Gazprom http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/140979/all Sat, 25 May 2019 13:30:10 +0300 fi Venäjältä tuleva raha, eräänlaista valtionrahoitusta tämäkin http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276509-venajalta-tuleva-raha-eraanlaista-valtionrahoitusta-tamakin <p>Kun seuraavan kerran mietitte miten Venäjän valtio rahoittaa Suomessa olevia hyödyllisiä idioottejaan, suunnatkaa katse demareiden vaikutusvaltaisiin johtohenkilöihin.</p><p>Enää ei tarvitse miettiä, miksi Suomessa tietyt tahot vouhkaavat Venäjän puolesta, ja mistä puolueesta ovat peräisin suurimmat Venäjä-ystävät. Ei tarvitse myöskään ihmetellä, miksi Venäjän viesti Suomelle parhaasta sotilaallisesta liittoutumisratkaisusta on niin tuttua tiettyjen tahojen poliittisessa liturgiassa.&nbsp; &nbsp;</p><p>Päivän Kauppalehti uutisoi Paavo Lipposelle Venäjältä jälleen tulleista rahavirroista Nordstream-hankkeen konsultoinnista. Lipposen Gazpromilta saamat palkkiot eivät ole ihan pikkurahaa: Hänen konsulttifirmansa on tahkonnut jo vuosia muhkeaa tiliä vuosittaisilla noin 250.000 euron liikevaihdoilla. Liikevoitto Lipposen konsulttifirmalla on ollut viime vuosina 130 - 170.000 euron luokkaa ja firmalla löytyy varoja lähes puolen miljonan verran. Valitettavasti Kauppalehti ei kerro paljon rahaa on saatu nimenomaan Gazpromilta mutta kyse tuskin on kolikoista.</p><p>Demareiden puoluesihteeri Antton Rönnholm, joka on tällä hetkellä ehdolla Europarlamenttiin, sai Venäjältä vuosina 2011-13 palkkioina lähes 200.000 euroa.&nbsp;</p><p>Älkää siten ihmetelkö miksi Lipponen jyrähtelee säännöllisin väliajoin siitä että Venäjää ei ymmärretä tai että Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta. Ymmärrän näkökannat hyvin koska Venäjä-vastaiset tuskin saavat Venäjän valtioyhtiöltä rahaa. Rönnholmkaan jostain syystä ei näe Venäjää uhkana ja yhteiseurooppalaista armeijaakaan ei kannata hänen mielestään perustaa.</p><p>Persujen hyödyllisillä idiooteilla lienee jotain opittavaa siitä, miten Venäjältä saa revittyä rahaa suokuokalla ja ihan julkisesti.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-tilin-konsultoimalla-venajan-kiisteltya-nord-stream-2-hanketta-yksi-sdpn-eurovaaliehdokkaista-on-myos-tienannut-venajan-putkihankkeella/9e0b96cb-d3a8-43ab-94bd-f5772dee4305?ref=iltalehti:1aa4&amp;utm_source=iltalehti.fi&amp;utm_medium=almainternal&amp;utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&amp;utm_content=ohjausboksi&amp;_ga=2.107190402.1439135612.1553693887-1815248533.1472890440" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-tilin-konsultoimalla-venajan-kiisteltya-nord-stream-2-hanketta-yksi-sdpn-eurovaaliehdokkaista-on-myos-tienannut-venajan-putkihankkeella/9e0b96cb-d3a8-43ab-94bd-f5772dee4305?ref=iltalehti:1aa4&amp;utm_source=iltalehti.fi&amp;utm_medium=almainternal&amp;utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&amp;utm_content=ohjausboksi&amp;_ga=2.107190402.1439135612.1553693887-1815248533.1472890440">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-t...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun seuraavan kerran mietitte miten Venäjän valtio rahoittaa Suomessa olevia hyödyllisiä idioottejaan, suunnatkaa katse demareiden vaikutusvaltaisiin johtohenkilöihin.

Enää ei tarvitse miettiä, miksi Suomessa tietyt tahot vouhkaavat Venäjän puolesta, ja mistä puolueesta ovat peräisin suurimmat Venäjä-ystävät. Ei tarvitse myöskään ihmetellä, miksi Venäjän viesti Suomelle parhaasta sotilaallisesta liittoutumisratkaisusta on niin tuttua tiettyjen tahojen poliittisessa liturgiassa.   

Päivän Kauppalehti uutisoi Paavo Lipposelle Venäjältä jälleen tulleista rahavirroista Nordstream-hankkeen konsultoinnista. Lipposen Gazpromilta saamat palkkiot eivät ole ihan pikkurahaa: Hänen konsulttifirmansa on tahkonnut jo vuosia muhkeaa tiliä vuosittaisilla noin 250.000 euron liikevaihdoilla. Liikevoitto Lipposen konsulttifirmalla on ollut viime vuosina 130 - 170.000 euron luokkaa ja firmalla löytyy varoja lähes puolen miljonan verran. Valitettavasti Kauppalehti ei kerro paljon rahaa on saatu nimenomaan Gazpromilta mutta kyse tuskin on kolikoista.

Demareiden puoluesihteeri Antton Rönnholm, joka on tällä hetkellä ehdolla Europarlamenttiin, sai Venäjältä vuosina 2011-13 palkkioina lähes 200.000 euroa. 

Älkää siten ihmetelkö miksi Lipponen jyrähtelee säännöllisin väliajoin siitä että Venäjää ei ymmärretä tai että Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta. Ymmärrän näkökannat hyvin koska Venäjä-vastaiset tuskin saavat Venäjän valtioyhtiöltä rahaa. Rönnholmkaan jostain syystä ei näe Venäjää uhkana ja yhteiseurooppalaista armeijaakaan ei kannata hänen mielestään perustaa.

Persujen hyödyllisillä idiooteilla lienee jotain opittavaa siitä, miten Venäjältä saa revittyä rahaa suokuokalla ja ihan julkisesti.  

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paavo-lipponen-teki-jalleen-muhkean-tilin-konsultoimalla-venajan-kiisteltya-nord-stream-2-hanketta-yksi-sdpn-eurovaaliehdokkaista-on-myos-tienannut-venajan-putkihankkeella/9e0b96cb-d3a8-43ab-94bd-f5772dee4305?ref=iltalehti:1aa4&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.107190402.1439135612.1553693887-1815248533.1472890440

 

     

  

]]>
25 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276509-venajalta-tuleva-raha-eraanlaista-valtionrahoitusta-tamakin#comments Antton Rönnholm Gazprom Paavo Lipponen SDP Sat, 25 May 2019 10:30:10 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276509-venajalta-tuleva-raha-eraanlaista-valtionrahoitusta-tamakin
Nord Stream -kaasuputkilinjat, Saksa on jo nyt pettänyt lupauksensa Ukrainalle http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266455-nord-stream-kaasuputkilinjat-saksa-on-jo-nyt-pettanyt-lupauksensa-ukrainalle <p>&quot;<em>Ч</em><em>исто экономический проект</em>&quot; ja &rdquo;<em>Чисто коммерческий проект</em>&rdquo;.</p><p>Nuo venäjänkieliset sanat on kuultu lukuisten venäläispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Puhtaasti taloudellinen hanke</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>Puhtaasti kaupallinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Vladimir Putin lausui noin jo yli kaksi vuotta sitten (<a href="https://tass.ru/ekonomika/3379333"><u>Тасс 18.6.2016</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Путин</em><em>: &rsquo;</em><em>Северный</em> <em>поток</em><em> - 2&rsquo; </em><em><u>не</u></em> <em><u>является</u></em> <em><u>альтернативой</u></em> <em><u>украинскому</u></em> <em><u>транзиту</u></em>&rdquo; oli uutisotsikko Tassin sivuilla 28.2.2018, kun Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz oli vierailemassa Moskovassa ja tapasi presidentti Putinin (<a href="https://tass.ru/ekonomika/4995869"><u>Тасс 28.2.2018</u></a>).</p><p>Otsikko vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Putin: Nord Stream 2 <u>ei ole vaihtoehto kauttakuljetukselle Ukrainan kautta</u></em>&rdquo;.</p><p>Tuossa Tassiin helmikuisessa jutussa oli kirjattuna seuraavaa Putinin lausumana Kurzin tapaamisen yhteydessä:</p><p>&quot;<em>Вы знаете нашу позицию, мы являемся сторонниками реализации этого проекта, который, безусловно, <u>без всяких сомнений абсолютно деполитизирован</u>. <u>Это чисто экономический и более того, чисто коммерческий проект</u>. Участники этого проекта считают свои прибыли и выигрыши экономические от его реализации, и приходят к выводу, что такая реализация целесообразна.</em>&quot;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tiedätte meidän asemamme, me kannatamme tämän [Nord Stream 2-] hankkeen täytäntöönpanoa ja epäilemättä <u>se on täysin epäpoliittinen</u>. <u>Se on puhtaasti taloudellinen ja ennen kaikkea kaupallinen hanke</u>. Hankkeeseen osallistujat laskevat voittonsa ja taloudellisen hyödyn hankkeen toteutumisesta ja tekevät johtopäätöksen, että hankkeen toteutuminen on asianmukaista.</em>&rdquo;</p><p>Putin siis vakuutteli Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzille, etteivät Itämeren uudet kaasuputket vähennä kaasun kauttakuljetusta Ukrainan läpi ja ettei Itämeren kaasuputkihanke ole poliittinen vaan taloudellinen.</p><p>&ldquo;<em>I want to assure you, that European countries, participating in this project, support it. </em><em>They regard it positively, and want to implement it together.</em>&rdquo; Venäjä-myönteinen Itävallan liittokansleri lausui uudestaan Putinille lokakuussa Pietarissa (<a href="https://www.reuters.com/article/us-russia-austria/austrias-kurz-all-european-partners-support-nord-stream-2-project-tass-idUSKCN1MD2K0"><u>Reuters 3.10.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Haluan vakuuttaa teille, että ne Euroopan maat, jotka osallistuvat tähän [Nord Stream 2-] projektiin, tukevat projektia. Nämä maat suhtautuvat projektiin myötätunnolla ja haluavat toteuttaa sen yhteisesti.</em>&rdquo;</p><p>Voiko enempää osoittaa uskollisuuttaan Venäjän presidentille kuin mitä Sebastian Kurz osoitti Putinille noilla sanoilla. Itävallan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Rein wirtschaftliches Projekt</em>&rdquo;.</p><p>Nuo saksankieliset sanat on kuultu lukuisten saksalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Puhtaasti taloudellinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Nuo sanat ovat todenneet niin liittokansleri Angela Merkel kuin monet muut saksalaispoliitikot jo vuosien ajan.</p><p>&rdquo;<em>Merkel: Nord Stream 2 <u>rein wirtschaftliches Projekt</u>, keine Bedrohung für Europa</em>&ldquo; (<a href="https://deutsch.rt.com/wirtschaft/65315-merkel-morawiecki-nord-stream-2-rein-oekonomisch-keine-bedrohung/"><u>RT Deutsch 16.2.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Merkel: Nord Stream 2 on <u>puhtaasti taloudellinen hanke</u>, ei mikään uhka Euroopalle</em>&rdquo;.</p><p>Samaa on vakuuttanut useaan kertaan myös muun muassa liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (<a href="https://www.tagesspiegel.de/politik/praesident-duda-in-berlin-polen-fordert-verzicht-auf-nord-stream-2/23221024.html"><u>Der Tagesspiegel 23.10.2018</u></a>).</p><p>Saksan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Kaupallinen hanke</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>Taloudellinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Nuo suomenkieliset sanat on kuultu lukuisten suomalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta.</p><p>&rdquo;<em>Suomelle tämä ei ole poliittinen kysymys. Meille tämä on <u>kaupallinen hanke</u>.</em>&rdquo;, pääministeri Juha Sipilä totesi jo joulukuussa 2015 EU:n Eurooppa-neuvoston kokouksessa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta toistaen täysin samat sanat kuin mitä liittokansleri Merkel lausui tuon kokouksen yhteydessä (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nord-stream-2-synnytti-syvan-eripuran/381cb695-43b1-3720-bf0b-460c988ad216"><u>Kauppalehti 21.12.2015</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Suomelle Nord Stream 2 on esisijaisesti <u>kaupallinen hanke</u>, joka on voitava toteuttaa, kuten muutkin kaupalliset energiahankkeet, mikäli se täyttää EU-sääntelyn, kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asettamat edellytykset.</em>&rdquo; (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_426+2016.pdf"><u>Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 426/2016 vp 28.9.2016</u></a>).</p><p>Noin Juha Sipilä ja Juha Sipilän hallitus totesi kirjallisessa vastauksessaan kansanedustaja Elina Lepomäen kirjalliseen kysymykseen: &rdquo;<em>Näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko hallitus laatia turvallisuuspoliittisen analyysin Nord Stream 2 -hankkeesta Ruotsin tavoin</em>&rdquo;.</p><p>Sipilän olisi syytä hieman tarkastaa kirjoitusvirheitä. Pelkästään jo tuossa lyhyessä tekstilainauksessa oli yksi kirjoitusvirhe puuttuvan n-kirjaimen muodossa (<em>esisijaisesti</em> &gt; <em>ensisijaisesti</em>).</p><p>Juha Si&shy;pi&shy;län hal&shy;li&shy;tuk&shy;sen lin&shy;ja on ol&shy;lut sama kuin Mat&shy;ti Van&shy;ha&shy;sen hal&shy;li&shy;tuk&shy;sel&shy;la Itämeren en&shy;sim&shy;mäisessä kaa&shy;su&shy;put&shy;kihankkeessa. Kaasuputket Venäjältä Saksaan voi&shy;daan ve&shy;tää Suo&shy;men ta&shy;lous&shy;vyö&shy;hyk&shy;keen läpi, jos han&shy;ke täyt&shy;tää lain aset&shy;ta&shy;mat ym&shy;pä&shy;ris&shy;tö&shy;vaa&shy;ti&shy;muk&shy;set ja hanke on kaupallinen, ei poliittinen.</p><p>Nord Stream 2 -hankkeen valmistelussa erottuu neljä valtioita muista Euroopan valtioista. Nuo valtiot ovat Venäjä, Saksa, Suomi ja Itävalta.</p><p>Ihan kuin yhteisesti sovittuna noiden valtioiden poliittiset johtajat toistavat yhdestä suusta kolmella kielellä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta: &quot;<em>чисто</em> <em>экономический</em> <em>проект</em>&quot;, &rdquo;<em>rein wirtschaftliches Projekt</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>kaupallinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Nord Stream 2 -hanketta ei kuitenkaan yksikään noista neljästä maasta voi enää vuoden 2018 kääntyessä vuoteen 2019 sanoa uskottavasti vain taloudelliseksi hankkeeksi. Kyse on poliittisesta hankkeesta, johon liittyy myös poliittisia tarkoitusperiä. Venäjä voi käyttää hanketta poliittisiin tarkoitusperiin etenkin Ukrainaa vastaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Liittokansleri Angela Merkel tapasi 10.4.2018 Berliinissä presidentti Petro Porošenkon. Merkel ja Porošenko keskustelivat, miten toisen venäläisen Nord Stream -kaasuputkiston rakentaminen Itämeren pohjaan muuttaisi maakaasukauppaa Euroopassa ja Ukrainan asemaa.</p><p>&rdquo;<em>Es kann nicht sein, dass durch Nord Stream 2 die Ukraine keinerlei Bedeutung mehr im Blick auf den Transit von Erdgas hat.</em>&ldquo; ja &nbsp;&rdquo;<em>ohne dass wir Klarheit haben, wie es mit der ukrainischen Transitrolle weitergeht</em>&ldquo;, Merkel totesi (<a href="https://www.bild.de/politik/ausland/angela-merkel/merkel-gazprom-55347310.bild.html"><u>Bild 10.4.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Ei voi olla niin, että Nord Stream 2 ei jättäisi Ukrainalle mitään merkitystä maakaasun kauttakulussa.</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>[Nord Stream 2 -hanke] ilman selvyyttä Ukrainan kauttakulkuroolista ei ole mahdollinen</em>&rdquo;.</p><p>Noin siis jo huhtikuussa tänä vuonna. Merkel vakuutteli edelleen, etteivät Venäjän kaasutoimitukset Itämeren uusien putkien myötä siirry kulkemaan suoraan Venäjältä Saksaan vaan Eurooppaan edelleenkin kuljetettaisiin kaasua Ukrainan kautta.</p><p>Ukrainalle venäläiskaasun kauttakulku ei ole vain taloudellinen vaan myös poliittinen kysymys. Poliittinen kysymys on, kuinka EU-maat suhtautuvat Ukrainan integroimiseen länteen. Halutaanko lännessä Ukrainan lähentyvän Venäjän etupiiristä kohti EU- ja Nato-integraatioita?</p><p>Venäläinen maakaasu on riittävän suuri kysymys osoittamaan lännen tahtoa. Kysymys on siis poliittinen kysymys, ei vain taloudellinen.</p><p>Ukrainalaisten on syytä kysyä, onko Merkelin sanaan yhtään luottamista? Ettei vain sittenkin kaasun kuljetukset Venäjältä EU-Eurooppaan siirry kokonaisuudessaan Itämeren pohjaan?</p><p>Jos olisin eurooppalainen poliitikko, en luottaisi Merkelin sanaan alkuunkaan. Kyse on Saksan Venäjä-suhteista, jotka ovat läheisiä ja ystävällisiä huolimatta Venäjän uhkaa muodostavasta politiikasta. Saksa ei ole uudistamassa Venäjä-suhteitaan.</p><p>Saksan ja Venäjän liian läheisistä ja ystävällisistä suhteista ei ole koskaan seurannut Euroopalle mitään hyvää. Ei ole seurannut nytkään Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Venäläisten suhteen saksalaiset ovat suomalaisten tapaan liian sinisilmäisiä ja liian hyvää uskovia.&nbsp;</p><p>Venäjä käyttää Saksaa hyväkseen. Monet - itse asiassa kaikki - Euroopan turvallisuusongelmat ja niiden kärjistyminen ihmishenkiä vaativiin sotiin johtuvat pohjimmiltaan Saksan virheellisestä Venäjä-politiikasta. Venäjälle on annettu aivan liian paljon siimaa, jota se on reilusti vetänyt jarruttomalta kelalta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Etenkin virkamieskunnassa Saksassa on toki ollut myös aitoa halukuutta varmistaa se, että venäläismaakaasua kulkisi myös jatkossa Ukrainan läpi Eurooppaan.</p><p>Kyse on kuitenkin ollut enemmän Saksan hyvästä uskosta kuin maakaasun kauttakulkuun liittyvien asioiden sitovasta sopimisesta venäläisten kanssa.</p><p>&rdquo;<em>Wichtiger Bestandteil unserer Position ist das Eintreten dafür<u>, dass auch nach 2019 ein Gastransit durch die Ukraine erfolgt.</u></em>&ldquo; &nbsp;ja &rdquo;<em><u>Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen</u>.</em> <em><u>Gazprom habe angekündigt, auch nach 2019 Gas durch die Ukraine zu leiten. Allerdings gebe es &rsquo;keine verlässlichen Angaben&lsquo; zur Höhe des Transits.</u></em>&ldquo; ovat lainauksia Saksan talous- ja energiaministeriön (<a href="https://www.bmwi.de/Navigation/DE/Home/home.html"><u>BMWi</u></a>) asiakirjasta, jonka Der Tagesspiegel oli saanut pyynnöstä nähtäväkseen vuosi sitten (<a href="https://www.tagesspiegel.de/themen/agenda/pipeline-nord-stream-2-wie-gerhard-schroeder-als-tueroeffner-fuer-gazprom-agiert/20739366.html"><u>Der Tagesspiegel 20.12.2017</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tärkeä tekijä asemassamme on sitoutuminen siihen, <u>että kaasun kauttakulku Ukrainan kautta jatkuu myös vuoden 2019 jälkeen</u>.</em>&quot; ja &rdquo;<em><u>Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä.</u></em> <em><u>Gazprom on ilmoittanut jatkavansa kaasun toimituksia Ukrainan kautta vuoden 2019 jälkeen</u></em><em>. <u>Kuljetuksien määristä ei kuitenkaan ole &rsquo;luotettavaa tietoa&rsquo;</u></em>&quot;.</p><p>Käytännön ongelma on se, että venäläisen Gazpromin ja ukrainalaisen Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus loppuu vuonna 2019 ei jatkosta ole mitään tietoa.</p><p>Nord Stream 2 -kaasuputken on määrä valmistua vuonna 2019. Saksalaiset ja venäläiset Nord Stream 2 -yhtiöedustajat olivat aikatauluttaneet kaasuputkien rakentamishankkeen niin, että 110 miljardin kuution välityskykyyn kykenevät Nord Stream -kaasuputket voisivat vuonna 2019 tarkasti siirtää sen kaasumäärän, joko on kirjattu Gazpromin ja Naftogazin väliseen sopimukseen Ukrainan kautta siirrettynä: 110 miljardia kuutiota.</p><p>Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimuksen kirjattu kaasun kauttakuljetusmäärä on siis täsmälleen sama kuin Nord Stream kaasuputkien välityskyky kakkosvaiheen valmistuttua vuona 2019: 110 miljardia kuutioita. Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus umpeutuu samana ajankohtana, kun Itämeren uudet kaasuputket on määrä valmistua.</p><p>Jos arvioidaan venäläiskaasun keskimääräiseksi vientihinnaksi noin 175 euroa 1 000 kuutiometriltä, niin 110 miljardia kuutiota maksaa yli 19 miljardia euroa.</p><p>Tätä nykyä Gazprom tuottaa vuosittain yli 500 miljardia kuutiota maakaasua. Vuonna 2017 Gazprom toi Eurooppaan ja Turkkiin ennätyksellisen 194,4 miljardia kuutiota kaasua.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Vuonna 2009 solmitun öljyn ja maakaasun jakeluyhtiö Naftogazin ja venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin välisen kymmenen vuotta kestävän sopimuksen mukaan Gazpromin on joka vuosi siirrettävä vähintään 110 miljardia kuutiometriä Naftogazin verkosto kautta kaasua EU-toimituksiin.</p><p>Vuonna 2017 Gazprom kuljetti Ukrainan kautta kuitenkin 15 prosenttia sopimusvelvoitetta vähemmän: 93,4 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2016 Gazprom kuljetti Ukrainan läpi vain 82 miljardia kuutiota ja vuonna 2015 vain 67,1 miljardia kuutiota. Itämeren pohjassa kulkeva Nord Stream -kaasuputki alkoi syödä Ukrainan läpi kulkevia kaasuvirtoja heti sen jälkeen, kun Ukrainan ja Venäjän välit kylmenivät vuonna 2014.</p><p>Helmikuun 28. päivänä tänä vuonna Tukholman kauppakamarin välimiesoikeus (<a href="https://sccinstitute.com/"><u>SCC</u></a>) määräsi Gazpromin maksamaan Naftogazille 4,63 miljardia dollaria toimitettujen kaasujen puutteesta. Ottaen huomioon Naftogazin velka Gazpromille, venäläisyrityksen on maksettava välimiesoikeuden päätöksen mukaisesti Naftogazille 2,56 miljardia dollaria.</p><p>Välimiesoikeus määritti Gazpromin maksamaan Naftogazille kauttakuljetuksesta pohjautuen 2,35 miljardiin dollariin ja 110 miljardiin kuutiometriin vuodessa aina sopimuksen päättymiseen vuonna 2019.</p><p>Maaliskuun 30. päivänä 2018 Gazprom valitti tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomiosta ja vaati sen peruuttamista.</p><p>Tuloksetta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Naftogaz aloitti tämän vuoden maaliskuussa Sveitsissä proseduurin, jossa vaaditaan Gazpromilta 4,6 miljardia dollaria, jonka tukholmalainen välimiesoikeus myönsi päätöksessään Naftogazille helmikuussa 2018 (<a href="https://www.uawire.org/switzerland-starts-seizing-gazprom-assets"><u>UAWire 31.3.2018</u></a>). Takavarikko 2,56 miljardin dollarin korvaukselle otettiin käyttöön väliaikaisena toimenpiteenä edellä mainitun tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomion pohjalta.</p><p>On selvää, että venäläiset ovat ärsyyntyneet oikeusprosesseista eikä Gazpromilla liene erityistä halukkuutta jatkaa vuoden 2019 jälkeen kauttakulkusopimusta Naftogazin kanssa, jos vain kaasua voidaan kuljettaa muuta kautta.</p><p>Sveitsiläinen tuomioistuin on takavarikoinut Sveitsiin rekisteröidyn Nord Stream AG:n suorittamat maksut Gazpromille. Gazprom omistaa 51 prosenttia Nord Stream AG:sta (<a href="https://www.uawire.org/switzerland-starts-seizing-gazprom-assets"><u>UAWire 31.3.2018</u></a>).</p><p>Sveitsiläinen tuomioistuin on toiminut viisaasti, kun on estänyt rahavirtojen siirron Nord Stream AG:sta Gazpromiin. Nord Stream -kaasustahan onkin juuri kysymys.</p><p>Myöskään nyt rakenteilla olevan putkilinjan operaattori Nord Stream 2 AG ei pysty tilittämään Gazpromille rahaa vastaavasti kuin ei ensimmäisenkään putkilinjan operaattori Nord Stream AG tällä hetkellä. Gazprom uutisoi asiasta marraskuun alkupuolella (<a href="https://www.reuters.com/article/us-gazprom-nordstream-idUSKCN1NH1YM"><u>Reuters 12.11.2018</u></a>).</p><p>Nord Stream 2 -kaasuputkien arvioidaan maksavan yhteensä 9,5 miljardia euroa. Toteutuneet investoinnit tänä ja viime vuonna ovat jo noin 6 miljardia euroa, vaikka kuutiosenttiäkään kaasua ei ole siirretty eikä kopeekkaakaan kaasun myyntituloja ole tilitetty Nord Stream 2 AG:n kassaan.</p><p>Kyseessä on iso asia jopa Gazpromin kaltaiselle suuryhtiölle. Gazpromin riidat Naftogazin kanssa ovat tuottaneet ongelmia Gazpromille myös sen eurobond-rahoitusohjelmassa (<a href="https://www.reuters.com/article/gazprom-eurobond-idUSL8N1XN541"><u>Reuters 12.11.2018</u></a>).</p><p>Sveitsiläisen tuomioistuimen päätöksestä lähtien kaikki tulot, jotka Venäjän kaasumonopoli saisi Nord Stream AG:lta, menevät Gazpromin sijaan sveitsiläisen tuomioistuimen tileille, kunnes takavarikon rahamäärä on saatu kokoon. Rahat ei nyt siis siirry Nord Stream AG:sta Gazpromille sveitsiläinen tuomioistuimen päätöksen vuoksi.</p><p>Oli onni, että Nord Stream AG on rekisteröity Sveitsiin eikä esimerkiksi Saksaan, Itävaltaan tai Suomeen. Näissä maissa oikeudet eivät olisi kyenneet tekemään Sveitsin oikeuden kaltaista päätöstä, jossa miljardeja euroja takavarikoidaan pois venäläiseltä kaasujätiltä.</p><p>UAWire-sivuston mukaan Sveitsin lisäksi Naftogaz valmistautui samankaltaisin ​​toimin Gazpromin omaisuuden takavarikoimiseksi myös Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Nord Stream -kaasuputken poliittisista näkemyksistä Saksasta ja Itävallasta kertoo hyvin Yhdysvaltain Venäjä-pakote-episodi vuonna 2017.</p><p>Saksan ulkoministerinä toimi tuolloin sosiaalidemokraatti Sigmar Gabriel. Hän on Venäjä-mielinen henkeen ja vereen kuten kaikilla saksalaisilla sosiaalidemokraateilla suomalaissosiaalidemokraattien tapaan on tapana olla.</p><p>Saksan ja Yhdysvaltojen välillä syntyi hyvin verinen kiista Venäjä-pakotteista, joita Yhdysvallat kaavaili ja jotka senaatti äänesti 14.6.2017 voimaan äänin 97-2 seurauksena Venäjän puuttumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja kyberhyökkäyksistä vaaleissa.</p><p>Yhdysvaltain Venäjää koskevat pakotteet saivat ulkoministeri Gabrielien hiiltymään pahoin. Yhdysvaltain hyökkäys Venäjään vastaan sai Saksan ulkoministerin pois tolaltaan ja puolustamaan Venäjää tavalla, jonka rinnalla Venäjän itsensä puolustaminen oli vaikutuksiltaan vain pienoista näpertelyä. Tuostakin episodista Venäjä on varmasti kiittänyt Saksaa ja Itävaltaa nöyrästi.</p><p>Kyse Gabrielin pillastumisessa oli Yhdysvaltain senaatin lakipäätöksessä mahdollistaa Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun myynti Euroopassa ja syrjäyttää Venäjän maakaasua Euroopan markkinoilta.</p><p>Kyse ja puhe samassa yhteydessä oli myös sanktioista niille eurooppalaisyrityksille, jotka olisivat mukana Nord Stream 2 -hankkeessa ja jotka toimisivat tai aikoisivat toimia Yhdysvalloissa.</p><p>Gabriel syytti voimakkain sanakääntein Yhdysvaltain senaattia harjoittaa Yhdysvaltain omia taloudellisia etuja Venäjä-pakotteiden laajentamisella.</p><p>Gabriel sai rinnalleen arvostelemaan Yhdysvaltoja Itävallan liittokansleri ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtajana Christian Kernin. Saksa ja Itävalta ovat korviaan myöten kiinni venäläiskaasussa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, mistä osaltaan kertovat Gabrielin ja Kernin eriskummalliset kannanotot Venäjän puolesta Yhdysvaltoja vastaan.</p><p>&rdquo;<em>Europas Energieversorgung ist eine Angelegenheit Europas, und nicht der Vereinigten Staaten von Amerika!</em>&ldquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Euroopan energiahuolto kuuluu Euroopalle, ei Amerikan Yhdysvalloille!</em>&rdquo; (<a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/russland-sanktionen-sigmar-gabriel-und-christian-kern-kritisieren-us-plaene-a-1152321.html"><u>Spiegel 15.6.2017</u></a>).</p><p>Gabriel ja Kern arvostelivat Yhdysvaltoja kirjoitellen huutomerkkejä virallisiin ministeriteksteihin. Gabrielin ja Kernin Euroopassa energiahuolto kuuluu siis Venäjälle ja he jatkoivat:</p><p>&rdquo;<em>Europäischen Unternehmen auf dem US Markt mit Bestrafungen zu drohen, wenn sie sich an Erdgasprojekten wie Nord Stream II mit Russland beteiligen oder sie finanzieren, bringt eine völlig neue und sehr negative Qualität in die europäisch-amerikanischen Beziehungen</em>.&ldquo;</p><p>ja:</p><p>&rdquo;<em>Wer uns Energie liefert und wie, entscheiden wir, nach Regeln der Offenheit und des marktwirtschaftlichen Wettbewerbs.&quot;</em> (<a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/russland-sanktionen-sigmar-gabriel-und-christian-kern-kritisieren-us-plaene-a-1152321.html"><u>Spiegel 15.6.2017</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Eurooppalaisten yhtiöiden rankaiseminen Yhdysvaltain markkinoilla Venäjän maakaasuprojektien, kuten Nord Stream 2:een osallistumisesta tai rahoittamisesta tuo Euroopan ja Yhdysvaltojen välisille suhteille aivan täysin uuden ja erittäin kielteisen leiman.</em>&rdquo;</p><p>ja:</p><p>&rdquo;<em>Me päätämme, kuka toimittaa meille energiaa ja miten avoimuuden ja vapaiden markkinoiden kilpailun pohjalta.</em>&rdquo;</p><p>Itävallan nykyinen ja entinen hallitus ovat toistuvasti puhuneet EU:n Venäjä-pakotteiden helpottamisesta. Myös Gabriel Saksan ulkoministerinä ollessaan kannatti pakotteiden asteittaista keventämistä, tosin Ukrainan tilanteeseen sidottuna.</p><p>Gabrielin ja Kern kantojen perusteella saksalaisille ja itävaltalasille venäläisenergia ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys eikä uhka.</p><p>Gabrielin ja Kernin kannanotot poliitikkoina kertovat yksiselitteisesti, että venäläiskaasu on Saksalle ja Itävallalle juuri poliittinen kysymys eikä vain taloudellinen kysymys. Muutoin Venäjän kaasua ei olisi puolustettu Yhdysvaltojen kaasua vastaan noin voimakkaasti ulkoministeri- ja liittokansleritasolta. Gabrielin ja Kernin kannanotot olivat umpipoliittisia venäläismaakaasun puolesta.</p><p>Euroopan parlamentti on toista mieltä Saksan ja Itävallan kanssa sekä myös Suomen kanssa. Parlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittisen hankkeen, ei vain taloudellisen tai kaupallisen hankkeen.</p><p>&rdquo;<em>MEPs condemn the construction of the Nord Stream 2 pipeline which bypasses Ukraine, &lsquo;as it is <u>a political project that poses a threat to European energy security&rsquo;</u>. They therefore call for it to be cancelled.</em>&rdquo; (<a href="http://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20181205IPR20940/meps-commend-ukraine-s-reform-efforts-and-denounce-russian-aggression"><u>European Parliament 12.12.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomenenttuna:</p><p>&ldquo;<em>Europarlamentaarikot tuomitsevat Ukrainan ohittavan Nord Stream 2 -putkilinjan rakentamisen &rsquo;<u>poliittisena hankkeena, joka uhkaa Euroopan energiavarmuutta&rsquo;</u>. Tämän vuoksi he vaativat hankkeen peruuttamista.</em>&rdquo;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Jos Nord Stream 2 -kaasuputket rakennetaan ja ne valmistuvat ensi vuonna samanaikaisesti kuin Ukrainan kauttakulkusopimus umpeutuu, Gazprom siirtää kaasusiirrot Ukrainasta Itämerelle.</p><p>Nyt ratkaistaan saksalaisen politiikan luotettavuutta. Nyt mitataan saksalaisista poliittista luotettavuutta, johon Suomenkin ulkopoliittinen johtokin on suuresti hullaantunut.</p><p>Kykeneekö Saksa vaikuttamaan Gazpromiin niin, että se solmii vähintään voimassaolevaa kauttakulkusopimusta vastaavan sopimuksen Naftogazin kanssa?</p><p>Onko Saksa edelleen venäläisten vietävissä kaasuasioissa kuten tähän saakka? Kykeneekö Saksa järjestelyihin, joilla se voisi poliittisesti saada aikaan sopimukset venäläiskaasun kulkemisesta läpi Ukrainan?</p><p>Saksa ja etenkin Merkel eivät kykene asiaa hoitamaan. Saksalla ei ole kyvykkyyttä. Saksalla ei ole edes tosiasiallista halukkuutta hoitaa asiaa vastakkaisista puheista huolimatta. Saksan ja Venäjän välinen energiasuhde on sairaalloinen.</p><p>Kuten saksalaisministeriön omissa papereissakin lukee: &rdquo;<em>Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen.</em>&ldquo;, ja suomennettuna: &rdquo;<em>Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä.</em>&rdquo;</p><p>Ei ehkä voida, mutta Gazprom voidaan velvoittaa maksamaan Ukrainalle sopimussakkomaksuja sopimusrikkomuksista.</p><p>Ukrainan kautta kuljetettava kaasu on tärkeä asia Ukrainalle niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Useiden miljardien arvoinen sopimus on köyhälle maalle taloudellisesti tärkeä. Ukraina ajattelee myös siinä mielessä oikein, että maan läpi virtaava venäläiskaasu rajoittaa osaltaan Venäjän toimia Ukrainan maaperällä.</p><p>Venäjä on taas voimistanut toimiaan Ukrainaa kohtaan Kertšinsalmen tapahtumilla, lisäämällä sotakalustoa Krimin niemimaalla ja aggressiivisilla puheilla, joiden mukaan Ukraina suunnittelisi sotatoimia Venäjää vastaan.</p><p>Kyse on siis päinvastaisesta kuin mitä Saksa ja Merkel Putinin kanssa vakuuttelivat: Nord Stream ei muka siirtäisi venäläisiä kaasutoimituksia Ukrainan kautta tapahtuvasta Itämeren kautta tapahtuvaksi.</p><p>Tuo on saksalaista paskapuhetta. En luota tässä kysymyksessä yhtään Saksaan sen enempää kuin Suomeen tai Itävaltaan.</p><p>Saksalla ei ole vähäisintäkään suurvalta-ajattelukykyä. Saksassa ole pienintäkään kykyä ajatella EU:ta suurvaltana ja mitä se edellyttäisi mm. Venäjän suhteen. Saksa on Euroopan taloudelleen suurvalta, mutta käyttäytyy ulkopoliittisesti kuin mikä tahansa pienmaa. Monesta tämänhetkisestä Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ongelmasta saamme kiittää Venäjän rinnalla kulkevaa Saksaa. Saksa vastustaa kaikkia niitä ajatuksia, joita Yhdysvallat esittää Venäjän suitsemiksi Euroopassa. Saksa on Venäjän takuutoimija Euroopassa.</p><p>Toivottavasti en enää koskaan kuule yhdenkään suomalaispoliitikon suusta, että Nord Stream 2 on vain taloudellinen ja kaupallinen hanke. Toivottavasti jokaisella suomalaispoliitikolla on vielä sentään sen verran ulkopoliittista järkeä päässä, ettei nyt ihan älytöntä paskaa yritetä enää syöttää kansalaisille.</p><p>Europarlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittinen ja Suomen on käsiteltävä hanketta nyt myös poliittisena hankkeena ja tehtävä uudet päätökset tuolta pohjalta poliittisina päätöksinä. En olisi europarlamentin kanssa eri mieltä, kun katson päätöksen perusteita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Чисто экономический проект" ja ”Чисто коммерческий проект”.

