suomen alue luovutetaan sotilasliiton tukikohta-alueeksi. Korhonen pitää tätä &rdquo;holtittomana antautumissopimuksena&rdquo;. Hän rinnastaa sen salassa valmisteltuun maanpetokseen.</em></p><p><em>Ruotsissa samanlaisen isäntämaasopimuksen kohtalo käsitellään vasta ensi vuonna eduskunnassa. Suomessa kenraalit, ylipäällikkönsä presidentin siunauksella, eivät päästäneet asiaa eduskuntaan asti.</em></p><p><strong>Veteraanidiplomaatti sivaltaa Timo Soinia: &rdquo;Ulkoministeri on kuin pieni sylikoira, joka heiluttaa häntäänsä Brysselin isännille&rdquo;</strong></p><p><a href="https://seura.fi/asiat/henkilot/veteraanidiplomaatti-sivaltaa-timo-soinia-ulkoministeri-on-kuin-pieni-sylikoira-joka-heiluttaa-hantaansa-brysselin-isannille/" title="https://seura.fi/asiat/henkilot/veteraanidiplomaatti-sivaltaa-timo-soinia-ulkoministeri-on-kuin-pieni-sylikoira-joka-heiluttaa-hantaansa-brysselin-isannille/">https://seura.fi/asiat/henkilot/veteraanidiplomaatti-sivaltaa-timo-soini...</a></p><p>Pullistelu ei Suomen osalta ole kovinkaan järkevää tosin sitä tehdään nyt koko ajan.</p><p><strong>Puolustuspolitiikasta siirrytty pullistelupolitiikkaan</strong></p><p><a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3752746-puolustuspolitiikasta-siirrytty-pullistelupolitiikkaan" title="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3752746-puolustuspolitiikasta-siirrytty-pullistelupolitiikkaan">http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3752746-puolustuspolitiikasta-siir...</a></p><p>Sotaharjoitus on osoitus siitä mitä NATO on tehnyt sijoittanut joukkoja pitkin Itä-Eurooppaa ja Baltian maita tuhansittain.</p><p><strong>Venäjän suursotaharjoitus kiristää jännitettä Itämerellä - Suuria joukkoja, ydinaseita, sotalaivoja...</strong></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707032200243331_ul.shtml?fb_action_ids=10211848378798972&amp;fb_action_types=og.comments" title="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707032200243331_ul.shtml?fb_action_ids=10211848378798972&amp;fb_action_types=og.comments">http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707032200243331_ul.shtml?fb_action_i...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Sodan lietsonnan sijaan meistä tulee kehittää rauhanrakentaisen &quot;suurvaltaa&quot;, koska siinä olemme hyviä ja se todella palvelee meitä. Uskon sen yhä avaavan, jopa uusia ovia tulevaisuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jan Erik Finskas</p><p>Espoo</p><p>( pj Ipu Uudenmaan piiri ry. )</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen päättäjät ovat kateissa pahemman kerran päätöksenteossa. Eduskuntapuolueet kautta linjan, eivät ole halukkaita harjoittamaan politikkaa jolla jatkossakin taataan rauhaa itäisen suurvallan Venäjän kanssa. Tämä on vaarallista pullisteluleikkiä.

Viime vuosina on haluttu uskottu sokeasti mitä NATO/ EU / USA toitottaa Venäjän uhasta. Omaa itsenäistä ulkopoliikkaa ei ole  EU-Suomessa. Ulkopolitiikan johto kuuluu EU:lle, NATO:lle ja CIA:lle ja tämä on sovittu osin salaisin sopimuksin ja osin EU:n suhteen muuttamalla Suomen perustuslakia, johon esim. EU - jäsenyys on kirjattu.

Entinen poliititikko, ulkoministeri, professori, veteraanidiplomaatti, sanoi näistä asioista hyvin, ”Jos Euroopassa syttyisi sota, Suomi olisi eteen työnnetty tukikohta, jonka materiaali- ja ihmisvarat eivät olisi Natolle puolustamisen arvoisia ja jonka yli juostaisiin mennen tullen riippumatta siitä, kuka sodan ´voittaisi`.”

Suomella ei siis ole mitään turvatakuita NATON suunnalta kuten ei myöskään EU:n suunnalta. EU johto himoitsee Venäjän rikkauksia kuten kultaa, maakaasua ja öljyä. Tämä kertoo paljon siitä mihin oikein kuulumme ahneiden hullujen kerhoon.

Korhonen jatkaa vielä .....