Nuo venäjänkieliset sanat on kuultu lukuisten venäläispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: ”Puhtaasti taloudellinen hanke” ja ”Puhtaasti kaupallinen hanke”.

Vladimir Putin lausui noin jo yli kaksi vuotta sitten (Тасс 18.6.2016).

Путин: ’Северный поток - 2’ не является альтернативой украинскому транзиту” oli uutisotsikko Tassin sivuilla 28.2.2018, kun Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz oli vierailemassa Moskovassa ja tapasi presidentti Putinin (Тасс 28.2.2018).

Otsikko vapaasti suomennettuna: ”Putin: Nord Stream 2 ei ole vaihtoehto kauttakuljetukselle Ukrainan kautta”.

Tuossa Tassiin helmikuisessa jutussa oli kirjattuna seuraavaa Putinin lausumana Kurzin tapaamisen yhteydessä:

"Вы знаете нашу позицию, мы являемся сторонниками реализации этого проекта, который, безусловно, без всяких сомнений абсолютно деполитизирован. Это чисто экономический и более того, чисто коммерческий проект. Участники этого проекта считают свои прибыли и выигрыши экономические от его реализации, и приходят к выводу, что такая реализация целесообразна."

Vapaasti suomennettuna:

Tiedätte meidän asemamme, me kannatamme tämän [Nord Stream 2-] hankkeen täytäntöönpanoa ja epäilemättä se on täysin epäpoliittinen. Se on puhtaasti taloudellinen ja ennen kaikkea kaupallinen hanke. Hankkeeseen osallistujat laskevat voittonsa ja taloudellisen hyödyn hankkeen toteutumisesta ja tekevät johtopäätöksen, että hankkeen toteutuminen on asianmukaista.

Putin siis vakuutteli Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzille, etteivät Itämeren uudet kaasuputket vähennä kaasun kauttakuljetusta Ukrainan läpi ja ettei Itämeren kaasuputkihanke ole poliittinen vaan taloudellinen.

I want to assure you, that European countries, participating in this project, support it. They regard it positively, and want to implement it together.” Venäjä-myönteinen Itävallan liittokansleri lausui uudestaan Putinille lokakuussa Pietarissa (Reuters 3.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Haluan vakuuttaa teille, että ne Euroopan maat, jotka osallistuvat tähän [Nord Stream 2-] projektiin, tukevat projektia. Nämä maat suhtautuvat projektiin myötätunnolla ja haluavat toteuttaa sen yhteisesti.

Voiko enempää osoittaa uskollisuuttaan Venäjän presidentille kuin mitä Sebastian Kurz osoitti Putinille noilla sanoilla. Itävallan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.

                                                                                      ****

Rein wirtschaftliches Projekt”.

Nuo saksankieliset sanat on kuultu lukuisten saksalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: ”Puhtaasti taloudellinen hanke”.

Nuo sanat ovat todenneet niin liittokansleri Angela Merkel kuin monet muut saksalaispoliitikot jo vuosien ajan.

Merkel: Nord Stream 2 rein wirtschaftliches Projekt, keine Bedrohung für Europa“ (RT Deutsch 16.2.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Merkel: Nord Stream 2 on puhtaasti taloudellinen hanke, ei mikään uhka Euroopalle”.

Samaa on vakuuttanut useaan kertaan myös muun muassa liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (Der Tagesspiegel 23.10.2018).

Saksan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.

                                                                                      ****

Kaupallinen hanke” ja ”Taloudellinen hanke”.

Nuo suomenkieliset sanat on kuultu lukuisten suomalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta.

Suomelle tämä ei ole poliittinen kysymys. Meille tämä on kaupallinen hanke.”, pääministeri Juha Sipilä totesi jo joulukuussa 2015 EU:n Eurooppa-neuvoston kokouksessa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta toistaen täysin samat sanat kuin mitä liittokansleri Merkel lausui tuon kokouksen yhteydessä (Kauppalehti 21.12.2015).

Suomelle Nord Stream 2 on esisijaisesti kaupallinen hanke, joka on voitava toteuttaa, kuten muutkin kaupalliset energiahankkeet, mikäli se täyttää EU-sääntelyn, kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asettamat edellytykset.” (Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 426/2016 vp 28.9.2016).

Noin Juha Sipilä ja Juha Sipilän hallitus totesi kirjallisessa vastauksessaan kansanedustaja Elina Lepomäen kirjalliseen kysymykseen: ”Näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko hallitus laatia turvallisuuspoliittisen analyysin Nord Stream 2 -hankkeesta Ruotsin tavoin”.

Sipilän olisi syytä hieman tarkastaa kirjoitusvirheitä. Pelkästään jo tuossa lyhyessä tekstilainauksessa oli yksi kirjoitusvirhe puuttuvan n-kirjaimen muodossa (esisijaisesti > ensisijaisesti).

Juha Si­pi­län hal­li­tuk­sen lin­ja on ol­lut sama kuin Mat­ti Van­ha­sen hal­li­tuk­sel­la Itämeren en­sim­mäisessä kaa­su­put­kihankkeessa. Kaasuputket Venäjältä Saksaan voi­daan ve­tää Suo­men ta­lous­vyö­hyk­keen läpi, jos han­ke täyt­tää lain aset­ta­mat ym­pä­ris­tö­vaa­ti­muk­set ja hanke on kaupallinen, ei poliittinen.

Nord Stream 2 -hankkeen valmistelussa erottuu neljä valtioita muista Euroopan valtioista. Nuo valtiot ovat Venäjä, Saksa, Suomi ja Itävalta.

Ihan kuin yhteisesti sovittuna noiden valtioiden poliittiset johtajat toistavat yhdestä suusta kolmella kielellä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta: "чисто экономический проект", ”rein wirtschaftliches Projekt” ja ”kaupallinen hanke”.

Nord Stream 2 -hanketta ei kuitenkaan yksikään noista neljästä maasta voi enää vuoden 2018 kääntyessä vuoteen 2019 sanoa uskottavasti vain taloudelliseksi hankkeeksi. Kyse on poliittisesta hankkeesta, johon liittyy myös poliittisia tarkoitusperiä. Venäjä voi käyttää hanketta poliittisiin tarkoitusperiin etenkin Ukrainaa vastaan.

                                                                                      ****

Liittokansleri Angela Merkel tapasi 10.4.2018 Berliinissä presidentti Petro Porošenkon. Merkel ja Porošenko keskustelivat, miten toisen venäläisen Nord Stream -kaasuputkiston rakentaminen Itämeren pohjaan muuttaisi maakaasukauppaa Euroopassa ja Ukrainan asemaa.

Es kann nicht sein, dass durch Nord Stream 2 die Ukraine keinerlei Bedeutung mehr im Blick auf den Transit von Erdgas hat.“ ja  ”ohne dass wir Klarheit haben, wie es mit der ukrainischen Transitrolle weitergeht“, Merkel totesi (Bild 10.4.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Ei voi olla niin, että Nord Stream 2 ei jättäisi Ukrainalle mitään merkitystä maakaasun kauttakulussa.” ja ”[Nord Stream 2 -hanke] ilman selvyyttä Ukrainan kauttakulkuroolista ei ole mahdollinen”.

Noin siis jo huhtikuussa tänä vuonna. Merkel vakuutteli edelleen, etteivät Venäjän kaasutoimitukset Itämeren uusien putkien myötä siirry kulkemaan suoraan Venäjältä Saksaan vaan Eurooppaan edelleenkin kuljetettaisiin kaasua Ukrainan kautta.

Ukrainalle venäläiskaasun kauttakulku ei ole vain taloudellinen vaan myös poliittinen kysymys. Poliittinen kysymys on, kuinka EU-maat suhtautuvat Ukrainan integroimiseen länteen. Halutaanko lännessä Ukrainan lähentyvän Venäjän etupiiristä kohti EU- ja Nato-integraatioita?

Venäläinen maakaasu on riittävän suuri kysymys osoittamaan lännen tahtoa. Kysymys on siis poliittinen kysymys, ei vain taloudellinen.

Ukrainalaisten on syytä kysyä, onko Merkelin sanaan yhtään luottamista? Ettei vain sittenkin kaasun kuljetukset Venäjältä EU-Eurooppaan siirry kokonaisuudessaan Itämeren pohjaan?

Jos olisin eurooppalainen poliitikko, en luottaisi Merkelin sanaan alkuunkaan. Kyse on Saksan Venäjä-suhteista, jotka ovat läheisiä ja ystävällisiä huolimatta Venäjän uhkaa muodostavasta politiikasta. Saksa ei ole uudistamassa Venäjä-suhteitaan.

Saksan ja Venäjän liian läheisistä ja ystävällisistä suhteista ei ole koskaan seurannut Euroopalle mitään hyvää. Ei ole seurannut nytkään Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Venäläisten suhteen saksalaiset ovat suomalaisten tapaan liian sinisilmäisiä ja liian hyvää uskovia. 

Venäjä käyttää Saksaa hyväkseen. Monet - itse asiassa kaikki - Euroopan turvallisuusongelmat ja niiden kärjistyminen ihmishenkiä vaativiin sotiin johtuvat pohjimmiltaan Saksan virheellisestä Venäjä-politiikasta. Venäjälle on annettu aivan liian paljon siimaa, jota se on reilusti vetänyt jarruttomalta kelalta.

                                                                                      ****

Etenkin virkamieskunnassa Saksassa on toki ollut myös aitoa halukuutta varmistaa se, että venäläismaakaasua kulkisi myös jatkossa Ukrainan läpi Eurooppaan.

Kyse on kuitenkin ollut enemmän Saksan hyvästä uskosta kuin maakaasun kauttakulkuun liittyvien asioiden sitovasta sopimisesta venäläisten kanssa.

Wichtiger Bestandteil unserer Position ist das Eintreten dafür, dass auch nach 2019 ein Gastransit durch die Ukraine erfolgt.“  ja ”Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen. Gazprom habe angekündigt, auch nach 2019 Gas durch die Ukraine zu leiten. Allerdings gebe es ’keine verlässlichen Angaben‘ zur Höhe des Transits.“ ovat lainauksia Saksan talous- ja energiaministeriön (BMWi) asiakirjasta, jonka Der Tagesspiegel oli saanut pyynnöstä nähtäväkseen vuosi sitten (Der Tagesspiegel 20.12.2017).

Vapaasti suomennettuna:

Tärkeä tekijä asemassamme on sitoutuminen siihen, että kaasun kauttakulku Ukrainan kautta jatkuu myös vuoden 2019 jälkeen." ja ”Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä. Gazprom on ilmoittanut jatkavansa kaasun toimituksia Ukrainan kautta vuoden 2019 jälkeen. Kuljetuksien määristä ei kuitenkaan ole ’luotettavaa tietoa’".

Käytännön ongelma on se, että venäläisen Gazpromin ja ukrainalaisen Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus loppuu vuonna 2019 ei jatkosta ole mitään tietoa.

Nord Stream 2 -kaasuputken on määrä valmistua vuonna 2019. Saksalaiset ja venäläiset Nord Stream 2 -yhtiöedustajat olivat aikatauluttaneet kaasuputkien rakentamishankkeen niin, että 110 miljardin kuution välityskykyyn kykenevät Nord Stream -kaasuputket voisivat vuonna 2019 tarkasti siirtää sen kaasumäärän, joko on kirjattu Gazpromin ja Naftogazin väliseen sopimukseen Ukrainan kautta siirrettynä: 110 miljardia kuutiota.

Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimuksen kirjattu kaasun kauttakuljetusmäärä on siis täsmälleen sama kuin Nord Stream kaasuputkien välityskyky kakkosvaiheen valmistuttua vuona 2019: 110 miljardia kuutioita. Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus umpeutuu samana ajankohtana, kun Itämeren uudet kaasuputket on määrä valmistua.

Jos arvioidaan venäläiskaasun keskimääräiseksi vientihinnaksi noin 175 euroa 1 000 kuutiometriltä, niin 110 miljardia kuutiota maksaa yli 19 miljardia euroa.

Tätä nykyä Gazprom tuottaa vuosittain yli 500 miljardia kuutiota maakaasua. Vuonna 2017 Gazprom toi Eurooppaan ja Turkkiin ennätyksellisen 194,4 miljardia kuutiota kaasua.

                                                                                      ****

Vuonna 2009 solmitun öljyn ja maakaasun jakeluyhtiö Naftogazin ja venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin välisen kymmenen vuotta kestävän sopimuksen mukaan Gazpromin on joka vuosi siirrettävä vähintään 110 miljardia kuutiometriä Naftogazin verkosto kautta kaasua EU-toimituksiin.

Vuonna 2017 Gazprom kuljetti Ukrainan kautta kuitenkin 15 prosenttia sopimusvelvoitetta vähemmän: 93,4 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2016 Gazprom kuljetti Ukrainan läpi vain 82 miljardia kuutiota ja vuonna 2015 vain 67,1 miljardia kuutiota. Itämeren pohjassa kulkeva Nord Stream -kaasuputki alkoi syödä Ukrainan läpi kulkevia kaasuvirtoja heti sen jälkeen, kun Ukrainan ja Venäjän välit kylmenivät vuonna 2014.

Helmikuun 28. päivänä tänä vuonna Tukholman kauppakamarin välimiesoikeus (SCC) määräsi Gazpromin maksamaan Naftogazille 4,63 miljardia dollaria toimitettujen kaasujen puutteesta. Ottaen huomioon Naftogazin velka Gazpromille, venäläisyrityksen on maksettava välimiesoikeuden päätöksen mukaisesti Naftogazille 2,56 miljardia dollaria.

Välimiesoikeus määritti Gazpromin maksamaan Naftogazille kauttakuljetuksesta pohjautuen 2,35 miljardiin dollariin ja 110 miljardiin kuutiometriin vuodessa aina sopimuksen päättymiseen vuonna 2019.

Maaliskuun 30. päivänä 2018 Gazprom valitti tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomiosta ja vaati sen peruuttamista.

Tuloksetta.

                                                                                      ****

Naftogaz aloitti tämän vuoden maaliskuussa Sveitsissä proseduurin, jossa vaaditaan Gazpromilta 4,6 miljardia dollaria, jonka tukholmalainen välimiesoikeus myönsi päätöksessään Naftogazille helmikuussa 2018 (UAWire 31.3.2018). Takavarikko 2,56 miljardin dollarin korvaukselle otettiin käyttöön väliaikaisena toimenpiteenä edellä mainitun tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomion pohjalta.

On selvää, että venäläiset ovat ärsyyntyneet oikeusprosesseista eikä Gazpromilla liene erityistä halukkuutta jatkaa vuoden 2019 jälkeen kauttakulkusopimusta Naftogazin kanssa, jos vain kaasua voidaan kuljettaa muuta kautta.

Sveitsiläinen tuomioistuin on takavarikoinut Sveitsiin rekisteröidyn Nord Stream AG:n suorittamat maksut Gazpromille. Gazprom omistaa 51 prosenttia Nord Stream AG:sta (UAWire 31.3.2018).

Sveitsiläinen tuomioistuin on toiminut viisaasti, kun on estänyt rahavirtojen siirron Nord Stream AG:sta Gazpromiin. Nord Stream -kaasustahan onkin juuri kysymys.

Myöskään nyt rakenteilla olevan putkilinjan operaattori Nord Stream 2 AG ei pysty tilittämään Gazpromille rahaa vastaavasti kuin ei ensimmäisenkään putkilinjan operaattori Nord Stream AG tällä hetkellä. Gazprom uutisoi asiasta marraskuun alkupuolella (Reuters 12.11.2018).

Nord Stream 2 -kaasuputkien arvioidaan maksavan yhteensä 9,5 miljardia euroa. Toteutuneet investoinnit tänä ja viime vuonna ovat jo noin 6 miljardia euroa, vaikka kuutiosenttiäkään kaasua ei ole siirretty eikä kopeekkaakaan kaasun myyntituloja ole tilitetty Nord Stream 2 AG:n kassaan.

Kyseessä on iso asia jopa Gazpromin kaltaiselle suuryhtiölle. Gazpromin riidat Naftogazin kanssa ovat tuottaneet ongelmia Gazpromille myös sen eurobond-rahoitusohjelmassa (Reuters 12.11.2018).

Sveitsiläisen tuomioistuimen päätöksestä lähtien kaikki tulot, jotka Venäjän kaasumonopoli saisi Nord Stream AG:lta, menevät Gazpromin sijaan sveitsiläisen tuomioistuimen tileille, kunnes takavarikon rahamäärä on saatu kokoon. Rahat ei nyt siis siirry Nord Stream AG:sta Gazpromille sveitsiläinen tuomioistuimen päätöksen vuoksi.

Oli onni, että Nord Stream AG on rekisteröity Sveitsiin eikä esimerkiksi Saksaan, Itävaltaan tai Suomeen. Näissä maissa oikeudet eivät olisi kyenneet tekemään Sveitsin oikeuden kaltaista päätöstä, jossa miljardeja euroja takavarikoidaan pois venäläiseltä kaasujätiltä.

UAWire-sivuston mukaan Sveitsin lisäksi Naftogaz valmistautui samankaltaisin ​​toimin Gazpromin omaisuuden takavarikoimiseksi myös Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.

                                                                                      ****

Nord Stream -kaasuputken poliittisista näkemyksistä Saksasta ja Itävallasta kertoo hyvin Yhdysvaltain Venäjä-pakote-episodi vuonna 2017.

Saksan ulkoministerinä toimi tuolloin sosiaalidemokraatti Sigmar Gabriel. Hän on Venäjä-mielinen henkeen ja vereen kuten kaikilla saksalaisilla sosiaalidemokraateilla suomalaissosiaalidemokraattien tapaan on tapana olla.

Saksan ja Yhdysvaltojen välillä syntyi hyvin verinen kiista Venäjä-pakotteista, joita Yhdysvallat kaavaili ja jotka senaatti äänesti 14.6.2017 voimaan äänin 97-2 seurauksena Venäjän puuttumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja kyberhyökkäyksistä vaaleissa.

Yhdysvaltain Venäjää koskevat pakotteet saivat ulkoministeri Gabrielien hiiltymään pahoin. Yhdysvaltain hyökkäys Venäjään vastaan sai Saksan ulkoministerin pois tolaltaan ja puolustamaan Venäjää tavalla, jonka rinnalla Venäjän itsensä puolustaminen oli vaikutuksiltaan vain pienoista näpertelyä. Tuostakin episodista Venäjä on varmasti kiittänyt Saksaa ja Itävaltaa nöyrästi.

Kyse Gabrielin pillastumisessa oli Yhdysvaltain senaatin lakipäätöksessä mahdollistaa Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun myynti Euroopassa ja syrjäyttää Venäjän maakaasua Euroopan markkinoilta.

Kyse ja puhe samassa yhteydessä oli myös sanktioista niille eurooppalaisyrityksille, jotka olisivat mukana Nord Stream 2 -hankkeessa ja jotka toimisivat tai aikoisivat toimia Yhdysvalloissa.

Gabriel syytti voimakkain sanakääntein Yhdysvaltain senaattia harjoittaa Yhdysvaltain omia taloudellisia etuja Venäjä-pakotteiden laajentamisella.

Gabriel sai rinnalleen arvostelemaan Yhdysvaltoja Itävallan liittokansleri ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtajana Christian Kernin. Saksa ja Itävalta ovat korviaan myöten kiinni venäläiskaasussa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, mistä osaltaan kertovat Gabrielin ja Kernin eriskummalliset kannanotot Venäjän puolesta Yhdysvaltoja vastaan.

Europas Energieversorgung ist eine Angelegenheit Europas, und nicht der Vereinigten Staaten von Amerika!

Vapaasti suomennettuna:

Euroopan energiahuolto kuuluu Euroopalle, ei Amerikan Yhdysvalloille!” (Spiegel 15.6.2017).

Gabriel ja Kern arvostelivat Yhdysvaltoja kirjoitellen huutomerkkejä virallisiin ministeriteksteihin. Gabrielin ja Kernin Euroopassa energiahuolto kuuluu siis Venäjälle ja he jatkoivat:

Europäischen Unternehmen auf dem US Markt mit Bestrafungen zu drohen, wenn sie sich an Erdgasprojekten wie Nord Stream II mit Russland beteiligen oder sie finanzieren, bringt eine völlig neue und sehr negative Qualität in die europäisch-amerikanischen Beziehungen.“

ja:

Wer uns Energie liefert und wie, entscheiden wir, nach Regeln der Offenheit und des marktwirtschaftlichen Wettbewerbs." (Spiegel 15.6.2017).

Vapaasti suomennettuna:

Eurooppalaisten yhtiöiden rankaiseminen Yhdysvaltain markkinoilla Venäjän maakaasuprojektien, kuten Nord Stream 2:een osallistumisesta tai rahoittamisesta tuo Euroopan ja Yhdysvaltojen välisille suhteille aivan täysin uuden ja erittäin kielteisen leiman.

ja:

Me päätämme, kuka toimittaa meille energiaa ja miten avoimuuden ja vapaiden markkinoiden kilpailun pohjalta.

Itävallan nykyinen ja entinen hallitus ovat toistuvasti puhuneet EU:n Venäjä-pakotteiden helpottamisesta. Myös Gabriel Saksan ulkoministerinä ollessaan kannatti pakotteiden asteittaista keventämistä, tosin Ukrainan tilanteeseen sidottuna.

Gabrielin ja Kern kantojen perusteella saksalaisille ja itävaltalasille venäläisenergia ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys eikä uhka.

Gabrielin ja Kernin kannanotot poliitikkoina kertovat yksiselitteisesti, että venäläiskaasu on Saksalle ja Itävallalle juuri poliittinen kysymys eikä vain taloudellinen kysymys. Muutoin Venäjän kaasua ei olisi puolustettu Yhdysvaltojen kaasua vastaan noin voimakkaasti ulkoministeri- ja liittokansleritasolta. Gabrielin ja Kernin kannanotot olivat umpipoliittisia venäläismaakaasun puolesta.

Euroopan parlamentti on toista mieltä Saksan ja Itävallan kanssa sekä myös Suomen kanssa. Parlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittisen hankkeen, ei vain taloudellisen tai kaupallisen hankkeen.

MEPs condemn the construction of the Nord Stream 2 pipeline which bypasses Ukraine, ‘as it is a political project that poses a threat to European energy security’. They therefore call for it to be cancelled.” (European Parliament 12.12.2018).

Vapaasti suomenenttuna:

Europarlamentaarikot tuomitsevat Ukrainan ohittavan Nord Stream 2 -putkilinjan rakentamisen ’poliittisena hankkeena, joka uhkaa Euroopan energiavarmuutta’. Tämän vuoksi he vaativat hankkeen peruuttamista.

                                                                                      ****

Jos Nord Stream 2 -kaasuputket rakennetaan ja ne valmistuvat ensi vuonna samanaikaisesti kuin Ukrainan kauttakulkusopimus umpeutuu, Gazprom siirtää kaasusiirrot Ukrainasta Itämerelle.

Nyt ratkaistaan saksalaisen politiikan luotettavuutta. Nyt mitataan saksalaisista poliittista luotettavuutta, johon Suomenkin ulkopoliittinen johtokin on suuresti hullaantunut.

Kykeneekö Saksa vaikuttamaan Gazpromiin niin, että se solmii vähintään voimassaolevaa kauttakulkusopimusta vastaavan sopimuksen Naftogazin kanssa?

Onko Saksa edelleen venäläisten vietävissä kaasuasioissa kuten tähän saakka? Kykeneekö Saksa järjestelyihin, joilla se voisi poliittisesti saada aikaan sopimukset venäläiskaasun kulkemisesta läpi Ukrainan?

Saksa ja etenkin Merkel eivät kykene asiaa hoitamaan. Saksalla ei ole kyvykkyyttä. Saksalla ei ole edes tosiasiallista halukkuutta hoitaa asiaa vastakkaisista puheista huolimatta. Saksan ja Venäjän välinen energiasuhde on sairaalloinen.

Kuten saksalaisministeriön omissa papereissakin lukee: ”Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen.“, ja suomennettuna: ”Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä.

Ei ehkä voida, mutta Gazprom voidaan velvoittaa maksamaan Ukrainalle sopimussakkomaksuja sopimusrikkomuksista.

Ukrainan kautta kuljetettava kaasu on tärkeä asia Ukrainalle niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Useiden miljardien arvoinen sopimus on köyhälle maalle taloudellisesti tärkeä. Ukraina ajattelee myös siinä mielessä oikein, että maan läpi virtaava venäläiskaasu rajoittaa osaltaan Venäjän toimia Ukrainan maaperällä.

Venäjä on taas voimistanut toimiaan Ukrainaa kohtaan Kertšinsalmen tapahtumilla, lisäämällä sotakalustoa Krimin niemimaalla ja aggressiivisilla puheilla, joiden mukaan Ukraina suunnittelisi sotatoimia Venäjää vastaan.

Kyse on siis päinvastaisesta kuin mitä Saksa ja Merkel Putinin kanssa vakuuttelivat: Nord Stream ei muka siirtäisi venäläisiä kaasutoimituksia Ukrainan kautta tapahtuvasta Itämeren kautta tapahtuvaksi.

Tuo on saksalaista paskapuhetta. En luota tässä kysymyksessä yhtään Saksaan sen enempää kuin Suomeen tai Itävaltaan.

Saksalla ei ole vähäisintäkään suurvalta-ajattelukykyä. Saksassa ole pienintäkään kykyä ajatella EU:ta suurvaltana ja mitä se edellyttäisi mm. Venäjän suhteen. Saksa on Euroopan taloudelleen suurvalta, mutta käyttäytyy ulkopoliittisesti kuin mikä tahansa pienmaa. Monesta tämänhetkisestä Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ongelmasta saamme kiittää Venäjän rinnalla kulkevaa Saksaa. Saksa vastustaa kaikkia niitä ajatuksia, joita Yhdysvallat esittää Venäjän suitsemiksi Euroopassa. Saksa on Venäjän takuutoimija Euroopassa.

Toivottavasti en enää koskaan kuule yhdenkään suomalaispoliitikon suusta, että Nord Stream 2 on vain taloudellinen ja kaupallinen hanke. Toivottavasti jokaisella suomalaispoliitikolla on vielä sentään sen verran ulkopoliittista järkeä päässä, ettei nyt ihan älytöntä paskaa yritetä enää syöttää kansalaisille.

Europarlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittinen ja Suomen on käsiteltävä hanketta nyt myös poliittisena hankkeena ja tehtävä uudet päätökset tuolta pohjalta poliittisina päätöksinä. En olisi europarlamentin kanssa eri mieltä, kun katson päätöksen perusteita.

]]>
56 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266455-nord-stream-kaasuputkilinjat-saksa-on-jo-nyt-pettanyt-lupauksensa-ukrainalle#comments Gazprom Maakaasu Nord Stream 2 Turpo Venäjän uhka Tue, 25 Dec 2018 19:31:48 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266455-nord-stream-kaasuputkilinjat-saksa-on-jo-nyt-pettanyt-lupauksensa-ukrainalle
Kaasuputki yhdistää Venäjää ja Saksaa http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259660-kaasuputki-yhdistaa-venajaa-ja-saksaa <p>&nbsp;</p><p><strong>Vladimir Putin</strong> ja<strong> Angela Merkel </strong>tapaavat tänään Berliinissä. Saksalaisten lehtitietojen mukaan tapaamiselta ei odoteta paljoa, mutta yksi keskusteluaihe&nbsp; on varma NordStream 2- kaasuputki , joka kulkee Itämeren&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ( rauhanmeren) kautta . Baltian maat ja Ruotsi sekä etenkinTanska haraavat vastaan.</p><p>On vaikea kuvitella etteikö uusi kaasuputki tulisi ja jopa alkuperäisen ykkösvaihtoehdon mukaan.</p><p>Teollinen Saksa tarvitsee kaasua paljon mm. korvaamaan osaltaan lakkautettujen ydinvoimaloiden energiavajetta. Venäjä haluaa myydä kaasua, jota sillä on yllin kyllin, mieluummin kiistellyn Ukrainan ohitse, jossa kaasu saattaisi joutua vieraisiin käsiin tai toimitukset tökkiä.</p><p>Tanska koetti saada kyseistä uutta kaasuputkisuunnitelmaa EU:n yhteisen käsittelyn ja kannanoton piiriin, mutta Saksa vastusti. Näin huolimatta Venäjä- boikotista &quot; business as usual&quot; toimii silloin kun kyseessä on isot asiat. Antoihan Suomenkin&nbsp; eduskunta kiltisti luvan Fennovoiman uudelle&nbsp; venäläiselle ydinvoimalahankkeelle- tosin&nbsp; ehtona - että omistuksesta piti olla 60 % suomalaisilta.</p><p>Suurvaltapolitiikassa isot vievät ja pienet vikisevät. Jos on kyseessä ison Saksan intressi, niin EU saa katsella sivusta. Pienet maat kuten tässä tapauksessa Tanska voivat elämöidä esim. ympäristövaikutusten selvityksillä jne. Lopputulokseen sillä ei ole mitään merkitystä putki tullan rakentamaan ja sillä siisti.</p><p>Merkelin tehtävä lienee tämän päiväisessäkin neuvottelussa Putinin kanssa&nbsp; koettaa varmistaa Ukrainan kaasun saantia.</p><p>Lisäkommenttina mainittakoon, että venäläiset varmistelivat positiivista lopputulosta jo NordStream1 kohdalla palkkaamalla konsulteiksi demariaateveljet ex.liittokansleri <strong>Gerhard Schröderin </strong>Saksan päässa ja ex.pääministeri <strong>Paavo Lipposen</strong> putken itäpäässä. Samat herrat konsultoivat myös NordStream2- projektia. Konsulttipalkkiotkin ovat kohtuullisen korkeita paikkaamaan&nbsp; herrojen vaatimattomia ministerieläkkeitä.</p><p>Mm. tämän kaasuesimerkin valossa EU:n Venäjäboikotti, jossa myös pieni Suomi uhrautuu urhoollisesti ja kalliisti, olisi aika lopettaa. Valitettavan usein&nbsp; boikotit epäonnistuvat ja saattavat kääntyä jopa&nbsp; siihen osallistujia itseään vastaan. Näin on tainnut käydä Suomen Venäjäboikotin suhteenkin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vladimir Putin ja Angela Merkel tapaavat tänään Berliinissä. Saksalaisten lehtitietojen mukaan tapaamiselta ei odoteta paljoa, mutta yksi keskusteluaihe  on varma NordStream 2- kaasuputki , joka kulkee Itämeren                 ( rauhanmeren) kautta . Baltian maat ja Ruotsi sekä etenkinTanska haraavat vastaan.

On vaikea kuvitella etteikö uusi kaasuputki tulisi ja jopa alkuperäisen ykkösvaihtoehdon mukaan.

Teollinen Saksa tarvitsee kaasua paljon mm. korvaamaan osaltaan lakkautettujen ydinvoimaloiden energiavajetta. Venäjä haluaa myydä kaasua, jota sillä on yllin kyllin, mieluummin kiistellyn Ukrainan ohitse, jossa kaasu saattaisi joutua vieraisiin käsiin tai toimitukset tökkiä.

Tanska koetti saada kyseistä uutta kaasuputkisuunnitelmaa EU:n yhteisen käsittelyn ja kannanoton piiriin, mutta Saksa vastusti. Näin huolimatta Venäjä- boikotista " business as usual" toimii silloin kun kyseessä on isot asiat. Antoihan Suomenkin  eduskunta kiltisti luvan Fennovoiman uudelle  venäläiselle ydinvoimalahankkeelle- tosin  ehtona - että omistuksesta piti olla 60 % suomalaisilta.

Suurvaltapolitiikassa isot vievät ja pienet vikisevät. Jos on kyseessä ison Saksan intressi, niin EU saa katsella sivusta. Pienet maat kuten tässä tapauksessa Tanska voivat elämöidä esim. ympäristövaikutusten selvityksillä jne. Lopputulokseen sillä ei ole mitään merkitystä putki tullan rakentamaan ja sillä siisti.

Merkelin tehtävä lienee tämän päiväisessäkin neuvottelussa Putinin kanssa  koettaa varmistaa Ukrainan kaasun saantia.

Lisäkommenttina mainittakoon, että venäläiset varmistelivat positiivista lopputulosta jo NordStream1 kohdalla palkkaamalla konsulteiksi demariaateveljet ex.liittokansleri Gerhard Schröderin Saksan päässa ja ex.pääministeri Paavo Lipposen putken itäpäässä. Samat herrat konsultoivat myös NordStream2- projektia. Konsulttipalkkiotkin ovat kohtuullisen korkeita paikkaamaan  herrojen vaatimattomia ministerieläkkeitä.

Mm. tämän kaasuesimerkin valossa EU:n Venäjäboikotti, jossa myös pieni Suomi uhrautuu urhoollisesti ja kalliisti, olisi aika lopettaa. Valitettavan usein  boikotit epäonnistuvat ja saattavat kääntyä jopa  siihen osallistujia itseään vastaan. Näin on tainnut käydä Suomen Venäjäboikotin suhteenkin.

 

]]>
4 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259660-kaasuputki-yhdistaa-venajaa-ja-saksaa#comments EU Gazprom NordStream2 Ukraina Sat, 18 Aug 2018 16:48:44 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259660-kaasuputki-yhdistaa-venajaa-ja-saksaa
Gazprom ja Suomi http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246846-gazprom-ja-suomi <p>Fortumin havitellessa Uniperia myös venäläisestä maakaasujätti Gazpromista tulee Suomen kannalta hyvin tärkeä yritys. Toki jo nykyisin kaikki Suomessa käytetty maakaasu tulee Venäjältä ja yli kuusikymmentä prosenttia Fortumin energiasta tehdään maakaasulla. Uniper tekee kuitenkin monin verroin Fortumia suuremman liikevaihdon venäläisen kaasun myynnistä ja sen avulla tuotettavasta energiasta. Lisäksi yhtiö on sitoutunut rahoittamaan Gazpromin Nordstream 2 -kaasuputkihanketta vajaalla miljardilla eurolla. Siten Fortum tulee ja sen mukana me suomalaiset tulemme olemaan entistä kiinteämmin sidoksissa tuohon Kremlin määräysvallassa olevaan yritykseen.</p><p><em>Gazprom Venäjän avainyrityksenä</em></p><p>Gazprom on maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä yritys siksi, että se hallitsee nykyisin oman ilmoituksensa mukaan 17 prosenttia maailman ja 72 prosenttia Venäjän maakaasureserveistä. Maakaasun tuotannosta sen osuus on&nbsp; vastaavasti 11 ja &nbsp;ja 66 prosenttia. Tulevaisuudessa maakaasun merkitys energiantuotannossa kasvaa väistämättä, sillä sen hiilidioksidipäästöt jäävät puoleen kivihiilen aiheuttamista.</p><p>Vielä kymmenkunta vuotta sitten Gazpromia johtava Aleksei Miller ennakoi yhtiön markkina-arvon nousevan seitsemän-kymmenen vuoden sisällä biljoonaan dollariin silloisesta 255 miljardista. Tuon vaiheen jälkeen maakaasun hinnat ovat kuitenkin tulleet öljyn hintojen tavoin selvästi alaspäin. Tämän ohella kuvaan ovat tulleet Venäjään kohdistetut taloudelliset sanktiot. Nykyisin yhtiö noteerataankin tavoitellun biljoonan sijasta vain noin 55 miljardin dollarin arvoiseksi.</p><p>Alamäestä huolimatta Venäjällä on kaivettu uudelleen esiin hetkeksi lepäämään jätetty hanke yhtiön uuden pääkonttorin rakentamiseksi Pietariin. Miehekkääksi suunniteltu rakennus on sen verran korkea, että kirkkailla säillä johdon kerroksista voi yrittää tähystellä miltei Suomeen saakka (ks. <a href="http://lakhta.center/en/about/project/">linkki</a>). Rakennushankkeen uudelleenviriäminen kertoo osaltaan Kremlin lisääntyvistä odotuksista yhtiötä ja sen johtamaa maakaasubisnestä kohtaan.</p><p>Yksi syy odotusten lisääntymiseen on se, että Venäjän taloudelle selkärangan aiemmin tarjonneen öljyn merkitys on vähenemässä. Öljyn kysyntäennusteita on kyllä nostettu ylöspäin ja hinnatkin voivat nousta jonkin verran lähivuosina, mutta Venäjän tuotannon ja markkinaosuuksien odotetaan supistuvan. Näin siksi että länsi-Siperian öljykentät alkavat pikku hiljaa ehtyä, uuteen tuotantokapasiteettiin ole investoitu riittävästi eikä Venäjän nykyinen ilmapiirikään erityisemmin houkuttele läntisiä yrityksiä tietotaitoineen ja pääomineen alueelle.</p><p>Gazpromiin kohdistettujen odotusten täyttäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Tällä hetkellä Gazpromilla on esimerkiksi meneillään useita jättimäisiä investointihankkeita. &nbsp;Suurin on 55 miljardin dollarin hanke kaasuputken rakentamiseksi itä-Siperian kaasukentiltä Kiinaan. Samaan aikaan yhtiö rakentaa 13 miljardin hintaista kaasuputkea Mustan Meren ali Turkkiin. Lisäksi Gazprom on jo aloittanut työt 11,5 miljardin dollarin arvoisen Nordstream 2 -kaasuputken rakentamiseksi Itämeren pohjaa pitkin Nevajoen suulta Saksaan, vaikka luvat sen rakentamiseen vielä puuttuvat.</p><p><em>Mistä rahat?</em></p><p>Investointien rahoittaminen ei ole helppoa muun muassa Yhdysvaltojen julistamien kaasuputkihankkeetkin kattavien sanktioiden vuoksi. Venäjän valtio on käytännössä jo kuluttanut korkeiden energianhintojen aikana keräämänsä vararahastot, joten sieltäkään rahaa ei löydy. Siksi yhtiön lähivuosien tuotot aiotaan käyttää osinkojen sijasta sijoituksiin. Lisäksi yhtiön joutuu kasvattamaan lainanottoaan ensi vuonna noin puolella tähänvuotisesta tasosta &ndash; nykyisin vaihtokurssein runsaaseen seitsemään miljardiin dollariin.</p><p>Tulojen ja menojen välistä kuilua umpeenkurottaessa sekä Gazpromin johdon että Kremlin katseet kohdistunevat entistä tiukemmin Fortumiin ja Uniperiin. Niitä tarvitaan sekä rahoituksellisina yhteistyökumppaneina että länsieurooppalaisina yrityksinä, jotka omalta osaltaan ajavat EU:n komission ja Saksan hyväksyntää Nordstream 2:lle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Fortumin havitellessa Uniperia myös venäläisestä maakaasujätti Gazpromista tulee Suomen kannalta hyvin tärkeä yritys. Toki jo nykyisin kaikki Suomessa käytetty maakaasu tulee Venäjältä ja yli kuusikymmentä prosenttia Fortumin energiasta tehdään maakaasulla. Uniper tekee kuitenkin monin verroin Fortumia suuremman liikevaihdon venäläisen kaasun myynnistä ja sen avulla tuotettavasta energiasta. Lisäksi yhtiö on sitoutunut rahoittamaan Gazpromin Nordstream 2 -kaasuputkihanketta vajaalla miljardilla eurolla. Siten Fortum tulee ja sen mukana me suomalaiset tulemme olemaan entistä kiinteämmin sidoksissa tuohon Kremlin määräysvallassa olevaan yritykseen.

Gazprom Venäjän avainyrityksenä

Gazprom on maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä yritys siksi, että se hallitsee nykyisin oman ilmoituksensa mukaan 17 prosenttia maailman ja 72 prosenttia Venäjän maakaasureserveistä. Maakaasun tuotannosta sen osuus on  vastaavasti 11 ja  ja 66 prosenttia. Tulevaisuudessa maakaasun merkitys energiantuotannossa kasvaa väistämättä, sillä sen hiilidioksidipäästöt jäävät puoleen kivihiilen aiheuttamista.