”Venäjä on alueellinen suurvalta ja sotateknologiassa samaa luokkaa Yhdysvaltojen kanssa. USA:n presidentti, olipa hän kuka tahansa, ei tule Suomen, Baltian maiden, Puolan tai Ukrainan takia ottamaan sitä riskiä, että joutuisi sotaan ydinasevaltion kanssa. Venäjän johto tietää, että USA:n johto ymmärtää tämän.”

”Nyky-Suomen johto on unohtanut kaiken Suomen historiasta eikä ole oppinut siitä mitään. Suomen hallitus haluaa Naton turvallisuustakuut, jotka ovat kuvitelmien varassa, Venäjän muka aiheuttamaa turvallisuusriskiä vastaan – riskiä jota ei ole olemassa, ellei Suomi itse sellaista rakenna”, Korhonen harmittelee.

Myös ETYJ linjauksia on sotkettu lahjakkaasti Venäjän vastaisten pakotteiden kanssa. 

Ällistyttävä typeryys Suomen hallitukselta. Etyk-kokouksella ja Ukrainan kriisillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ulkoministeri on kuin pieni sylikoira, joka heiluttaa häntäänsä Brysselin isännille.

Suomessa tarvitaan NATO:ttamisen sijaan rauhanomista ja rakentavaa politiikkaa kaikkien naapureiden kanssa ja myös rohkeutta sanoa EI sellaisille linjauksille jotka ovat meille vahingollisia. Meidän tulee sanoa, "tuo ei pelvele meidän etua, joten emme ole mukana".

Nyt Itämerellä alkava sotaharjoitus Kiinan kanssa on näpäytys NATO:n suuntaan. Länsimaat USA ja EU-maat ovat provosoineet Venäjää vastaan jo muutamia vuosia ja pyrkineet suoraan sanottuna ärsyttämään Venäjää. Tämä ei pidemmän päälle johda muuhun kuin vastatoimien tekemiseen ja siinä ymmärrän hyvin Venäjän johtoa. Kiina haluaa osoittaa myötätuntoa liittolaistaan kohtaan ja kokee asian samanlailla kuin Venäjäkin.

Isäntämaasopimus oli yksi pahin virhe ja se tehtiin kansan tietämättä. Isäntämaasopimuksen Suomensi ensimmäisenä IPU - Itsenäisyyspuolue.

Puolustusvoimien komentaja kenraali Jarmo Lindberg allekirjoitti syyskuussa 2014 Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen, jolla Suomen alue luovutetaan sotilasliiton tukikohta-alueeksi. Korhonen pitää tätä ”holtittomana antautumissopimuksena”. Hän rinnastaa sen salassa valmisteltuun maanpetokseen.

Ruotsissa samanlaisen isäntämaasopimuksen kohtalo käsitellään vasta ensi vuonna eduskunnassa. Suomessa kenraalit, ylipäällikkönsä presidentin siunauksella, eivät päästäneet asiaa eduskuntaan asti.

Veteraanidiplomaatti sivaltaa Timo Soinia: ”Ulkoministeri on kuin pieni sylikoira, joka heiluttaa häntäänsä Brysselin isännille”

https://seura.fi/asiat/henkilot/veteraanidiplomaatti-sivaltaa-timo-soinia-ulkoministeri-on-kuin-pieni-sylikoira-joka-heiluttaa-hantaansa-brysselin-isannille/

Pullistelu ei Suomen osalta ole kovinkaan järkevää tosin sitä tehdään nyt koko ajan.

Puolustuspolitiikasta siirrytty pullistelupolitiikkaan

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3752746-puolustuspolitiikasta-siirrytty-pullistelupolitiikkaan

Sotaharjoitus on osoitus siitä mitä NATO on tehnyt sijoittanut joukkoja pitkin Itä-Eurooppaa ja Baltian maita tuhansittain.

Venäjän suursotaharjoitus kiristää jännitettä Itämerellä - Suuria joukkoja, ydinaseita, sotalaivoja...

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707032200243331_ul.shtml?fb_action_ids=10211848378798972&fb_action_types=og.comments

 

Sodan lietsonnan sijaan meistä tulee kehittää rauhanrakentaisen "suurvaltaa", koska siinä olemme hyviä ja se todella palvelee meitä. Uskon sen yhä avaavan, jopa uusia ovia tulevaisuudessa.