Vielä kymmenkunta vuotta sitten Gazpromia johtava Aleksei Miller ennakoi yhtiön markkina-arvon nousevan seitsemän-kymmenen vuoden sisällä biljoonaan dollariin silloisesta 255 miljardista. Tuon vaiheen jälkeen maakaasun hinnat ovat kuitenkin tulleet öljyn hintojen tavoin selvästi alaspäin. Tämän ohella kuvaan ovat tulleet Venäjään kohdistetut taloudelliset sanktiot. Nykyisin yhtiö noteerataankin tavoitellun biljoonan sijasta vain noin 55 miljardin dollarin arvoiseksi.

Alamäestä huolimatta Venäjällä on kaivettu uudelleen esiin hetkeksi lepäämään jätetty hanke yhtiön uuden pääkonttorin rakentamiseksi Pietariin. Miehekkääksi suunniteltu rakennus on sen verran korkea, että kirkkailla säillä johdon kerroksista voi yrittää tähystellä miltei Suomeen saakka (ks. linkki). Rakennushankkeen uudelleenviriäminen kertoo osaltaan Kremlin lisääntyvistä odotuksista yhtiötä ja sen johtamaa maakaasubisnestä kohtaan.

Yksi syy odotusten lisääntymiseen on se, että Venäjän taloudelle selkärangan aiemmin tarjonneen öljyn merkitys on vähenemässä. Öljyn kysyntäennusteita on kyllä nostettu ylöspäin ja hinnatkin voivat nousta jonkin verran lähivuosina, mutta Venäjän tuotannon ja markkinaosuuksien odotetaan supistuvan. Näin siksi että länsi-Siperian öljykentät alkavat pikku hiljaa ehtyä, uuteen tuotantokapasiteettiin ole investoitu riittävästi eikä Venäjän nykyinen ilmapiirikään erityisemmin houkuttele läntisiä yrityksiä tietotaitoineen ja pääomineen alueelle.

Gazpromiin kohdistettujen odotusten täyttäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Tällä hetkellä Gazpromilla on esimerkiksi meneillään useita jättimäisiä investointihankkeita.  Suurin on 55 miljardin dollarin hanke kaasuputken rakentamiseksi itä-Siperian kaasukentiltä Kiinaan. Samaan aikaan yhtiö rakentaa 13 miljardin hintaista kaasuputkea Mustan Meren ali Turkkiin. Lisäksi Gazprom on jo aloittanut työt 11,5 miljardin dollarin arvoisen Nordstream 2 -kaasuputken rakentamiseksi Itämeren pohjaa pitkin Nevajoen suulta Saksaan, vaikka luvat sen rakentamiseen vielä puuttuvat.

Mistä rahat?

Investointien rahoittaminen ei ole helppoa muun muassa Yhdysvaltojen julistamien kaasuputkihankkeetkin kattavien sanktioiden vuoksi. Venäjän valtio on käytännössä jo kuluttanut korkeiden energianhintojen aikana keräämänsä vararahastot, joten sieltäkään rahaa ei löydy. Siksi yhtiön lähivuosien tuotot aiotaan käyttää osinkojen sijasta sijoituksiin. Lisäksi yhtiön joutuu kasvattamaan lainanottoaan ensi vuonna noin puolella tähänvuotisesta tasosta – nykyisin vaihtokurssein runsaaseen seitsemään miljardiin dollariin.

Tulojen ja menojen välistä kuilua umpeenkurottaessa sekä Gazpromin johdon että Kremlin katseet kohdistunevat entistä tiukemmin Fortumiin ja Uniperiin. Niitä tarvitaan sekä rahoituksellisina yhteistyökumppaneina että länsieurooppalaisina yrityksinä, jotka omalta osaltaan ajavat EU:n komission ja Saksan hyväksyntää Nordstream 2:lle.

]]>
0 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246846-gazprom-ja-suomi#comments Fortum Gazprom Suomen energiapolitiikka Thu, 30 Nov 2017 12:32:21 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246846-gazprom-ja-suomi
Gotlanti jälleen Ruotsin puolustuksen keskiössä http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224561-gotlanti-jalleen-ruotsin-puolustuksen-keskiossa <p>Venäläisen valtiollisen kaasuyhtiö Gazpromin johtama ryhmä haluaisi vuokrata Gotlannin itärannikolla sijaitsevan Sliten sataman tukikohdakseen uuden kaasuputken rakentamista varten. Itämeren muuttunut turvallisuusatilanne näyttää voivan estää hankkeen.</p><p>Muuttuneen tilanteen takia jo aikaisemmin syksyllä Ruotsin puolustusvoimat sijoitti saarelle pysyvän taisteluosaston, jota jatkossa vielä vahvistetaan, monen vuoden tauon jälkeen. Karttaa katsomalla selviää Gotlannin strateginen asema Itämerellä. Ruotsin puolustusvoimat on jo aikaisemmin kertonut maan hallitukselle vastustavansa sataman vuokraushanketta. Puolustusvoimat eivät halua vieraan vallan pääsyä puolustusvoimille tärkeään Gotlannin infrastruktuuriin. Tämä sama tieto tuli julkisuuteen puolustusvoimien komentaja Micael Bydenin haastattelussa Ruotsin televisiossa.</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9233992" title="http://yle.fi/uutiset/3-9233992">http://yle.fi/uutiset/3-9233992</a></p><p>Itämeren muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on puhuttanut myös Suomessa. Ahvenanmaan demilarisoitu asema nousee säännöllisesti esille mietittäessä kriisin mahdollista eskaloitumista Itämerelle. Ahvenanmaan strateginen asema selviää myös karttaa katsoen. Kilpapurjehduksia Ahvenanmaalle on jouduttu tekemään aikaisemminkin.</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9234632" title="http://yle.fi/uutiset/3-9234632">http://yle.fi/uutiset/3-9234632</a></p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Kilpapurjehdus" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Kilpapurjehdus">https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Kilpapurjehdus</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäläisen valtiollisen kaasuyhtiö Gazpromin johtama ryhmä haluaisi vuokrata Gotlannin itärannikolla sijaitsevan Sliten sataman tukikohdakseen uuden kaasuputken rakentamista varten. Itämeren muuttunut turvallisuusatilanne näyttää voivan estää hankkeen.

Muuttuneen tilanteen takia jo aikaisemmin syksyllä Ruotsin puolustusvoimat sijoitti saarelle pysyvän taisteluosaston, jota jatkossa vielä vahvistetaan, monen vuoden tauon jälkeen. Karttaa katsomalla selviää Gotlannin strateginen asema Itämerellä. Ruotsin puolustusvoimat on jo aikaisemmin kertonut maan hallitukselle vastustavansa sataman vuokraushanketta. Puolustusvoimat eivät halua vieraan vallan pääsyä puolustusvoimille tärkeään Gotlannin infrastruktuuriin. Tämä sama tieto tuli julkisuuteen puolustusvoimien komentaja Micael Bydenin haastattelussa Ruotsin televisiossa.

http://yle.fi/uutiset/3-9233992

Itämeren muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on puhuttanut myös Suomessa. Ahvenanmaan demilarisoitu asema nousee säännöllisesti esille mietittäessä kriisin mahdollista eskaloitumista Itämerelle. Ahvenanmaan strateginen asema selviää myös karttaa katsoen. Kilpapurjehduksia Ahvenanmaalle on jouduttu tekemään aikaisemminkin.

http://yle.fi/uutiset/3-9234632

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Kilpapurjehdus

]]>
7 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224561-gotlanti-jalleen-ruotsin-puolustuksen-keskiossa#comments Ahvenanmaa Gazprom Gotlanti Itämeren turvallisuustilanne Kaasuputki Ruotsin puolustusvoimat Mon, 17 Oct 2016 10:52:03 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224561-gotlanti-jalleen-ruotsin-puolustuksen-keskiossa
Gazpromin johto: paljon palkkaa ja taustat Leningradissa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212153-gazpromin-johto-paljon-palkkaa-ja-taustat-leningradissa <p><strong><em>Gazpromin johdolla muhkeat palkkiot: miltei puolet hallituksesta &rdquo;Leningradin poikia&rdquo;</em></strong></p><p><em>Miten Venäjällä menee?&nbsp; </em></p><p>Hyvin, ainakin jos arvioimme asiaa Gazpromin hallituksen jäsenten ansiotulojen perusteella.</p><p>Gazpromin hallituksen jäsenet tienasivat vuonna 2015 keskimäärin <strong>159 miljoonaa ruplaa</strong>.&nbsp; Se vastaa OP:n valuuttalaskurin mukaan <strong>2.121.680 euroa</strong>.</p><p><a href="https://www.op.fi/op/henkiloasiakkaat/tilit-ja-maksut/valuuttalaskuri?id=13102"><u>https://www.op.fi/op/henkiloasiakkaat/tilit-ja-maksut/valuuttalaskuri?id=13102</u></a></p><p>*</p><p><strong>Liksat nousivat</strong></p><p>Edelliseen vuoteen verrattuna Gazpromin hallituksen jäsenten tienestit kasvoivat 6,3 %.&nbsp; Hallituksen saamien korvausten yhteissumma oli 2,703 miljardia ruplaa eli noin 36,2 miljoonaa euroa.&nbsp; Tiedot ilmenevät <strong>Russian Accounting Standard (RAS):</strong>n julkaisemasta kaasualan holdingyhtiötä koskevasta tuoreesta raportista.</p><p>Gazprom on Venäjän suurin yhtiö ja maailman suurin maakaasun tuottaja.&nbsp; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gazprom"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Gazprom</u></a> &nbsp;&nbsp;engl.; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Gazprom"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Gazprom</u></a></p><p>*</p><p><strong>355 kertaa keskiansio</strong></p><p><strong>Suomen Pankin/BOFIT</strong> &ndash;sivuston Venäjätilastojen mukaan Venäjän kansalaisten keskipalkka vuonna 2015 oli 498 euroa/kk (5.976 euroa/vuosi).&nbsp; Kaasujätti Gazpromin hallituksen jäsenten keskipalkkataso vastasi siten tavallisen työläisen 355 vuoden palkkaa.</p><p><a href="http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/venajatilastot/Pages/default.aspx"><u>http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/venajatilastot/Pages/default.aspx</u></a></p><p>Teoreettisesti voimme verrata Gazpromin hallitusnerojen palkkiotasoa Suomen oloihin tähän tapaan;</p><p>Suomalaisen keskipalkka on viime tilastojen mukaan 3.135 euroa/kk, mediaani (vuodessa 37.620 euroa).&nbsp; Tämä kerrottuna kertoimella 355 tuottaisi hallitusammattilaiselle huippuansiot: 13.355.000 euroa.&nbsp; Aivan näin korkeisiin syleily-palkkioihin ei taida Suomessa yltää yksikään hallitusnero.&nbsp; Toisaalta eihän meillä ole Gazpromiin rinnastettavaa luonnonanti-yhtiötäkään.</p><p>*</p><p><strong>Gazprom vähensi</strong> vuonna 2015 kaasuntuotantoaan 6 %:lla.&nbsp; Vuosituotantoa karttu 417 miljardia kuutiometriä, ja tuloja 2.542 miljardia.</p><p>Hallituksen jäsenten tulot sisältävät palkan, bonukset sekä palkkiot osallistumisesta OAO Gazprom &ndash;yhtiön johtoelintyöskentelyyn.&nbsp;</p><p>Yhtiötä koskevan aineiston mukaan hallituksen jäsenten yhteenlasketut palkkiot vuonna 2015 olivat 1,429 miljardia dollaria ja palkkiot 1,155 miljardia.</p><p>Siten kunkin hallintoneuvoston jäsenen keskitulot olivat lähes 159 miljoonaa ruplaa, mikä dollareina on noin 2 miljoonaa $.</p><p><strong><em>Tällä hetkellä yrityksen hallitus käsittää 17 henkilöä:</em></strong></p><p><strong>Alexey Miller, <em>hallituksen puheenjohtaja, </em></strong><em>Forbesin Maailman mahtajat-listalla sijalla 54; nousua huipulle ei ainakaan hiekoittanut se, että Miller työskenteli Presidentti Vladimir Putinin Pietarin pormestarinkansliassa vuonna 1990, ja sittemmin toimi yhdessä Dmitri Medvedevin kanssa tämän pääministerikauden alkuvaiheessa, Venäjän varaenergiaministeri 2000. &nbsp;Puheenjohtaja Miller kuuluu Yhdysvaltain sanktioiden piiriin, kuten myös hänen johtamansa yhtiö Gazprom; <a href="http://www.forbes.com/profile/alexey-miller/"><u>http://www.forbes.com/profile/alexey-miller/</u></a> &nbsp;&nbsp;&nbsp;&amp; Miller on <strong>syntynyt 1962 Leningradissa ja valmistunut siellä Vosnezenskyn Leningradin talousyliopistosta. </strong>&ndash; Kuten jatkossa havaitsemme ns. &rdquo;Leningradin pojat&rdquo; ovat varsin hyvin edustettuina tässä suuryhtiö Gazpromin hallitusjäsenten listalla.&nbsp; Heitä, <strong>Putinin Leningradikkoja</strong>, on tässä kaikkiaan 7 yhteensä 18:sta.</em> &nbsp;<a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/miller/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/miller/</u></a></p><p><strong>Elena Vasileyeva<em>, </em></strong><em>syntynyt 1959 Kurganissa, valmistunut <strong>Leningradissa</strong>, jossa myöskin työskennellyt: Pietarin tyttöjä, voisi jokin chauvinisti tokaista; mukana Itämeren kaasuputkihankkeessa 1999-2001 ja vuodesta 2001 lähtien&nbsp; </em><em>Deputy Chairwoman of&nbsp;the Management Committee, Chief Accountant of&nbsp;Gazprom.</em><em> <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/vasilieva/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/vasilieva/</u></a></em></p><p><strong>Vale</strong><strong>ri Golubev, </strong><em>syntynyt 1952 <strong>Leningradissa</strong> (VVP:n ikätoveri), valmistunut Leninille nimetystä Uljanovin teknologia-instituutista, palvellut mm. KGB:ssä 1979-1991, toiminut mitä moninaisimmissa tehtävissä Leningradissa, muun muassa turistibyroon johtotehtävissä, saanut Etelä-Ossetian myöntämän ystävyyden kunniamerkin;</em> <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/golubev/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/golubev/</u></a></p><p><strong>Nikolay Dubik, </strong><em>Varsinainen Gazprom mies, lakiosaston johdossa: palvellut yhtiössä jo Jeltsinin aikaan, vuodesta 1997 lähtien. Gazpromin ohella Nikolai Dubik on työskennllyt Shtokmanin kaasuyhtiöhankkeessa.&nbsp; Dubik syntyi 1971 Moskovan alueella ja opiskeli myös Moskovassa.<strong> <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/dubik/"><strong><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/dubik/</u></strong></a> &nbsp;- </strong>Bloombergin tuoreen päivityksen (16.2.2016) mukaan tohtori Dubik ei enää toimi Gazpromin hallinnossa, koska hän kuoli 23.6.2015;&nbsp; &quot;</em>As of June 23, 2015 Mr. Dubik passed away.&quot; <em><a href="http://www.bloomberg.com/research/stocks/private/person.asp?personId=25265237&amp;privcapId=7680427"><u>http://www.bloomberg.com/research/stocks/private/person.asp?personId=25265237&amp;privcapId=7680427</u></a> <strong>Katso Nikolai Dubikin veljen Sergey Dubikin</strong> kuvioista alla; linkki <a href="http://rusmafiozi-eng.blogspot.fi/2012_11_01_archive.html"><u>http://rusmafiozi-eng.blogspot.fi/2012_11_01_archive.html</u></a></em></p><p><strong>Alexander Kozlov, </strong><em>syntyi 1952 Tulassa, opiskeli Moskovassa, palvellut Venäjän ulkoministeriön alaisuudessa sekä presidentti Putinin presidentin esikunnassa ym. 2000-2005, jolloin siirtyi Gazpromiin. <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/kozlov/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/kozlov/</u></a></em></p><p><strong>Andrei Kruglov, </strong><em>syntyi 1969 <strong>Leningradissa</strong>, valistunut Leningradista, palvellut mm. pankkisektorilla. <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/kruglov/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/kruglov/</u></a></em></p><p><strong>Vitaly Markelov, </strong><em>syntynyt 1963 Mordoviassa, valmistunut Kuibyshevin ilmailuinstituutista, työskennellyt öljy- ja kaasutehtävissä Siperiassa</em>. <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/markelov/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/markelov/</u></a></p><p><strong>Alexander Medvedev, </strong><em>syntynyt 1955 Sahalinilla, valmistunut Moskovasta, työkokemusta Itavallasta. <strong>&nbsp;<a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/medvedev/"><strong><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/medvedev/</u></strong></a></strong></em></p><p><strong>Sergei Khomyakov, &nbsp;</strong><em>&rdquo;<strong>Sortavalan poikii</strong>&rdquo;, syntynyt nimittäin Sortavalassa 1955, valmistunut <strong>Leningradista</strong>, Gazpromissa vuodesta 2003.</em> &nbsp;&nbsp;<a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/khomyakov/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/khomyakov/</u></a></p><p><strong>Oleg Aksyutin, </strong><em>syntynyt 1967 Kuibyshevissa, valmistunut Kuibyshevin ilmailuopistosta, haasuhommissa vuodesta 1998. <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/aksyutin/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/aksyutin/</u></a></em></p><p><strong>Sergei Prozorov, </strong><em>syntynyt Bryanskissa 1958, valmistunut sikäläisestä koneenrakennusinstituutista, Gazprom-mies vuodesta 1980, eli nyt jo yli 35 vuotta</em>!&nbsp; <strong>&nbsp;<a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/prozorov/"><strong><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/prozorov/</u></strong></a> </strong></p><p><strong>Dmitry Lugano, </strong><em>johtaja Lugano on ilmeisesti viimeaikaisia nimityksiä, koska konsernihallinnon sivuilla hän ei esiinny, mutta verkosta löytyy päiväämätön uutinen, jonka mukaan Lugano näyttäisi toimivan yhtiön tulevaisuudensuunnittelun osastolla: </em><em>Head of Department for perspective development <strong>Dmitry Lugano</strong> added that claims to supply independent suppliers is not backed by real-world gas reserves.&quot;We conducted expert evaluation of proposals Rosneft, you all hear how actively the company says about its potential. Wanted to draw your attention to those proposals, which makes Rosneft, built not on the inventory and resources. Those potential gas reserves that have yet to be opened. Resources are evaluated in larger quantities than stocks, and very easy to make statements about potential mining opportunities,&quot; said Lugano.He noted that Gazprom owns more than half of the gas reserves in Eastern Siberia, and they focused in five fields. At that time, as from independent suppliers</em><em>. <a href="http://www.shopsmix.ru/786.html"><u>http://www.shopsmix.ru/786.html</u></a></em> <em>(sivu on ilmeisesti päivitetty 3.2.2015, vh) - <a href="http://www.gazprom.com/about/subsidiaries/list-items/vniigaz/"><u>http://www.gazprom.com/about/subsidiaries/list-items/vniigaz/</u></a> LYugai on syntynyt Samarkandissa 1962, valmistunut TAshkentista ja omaa pitkän työrupeaman kaasualan tehtävissä. </em></p><p><strong>Vladimir Markov, </strong><em>syntynyt 1955 Tambovissa, valmistunut Ryatzan radio-insinööri opistosta, toiminut aikanaan NKP:n Ryatzan piiri- ja aluekomiteassa, Venäjän Federaation Duuman jäsen 2007-2011, josta lähtien Gazpromissa.</em> <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/markov/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/markov/</u></a></p><p><strong>Elena Mikhailova, </strong><em>jostain syystä vaikuttaa siltä että Elena on johtoryhmän ns. kiintiönainen, syntynyt 1977 Pskovissa, valmistunut lakimieheksi Moskovassa, Gazpromiin 2012.</em> <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/mikhailova/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/mikhailova/</u></a></p><p><strong>Kirill Seleznev, </strong><em>syntynyt 1974 <strong>Leningradissa</strong>, valmistunut Pietarissa ja työskennellyt siellä eri tehtävissä, Gazpromiin 2001. &nbsp;&nbsp;<a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/seleznev/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/seleznev/</u></a> </em></p><p><strong>Igor Fedorov, </strong><em>syntynyt <strong>Leningradissa</strong> 1965, valmistunut Leningradin valtionyliopistosta lakimieheksi ym,, tiedustelu- ja sotilastehtävissä 2002.-2003, jolloin Gazpromiin.&nbsp; <strong>&nbsp;<a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/fedorov/"><strong><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/fedorov/</u></strong></a></strong></em></p><p><strong>Vsevolod Cherepanov, </strong><em>syntynyt 1966 Frunzessa, valmistunut Moskovasta, työskennellyt geologian alan tehtävissä, kunnes 2008 Gazpromiin. <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/cherepanov/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/cherepanov/</u></a></em></p><p>FreeNewsin Gazprom-hallituslistalta puuttuu;</p><p><strong>Vyacheslav Mikhalenko</strong>, <em>syntynyt 1965 Bryanskissa, jossa myös valmistunut, palvellut mm. Tulan kaasuputkiyhtiössä, Gazpromiin 2007.</em> Mihalenkon valinnasta Gazpromin johtoon tiedotettiin 28.9.2015; <a href="http://www.gazprom.com/press/news/2015/september/article247710/"><u>http://www.gazprom.com/press/news/2015/september/article247710/</u></a>&nbsp; &amp; <a href="http://www.gazprom.com/about/management/board/mikhalenko/"><u>http://www.gazprom.com/about/management/board/mikhalenko/</u></a></p><p>*<br /><strong>LNG:n myynti</strong></p><p>&quot;Gazprom&quot;-Ryhmän myynnin kasvu nesteytetyn maakaasun (LNG) suhteen oli 5,5 %, ja näin saavutettiin 4749 miljardin kuutiometrin myyntimäärä. Vuonna 2014 myynti LNG oli 4,5 miljardia kuutiometriä.</p><p>Gazpromin LNG-lähde on &quot;Sahalin-2&quot; &ndash;projekti, ja se onkin tällä erää ainoa aktiivinen LNG -projekti Venäjällä. Lisäksi ryhmällä on omistuksia siellä ja se harjoittaa LNG-ostoja eri tahoilla.</p><p>*</p><p><a href="http://freenews.xyz/2016/02/15/the-members-of-the-board-of-gazprom-in-2015-earned-on-average-by-159-million-rubles/"><u>http://freenews.xyz/2016/02/15/the-members-of-the-board-of-gazprom-in-2015-earned-on-average-by-159-million-rubles/</u></a></p><p>*</p><p><strong>Muuan tapauskuvaus 2012</strong></p><p>Gazpromin lakimiesjohtaja Nikolai Dubkinin veljen,&nbsp; <strong>Sergey Dubkinin</strong> elämästä;</p><p><a href="http://rusmafiozi-eng.blogspot.fi/2012_11_01_archive.html"><u>http://rusmafiozi-eng.blogspot.fi/2012_11_01_archive.html</u></a></p><p><strong><a href="http://rusmafiozi-eng.blogspot.fi/2012/11/interior-ministry-mafia-wages-war-on_13.html"><strong><u>Interior Ministry mafia wages war on Presidential administration</u></strong></a></strong></p><p><a href="http://rumafia.com/news.php?id=482"><u>http://rumafia.com/news.php?id=482</u></a></p><p>Sergey Ivanov, former deputy Prime Minister, was appointed head of Presidential Administration. The official is not prone to dramatic reshuffles in staff; however, Rumafia sources in the Kremlin claim that Ivanov will introduce a number of changes in staffing in the nearest future. The position of Presidential Civil Service chief is about to become vacant. Currently it is filled with Sergey Dubik, a business partner and a close friend of the most corrupt police General Andrey Khorev, former first deputy head of the Interior Ministry Department of Economic Security. Dubik, who was in the centre of a number of scandals, may soon face dismissal.</p><p><strong>General career Lord</strong></p><p>Sergey Dubik can hardly be called a public figure. The last time he was mentioned in the press was in June 2011 in connection with a car accident. Dubik&rsquo;s vehicle ran into a security SUV, part of his own motorcade. The security Range Rover stopped to let people cross the road at a crosswalk. Dubik&rsquo;s driver was too late to react and the BMW with the official ran into the SUV.</p><p>&nbsp;Nevertheless, Dubik&rsquo;s name is quite frequently mentioned behind the scenes in most power ministries and the judiciary. As Presidential Civil Service chief, he is in charge of promoting, conferring ranks and awards, and distributing of apartments and other bonuses and amenities. Thus, if Dubik asks a General for a favour, the General willingly does whatever he was asked to do.</p><p>&nbsp;It is no surprise that many major &ldquo;problem solvers&rdquo;, namely former and acting law enforcement agencies officials, refer to their friendship with Dubik when they promise to solve the problems of this or that businessman. Such friendship guarantees that problems will be solved at the highest level. For example, Anatoly Shavlyakov, former high-ranking Interior Ministry Investigative Committee official, claimed that he forwarded most of the money he received as tools to Dubik asking at least 3 million dollars for initiating and terminating a criminal case. By the way, Shavlyakov was notorious for driving a Bentley vehicle to work while he was an acting police officer.</p><p>Among the closest friends of Dubik there is Andrei Khorev, the owner of hotels and villas all over the globe. Khorev has recently been in the centre of corruption scandals. While in office, he turned the Department of Economic Security into a business ready to provide any service for a fee.</p><p>The latest success of Dubik was resounding victory over the trade union of Presidential Administration and government employees. This came about after the trade union leaders revealed large scale scams that concerned apartment allocation. The scams were drawn up by Dubik&rsquo;s closest associates. Most front-line employees of the government agencies forming the trade union were off the collective labour agreement, which earlier could protect their rights at least to some extent. The trade union leader, Lyudmila Popkova, who pushed for the scam revelation, may soon be incarcerated over evidence collected by Khorev&rsquo;s subordinates.</p><p><strong>&nbsp;Kremlin allocation conveyor</strong></p><p>At some point of time a well-known journalist Vladimir Soloviev held an independent investigation. He found that Presidential Civil Service gave straight orders to judges of various jurisdictions concerning rulings in favour of relevant businesses. Valery Boyev, Dubin&#39;s secretary, filed a lawsuit against the journalist. However, during the litigations at Dorogomilovsky court the claims of intervention were&nbsp; confirmed by Elena Valyavina (deputy chairman of the Supreme Arbitration court), Evgeny Ilyin (chairman of Moscow region Arbitration court), Boris Kanevsky (chairman of Nizhny Novgorod regional court), and Artur Absalyamov (chairman of the tenth Arbitration court of Appeal), after which Boyev urgently dropped the lawsuit. Regardless of the scandal that erupted, Dubik kept his position. Moreover, he remained member Higher Qualification Panel of Judges.</p><p>His powers and strength of his position are partly due to nepotism. Sergey&rsquo;s brother Nikolay is head of law department at Gazprom and friend of Deputy Prime Minister Igor Shuvalov who studied at Moscow State University at the same time as Nikolay Dubik. Gazprom top-manager Vladimir Alisov, also a friend of Nikolay Dubik, is a close relative of Tver court of Moscow chairman, Igor Alisov. And there are plenty other connections like that.</p><p>Dubik allocated apartments belonging to President&rsquo;s Executive Office fund to his close Kremlin associates as if the apartments were his own, some worth a million dollars. This was revealed in 2009 by Leutenant-General Sergey Khlebnikov, Governor of the Kremlin.</p><p>Khlebnikov paid special attention to the spacious costly apartment allocated to his aide, Federal Protective Service official Sergey Shestakov. The general shared his concerns with Lyudmila Popkova, head of the trade union of Presidential Administration, government staff, the Council of Fereration, Accounting Chamber, and Presidential Executive Office. Khlebnikov addressed her for a reason. Popkova was on the board of apartment allocation committee of the Presidential Administration. She found the fact of allocation quite peculiar and conducted an insider probe.</p><p>Popkova soon found that Shestakov and Baryshnikova, another Kremlin official close to Dubik, registered in the apartments they live four of their long gone relatives. After that they appealed for housing improvement, groundlessly and regardless of the existing queue of other claimants. Thus, Shestakov and Baryshnikova got new expensive apartments. Among those in the official claim by Baryshnikova there was her mother, a citizen of Ukraine born in 1914 who had perished seven years ago. Somehow she also participated in the privatization of the apartment.</p><p>An even more shocking situation concerned the assets allocated to Anatoly Ivanov, deputy chief of a department within the government agency headed by Dubik. Ivanov received not an apartment, but a subsidy for its purchase totaling to 22 million rubles, to which there were no relevant grounds. This happened with direct involvement of Dubik.</p><p>Oleg, Akimov, Dubik&rsquo;s deputy of legal affairs, was involved in a notorious scandal concerning a takeover of 2,200 hectares of arable lands in Yegorievo district of Moscow region. Sergey Dubik was directly involved in the scam and was considered one of the masterminds behind it.</p><p>Trade union chairman tried to draw attention of the Kremlin officials to the revealed scams. But Dubik skillfully curbed all her activities in that regard. The collected data was given over to the Ministry of the Interior, namely to Andrey Khorev. Popkova, who was not familiar with the official&#39;s ties inside Kremlin, did not know that the General was a friend of Dubik&rsquo;s. As a result, the collected materials never reached the investigators. Instead, they mysteriously disappeared and Dubik learnt about Popkova&rsquo;s actions. He got angry and nursed a grudge against her.</p><p><strong>&nbsp;Trade union revolt</strong></p><p>Soon Dubik had another reason to be angry at the trade union leader. In 2010 Popkova drew up a collective labour agreement on labour and vacation conditions for employees of all agencies in the trade union.&nbsp; Sergey Naryshkin, head of Presidential Administration, instructed Dubik to clear through all relevant documentation. But the Civil Service official was not satisfied with any of the suggestions by the trade union. For instance, he did not like a provision specifying fixed working hour, adequate nutrition, bonuses, abiding work place laws, etc. Popkova was resentful to introduce any changes in the agreement for which she literally got consent from Naryshkin. Dubik was outraged and declared war. Passes of trade union activists were canceled, they were not allowed in their own receptions, and were deprived of offices and their phones were switched off.</p><p>&nbsp;In January 2010 the trade union held a conference for reports and elections. Those present at the conference appointed Popkova as head of the trade union for another five year term.&nbsp; However, in May Dubik asked her to &ldquo;leave while she can&rdquo;. Popkova turned him down.&nbsp; &ldquo;If so, I will have you put behind bars,&rdquo; Dubik told her. &ldquo;You do know, don&rsquo;t you, how influential I am with the FSB and the Interior Ministry&quot;. Later these threats were repeated by Anatoly Ivanov, whom we mentioned earlier. He said that &ldquo;Dubik has already called Khorev about you. So you&rsquo;d better resign while you can&rdquo;.</p><p>Regardless of a presidential decree, Popkova was off the allocation committee. She addressed Naryshkin for assistance. He promised to help her. After his promise Human Resources Management of the Presidential Administration sent an official address to Ministry of the Interior Department of Economic Security asking to conduct a probe into Popkova&rsquo;s activities. Khoprev personally supervised the probe carried out by his subordinate, Oleg Letuchev. Popkova was hospitalized in late May 2010 as a result of a mental breakdown. On 1 June Dubik held an extraordinary session of the trade union. Oleg Letuchev, officer at Department of Economic Security No 8 operational office, was the principal speaker.</p><p>He read a report on the probe into the activities of Popkova and added that &ldquo;she has stolen 25 million, we are about to put her in prison&rdquo;. As a result it was decided to dismiss Popkova from the trade union. The position was filled with Evgeny Tatarenko, a 64 year old Presidential Administration employee and a friend of Dubik and Ivanov.</p><p>Popkova tried to appeal against the dismissal in courts of various jurisdictions. However, taking into account Dubik&rsquo;s influence on the judiciary, success of such an appeal was out of the question. Illegal intervention by the administration and the Interior Ministry in the activities of the trade union were criticized in a number of mass media publications by Mikhail Shamtkov, chairman of the Federation of Independent Trade Unions of Russia. He called Dubik&rsquo;s actions a &quot;raider takeover&quot;. Lyudmila Popkova addressed President Dmitry Medvedev in a letter which was publicized by a number of news agencies. This outraged Dubik even further.</p><p>&nbsp;<strong>Who gets sentenced first?</strong></p><p>&nbsp;Khorev received consent for Popkova&rsquo;s prosecution.&nbsp; In August 2010 Ministry of the Interior Investigative Committee initiated a criminal case against Popkova based on the evidence forwarded from Presidential Administration Human Resources Management at the Department of Economic Security.&nbsp; Aleksandr Matveyev, Investigative Committee investigative unit head, directly participated in the events.&nbsp; So did Mukhamed Musov, head of a department within the agency; and investigator Evgeny Denisov, who had twice turned down the appeal to institute criminal proceedings over apartment allocation fraud under Article 159 of the Criminal Code of the Russian Federation, thus deliberately concealing the crime and committing abuse of power.</p><p>Several dozens of investigators and other operational personnel collecting compromising materials on Popkova came up with a frame up. The accusations against the former trade union leader were as simple as that: in spring 2010 she organized several concerts for 6,000 trade union members the cost of which amounted to 940 thousand rubles. Department of Economic Security employees recalculated the expenses stating the actual cost of the events at 4,700 rubles. It is not clear how they managed to include all payments to the performers, the banquet, presents for the veterans and so on in the 4,700 rubles. According to the investigators, Popkova misused the remainder allocated funds, which is subject to prosecution under Article 160of Russian Criminal Code.</p><p>The mentioned data is being prepared to serve as evidence in court. It is certain that in any other case law enforcers&rsquo; activities would have been challenged. But the litigation will take place in Tver court of Moscow, the one chaired by Igor Alisov, a friend of Sergey Dubik. And also the one to which Popkova and the redundant trade union members appealed against the unlawful dismissal. The judge, Lyudmila Bykovskaya, denied satisfaction of the lawsuit and was promoted to being a judge at Moscow city court. Dubik, as member of Higher Qualification Panel of Judges, decides whether a judge would be paid 100 thousand rubles pension or would be fired, so to say, with no severance package. Lyudmila Popkova and the dismissed employees in the trade union appealed against the unlawful decision of the judge Bykova before the European Court stating 12 violations of Labour legislation.</p><p>A lot has changed in law enforcement agencies since the beginning of the war against Popkova. Some officials, namely Khorev, Matveyev, and Musov failed state certification and were dismissed from the Ministry of the Interior. However, Dubik is still in office, and that means that the case against the former Presidential Administration trade union head will not be terminated. Nevertheless, Sergey Ivanov joining Presidential Administration may lead to a drastic change in the situation.</p><p>Major General Khorev memorandum, sent to deputy head of RF Investigative Committe. The document contains list of files with the materials of the probe into Ms Popkova</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Gazpromin johdolla muhkeat palkkiot: miltei puolet hallituksesta ”Leningradin poikia”

Miten Venäjällä menee? 

Hyvin, ainakin jos arvioimme asiaa Gazpromin hallituksen jäsenten ansiotulojen perusteella.

Gazpromin hallituksen jäsenet tienasivat vuonna 2015 keskimäärin 159 miljoonaa ruplaa.  Se vastaa OP:n valuuttalaskurin mukaan 2.121.680 euroa.

https://www.op.fi/op/henkiloasiakkaat/tilit-ja-maksut/valuuttalaskuri?id=13102

*

Liksat nousivat

Edelliseen vuoteen verrattuna Gazpromin hallituksen jäsenten tienestit kasvoivat 6,3 %.  Hallituksen saamien korvausten yhteissumma oli 2,703 miljardia ruplaa eli noin 36,2 miljoonaa euroa.  Tiedot ilmenevät Russian Accounting Standard (RAS):n julkaisemasta kaasualan holdingyhtiötä koskevasta tuoreesta raportista.

Gazprom on Venäjän suurin yhtiö ja maailman suurin maakaasun tuottaja.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Gazprom   engl.; https://en.wikipedia.org/wiki/Gazprom

*

355 kertaa keskiansio

Suomen Pankin/BOFIT –sivuston Venäjätilastojen mukaan Venäjän kansalaisten keskipalkka vuonna 2015 oli 498 euroa/kk (5.976 euroa/vuosi).  Kaasujätti Gazpromin hallituksen jäsenten keskipalkkataso vastasi siten tavallisen työläisen 355 vuoden palkkaa.

http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/venajatilastot/Pages/default.aspx

Teoreettisesti voimme verrata Gazpromin hallitusnerojen palkkiotasoa Suomen oloihin tähän tapaan;

Suomalaisen keskipalkka on viime tilastojen mukaan 3.135 euroa/kk, mediaani (vuodessa 37.620 euroa).  Tämä kerrottuna kertoimella 355 tuottaisi hallitusammattilaiselle huippuansiot: 13.355.000 euroa.  Aivan näin korkeisiin syleily-palkkioihin ei taida Suomessa yltää yksikään hallitusnero.  Toisaalta eihän meillä ole Gazpromiin rinnastettavaa luonnonanti-yhtiötäkään.

*

Gazprom vähensi vuonna 2015 kaasuntuotantoaan 6 %:lla.  Vuosituotantoa karttu 417 miljardia kuutiometriä, ja tuloja 2.542 miljardia.

Hallituksen jäsenten tulot sisältävät palkan, bonukset sekä palkkiot osallistumisesta OAO Gazprom –yhtiön johtoelintyöskentelyyn. 

Yhtiötä koskevan aineiston mukaan hallituksen jäsenten yhteenlasketut palkkiot vuonna 2015 olivat 1,429 miljardia dollaria ja palkkiot 1,155 miljardia.

Siten kunkin hallintoneuvoston jäsenen keskitulot olivat lähes 159 miljoonaa ruplaa, mikä dollareina on noin 2 miljoonaa $.

Tällä hetkellä yrityksen hallitus käsittää 17 henkilöä:

Alexey Miller, hallituksen puheenjohtaja, Forbesin Maailman mahtajat-listalla sijalla 54; nousua huipulle ei ainakaan hiekoittanut se, että Miller työskenteli Presidentti Vladimir Putinin Pietarin pormestarinkansliassa vuonna 1990, ja sittemmin toimi yhdessä Dmitri Medvedevin kanssa tämän pääministerikauden alkuvaiheessa, Venäjän varaenergiaministeri 2000.  Puheenjohtaja Miller kuuluu Yhdysvaltain sanktioiden piiriin, kuten myös hänen johtamansa yhtiö Gazprom; http://www.forbes.com/profile/alexey-miller/    & Miller on syntynyt 1962 Leningradissa ja valmistunut siellä Vosnezenskyn Leningradin talousyliopistosta. – Kuten jatkossa havaitsemme ns. ”Leningradin pojat” ovat varsin hyvin edustettuina tässä suuryhtiö Gazpromin hallitusjäsenten listalla.  Heitä, Putinin Leningradikkoja, on tässä kaikkiaan 7 yhteensä 18:sta.  http://www.gazprom.com/about/management/board/miller/

Elena Vasileyeva, syntynyt 1959 Kurganissa, valmistunut Leningradissa, jossa myöskin työskennellyt: Pietarin tyttöjä, voisi jokin chauvinisti tokaista; mukana Itämeren kaasuputkihankkeessa 1999-2001 ja vuodesta 2001 lähtien  Deputy Chairwoman of the Management Committee, Chief Accountant of Gazprom. http://www.gazprom.com/about/management/board/vasilieva/

Valeri Golubev, syntynyt 1952 Leningradissa (VVP:n ikätoveri), valmistunut Leninille nimetystä Uljanovin teknologia-instituutista, palvellut mm. KGB:ssä 1979-1991, toiminut mitä moninaisimmissa tehtävissä Leningradissa, muun muassa turistibyroon johtotehtävissä, saanut Etelä-Ossetian myöntämän ystävyyden kunniamerkin; http://www.gazprom.com/about/management/board/golubev/

Nikolay Dubik, Varsinainen Gazprom mies, lakiosaston johdossa: palvellut yhtiössä jo Jeltsinin aikaan, vuodesta 1997 lähtien. Gazpromin ohella Nikolai Dubik on työskennllyt Shtokmanin kaasuyhtiöhankkeessa.  Dubik syntyi 1971 Moskovan alueella ja opiskeli myös Moskovassa. http://www.gazprom.com/about/management/board/dubik/  - Bloombergin tuoreen päivityksen (16.2.2016) mukaan tohtori Dubik ei enää toimi Gazpromin hallinnossa, koska hän kuoli 23.6.2015;  "As of June 23, 2015 Mr. Dubik passed away." http://www.bloomberg.com/research/stocks/private/person.asp?personId=25265237&privcapId=7680427 Katso Nikolai Dubikin veljen Sergey Dubikin kuvioista alla; linkki http://rusmafiozi-eng.blogspot.fi/2012_11_01_archive.html

Alexander Kozlov, syntyi 1952 Tulassa, opiskeli Moskovassa, palvellut Venäjän ulkoministeriön alaisuudessa sekä presidentti Putinin presidentin esikunnassa ym. 2000-2005, jolloin siirtyi Gazpromiin. http://www.gazprom.com/about/management/board/kozlov/

Andrei Kruglov, syntyi 1969 Leningradissa, valistunut Leningradista, palvellut mm. pankkisektorilla. http://www.gazprom.com/about/management/board/kruglov/

Vitaly Markelov, syntynyt 1963 Mordoviassa, valmistunut Kuibyshevin ilmailuinstituutista, työskennellyt öljy- ja kaasutehtävissä Siperiassa. http://www.gazprom.com/about/management/board/markelov/

Alexander Medvedev, syntynyt 1955 Sahalinilla, valmistunut Moskovasta, työkokemusta Itavallasta.  http://www.gazprom.com/about/management/board/medvedev/

Sergei Khomyakov,  Sortavalan poikii”, syntynyt nimittäin Sortavalassa 1955, valmistunut Leningradista, Gazpromissa vuodesta 2003.   http://www.gazprom.com/about/management/board/khomyakov/

Oleg Aksyutin, syntynyt 1967 Kuibyshevissa, valmistunut Kuibyshevin ilmailuopistosta, haasuhommissa vuodesta 1998. http://www.gazprom.com/about/management/board/aksyutin/

Sergei Prozorov, syntynyt Bryanskissa 1958, valmistunut sikäläisestä koneenrakennusinstituutista, Gazprom-mies vuodesta 1980, eli nyt jo yli 35 vuotta http://www.gazprom.com/about/management/board/prozorov/

Dmitry Lugano, johtaja Lugano on ilmeisesti viimeaikaisia nimityksiä, koska konsernihallinnon sivuilla hän ei esiinny, mutta verkosta löytyy päiväämätön uutinen, jonka mukaan Lugano näyttäisi toimivan yhtiön tulevaisuudensuunnittelun osastolla: Head of Department for perspective development Dmitry Lugano added that claims to supply independent suppliers is not backed by real-world gas reserves."We conducted expert evaluation of proposals Rosneft, you all hear how actively the company says about its potential. Wanted to draw your attention to those proposals, which makes Rosneft, built not on the inventory and resources. Those potential gas reserves that have yet to be opened. Resources are evaluated in larger quantities than stocks, and very easy to make statements about potential mining opportunities," said Lugano.He noted that Gazprom owns more than half of the gas reserves in Eastern Siberia, and they focused in five fields. At that time, as from independent suppliers. http://www.shopsmix.ru/786.html (sivu on ilmeisesti päivitetty 3.2.2015, vh) - http://www.gazprom.com/about/subsidiaries/list-items/vniigaz/ LYugai on syntynyt Samarkandissa 1962, valmistunut TAshkentista ja omaa pitkän työrupeaman kaasualan tehtävissä.

Vladimir Markov, syntynyt 1955 Tambovissa, valmistunut Ryatzan radio-insinööri opistosta, toiminut aikanaan NKP:n Ryatzan piiri- ja aluekomiteassa, Venäjän Federaation Duuman jäsen 2007-2011, josta lähtien Gazpromissa. http://www.gazprom.com/about/management/board/markov/

Elena Mikhailova, jostain syystä vaikuttaa siltä että Elena on johtoryhmän ns. kiintiönainen, syntynyt 1977 Pskovissa, valmistunut lakimieheksi Moskovassa, Gazpromiin 2012. http://www.gazprom.com/about/management/board/mikhailova/

Kirill Seleznev, syntynyt 1974 Leningradissa, valmistunut Pietarissa ja työskennellyt siellä eri tehtävissä, Gazpromiin 2001.   http://www.gazprom.com/about/management/board/seleznev/

Igor Fedorov, syntynyt Leningradissa 1965, valmistunut Leningradin valtionyliopistosta lakimieheksi ym,, tiedustelu- ja sotilastehtävissä 2002.-2003, jolloin Gazpromiin.   http://www.gazprom.com/about/management/board/fedorov/

Vsevolod Cherepanov, syntynyt 1966 Frunzessa, valmistunut Moskovasta, työskennellyt geologian alan tehtävissä, kunnes 2008 Gazpromiin. http://www.gazprom.com/about/management/board/cherepanov/

FreeNewsin Gazprom-hallituslistalta puuttuu;

Vyacheslav Mikhalenko, syntynyt 1965 Bryanskissa, jossa myös valmistunut, palvellut mm. Tulan kaasuputkiyhtiössä, Gazpromiin 2007. Mihalenkon valinnasta Gazpromin johtoon tiedotettiin 28.9.2015; http://www.gazprom.com/press/news/2015/september/article247710/  & http://www.gazprom.com/about/management/board/mikhalenko/

*
LNG:n myynti

"Gazprom"-Ryhmän myynnin kasvu nesteytetyn maakaasun (LNG) suhteen oli 5,5 %, ja näin saavutettiin 4749 miljardin kuutiometrin myyntimäärä. Vuonna 2014 myynti LNG oli 4,5 miljardia kuutiometriä.

Gazpromin LNG-lähde on "Sahalin-2" –projekti, ja se onkin tällä erää ainoa aktiivinen LNG -projekti Venäjällä. Lisäksi ryhmällä on omistuksia siellä ja se harjoittaa LNG-ostoja eri tahoilla.

*

http://freenews.xyz/2016/02/15/the-members-of-the-board-of-gazprom-in-2015-earned-on-average-by-159-million-rubles/

*

Muuan tapauskuvaus 2012

Gazpromin lakimiesjohtaja Nikolai Dubkinin veljen,  Sergey Dubkinin elämästä;

http://rusmafiozi-eng.blogspot.fi/2012_11_01_archive.html

Interior Ministry mafia wages war on Presidential administration

http://rumafia.com/news.php?id=482

Sergey Ivanov, former deputy Prime Minister, was appointed head of Presidential Administration. The official is not prone to dramatic reshuffles in staff; however, Rumafia sources in the Kremlin claim that Ivanov will introduce a number of changes in staffing in the nearest future. The position of Presidential Civil Service chief is about to become vacant. Currently it is filled with Sergey Dubik, a business partner and a close friend of the most corrupt police General Andrey Khorev, former first deputy head of the Interior Ministry Department of Economic Security. Dubik, who was in the centre of a number of scandals, may soon face dismissal.

General career Lord

Sergey Dubik can hardly be called a public figure. The last time he was mentioned in the press was in June 2011 in connection with a car accident. Dubik’s vehicle ran into a security SUV, part of his own motorcade. The security Range Rover stopped to let people cross the road at a crosswalk. Dubik’s driver was too late to react and the BMW with the official ran into the SUV.

 Nevertheless, Dubik’s name is quite frequently mentioned behind the scenes in most power ministries and the judiciary. As Presidential Civil Service chief, he is in charge of promoting, conferring ranks and awards, and distributing of apartments and other bonuses and amenities. Thus, if Dubik asks a General for a favour, the General willingly does whatever he was asked to do.

 It is no surprise that many major “problem solvers”, namely former and acting law enforcement agencies officials, refer to their friendship with Dubik when they promise to solve the problems of this or that businessman. Such friendship guarantees that problems will be solved at the highest level. For example, Anatoly Shavlyakov, former high-ranking Interior Ministry Investigative Committee official, claimed that he forwarded most of the money he received as tools to Dubik asking at least 3 million dollars for initiating and terminating a criminal case. By the way, Shavlyakov was notorious for driving a Bentley vehicle to work while he was an acting police officer.

Among the closest friends of Dubik there is Andrei Khorev, the owner of hotels and villas all over the globe. Khorev has recently been in the centre of corruption scandals. While in office, he turned the Department of Economic Security into a business ready to provide any service for a fee.

The latest success of Dubik was resounding victory over the trade union of Presidential Administration and government employees. This came about after the trade union leaders revealed large scale scams that concerned apartment allocation. The scams were drawn up by Dubik’s closest associates. Most front-line employees of the government agencies forming the trade union were off the collective labour agreement, which earlier could protect their rights at least to some extent. The trade union leader, Lyudmila Popkova, who pushed for the scam revelation, may soon be incarcerated over evidence collected by Khorev’s subordinates.

 Kremlin allocation conveyor

At some point of time a well-known journalist Vladimir Soloviev held an independent investigation. He found that Presidential Civil Service gave straight orders to judges of various jurisdictions concerning rulings in favour of relevant businesses. Valery Boyev, Dubin's secretary, filed a lawsuit against the journalist. However, during the litigations at Dorogomilovsky court the claims of intervention were  confirmed by Elena Valyavina (deputy chairman of the Supreme Arbitration court), Evgeny Ilyin (chairman of Moscow region Arbitration court), Boris Kanevsky (chairman of Nizhny Novgorod regional court), and Artur Absalyamov (chairman of the tenth Arbitration court of Appeal), after which Boyev urgently dropped the lawsuit. Regardless of the scandal that erupted, Dubik kept his position. Moreover, he remained member Higher Qualification Panel of Judges.

His powers and strength of his position are partly due to nepotism. Sergey’s brother Nikolay is head of law department at Gazprom and friend of Deputy Prime Minister Igor Shuvalov who studied at Moscow State University at the same time as Nikolay Dubik. Gazprom top-manager Vladimir Alisov, also a friend of Nikolay Dubik, is a close relative of Tver court of Moscow chairman, Igor Alisov. And there are plenty other connections like that.

Dubik allocated apartments belonging to President’s Executive Office fund to his close Kremlin associates as if the apartments were his own, some worth a million dollars. This was revealed in 2009 by Leutenant-General Sergey Khlebnikov, Governor of the Kremlin.

Khlebnikov paid special attention to the spacious costly apartment allocated to his aide, Federal Protective Service official Sergey Shestakov. The general shared his concerns with Lyudmila Popkova, head of the trade union of Presidential Administration, government staff, the Council of Fereration, Accounting Chamber, and Presidential Executive Office. Khlebnikov addressed her for a reason. Popkova was on the board of apartment allocation committee of the Presidential Administration. She found the fact of allocation quite peculiar and conducted an insider probe.

Popkova soon found that Shestakov and Baryshnikova, another Kremlin official close to Dubik, registered in the apartments they live four of their long gone relatives. After that they appealed for housing improvement, groundlessly and regardless of the existing queue of other claimants. Thus, Shestakov and Baryshnikova got new expensive apartments. Among those in the official claim by Baryshnikova there was her mother, a citizen of Ukraine born in 1914 who had perished seven years ago. Somehow she also participated in the privatization of the apartment.

An even more shocking situation concerned the assets allocated to Anatoly Ivanov, deputy chief of a department within the government agency headed by Dubik. Ivanov received not an apartment, but a subsidy for its purchase totaling to 22 million rubles, to which there were no relevant grounds. This happened with direct involvement of Dubik.

Oleg, Akimov, Dubik’s deputy of legal affairs, was involved in a notorious scandal concerning a takeover of 2,200 hectares of arable lands in Yegorievo district of Moscow region. Sergey Dubik was directly involved in the scam and was considered one of the masterminds behind it.

Trade union chairman tried to draw attention of the Kremlin officials to the revealed scams. But Dubik skillfully curbed all her activities in that regard. The collected data was given over to the Ministry of the Interior, namely to Andrey Khorev. Popkova, who was not familiar with the official's ties inside Kremlin, did not know that the General was a friend of Dubik’s. As a result, the collected materials never reached the investigators. Instead, they mysteriously disappeared and Dubik learnt about Popkova’s actions. He got angry and nursed a grudge against her.