 

 

Jan Erik Finskas

Espoo

( pj Ipu Uudenmaan piiri ry. )

 

 

]]>
8 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240465-paattajille-vastenmielista-elaa-sovussa-naapureiden-kanssa#comments EU-Suomi Kiina Sotaharjoitukset Itämerellä Venäjä Vladimir Putin Mon, 24 Jul 2017 18:10:32 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240465-paattajille-vastenmielista-elaa-sovussa-naapureiden-kanssa
Pelastaako Trump Suomen paleltumiselta ? http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240390-pelastaako-trump-suomen-palentumiselta <p>Energiayhtiöt varoittavat uusien Venäjä-sanktioiden vaarantavan Venäjän öljy- ja kaasukaupan ja koko Euroopan energiahuollon. &rdquo;Jos nämä pakotteet menevät läpi sellaisenaan, on sillä vaikutus koko Euroopan kaasu- ja öljytoimituksiin. Pakotteet koskisivat kaikki putkia, jotka toimittavat kaasua tai öljyä Venäjältä Eurooppaan. Vaikutukset tuntuisivat Kiinasta Länsi-Eurooppaan&rdquo;, kommentoi <strong>Matthias Warni</strong>g, &rdquo;<em>Nord Stream</em> 2&rdquo;-kaasuputkiosakeyhtiön johtaja <em>Handelsplatt</em>-lehdelle.</p><p>Kritiikin laukaisi Handelsplatt-lehden mukaan Yhdysvaltojen senaatin hyväksymä uusi pakoteohjelma Venäjän kaasu- ja öljykauppaa kohtaan. Uudet pakotteet koskevat lähes kaikkea putkistoihin liittyvää. Yritykset, joilla on yhteistyötä Venäjän energiateollisuuden kanssa tulisi, lain tullessa voimaan lopettaa työt välittömästi. Kiellettyä tulisi olemaan putkilinjojen rakentaminen, rakentamisen avustaminen sekä putkistojen huolto ja käyttö.</p><p>Yhdysvaltojen edustajienhuoneen on vielä hyväksyttävä laki ja presidentin tulee allekirjoittaa se.</p><p>&nbsp;</p><p>Näistä tulevista pakoitteista tulisi kenties avata keskustelua EU-vasalli ja Nato-isäntämaa Suomessa ?</p><p>&nbsp;</p><p>Onko aika ryhtyä rakentamaan häkäpönttöjä vai amerikansatamaa LNG laivoille Trumppilandiasta ?</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos</p><p>Hämis</p><p>&nbsp;</p><p>Ps. Joitain yksityiskohtia lisää löytyy ensijulkaisussa täällä: <a href="https://www.kansalainen.fi/uudet-venaja-pakotteet-vaarantavat-euroopan-energiahuollon/" title="https://www.kansalainen.fi/uudet-venaja-pakotteet-vaarantavat-euroopan-energiahuollon/">https://www.kansalainen.fi/uudet-venaja-pakotteet-vaarantavat-euroopan-e...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Energiayhtiöt varoittavat uusien Venäjä-sanktioiden vaarantavan Venäjän öljy- ja kaasukaupan ja koko Euroopan energiahuollon. ”Jos nämä pakotteet menevät läpi sellaisenaan, on sillä vaikutus koko Euroopan kaasu- ja öljytoimituksiin. Pakotteet koskisivat kaikki putkia, jotka toimittavat kaasua tai öljyä Venäjältä Eurooppaan. Vaikutukset tuntuisivat Kiinasta Länsi-Eurooppaan”, kommentoi Matthias Warnig, ”Nord Stream 2”-kaasuputkiosakeyhtiön johtaja Handelsplatt-lehdelle.

Kritiikin laukaisi Handelsplatt-lehden mukaan Yhdysvaltojen senaatin hyväksymä uusi pakoteohjelma Venäjän kaasu- ja öljykauppaa kohtaan. Uudet pakotteet koskevat lähes kaikkea putkistoihin liittyvää. Yritykset, joilla on yhteistyötä Venäjän energiateollisuuden kanssa tulisi, lain tullessa voimaan lopettaa työt välittömästi. Kiellettyä tulisi olemaan putkilinjojen rakentaminen, rakentamisen avustaminen sekä putkistojen huolto ja käyttö.

Yhdysvaltojen edustajienhuoneen on vielä hyväksyttävä laki ja presidentin tulee allekirjoittaa se.

 

Näistä tulevista pakoitteista tulisi kenties avata keskustelua EU-vasalli ja Nato-isäntämaa Suomessa ?

 

Onko aika ryhtyä rakentamaan häkäpönttöjä vai amerikansatamaa LNG laivoille Trumppilandiasta ?

 

Kiitos

Hämis

 

Ps. Joitain yksityiskohtia lisää löytyy ensijulkaisussa täällä: https://www.kansalainen.fi/uudet-venaja-pakotteet-vaarantavat-euroopan-energiahuollon/

]]>
23 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240390-pelastaako-trump-suomen-palentumiselta#comments Energia Pakoite Suomi USA Venäjä Sat, 22 Jul 2017 06:50:52 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240390-pelastaako-trump-suomen-palentumiselta