 Trade union revolt

Soon Dubik had another reason to be angry at the trade union leader. In 2010 Popkova drew up a collective labour agreement on labour and vacation conditions for employees of all agencies in the trade union.  Sergey Naryshkin, head of Presidential Administration, instructed Dubik to clear through all relevant documentation. But the Civil Service official was not satisfied with any of the suggestions by the trade union. For instance, he did not like a provision specifying fixed working hour, adequate nutrition, bonuses, abiding work place laws, etc. Popkova was resentful to introduce any changes in the agreement for which she literally got consent from Naryshkin. Dubik was outraged and declared war. Passes of trade union activists were canceled, they were not allowed in their own receptions, and were deprived of offices and their phones were switched off.

 In January 2010 the trade union held a conference for reports and elections. Those present at the conference appointed Popkova as head of the trade union for another five year term.  However, in May Dubik asked her to “leave while she can”. Popkova turned him down.  “If so, I will have you put behind bars,” Dubik told her. “You do know, don’t you, how influential I am with the FSB and the Interior Ministry". Later these threats were repeated by Anatoly Ivanov, whom we mentioned earlier. He said that “Dubik has already called Khorev about you. So you’d better resign while you can”.

Regardless of a presidential decree, Popkova was off the allocation committee. She addressed Naryshkin for assistance. He promised to help her. After his promise Human Resources Management of the Presidential Administration sent an official address to Ministry of the Interior Department of Economic Security asking to conduct a probe into Popkova’s activities. Khoprev personally supervised the probe carried out by his subordinate, Oleg Letuchev. Popkova was hospitalized in late May 2010 as a result of a mental breakdown. On 1 June Dubik held an extraordinary session of the trade union. Oleg Letuchev, officer at Department of Economic Security No 8 operational office, was the principal speaker.

He read a report on the probe into the activities of Popkova and added that “she has stolen 25 million, we are about to put her in prison”. As a result it was decided to dismiss Popkova from the trade union. The position was filled with Evgeny Tatarenko, a 64 year old Presidential Administration employee and a friend of Dubik and Ivanov.

Popkova tried to appeal against the dismissal in courts of various jurisdictions. However, taking into account Dubik’s influence on the judiciary, success of such an appeal was out of the question. Illegal intervention by the administration and the Interior Ministry in the activities of the trade union were criticized in a number of mass media publications by Mikhail Shamtkov, chairman of the Federation of Independent Trade Unions of Russia. He called Dubik’s actions a "raider takeover". Lyudmila Popkova addressed President Dmitry Medvedev in a letter which was publicized by a number of news agencies. This outraged Dubik even further.

 Who gets sentenced first?

 Khorev received consent for Popkova’s prosecution.  In August 2010 Ministry of the Interior Investigative Committee initiated a criminal case against Popkova based on the evidence forwarded from Presidential Administration Human Resources Management at the Department of Economic Security.  Aleksandr Matveyev, Investigative Committee investigative unit head, directly participated in the events.  So did Mukhamed Musov, head of a department within the agency; and investigator Evgeny Denisov, who had twice turned down the appeal to institute criminal proceedings over apartment allocation fraud under Article 159 of the Criminal Code of the Russian Federation, thus deliberately concealing the crime and committing abuse of power.

Several dozens of investigators and other operational personnel collecting compromising materials on Popkova came up with a frame up. The accusations against the former trade union leader were as simple as that: in spring 2010 she organized several concerts for 6,000 trade union members the cost of which amounted to 940 thousand rubles. Department of Economic Security employees recalculated the expenses stating the actual cost of the events at 4,700 rubles. It is not clear how they managed to include all payments to the performers, the banquet, presents for the veterans and so on in the 4,700 rubles. According to the investigators, Popkova misused the remainder allocated funds, which is subject to prosecution under Article 160of Russian Criminal Code.

The mentioned data is being prepared to serve as evidence in court. It is certain that in any other case law enforcers’ activities would have been challenged. But the litigation will take place in Tver court of Moscow, the one chaired by Igor Alisov, a friend of Sergey Dubik. And also the one to which Popkova and the redundant trade union members appealed against the unlawful dismissal. The judge, Lyudmila Bykovskaya, denied satisfaction of the lawsuit and was promoted to being a judge at Moscow city court. Dubik, as member of Higher Qualification Panel of Judges, decides whether a judge would be paid 100 thousand rubles pension or would be fired, so to say, with no severance package. Lyudmila Popkova and the dismissed employees in the trade union appealed against the unlawful decision of the judge Bykova before the European Court stating 12 violations of Labour legislation.

A lot has changed in law enforcement agencies since the beginning of the war against Popkova. Some officials, namely Khorev, Matveyev, and Musov failed state certification and were dismissed from the Ministry of the Interior. However, Dubik is still in office, and that means that the case against the former Presidential Administration trade union head will not be terminated. Nevertheless, Sergey Ivanov joining Presidential Administration may lead to a drastic change in the situation.

Major General Khorev memorandum, sent to deputy head of RF Investigative Committe. The document contains list of files with the materials of the probe into Ms Popkova

*

]]>
4 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212153-gazpromin-johto-paljon-palkkaa-ja-taustat-leningradissa#comments Alexey Miller Gazprom Leningradin pojat Putinin lähipiiri Vladimir Putin Thu, 18 Feb 2016 16:18:43 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212153-gazpromin-johto-paljon-palkkaa-ja-taustat-leningradissa
Uusi venäläinen Nord Stream 2 -kaasuputki http://karjala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203092-uusi-venalainen-nord-stream-2-kaasuputki <p><br /><strong>Suomalaispoliitikot nukkuvat taas?</strong><br /><br /><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015091920378311_uu.shtml">Iltalehti kertoi</a>&nbsp;20.09.2015, että uusi suurputki on tulossa Suomen talousvesille. Asia ei juuri näytä kiinnostavan suomalaispoliitikoita tai mediaa.<br /><br />Ulkoministeri&nbsp;<strong>Timo Soini</strong>&nbsp;on ollut toistaiseksi hyvin hiljaa Nord Stream 2:sta, aivan samoin kuin puolustusministeri&nbsp;<strong>Jussi Niinistö</strong>, presidentti&nbsp;<strong>Sauli Niinistö&nbsp;</strong>ja koko oppositio, vaikka elinkeinoministeriö sai hakemuksen jo viikko sitten. Ehkä jotkut näistä tahoista heräävät, kunhan asialle ei enää voida mitään.<br /><br />Suomen hallituksen päätöksiä Nord Stream odottaa todella nopeasti. Iltalehden mukaan päätökset pitäisi tulla jo marras-joulukuussa 2015!<br /><br />Presidentti&nbsp;<strong>Tarja Halonen</strong>&nbsp;linjasi Hampurissa vuonna 2008, että Nord Streamin ensimmäinen putki olisi Suomelle vain ympäristökysymys. Hän, kuten silloinen pääministeri&nbsp;<strong>Matti Vanhanen</strong>&nbsp;ilmoittivat jo etukäteen, että Suomi tulee hyväksymään putken rakentamisen, ja tulee käsittelemään sitä vain ympäristönäkökohtien perusteella.<br /><br /><strong>Kaasuputki on ensisijaisesti turvallisuuskysymys</strong><br /><br />Kaasuputki on ympäristökysymys, mutta se on samalla keskeisesti Suomen turvallisuuskysymys. Se on lisäksi riippuvuus-kysymys, kuka pettää ketä -kysymys, permafrostin sulamiskysymys, venäläisen kaasun riittämiskysymys ja paljon muuta.<br /><br />Putki on Suomelle turvallisuuskysymys, sillä presidentti&nbsp;<strong>Vladimir Putin</strong>&nbsp;päättää, mitä kaasuputkelle tehdään. Putin tulee jälleen määräämään, että sen sotajoukkojen yhtenä keskeisenä tehtävänä on kaasuputken &quot;suojelu&quot;.<br /><br />Kun tämä &quot;suojelu&quot; tapahtuu 10-15 minuutin päässä Suomen rannikolta, ei ole ihme, jos ihmiset tuntevat itsensä epävarmoiksi. Kaiken lisäksi Putinin ystävät ovat ostaneet kiinteistöjä pitkin Itämeren rannikkoa (ja Turun saaristoa sekä itärajan tuntumasta). Eiköhän Suomen puolustusministeriönkin alkaisi syytä olla huolestunut?<br /><br /><strong>Talouspakotteet ja yhtenäisyys unohdetaan</strong><br /><br />Kaikki lännen Venäjälle asettamat pakotteet näköjään unohdetaan täysin. Onhan se tärkeää, että Venäjä saa kaasutuloja ja Eurooppa kaasua. Kaasutuloilla Venäjä ylläpitää hyökkäysarmeijaansa, selviää paremmin talouspakotteista ja jatkaa Euroopan ja koko maailman pitämistä jännityksessä.<br /><br />Venäjän&nbsp;<a href="http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&amp;article_id=1973&amp;author=10">kaoottisesti johdettu</a>&nbsp;(WikiLeaks) Gazprom on kaasuputken enemmistöosakas. Sen energiakumppanit Shell, Eon ja OMV ovat vähemmistöosakkaita. Joten ne maksavat putken investoinnit, mutta Gazprom (Putin) määrää, kulkeeko putkissa kaasua vai ei. Kaasu on Venäjän.<br /><br /><strong>Lahjoittaako Suomi taas putkiluvan?</strong><br /><br />Tilanne on erikoinen. Suomi antanee jälleen, kuten Nord Stream 1:n kohdalla, ilmaiseksi Nord Streamin hakeman luvan. Suomi ei todennäköisesti vaadi itselleen edullista kaasua tai ota neuvottelukohteeksi sitä, että esim. Karjalassa kaasuputki nyt alittaa Suomen vuokraaman Saimaan kanavan, vaikka vuokra-alue ulottuu maailman keskipisteeseen asti ja ilmassa kuinka korkealle tahansa.<br /><br />Nord Stream 2 mahdollisesti siten Suomessa herättävää päättäjät vasta sitten, kun on liian myöhäistä tehdä mitään.<br /><br />Ukrainan pääministerin&nbsp;<strong>Arseni Jatsenjukin</strong>&nbsp;arvostelun ymmärtää hyvin, kun hän sanoo putkea antiukrainalaiseksi ja antieurooppalaiseksi. Tavoitteena on korvata ukrainalainen kaasuputki kokonaisuudessaan ja siirtää kaasun kuljetus Venäjältä Eurooppaan täysin Gazpromin (Putinin) määräysvaltaan.<br /><br /><strong>Nord Stream 2 ei ole win-win -toimintaa</strong><br /><br />Venäjän kaasuputkipäätös on hyvin kaukana win-win -toiminnasta, se näyttää puhtaasti väkivaltapoliittiselta toimelta, jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan hajaannusta. Kaiken lisäksi Saksan liittokansleri&nbsp;<strong>Angela Merkel</strong>&nbsp;on selvästi asettunut&nbsp;<a href="http://www.verkkouutiset.fi/talous/Kaasuputki-41090">Nord Stream 2:n takuunaiseksi</a>.<br /><br />Se on kokonaan unohdettu, että mahdollinen toinen kaasuputki edelleen lisää Euroopan riippuvuutta Venäjän epävarmasta energiasta, vaikka Euroopan tulisi kaikin keinoin lisätä omavaraisuuttaan.<br /><br />Venäjä ei ole avannut uusia energialähteitä yli vuosikymmeneen. Kaiken lisäksi Venäjän permafrost eli ikijää ja -routa sulavat kovaa vauhtia, mikä tulee johtamaan&nbsp;<a href="http://karjalankuvalehti.com/index.php/digi">mutaskenaarion toteutumiseen</a>&nbsp;eli Karjalan Kuvalehti, maaliskuu 01/2015, alkaen sivulta 14.<br /><br /><strong>Uusi putki lisää korruptiota</strong><br /><br />Uusi Nord Stream 2 on Venäjälle nykyisenä talouspakotteiden aikana erittäin tärkeä. Putkella se entisestään heikentää Euroopan turvallisuutta ja lisää riippuvuutta. Taloudellisesti vaikeina aikoina uusi putki on hyvä keino näiden lisäämiseksi.<br /><br />Samalla ruokitaan Venäjän korruptiota ja kansallisvarallisuuden ryöstämistä. Jälkimmäiseen voivat syyllistyä vain valtion korkeimmat viranhaltijat. Ei turhaan puhuta, että Putinin hankkima &quot;varallisuus&quot; on noin 200 mrd. dollaria.<br /><br />Suomessa on mahdollista nostaa kansanliike vastustamaan uutta kaasuputkea. Jo ensimmäisessä on riittävästi pelotetta. Sen Suomi antoi lahjaksi maailman suurimmalle ja valloitushaluisimmalle valtiolle. Jatkuuko Suomen lahjoitusmentaliteetti edelleen?<br /><br /><strong>Mitä tapahtuu, kun federaatio luhistuu?</strong><br /><br />Nord Stream 2 -putken osalta ei lainkaan mietitä, mitä tapahtuu, kun Venäjän federaatio luhistuu ja siinä samalla Gazprom.<br /><br />Tsaarien dynastia luhistui hallittuaan yli 370 vuotta. Neuvostoliitto luhistui paljon nopeammin. Putin on ajanut itsensä täysin nurkkaan väkivaltaisella toiminnallaan ja miehittämällä mm. Tsetsenian, osan Georgiaa, Krimin niemimaan ja osittain itäisen Ukrainan.<br /><br />Suomen valtiojohdon ja Fortumin olisi syytä laatia pikaisesti skenaario, jossa tarkastellaan Venäjän federaation luhistumista ja sen seurauksia. Niitä tulee olemaan paljon. Tämä momentum voi olla edessä hyvinkin nopeasti. Sellainen skenaario laittaa Nord Stream 2:n uuteen valoon.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Suomalaispoliitikot nukkuvat taas?

Iltalehti kertoi 20.09.2015, että uusi suurputki on tulossa Suomen talousvesille. Asia ei juuri näytä kiinnostavan suomalaispoliitikoita tai mediaa.

Ulkoministeri Timo Soini on ollut toistaiseksi hyvin hiljaa Nord Stream 2:sta, aivan samoin kuin puolustusministeri Jussi Niinistö, presidentti Sauli Niinistö ja koko oppositio, vaikka elinkeinoministeriö sai hakemuksen jo viikko sitten. Ehkä jotkut näistä tahoista heräävät, kunhan asialle ei enää voida mitään.

Suomen hallituksen päätöksiä Nord Stream odottaa todella nopeasti. Iltalehden mukaan päätökset pitäisi tulla jo marras-joulukuussa 2015!

Presidentti Tarja Halonen linjasi Hampurissa vuonna 2008, että Nord Streamin ensimmäinen putki olisi Suomelle vain ympäristökysymys. Hän, kuten silloinen pääministeri Matti Vanhanen ilmoittivat jo etukäteen, että Suomi tulee hyväksymään putken rakentamisen, ja tulee käsittelemään sitä vain ympäristönäkökohtien perusteella.

Kaasuputki on ensisijaisesti turvallisuuskysymys

Kaasuputki on ympäristökysymys, mutta se on samalla keskeisesti Suomen turvallisuuskysymys. Se on lisäksi riippuvuus-kysymys, kuka pettää ketä -kysymys, permafrostin sulamiskysymys, venäläisen kaasun riittämiskysymys ja paljon muuta.

Putki on Suomelle turvallisuuskysymys, sillä presidentti Vladimir Putin päättää, mitä kaasuputkelle tehdään. Putin tulee jälleen määräämään, että sen sotajoukkojen yhtenä keskeisenä tehtävänä on kaasuputken "suojelu".

Kun tämä "suojelu" tapahtuu 10-15 minuutin päässä Suomen rannikolta, ei ole ihme, jos ihmiset tuntevat itsensä epävarmoiksi. Kaiken lisäksi Putinin ystävät ovat ostaneet kiinteistöjä pitkin Itämeren rannikkoa (ja Turun saaristoa sekä itärajan tuntumasta). Eiköhän Suomen puolustusministeriönkin alkaisi syytä olla huolestunut?

Talouspakotteet ja yhtenäisyys unohdetaan

Kaikki lännen Venäjälle asettamat pakotteet näköjään unohdetaan täysin. Onhan se tärkeää, että Venäjä saa kaasutuloja ja Eurooppa kaasua. Kaasutuloilla Venäjä ylläpitää hyökkäysarmeijaansa, selviää paremmin talouspakotteista ja jatkaa Euroopan ja koko maailman pitämistä jännityksessä.

Venäjän kaoottisesti johdettu (WikiLeaks) Gazprom on kaasuputken enemmistöosakas. Sen energiakumppanit Shell, Eon ja OMV ovat vähemmistöosakkaita. Joten ne maksavat putken investoinnit, mutta Gazprom (Putin) määrää, kulkeeko putkissa kaasua vai ei. Kaasu on Venäjän.

Lahjoittaako Suomi taas putkiluvan?

Tilanne on erikoinen. Suomi antanee jälleen, kuten Nord Stream 1:n kohdalla, ilmaiseksi Nord Streamin hakeman luvan. Suomi ei todennäköisesti vaadi itselleen edullista kaasua tai ota neuvottelukohteeksi sitä, että esim. Karjalassa kaasuputki nyt alittaa Suomen vuokraaman Saimaan kanavan, vaikka vuokra-alue ulottuu maailman keskipisteeseen asti ja ilmassa kuinka korkealle tahansa.

Nord Stream 2 mahdollisesti siten Suomessa herättävää päättäjät vasta sitten, kun on liian myöhäistä tehdä mitään.

Ukrainan pääministerin Arseni Jatsenjukin arvostelun ymmärtää hyvin, kun hän sanoo putkea antiukrainalaiseksi ja antieurooppalaiseksi. Tavoitteena on korvata ukrainalainen kaasuputki kokonaisuudessaan ja siirtää kaasun kuljetus Venäjältä Eurooppaan täysin Gazpromin (Putinin) määräysvaltaan.

Nord Stream 2 ei ole win-win -toimintaa

Venäjän kaasuputkipäätös on hyvin kaukana win-win -toiminnasta, se näyttää puhtaasti väkivaltapoliittiselta toimelta, jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan hajaannusta. Kaiken lisäksi Saksan liittokansleri Angela Merkel on selvästi asettunut Nord Stream 2:n takuunaiseksi.

Se on kokonaan unohdettu, että mahdollinen toinen kaasuputki edelleen lisää Euroopan riippuvuutta Venäjän epävarmasta energiasta, vaikka Euroopan tulisi kaikin keinoin lisätä omavaraisuuttaan.

Venäjä ei ole avannut uusia energialähteitä yli vuosikymmeneen. Kaiken lisäksi Venäjän permafrost eli ikijää ja -routa sulavat kovaa vauhtia, mikä tulee johtamaan mutaskenaarion toteutumiseen eli Karjalan Kuvalehti, maaliskuu 01/2015, alkaen sivulta 14.

Uusi putki lisää korruptiota

Uusi Nord Stream 2 on Venäjälle nykyisenä talouspakotteiden aikana erittäin tärkeä. Putkella se entisestään heikentää Euroopan turvallisuutta ja lisää riippuvuutta. Taloudellisesti vaikeina aikoina uusi putki on hyvä keino näiden lisäämiseksi.

Samalla ruokitaan Venäjän korruptiota ja kansallisvarallisuuden ryöstämistä. Jälkimmäiseen voivat syyllistyä vain valtion korkeimmat viranhaltijat. Ei turhaan puhuta, että Putinin hankkima "varallisuus" on noin 200 mrd. dollaria.

Suomessa on mahdollista nostaa kansanliike vastustamaan uutta kaasuputkea. Jo ensimmäisessä on riittävästi pelotetta. Sen Suomi antoi lahjaksi maailman suurimmalle ja valloitushaluisimmalle valtiolle. Jatkuuko Suomen lahjoitusmentaliteetti edelleen?

Mitä tapahtuu, kun federaatio luhistuu?

Nord Stream 2 -putken osalta ei lainkaan mietitä, mitä tapahtuu, kun Venäjän federaatio luhistuu ja siinä samalla Gazprom.

Tsaarien dynastia luhistui hallittuaan yli 370 vuotta. Neuvostoliitto luhistui paljon nopeammin. Putin on ajanut itsensä täysin nurkkaan väkivaltaisella toiminnallaan ja miehittämällä mm. Tsetsenian, osan Georgiaa, Krimin niemimaan ja osittain itäisen Ukrainan.

Suomen valtiojohdon ja Fortumin olisi syytä laatia pikaisesti skenaario, jossa tarkastellaan Venäjän federaation luhistumista ja sen seurauksia. Niitä tulee olemaan paljon. Tämä momentum voi olla edessä hyvinkin nopeasti. Sellainen skenaario laittaa Nord Stream 2:n uuteen valoon.

 

 

]]>
26 http://karjala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203092-uusi-venalainen-nord-stream-2-kaasuputki#comments Gazprom Nord Stream Suomen hallitus Vladimir Putin Mon, 21 Sep 2015 08:23:11 +0000 Veikko Saksi http://karjala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203092-uusi-venalainen-nord-stream-2-kaasuputki
Taistelevatko Rosatom ja Gazprom kahdestaan vesivoimasta – vai isompi peli? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198135-taistelevatko-rosatom-ja-gazprom-kahdestaan-vesivoimasta-%E2%80%93-vai-isompi-peli <p><em><strong>Taistelevatko Rosatom ja Gazprom kahdestaan vesivoimasta &ndash; vai isompi peli? </strong></em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Fortumin</strong> kanssa jalansijaa <strong>Venäjän Luoteisten alueiden</strong> vesivoimaloihin kärkkyy nyt myös Kiina, - ja aivan uusi Venäjän vesivoimakonsortio, jonka taustalla on Venäjän suorien sijoitusten rahasto.&nbsp; Jännittävä uusi kombinaatio rakennettiin kesäkuussa <strong>Pietarin Talousfoorumissa.&nbsp; </strong></p><p>Kaikki Suomessa eivät näytä olevan perillä pelin uudesta käänteestä.</p><p>*</p><p>Valtioneuvoston lupaehtojen mukaan <strong>Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen</strong> takana tulee olla vahva, vähintään 60 %:n kotimaisuusaste.&nbsp; Kotimaiseksi tässä yhteydessä noteerataan EU- ja ETA-alueilta tulevat panostukset.</p><p>Jonkinlaiseksi &rdquo;kirkontekijäksi&rdquo; hankkeelle on joutunut Fortum, joka liittyäkseen Rosatom-voimalahankkeeseen edellyttää Venäjän energia-infransa selkiytymistä, sen neuvottelemien Karjalan alueen vesivoima-sopimusten toteutumista.</p><p>Tässä kuviossa näyttää riittävänkin pähkinöitä purtavaksi.</p><p>*</p><p><strong>Rosatom- ja Gazprom &ndash;jättiäisten paini</strong></p><p>Venäjän energiakentällä alueelliset väännöt käydään ainakin osittain <strong>Rosatomin ja Gazpromin </strong>kesken.&nbsp; Gazpromin hallussa on Pietarin alueen kaasuvoimalat ja Rosatomilla puolestaan Luoteisen alueen vesivoimapotentiaalin merkittävä osuus.</p><p>Asiantuntijana kuultu kansanedustaja <strong>Kai Mykkänen</strong> kertoi eilen torstaina (9.7.2015), että kyseessä on &rdquo;kolmen kauppa&rdquo;, jossa varsinaiset toimijat ovat venäläiset energiajätit Rosatom ja Gazprom.&nbsp; Fortum kolmantena.</p><p>Kain twitter eilen 9.7.2015 klo n.18:45; <a href="https://twitter.com/kaimykkanen"><u>https://twitter.com/kaimykkanen</u></a></p><p>*</p><p><em>&rdquo;Kahden suuryhtiön kilpailutilanne, jossa kaikki intressit eivät ole samaan pisteeseen osuvia.&rdquo;</em></p><p>Suomessa Rosatomin toiminta on tahdottu nähdä Venäjän valtiojohdon poliittisena ekspansiona.&nbsp; Pelkästään Putinin pelinappuloita ne eivät kuitenkaan ole.&nbsp; Rosatom joutuu loppuun asti pohtimaan vesivoima-sopimuksen tekoa, siinäkin tapauksessa että keskus ohjaisi Gazpromin taipumaan.</p><p>Mykkänen aivan oikein totesi, että mainitut yhtiöt ovat julkisia pörssiyhtiöitä, ja niiden johto joutuu aidosti katsomaan yhtiön etua.</p><p>Tätä edellyttävät sijoittajat, pörssiyhtiölaki &ndash; ja terve järki.</p><p>*</p><p><strong>Katso YLEn sivuilta asiaa koskeva uutinen;</strong></p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_energiajattien_valtataistelu_pitkittaa_fortumin_vesivoimalakauppoja/8144060"><u>http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_energiajattien_valtataistelu_pitkittaa_fortumin_vesivoimalakauppoja/8144060</u></a></p><p><em><strong>&rdquo;</strong></em><em> Asiantuntija: Venäjän energiajättien valtataistelu pitkittää Fortumin vesivoimalakauppoja</em></p><p><strong><em>Venäjään ja energiapolitiikkaan perehtynyt kansanedustaja Kai Mykkänen arvioi Päivän kasvo -ohjelmassa, että energiayhtiö TGC-1:n jakaminen vaikuttaisi venäläisten energiayhtiöiden Gazpromin ja Rosatomin väliseen valta-asetelmaan.</em></strong></p><p><em>Venäläisten energiayhtiöiden Gazpromin ja Rosatomin keskinäinen valtataistelu on yksi syy siihen, miksi energiayhtiö Fortumin vesivoimalakaupat Luoteis-Venäjällä eivät etene yhtiön toivomalla tavalla. Venäjään ja energiapolitiikkaan perehtynyt kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) arvioi, että kauppojen kohteena olevan <strong>energiayhtiö TGC-1:</strong>n jakaminen vaikuttaa venäläisyhtiöiden keskinäiseen valta-asemaan, mikä pitkittää neuvotteluita.</em></p><p><strong><em>Fortum, Gazprom ja Rosatom</em></strong><em> ovat neuvotelleet Luoteis-Venäjän alueellisen energiayhtiön <strong>TGC-1</strong>:n jakamisesta lämpö- ja vesivoimatuotannosta vastaaviin yhtiöihin. <strong>Tällä hetkellä Gazpromin ja Fortumin omistuksessa olevan yhtiön jaossa Fortum ja Rosatom saisivat Karjalan vesivoimalat ja Gazprom Pietarin alueen kaasuvoimalat.</strong></em></p><p><em>&ndash; Nämä vesivoimalat ovat oikeastaan tämän yhtiön kruununjalokivi jo tällä hetkellä, ehkä tulevaisuudessa sitä vieläkin enemmän, Mykkänen sanoo Ylen TV1:n Päivän kasvo -ohjelmassa.</em></p><p><em>Mykkäsen mukaan nopeaan säädettävyyteen taipuvat vesivoimalat ovat vahvoilla, kun pohjoiseurooppalaiset sähkömarkkinat muuttuvat säädettävyyttä suosivaksi. Toisin sanoa vesivoimaloiden etuna on se, että tuotanto voidaan ajoittaa niihin ajankohtiin, jolloin sähköhinta on korkeimmillaan.</em></p><p><em>Kaasujätti Gazprom ei siis mielellään luovuta vesivoimaloita kilpailijalleen.</em></p><p><em>&ndash; Tämä on kolmen kauppa, jossa on mukana kaksi venäläistä isoa valtionyhtiötä, vallankäyttäjää. Kyllä varmasti tästäkin on kyse, että Gazpromilla ja Rosatomilla kaikki intressit eivät ole ihan samaan pisteeseen osuvia, Mykkänen pohtii.</em></p><p><em>Venäläisten energiajättien valtataistelu vaikuttaa myös <strong>Fennovoiman</strong> ydinvoimalahankkeeseen. <strong>Fortum</strong> on ilmoittanut hankkeeseen osallistumisen ehdoksi 75 prosentin osake-enemmistön uudesta vesivoimalayhtiöstä.&rdquo;</em></p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_energiajattien_valtataistelu_pitkittaa_fortumin_vesivoimalakauppoja/8144060"><u>http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_energiajattien_valtataistelu_pitkittaa_fortumin_vesivoimalakauppoja/8144060</u></a></p><p>*</p><p><strong>Hieman isompi peli</strong></p><p>Kolmen kauppa?&nbsp; Vääntö, jossa Rosatomin ja Gazpromin lisäksi veitsenterällä Fortum?</p><p>&nbsp;</p><p>Ei aivan.&nbsp; Kuvio on hieman monimutkaisempi.</p><p>Venäjällä mikään ei ole aivan yksiselitteistä.&nbsp; Ei ainakaan nykyisin.</p><p>&nbsp;</p><p>Venäjä on pitkäjänteisesti kehittänyt vesivoiman hyödyntämistä energiantuotannossa.&nbsp; Karjalan tasavallan alueella on vanhastaan, osin suomalaisten rakentamana, toiminut merkittäviä vesivoimalaitoksia.</p><p>Alueella toimiva <strong>Nord Hydro</strong> on viime vuosina käynnistänyt <em>Karjalassa <strong>Läskelän, Rymäkosken ja Kalliokosken pienvoimalat.&nbsp; </strong><a href="http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/siuzhet-telekanala-vesti-24-v-rubrike-proekty-razvitiia-o-razvitii-kompanii-zao-nord-gidro/"><strong><u>http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/siuzhet-telekanala-vesti-24-v-rubrike-proekty-razvitiia-o-razvitii-kompanii-zao-nord-gidro/</u></strong></a> </em></p><p>*</p><p>Aivan äskettäin, kesäkuussa 2015, <strong><em>Pietarin talousfoorumissa tehtiin merkittäviä energiapäätöksiä, joiden kaikkia ulottuvuuksia ei vielä tässä vaiheessa pystytä hahmottamaan.</em></strong></p><p>Karjalan tasavalta pääsi Pietarissa tekemän energiasopimuksia niin kotimaisten jättiläisyritysten kuin venäläisten ja ulkomaisten sijoittajien kanssa.&nbsp; Ulkomaiset sijoittajat evät olleet suomalaisia.</p><p>*</p><p><strong>Kansainvälinen investointiprojekti Luoteisen alueen vesivoimarakentamisesta</strong></p><p>Pietarin talousfoorumin yhteydessä tehtiin erittäin mielenkiintoinen nelikenttäsopimus, jossa</p><p><strong>Karjalan tasavallan hallitus, </strong></p><p><strong>Nord Hydro &ndash;yhtiö, </strong></p><p><strong>Venäjän suorien sijoitusten rahasto ja </strong></p><p><strong>Kiinan energiayhtiöt CR24BG (</strong><em>China Railway 24. Bureau Group</em>)<strong> ja CCECC</strong> (<em>China Civil Engineerin Construction Corporation</em>) sopivat pienvoimaloiden rakentamisesta Kemin piiriin.</p><p>(<em>Todettakoon että kiinalaisyhtiöt ovat <strong>CRCC:n - China Railway Construction Corporationin</strong> tytäryhtiöitä &ndash; eivät siis mitään &rdquo;nakkikioskeja&rdquo;, VH.)</em></p><p><a href="http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/rfpi-nord-gidro-cr24bg-i-ccecc-investiruiut-v-maluiu-gidrogeneratciiu-karelii/"><u>http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/rfpi-nord-gidro-cr24bg-i-ccecc-investiruiut-v-maluiu-gidrogeneratciiu-karelii/</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Sopimus edellyttää muun muassa kahden pienvoimalan rakentamista Kemin piiriin.&nbsp; Kummankin pienvoimalan teho on 24,9 megawattia.</p><p>Hankkeen julkilausuttuna tavoitteena on tehostaa Karjalan tasavallan energiantuotantojärjestelmää.</p><p>Lisäksi todetaan mielenkiintoisesti, että &rdquo;<em>vastaisuudessa Venäjän suorien sijoitusten rahasto on valmis laajentamaan kyseistä toimintaa muille energian puutetta kärsiville alueille</em>&rdquo;.</p><p>*</p><p><strong>Sopimuksen allekirjoittivat :</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Karjalan</em></strong> päämies <strong>Aleksandr Hudilainen</strong>,</p><p><strong><em>Kiinalaisen CCECC-yhtiön</em></strong> hallinnonjohtaja <strong>U Wan Lan</strong>, (<em>yhtiön ilmoituksen mukaan allekirjoittajana toimi foorumissa läsnä ollut Kiinan kansantasavallan varapääministeri <strong>Zhang Gaoli,</strong> jota ei jostain syystä kaikki kanavani kerro, VH <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Zhang_Gaoli"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Zhang_Gaoli</u></a> )</em></p><p><strong><em>Nord Hydro</em></strong> &ndash;rajavastuuyhtiön johtajaneuvoston puheenjohtaja <strong>Mihail Zavorovski</strong> ja</p><p><strong><em>Venäjän suorien sijoitusten rahaston</em></strong> &rdquo;<strong>Russian Direct Investment Fund - RFPI</strong>), johtaja <strong>Stanislav Son</strong>.&nbsp; RFPI:n taholta korostettiin että mikäli nyt sovitut hankkeet toteutuvat onnistuneesti rahasto on valmis jatkamaan tämän tyyppistä hankerahoitusta Karjalan ja muiden federaatioiden alueella.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Toivomme, että yhteistyömme laajentuu vastaisuudessa</em>&rdquo;, <strong>U Wan Lan </strong>korosti.&nbsp; &rdquo;Olemme iloisia nyt luodusta kumppanuudesta, jolla kehitämme yhdessä sähköalaa ja Karjalan tasavaltaa.&nbsp; Yhdistämällä teknistä asiantuntemusta, taloudellisia resursseja ja syvällistä paikallisten markkinoiden tuntemusta kumppaneina panostamme hankkeen toteuttamiseen.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Talousfoorumista uutisoidaan myös: &rdquo;Tasavallan piirien vakaan sähkönjakelun turvaa myös <em>sopimus, jonka ovat talousfoorumissa solmineet Karjalan hallitus ja <strong>Venäjän Rosseti</strong>-yhtiö&rdquo;.</em></p><p>*</p><p><strong>Yhtenäinen keskus perustetaan</strong></p><p><em>&rdquo;Sopimuksen päämääränä on perustaa <strong>yhtenäinen keskus, joka vastaa sähkövoiman siirtämisen ja jakelun laadusta ja samalla takaa yhtenäiset kriteerit tariffin muodostamisen osalta</strong>.&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaisten kannattanee lukea erityisellä tarkkaavaisuudella tämä kohta sopimusselostusta:</p><p>&rdquo;<em>Sopimus edellyttää tasavallan sähköverkkojen yhdistämistä ja niiden asianomaista käyttöä.&rdquo;</em></p><p>*</p><p><strong>Ulottuvuuksia</strong></p><p>Suomalaisjuuret omaava <strong>Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen</strong> kommentoi Talousfoorumin energiasopimusta:</p><p>&rdquo;<em>Se on historiallinen tapahtuma.&nbsp; Olemme ensimmäisinä Venäjällä allekirjoittaneet Rossetin kanssa sopimuksen koko alueen kattavan sähkölaitoksen perustamisesta.&rdquo;</em></p><p>Pietarin kesäkuun sopimus on näin ollen nähtävä olennaisesti laajempana ja kauaskantoisempana päätöksenä, kuin vain parin pienvoimalan hankesopimuksena.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Presidentti Putin</strong> on Pietarin miehiä, ja Pietarin talousfoorumi on mitä suurimmassa määrin hänen luomuksensa.&nbsp; Tulkinnat siitä, missä määrin talousfoorumissa solmitut pasmat ovat presidentin esikunnan muotoilemat, muotoutunevat aikaa myöten selväpiirteisemmiksi.</p><p>Mutta jo nyt käytettävissä olevat tiedot viittaavat voimaperäiseen strategiseen plaaniin, jossa voidaan erottaa mm. seuraavia ulottuvuuksia:</p><p>&nbsp;</p><ol><li><strong>Keskusvalta on ottamassa entistä selkeämmin perusvoiman tuotantorakenteen näppeihinsä</strong>.&nbsp; Se kehittää sitä, se keskittää sitä, se panostaa siihen.</li><li><strong>Kiinalaisten aakkos-yhtiöiden läsnäolo Pietarissa</strong> on merkittävä ja näkyvä signaali Venäjän halusta kehittää teollis-taloudellisen yhteistyön muotoja Kiinan kanssa.&nbsp; Viime syksyn sovittu 402 miljardin dollarin petrokemian sopimus Siperin mustan kullan viennistä Kiinaan saa lisäpiirteitä.</li><li><strong>Venäjän suorien sijoitusten rahasto</strong> on suoraan keskushallinnon, siis presidentin suoran ohjauksen alla toimiva investointi- ja sijoitusrakenne, joka saa sijoituspääomansa suoraan valtion budjetista, ja voidaan nähdä pelkitetyssä mielessä taloudellisen ja poliittisen ohjauksen välineenä.</li></ol><p>*</p><p><strong>Miten Suomi?</strong></p><p>Onko Rosatomin ja Gazpromin välinen kiista voimatuotannon kansallisista rooteli-jaoista (m.m. <strong>TGC1</strong>) vain osa isompaa kuvaa?</p><p>&nbsp;</p><p>Kyse taitaa sittenkin olla hieman isommasta pelistä.</p><p>Miten käynee Fortumin venäläisten vesivoimahankkeiden, pitävätkö suomalaisyhtiön näpit tässä, jo merkittävän kuumaksi käyneessä voimalapelissä?</p><p>&nbsp;</p><p>Rosatom kaipaa Hankikiven voimalaa länsimaiseksi käyntikortikseen, mutta polulla on vielä monta kiveä ja kantoa.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lisän tähän taustaksi:</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Fortumin pörssitiedote</strong> 4.12.2014 (koskien TGC 1:n omistusjärjestelyjä osana laajempaa toimintamallia); <a href="https://www.fortum.fi/fi/media/pages/fortum-aikoo-kasvattaa-vesivoimaomistustaan-60-prosentilla-tgc-1n-uudelleenjarjestelylla-edellyttaen-etta.aspx"><u>https://www.fortum.fi/fi/media/pages/fortum-aikoo-kasvattaa-vesivoimaomistustaan-60-prosentilla-tgc-1n-uudelleenjarjestelylla-edellyttaen-etta.aspx</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><em>&rdquo;<strong>TGC-1 on merkittävä alueellinen sähkö- ja lämpöyhtiö</strong>, jonka voimalaitokset<br />sijaitsevat Venäjän luoteisosassa. TGC-1 omistaa 54 sähköä ja lämpöä tuottavaa<br />voimalaitosta, Pietarin, Leningradin, Karjalan ja Kuolan hallintoalueilla.<br />Lisäksi yhtiö toimittaa lämpöä pääasiassa Pietarin alueelle.<br /><br />TGC-1 omistaa ja operoi 40 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu<br />kapasiteetti on noin 3000 megawattia (MW). Yhtiön sähköntuotannosta on<br />vesivoiman osuus 41 % (12 &ndash; 13 TWh). Lisäksi yhtiöllä on 14 lämpövoimalaitosta,<br />joiden yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti on 4300 MW (tuotantomäärä 17<br />TWh/v). TGC-1:n yhteenlaskettu lämmöntuotantokapasiteetti on 16 500 MW<br />(tuotantomäärä 29 TWh/v). Yhtiön osakkeet on listattu Moskovan pörssissä<br />(MOEX).&rdquo;</em></p><p><em>*</em></p><p><strong><em>TGC-1:n johdossa tapahtui henkilöjärjestelyjä</em></strong><em> marraskuussa 2014, kun aiempi pääjohtaja <strong>Andrey Filippov</strong> erosi ja hallintoneuvosto nimitti <strong>Alexey Barvinok</strong>&acute;in yhtiön pääjohtajaksi.&nbsp; Tässä toimintaympäristössä on poikkeuksellisen hankalaa arvioida, mitkä syyt todellisuudessa ovat henkilövaihdoksen takana.</em></p><p><strong><em>Pörssin lehdistötiedote:</em></strong></p><p>On 14 November, the TGC-1 Board of Directors has elected Alexey Barvinok as the Company&rsquo;s General Director. Andrey Filippov took an early resignation due to a change of work.</p><p><em>Biography; </em>Alexey Vitalyevich Barvinok was born in 1971.</p><p><em><a href="http://www.rustocks.com/index.phtml/Pressreleases/ssTGC1/1/38029"><u>http://www.rustocks.com/index.phtml/Pressreleases/ssTGC1/1/38029</u></a> </em></p><p><em><a href="http://www.tgc1.ru/?id=258&amp;L=1"><u>http://www.tgc1.ru/?id=258&amp;L=1</u></a> </em></p><p><em>Yhtiön hallitus; 2014 valittu; <a href="http://www.rustocks.com/index.phtml/pressreleases/ssTGC1/1/36650?print=y"><u>http://www.rustocks.com/index.phtml/pressreleases/ssTGC1/1/36650?print=y</u></a> </em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Putinin miehiin laskettava Filippov, nyt 56 v., &nbsp;valittiin TGC-1:n CEO:ksi vappuna 2011</em></strong><em>; </em></p><p><em>On 1 May 2011, Andrey Filippov was elected TGC-1&rsquo;s General Director by the decision of the Company&rsquo;s Board of Directors. <a href="http://www.tgc1.ru/fileadmin/ir/reports/annual/en/2011_web/1.html"><u>http://www.tgc1.ru/fileadmin/ir/reports/annual/en/2011_web/1.html</u></a> </em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Kaikesta päätellen hän sai ylennyksen: Bloonbergin mukaan hän toimii 2015 noin 15 yhtiön johtokunnassa, &nbsp;mm. </em><em>Lenenergon&acute;issa. <a href="http://www.bloomberg.com/research/stocks/people/person.asp?personId=22968128&amp;ticker=TLGNL"><u>http://www.bloomberg.com/research/stocks/people/person.asp?personId=22968128&amp;ticker=TLGNL</u></a> &nbsp;</em><img height="32" src="///C:/Users/A009459/AppData/Local/Temp/msohtmlclip1/01/clip_image001.gif" width="32" />Jäjestelyjen jälkeen Filippov toimii OAO Neftemaslozavod JSC:n pääjohtajana. &ndash; Hän siis vaihtoi vedestä öljyyn, joustavasti.</p><p><em>*</em></p><p><strong>Pietarin Talousfoorum 2015;</strong></p><p>Pietarin Talousfoorumia kutsutaan &rdquo;IVY:n Davosiksi&rdquo;. &nbsp;Ennakkoon kerrottiin: &rdquo;<em>Vuonna 2014 foorumiin osallistui 7590 ihmistä 73 maasta. Kahden päivän aikana allekirjoitettiin 175 sopimusta.</em></p><p><em>Arvioidaan, että tänä vuonna foorumista tulee yhtä laajamittainen. Vaikeasta poliittisesta tilanteesta huolimatta Pietariin saapuu useita ulkomaalaisia osallistujia.&rdquo;&nbsp; </em><a href="http://fi.sputniknews.com/ulkomaat/20150617/175564.html"><u>http://fi.sputniknews.com/ulkomaat/20150617/175564.html</u></a></p><p><strong>Kiinan varapääministeri Zhang Gaoli </strong>osallistui Pietarin foorumiin.</p><p>*</p><p><strong>Mielenkiintoisesta Nord Hydro</strong> &ndash;yhtiöstä, kotisivuiltaan: <a href="http://nord-hydro.ru/"><u>http://nord-hydro.ru/</u></a></p><p>Moniyhtiö-sopimuksesta, jossa Kiina vahvasti mukana; <a href="http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/rfpi-nord-gidro-cr24bg-i-ccecc-investiruiut-v-maluiu-gidrogeneratciiu-karelii/"><u>http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/rfpi-nord-gidro-cr24bg-i-ccecc-investiruiut-v-maluiu-gidrogeneratciiu-karelii/</u></a></p><p>*</p><p><strong>Kiinalaisia kotisivuja;</strong></p><p><strong>China Railway Construction Corporation Limited</strong>; <a href="http://english.crcc.cn/"><u>http://english.crcc.cn/</u></a></p><p><strong>Kiinan energiayhtiöt CR24BG (</strong><em>China Railway 24. </em><em>Bureau Group</em>)<strong> ja CCECC</strong> (<em>China Civil Engineerin Construction Corporation</em>) ja muut osapuolet, lyhyt esittely:</p><p><a href="http://www.rdif.ru/Eng_fullNews/1410/"><u>http://www.rdif.ru/Eng_fullNews/1410/</u></a></p><p><strong>The Russian Direct Investment Fund (RDIF) </strong>was established in 2011 to make equity co-investments, primarily in Russia alongside reputable international financial and strategic investors. RDIF acts as a catalyst for direct investment in the Russian economy. Based in Moscow, RDIF&rsquo;s management company is a 100% subsidiary of Vnesheconombank. Further information at <a href="http://rdif.ru/Eng_Index/"><u>www.rdif.ru</u></a></p><p><strong>JSC Nord Hydro</strong> is a power generating and engineering management company that implements projects to launch new hydropower facilities and refurbish and upgrade existing facilities in Russia. The company was incorporated in Karelia in 2007.&nbsp;Nord Hydro manages project construction and its own design and operating divisions. From 2011 to 2014, the company, together with Vnesheconombank, invested in the construction and commissioning of three mini hydro power plants in Karelia with capacities totalling 6.5 megawatts. Over the next six years, the company plans to build eight more hydro power plants with a combined capacity of more than 160 megawatts, including the Byeloporozhskaya plants project. Additional information is available on <a href="http://www.nord-hydro.ru/" target="_blank"><u>http://www.nord-hydro.ru</u></a>.</p><p><strong>China Railway 24 Bureau Group Limited</strong> is a subsidiary of China Railway Construction Corporation. It was established on 16 March 2004 and is headquartered in Shanghai. The company has 14 subsidiaries (branches) in the eastern provinces of Anhui, Jiangsu, Zhejiang, Fujian and Jiangxi, as well as in Shanghai. It also has offices in Beijing and the North, East, South, Southwest, and Northwest of China. Group assets total 14.215 billion yuan (around $2.3 billion). The company focuses on the construction of railways, highways, municipal utilities, housing, hydroelectric facilities, roads, bridges, tunnels, etc. The group employs 12,857 qualified specialists. It is included in the Top 100 most significant construction enterprises in China. Further information at <a href="http://shtj.cr24b.com/" target="_blank"><u>http://shtj.cr24b.com</u></a></p><p><strong>China Civil Engineering Construction Corporation (CCECC) </strong>was established in 1979 under the approval of the State Council of the People&rsquo;s Republic of China. As one of the pioneers performing international contracting and economic cooperation, CCECC has evolved from the earlier Foreign Aid Department of the Ministry of Railways of China into a large-scale state-owned enterprise with Chinese national Super Grade qualification for project contracting. CCECC has been listed among the world&rsquo;s top 100 international contractors for seventeen consecutive years by the Engineering News Record &ldquo;ENR&rdquo;. Further information at <a href="http://www.ccecc.com.cn/" target="_blank"><u>www.ccecc.com.cn</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taistelevatko Rosatom ja Gazprom kahdestaan vesivoimasta – vai isompi peli?

 

Fortumin kanssa jalansijaa Venäjän Luoteisten alueiden vesivoimaloihin kärkkyy nyt myös Kiina, - ja aivan uusi Venäjän vesivoimakonsortio, jonka taustalla on Venäjän suorien sijoitusten rahasto.  Jännittävä uusi kombinaatio rakennettiin kesäkuussa Pietarin Talousfoorumissa. 

Kaikki Suomessa eivät näytä olevan perillä pelin uudesta käänteestä.

*

Valtioneuvoston lupaehtojen mukaan Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen takana tulee olla vahva, vähintään 60 %:n kotimaisuusaste.  Kotimaiseksi tässä yhteydessä noteerataan EU- ja ETA-alueilta tulevat panostukset.

Jonkinlaiseksi ”kirkontekijäksi” hankkeelle on joutunut Fortum, joka liittyäkseen Rosatom-voimalahankkeeseen edellyttää Venäjän energia-infransa selkiytymistä, sen neuvottelemien Karjalan alueen vesivoima-sopimusten toteutumista.

Tässä kuviossa näyttää riittävänkin pähkinöitä purtavaksi.

*

Rosatom- ja Gazprom –jättiäisten paini

Venäjän energiakentällä alueelliset väännöt käydään ainakin osittain Rosatomin ja Gazpromin kesken.  Gazpromin hallussa on Pietarin alueen kaasuvoimalat ja Rosatomilla puolestaan Luoteisen alueen vesivoimapotentiaalin merkittävä osuus.

Asiantuntijana kuultu kansanedustaja Kai Mykkänen kertoi eilen torstaina (9.7.2015), että kyseessä on ”kolmen kauppa”, jossa varsinaiset toimijat ovat venäläiset energiajätit Rosatom ja Gazprom.  Fortum kolmantena.

Kain twitter eilen 9.7.2015 klo n.18:45; https://twitter.com/kaimykkanen

*

”Kahden suuryhtiön kilpailutilanne, jossa kaikki intressit eivät ole samaan pisteeseen osuvia.”

Suomessa Rosatomin toiminta on tahdottu nähdä Venäjän valtiojohdon poliittisena ekspansiona.  Pelkästään Putinin pelinappuloita ne eivät kuitenkaan ole.  Rosatom joutuu loppuun asti pohtimaan vesivoima-sopimuksen tekoa, siinäkin tapauksessa että keskus ohjaisi Gazpromin taipumaan.

Mykkänen aivan oikein totesi, että mainitut yhtiöt ovat julkisia pörssiyhtiöitä, ja niiden johto joutuu aidosti katsomaan yhtiön etua.

Tätä edellyttävät sijoittajat, pörssiyhtiölaki – ja terve järki.

*

Katso YLEn sivuilta asiaa koskeva uutinen;

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_energiajattien_valtataistelu_pitkittaa_fortumin_vesivoimalakauppoja/8144060

Asiantuntija: Venäjän energiajättien valtataistelu pitkittää Fortumin vesivoimalakauppoja

Venäjään ja energiapolitiikkaan perehtynyt kansanedustaja Kai Mykkänen arvioi Päivän kasvo -ohjelmassa, että energiayhtiö TGC-1:n jakaminen vaikuttaisi venäläisten energiayhtiöiden Gazpromin ja Rosatomin väliseen valta-asetelmaan.

Venäläisten energiayhtiöiden Gazpromin ja Rosatomin keskinäinen valtataistelu on yksi syy siihen, miksi energiayhtiö Fortumin vesivoimalakaupat Luoteis-Venäjällä eivät etene yhtiön toivomalla tavalla. Venäjään ja energiapolitiikkaan perehtynyt kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) arvioi, että kauppojen kohteena olevan energiayhtiö TGC-1:n jakaminen vaikuttaa venäläisyhtiöiden keskinäiseen valta-asemaan, mikä pitkittää neuvotteluita.

Fortum, Gazprom ja Rosatom ovat neuvotelleet Luoteis-Venäjän alueellisen energiayhtiön TGC-1:n jakamisesta lämpö- ja vesivoimatuotannosta vastaaviin yhtiöihin. Tällä hetkellä Gazpromin ja Fortumin omistuksessa olevan yhtiön jaossa Fortum ja Rosatom saisivat Karjalan vesivoimalat ja Gazprom Pietarin alueen kaasuvoimalat.

– Nämä vesivoimalat ovat oikeastaan tämän yhtiön kruununjalokivi jo tällä hetkellä, ehkä tulevaisuudessa sitä vieläkin enemmän, Mykkänen sanoo Ylen TV1:n Päivän kasvo -ohjelmassa.

Mykkäsen mukaan nopeaan säädettävyyteen taipuvat vesivoimalat ovat vahvoilla, kun pohjoiseurooppalaiset sähkömarkkinat muuttuvat säädettävyyttä suosivaksi. Toisin sanoa vesivoimaloiden etuna on se, että tuotanto voidaan ajoittaa niihin ajankohtiin, jolloin sähköhinta on korkeimmillaan.

Kaasujätti Gazprom ei siis mielellään luovuta vesivoimaloita kilpailijalleen.

– Tämä on kolmen kauppa, jossa on mukana kaksi venäläistä isoa valtionyhtiötä, vallankäyttäjää. Kyllä varmasti tästäkin on kyse, että Gazpromilla ja Rosatomilla kaikki intressit eivät ole ihan samaan pisteeseen osuvia, Mykkänen pohtii.

Venäläisten energiajättien valtataistelu vaikuttaa myös Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Fortum on ilmoittanut hankkeeseen osallistumisen ehdoksi 75 prosentin osake-enemmistön uudesta vesivoimalayhtiöstä.”

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_energiajattien_valtataistelu_pitkittaa_fortumin_vesivoimalakauppoja/8144060

*

Hieman isompi peli

Kolmen kauppa?  Vääntö, jossa Rosatomin ja Gazpromin lisäksi veitsenterällä Fortum?

 

Ei aivan.  Kuvio on hieman monimutkaisempi.

Venäjällä mikään ei ole aivan yksiselitteistä.  Ei ainakaan nykyisin.

 

Venäjä on pitkäjänteisesti kehittänyt vesivoiman hyödyntämistä energiantuotannossa.  Karjalan tasavallan alueella on vanhastaan, osin suomalaisten rakentamana, toiminut merkittäviä vesivoimalaitoksia.

Alueella toimiva Nord Hydro on viime vuosina käynnistänyt Karjalassa Läskelän, Rymäkosken ja Kalliokosken pienvoimalat.  http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/siuzhet-telekanala-vesti-24-v-rubrike-proekty-razvitiia-o-razvitii-kompanii-zao-nord-gidro/

*

Aivan äskettäin, kesäkuussa 2015, Pietarin talousfoorumissa tehtiin merkittäviä energiapäätöksiä, joiden kaikkia ulottuvuuksia ei vielä tässä vaiheessa pystytä hahmottamaan.

Karjalan tasavalta pääsi Pietarissa tekemän energiasopimuksia niin kotimaisten jättiläisyritysten kuin venäläisten ja ulkomaisten sijoittajien kanssa.  Ulkomaiset sijoittajat evät olleet suomalaisia.

*

Kansainvälinen investointiprojekti Luoteisen alueen vesivoimarakentamisesta

Pietarin talousfoorumin yhteydessä tehtiin erittäin mielenkiintoinen nelikenttäsopimus, jossa

Karjalan tasavallan hallitus,

Nord Hydro –yhtiö,

Venäjän suorien sijoitusten rahasto ja

Kiinan energiayhtiöt CR24BG (China Railway 24. Bureau Group) ja CCECC (China Civil Engineerin Construction Corporation) sopivat pienvoimaloiden rakentamisesta Kemin piiriin.

(Todettakoon että kiinalaisyhtiöt ovat CRCC:n - China Railway Construction Corporationin tytäryhtiöitä – eivät siis mitään ”nakkikioskeja”, VH.)

http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/rfpi-nord-gidro-cr24bg-i-ccecc-investiruiut-v-maluiu-gidrogeneratciiu-karelii/

 

Sopimus edellyttää muun muassa kahden pienvoimalan rakentamista Kemin piiriin.  Kummankin pienvoimalan teho on 24,9 megawattia.

Hankkeen julkilausuttuna tavoitteena on tehostaa Karjalan tasavallan energiantuotantojärjestelmää.

Lisäksi todetaan mielenkiintoisesti, että ”vastaisuudessa Venäjän suorien sijoitusten rahasto on valmis laajentamaan kyseistä toimintaa muille energian puutetta kärsiville alueille”.

*

Sopimuksen allekirjoittivat :

 

Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen,

Kiinalaisen CCECC-yhtiön hallinnonjohtaja U Wan Lan, (yhtiön ilmoituksen mukaan allekirjoittajana toimi foorumissa läsnä ollut Kiinan kansantasavallan varapääministeri Zhang Gaoli, jota ei jostain syystä kaikki kanavani kerro, VH https://en.wikipedia.org/wiki/Zhang_Gaoli )

Nord Hydro –rajavastuuyhtiön johtajaneuvoston puheenjohtaja Mihail Zavorovski ja

Venäjän suorien sijoitusten rahastonRussian Direct Investment Fund - RFPI), johtaja Stanislav Son.  RFPI:n taholta korostettiin että mikäli nyt sovitut hankkeet toteutuvat onnistuneesti rahasto on valmis jatkamaan tämän tyyppistä hankerahoitusta Karjalan ja muiden federaatioiden alueella.

 

Toivomme, että yhteistyömme laajentuu vastaisuudessa”, U Wan Lan korosti.  ”Olemme iloisia nyt luodusta kumppanuudesta, jolla kehitämme yhdessä sähköalaa ja Karjalan tasavaltaa.  Yhdistämällä teknistä asiantuntemusta, taloudellisia resursseja ja syvällistä paikallisten markkinoiden tuntemusta kumppaneina panostamme hankkeen toteuttamiseen.”

 

Talousfoorumista uutisoidaan myös: ”Tasavallan piirien vakaan sähkönjakelun turvaa myös sopimus, jonka ovat talousfoorumissa solmineet Karjalan hallitus ja Venäjän Rosseti-yhtiö”.

*

Yhtenäinen keskus perustetaan

”Sopimuksen päämääränä on perustaa yhtenäinen keskus, joka vastaa sähkövoiman siirtämisen ja jakelun laadusta ja samalla takaa yhtenäiset kriteerit tariffin muodostamisen osalta.”

 

Suomalaisten kannattanee lukea erityisellä tarkkaavaisuudella tämä kohta sopimusselostusta:

Sopimus edellyttää tasavallan sähköverkkojen yhdistämistä ja niiden asianomaista käyttöä.”

*

Ulottuvuuksia

Suomalaisjuuret omaava Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen kommentoi Talousfoorumin energiasopimusta:

Se on historiallinen tapahtuma.  Olemme ensimmäisinä Venäjällä allekirjoittaneet Rossetin kanssa sopimuksen koko alueen kattavan sähkölaitoksen perustamisesta.”

Pietarin kesäkuun sopimus on näin ollen nähtävä olennaisesti laajempana ja kauaskantoisempana päätöksenä, kuin vain parin pienvoimalan hankesopimuksena.

 

Presidentti Putin on Pietarin miehiä, ja Pietarin talousfoorumi on mitä suurimmassa määrin hänen luomuksensa.  Tulkinnat siitä, missä määrin talousfoorumissa solmitut pasmat ovat presidentin esikunnan muotoilemat, muotoutunevat aikaa myöten selväpiirteisemmiksi.

Mutta jo nyt käytettävissä olevat tiedot viittaavat voimaperäiseen strategiseen plaaniin, jossa voidaan erottaa mm. seuraavia ulottuvuuksia:

 

  1. Keskusvalta on ottamassa entistä selkeämmin perusvoiman tuotantorakenteen näppeihinsä.  Se kehittää sitä, se keskittää sitä, se panostaa siihen.
  2. Kiinalaisten aakkos-yhtiöiden läsnäolo Pietarissa on merkittävä ja näkyvä signaali Venäjän halusta kehittää teollis-taloudellisen yhteistyön muotoja Kiinan kanssa.  Viime syksyn sovittu 402 miljardin dollarin petrokemian sopimus Siperin mustan kullan viennistä Kiinaan saa lisäpiirteitä.
  3. Venäjän suorien sijoitusten rahasto on suoraan keskushallinnon, siis presidentin suoran ohjauksen alla toimiva investointi- ja sijoitusrakenne, joka saa sijoituspääomansa suoraan valtion budjetista, ja voidaan nähdä pelkitetyssä mielessä taloudellisen ja poliittisen ohjauksen välineenä.

*

Miten Suomi?

Onko Rosatomin ja Gazpromin välinen kiista voimatuotannon kansallisista rooteli-jaoista (m.m. TGC1) vain osa isompaa kuvaa?

 

Kyse taitaa sittenkin olla hieman isommasta pelistä.

Miten käynee Fortumin venäläisten vesivoimahankkeiden, pitävätkö suomalaisyhtiön näpit tässä, jo merkittävän kuumaksi käyneessä voimalapelissä?

 

Rosatom kaipaa Hankikiven voimalaa länsimaiseksi käyntikortikseen, mutta polulla on vielä monta kiveä ja kantoa.

 

*

 

Lisän tähän taustaksi:

 

Fortumin pörssitiedote 4.12.2014 (koskien TGC 1:n omistusjärjestelyjä osana laajempaa toimintamallia); https://www.fortum.fi/fi/media/pages/fortum-aikoo-kasvattaa-vesivoimaomistustaan-60-prosentilla-tgc-1n-uudelleenjarjestelylla-edellyttaen-etta.aspx

 

TGC-1 on merkittävä alueellinen sähkö- ja lämpöyhtiö, jonka voimalaitokset
sijaitsevat Venäjän luoteisosassa. TGC-1 omistaa 54 sähköä ja lämpöä tuottavaa
voimalaitosta, Pietarin, Leningradin, Karjalan ja Kuolan hallintoalueilla.
Lisäksi yhtiö toimittaa lämpöä pääasiassa Pietarin alueelle.

TGC-1 omistaa ja operoi 40 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu
kapasiteetti on noin 3000 megawattia (MW). Yhtiön sähköntuotannosta on
vesivoiman osuus 41 % (12 – 13 TWh). Lisäksi yhtiöllä on 14 lämpövoimalaitosta,
joiden yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti on 4300 MW (tuotantomäärä 17
TWh/v). TGC-1:n yhteenlaskettu lämmöntuotantokapasiteetti on 16 500 MW
(tuotantomäärä 29 TWh/v). Yhtiön osakkeet on listattu Moskovan pörssissä
(MOEX).”

*

TGC-1:n johdossa tapahtui henkilöjärjestelyjä marraskuussa 2014, kun aiempi pääjohtaja Andrey Filippov erosi ja hallintoneuvosto nimitti Alexey Barvinok´in yhtiön pääjohtajaksi.  Tässä toimintaympäristössä on poikkeuksellisen hankalaa arvioida, mitkä syyt todellisuudessa ovat henkilövaihdoksen takana.

Pörssin lehdistötiedote:

On 14 November, the TGC-1 Board of Directors has elected Alexey Barvinok as the Company’s General Director. Andrey Filippov took an early resignation due to a change of work.

Biography; Alexey Vitalyevich Barvinok was born in 1971.

http://www.rustocks.com/index.phtml/Pressreleases/ssTGC1/1/38029

http://www.tgc1.ru/?id=258&L=1

Yhtiön hallitus; 2014 valittu; http://www.rustocks.com/index.phtml/pressreleases/ssTGC1/1/36650?print=y

 

Putinin miehiin laskettava Filippov, nyt 56 v.,  valittiin TGC-1:n CEO:ksi vappuna 2011;

On 1 May 2011, Andrey Filippov was elected TGC-1’s General Director by the decision of the Company’s Board of Directors. http://www.tgc1.ru/fileadmin/ir/reports/annual/en/2011_web/1.html

 

Kaikesta päätellen hän sai ylennyksen: Bloonbergin mukaan hän toimii 2015 noin 15 yhtiön johtokunnassa,  mm. Lenenergon´issa. http://www.bloomberg.com/research/stocks/people/person.asp?personId=22968128&ticker=TLGNL  Jäjestelyjen jälkeen Filippov toimii OAO Neftemaslozavod JSC:n pääjohtajana. – Hän siis vaihtoi vedestä öljyyn, joustavasti.

*

Pietarin Talousfoorum 2015;

Pietarin Talousfoorumia kutsutaan ”IVY:n Davosiksi”.  Ennakkoon kerrottiin: ”Vuonna 2014 foorumiin osallistui 7590 ihmistä 73 maasta. Kahden päivän aikana allekirjoitettiin 175 sopimusta.

Arvioidaan, että tänä vuonna foorumista tulee yhtä laajamittainen. Vaikeasta poliittisesta tilanteesta huolimatta Pietariin saapuu useita ulkomaalaisia osallistujia.”  http://fi.sputniknews.com/ulkomaat/20150617/175564.html

Kiinan varapääministeri Zhang Gaoli osallistui Pietarin foorumiin.

*

Mielenkiintoisesta Nord Hydro –yhtiöstä, kotisivuiltaan: http://nord-hydro.ru/

Moniyhtiö-sopimuksesta, jossa Kiina vahvasti mukana; http://nord-hydro.ru/press-tsentr/novosti/2015/rfpi-nord-gidro-cr24bg-i-ccecc-investiruiut-v-maluiu-gidrogeneratciiu-karelii/

*

Kiinalaisia kotisivuja;

China Railway Construction Corporation Limited; http://english.crcc.cn/

Kiinan energiayhtiöt CR24BG (China Railway 24. Bureau Group) ja CCECC (China Civil Engineerin Construction Corporation) ja muut osapuolet, lyhyt esittely:

http://www.rdif.ru/Eng_fullNews/1410/

The Russian Direct Investment Fund (RDIF) was established in 2011 to make equity co-investments, primarily in Russia alongside reputable international financial and strategic investors. RDIF acts as a catalyst for direct investment in the Russian economy. Based in Moscow, RDIF’s management company is a 100% subsidiary of Vnesheconombank. Further information at www.rdif.ru

JSC Nord Hydro is a power generating and engineering management company that implements projects to launch new hydropower facilities and refurbish and upgrade existing facilities in Russia. The company was incorporated in Karelia in 2007. Nord Hydro manages project construction and its own design and operating divisions. From 2011 to 2014, the company, together with Vnesheconombank, invested in the construction and commissioning of three mini hydro power plants in Karelia with capacities totalling 6.5 megawatts. Over the next six years, the company plans to build eight more hydro power plants with a combined capacity of more than 160 megawatts, including the Byeloporozhskaya plants project. Additional information is available on http://www.nord-hydro.ru.

China Railway 24 Bureau Group Limited is a subsidiary of China Railway Construction Corporation. It was established on 16 March 2004 and is headquartered in Shanghai. The company has 14 subsidiaries (branches) in the eastern provinces of Anhui, Jiangsu, Zhejiang, Fujian and Jiangxi, as well as in Shanghai. It also has offices in Beijing and the North, East, South, Southwest, and Northwest of China. Group assets total 14.215 billion yuan (around $2.3 billion). The company focuses on the construction of railways, highways, municipal utilities, housing, hydroelectric facilities, roads, bridges, tunnels, etc. The group employs 12,857 qualified specialists. It is included in the Top 100 most significant construction enterprises in China. Further information at http://shtj.cr24b.com

China Civil Engineering Construction Corporation (CCECC) was established in 1979 under the approval of the State Council of the People’s Republic of China. As one of the pioneers performing international contracting and economic cooperation, CCECC has evolved from the earlier Foreign Aid Department of the Ministry of Railways of China into a large-scale state-owned enterprise with Chinese national Super Grade qualification for project contracting. CCECC has been listed among the world’s top 100 international contractors for seventeen consecutive years by the Engineering News Record “ENR”. Further information at www.ccecc.com.cn

*

]]>
5 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198135-taistelevatko-rosatom-ja-gazprom-kahdestaan-vesivoimasta-%E2%80%93-vai-isompi-peli#comments Fennovoima Fortum Gazprom Rosatom Fri, 10 Jul 2015 11:20:41 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198135-taistelevatko-rosatom-ja-gazprom-kahdestaan-vesivoimasta-–-vai-isompi-peli
Tuhoaako Länsi Gazpromin? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170259-tuhoaako-lansi-gazpromin <p>Tuhoaako Länsi Gazpromin?</p><p>Venäjän Karhu menee EU:ta ja USA:a pakoon - EU ja NATO tulevat vastaan..</p><p>Kovaa peliä öljykentillä</p><p>x</p><p>Viime viikonvaihteessa Bulgarian pääministeri käski pysäyttämään Venäjän South Stream -kaasuputken rakennustyöt EU:n ja USA:n painostuksen alla.</p><p>Öljymarkkinoiden vakautta ei ole omiaan lisäämään South Streamin ohella viime päivinä kuumaksi kehkeytynyt tilanne Irakissa, siellähän kriisi on leimahtanut täyteen liekkiin. Öljyn hinta on nousussa kaikkialla maailmassa, äsken vielä suhteellisen vakaa öljymarkkina on levottomassa tilassa. Eilen aamulla öljyn futuurit sekä New Yorkissa että Lontoossa saavuttivat alimman tasonsa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Myös Aasiassa tapahtuu, mutta kaikin osin ei ole selvä, mitä &rdquo;Taloustiikerien&rdquo; suunnalla lopulta on varmaa.</p><p>*</p><p>Keskiviikkona (11.6.) Ukrainan hallinto Kiovassa hylkäsi Gazpromin öljyä koskevan hintatarjouksen 385 dollaria per 1000 kuutiometriltä (noin 10,9o $/kuutiojalka). Tarjous noudattelee nykyistä Euroopan kanssa sovittua myyntihintaa, mikä aiheutti vakavaa huolestumista EU:n päämajassa. Tämä johtuu siitä, että Ukrainan läpi putkitetun kaasun hinta Länsi-Euroopassa välityshintojen myötä tulee nousemaan. Nyt laskeskellaan miten paljon länsihinta olisi joka tapauksessa tullut nousemana.</p><p>Pitkäaikainen sopimus Gazpromin ja eurooppalaisten loppukäyttäjien välillä sanoo, että kaasun hintaa tarkistetaan säännöllisesti ja taso jolle se kulloinkin tulee asettumaan riippuu öljykorin hinnankehityksestä. Tuossa korissa noteerataan raakaöljyn ja eräiden muiden öljytuotteiden hintakehitys. Kun öljyn hinta nousee (kuten se nyt on tehnyt) maakaasu seuraa väistämättä perässä.</p><p>*</p><p>Paineet Gazpromia kohtaan kohoavat Vanhastaan on muistissa se, miten taloudellisten ongelmien kasautuessa sekä Gazpromin että Venäjän federaation liittobudjetti vaativat maakaasun myynnin voimakasta lisäämistä. Lisäksi on syytä muistaa, että paljon puhuttu kaasusopimus Kiinan kanssa on vielä alkutekijöissään, ilman yksilöityä sopimusta, ja vaikka se tuokin Venäjälle mairean hinnan, kiinanvienti pitää käytännössä yhteen sovittaa tärkeimmän loppukäyttäjän eli Länsi-Euroopan kaupan kanssa.</p><p>Kaikenkaikkiaan Ukrainan mekkalan jälkeen kaikki tämä on perin epätoivottu selkkamo. Sekä USA että EU prässäävät nyt Venäjää ruotuun kaikkien valtiollisten oheispoikkeamien tieltä, ja syyttävät aiheellisesti Kremliä Itä-Ukrainan etnisistä ja nationalistisista levottomuuksista.</p><p>Talouspakotteiden kolmannen vaiheen raskaampi versio häilyy uhkana taustalla.</p><p>*</p><p>Venäjä on vuosikausia vakuutellut omaa luottavuuttaan energianviejänä. Tätä mantraa se on jaksanut hokea. Enimmät ongelmat ovatkin kohdentuneet läpikulkuvaltioille, - loppukäyttäjistä Venäjä on pyrkinyt pitämään huolta olosuhteisin katsoen merkittävän suurella huolella.</p><p>Toinen keskeisistä välittäjävaltioista, Valko-Venäjä, on toistuvasti lisännyt epävarmuutta sekä kaasun hinnan että määrän suhteen Puolaan johtavalla Yamalin kaasulinjalla.</p><p>Gazpron ratkaisi tämän vekslauksen siirtämällä putkiston Belarusneftin ja Belarusian Pipeline Systemin kontrolliin.</p><p>*</p><p>Ukrainan tilanne on tyyten toinen.</p><p>Jopa aiempien kun Kiovassa istui venäjämielinen presidentti, Venäjän pyrkimykset hallita Ukrainan alueella olevia putkistoja on Kiovan toimesta torjuttu. Niinpä kiistat kaasuvelasta ja Venäjälle maksettavista kaasun läpijuoksutustaksoista johtivat kahteen &rdquo;kaasusotaan&rdquo; (2006 ja 2009). <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_maakaasukysymys">http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_maakaasukysymys</a> </p><p>Vastavetona läntisen euroopan maat välittömästi etsivät tapoja monipuolistaa energialähteitä. Moskova puolestaan syytti Kiovaa ongelman luomisesta ja alkoi rakentaa ohittavia linjoja suoraan Eurooppaan: näin kehkeytyivät Nord Stream ja South Stream.</p><p>*</p><p>Venäjän riskejä Lännen talouspakotteet &ndash; jo nykyisellä kakksolevelillään &ndash; aiheuttavat harmaita hiuksia Kremlissä. Länsi tietää, mistä puristaa, kun se haluaa pienellä liikkeellä tehdä kipeää&hellip;</p><p>Kuten tiistaina (10.6.) ilmoitettiin, South Stream &ndash;putkihanke on jo nyt kallein kaasuputkihanke ikinä ja missään. Yksin tähän linjaan satsaaminen on vaatinut Moskovaa luopumaan suuresta osasta kotimaan kaasukuljetuksen verkostojen korjaus- ja rakennustöistä.</p><p>Se puolestaan räppää pahasti Venäjän peruskaasuntuotannon volyymejä. Bulgarian päätös keskeyttää työt sen alueelle kaavaillun South Stream &ndash;linjan putkityöt on merkittävä isku Gazpromille. Venäjällä on vain rajallinen määrä vaihtoehtoja kiertää tämä pullonkaula. Tällä hetkellä Romania on todennäköisin vaihtoehto.</p><p>Paha kyllä venäläisten kannalta, Bukarest on varautunut rakentamaan nesteytetyn maakaasun (LNG) sataman Constantaan, Azerbaidzan-Georgia-Romania yhdysputken (Interconnector) jatkopalvelukeskukseksi. Kyseessä on ns. AGRI -hanke)</p><p>Mutta on toinenkin kuvio, jossa Romania järkyttää South Streamin kaavailuja. Venäjän on neuvoteltava Mustan meren kaasuputkilinjauksista. Krimin annexaation jälkeen Venäjän ei tarvitse enää kantaa huolta Ukrainan toimenpiteistä Mustan meren pohjalla kulkevan kaasujohdon linjauksen ja upotuksen suhteen. Mutta se joutuu sen sijaan selvittelemään ja sopimaan putkilinjauksista kahden maan kanssa &ndash; tai vaihtoehtoisesti jos oikeuksista ei päästä sopimukseen kaasu ei tule koskaan virtaamaan tuota linjaa pitkin (etenkään jos Bulgarian päätös pitää).</p><p>Toinen maa on Romania ja toinen Turkki. Venäjä ei saa kaasua virtaamaan South Streamissa ilman että ainakin toinen noista maista sallii vedenalaisen putkituksen aluevesillään.</p><p>Valitettavasti &ndash; Venäjän kannalta &ndash; Romania on EU:n jäsen. Ja toisaalta: sekä Romania että Turkki ovat NATO:n jäseniä.</p><p>*</p><p>Onko South Stream &rdquo;susi&rdquo;? Ensimmäistä kertaa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että miljardeja dollareita jo niellyt South Stream &ndash;kaasulinja saattaa olla lopulta pelkkä nolla. Susi. Vikapisto. Siihen, että sopimukset Lännen kanssa syntyvät nykynäkymin kuluu vuosikausia. Ennen kuin kaasu virtaa putkistossa, parhaimmillaankin vielä enemmän vuosia.</p><p>Tämän seurauksena Gazpromin tuloslaskelma vielä taatusti kärsii.</p><p>*</p><p>Joten mikä maailmanpoliittinen opetus tähän tarinaan sisältyykään? Miten tässä oikeasti kannattaisi toimia? Totuus on, että Bryssel (jossa on sekä EU:n että NATOn pääkonttori) sekä Washingtonin tulee edetä varovaisuutta noudattaen. Niin paljon kuin vuosikymmeniä on puhuttu ja ponnisteltu yhdentyvän maailman ja taloudellis-poliittisen yhteistyön nimissä, ei kannattaisi hetkellisessä turbulenssissa saattaa tätä kaikkea uhanalaiseksi lyhyiden ja näennäisten voittojen nimessä. Ei kannata asettaa uhanalaiseksi merkittäviä sopimuksia, laajoja liikesuhteita eikä Euroopan energian loppukäyttäjien energiansaantia vain sen vuoksi että on niin herkullinen tilaisuus kurittaa ja mahdollisesti lamauttaa Gazpromin toiminta &ndash; ja kenties merkittävällä tavalla koko Venäjän talous.</p><p>*</p><p>Makrotalusoppinut Ken Moore kiteyttää tapahtumassa olevan kehityksen ja sen syyt näin:</p><p>&rdquo;Tämä asetelma tuo etsimättäkin mieleen ne viisaat neuvot, joita annettiin lähes viisi vuosisataa sitten Italiassa. Ohjeen antaja oli strategian klassikko Niccolo Machiavelli. Teoksessaan Discourses (&hellip;on the First Ten Books of Titus Livius&acute;History of Rome; Keskusteluja, Titus Liviuksen Rooman historian ensimmäisistä kymmenstä kirjasta), suuri strategi pohti mikä tekee kenraalista suuren. Macciavelli päättelee, että kyvykäs johtaja asemoi omat joukkonsa niin että ne eivät voi paeta, mutta jättää aina viholliselle reitin perääntymistä varten.</p><p>Macciavelli toteaa: &rdquo;Kykenet voittamaan enemmän taisteluja, kun sallit vihollisen vetäytyä sen sijaan, että puristat hänet vuorta vasten ja pakotat hänet taistelemaan&rdquo;.</p><p>Niinpä viisasta Länneltä juuri nyt on sallia Kremlille South Streamiin liittyen kompromissi, kuin tuhota Gazprom.</p><p>Gazpromin tuhoutumisen seuraukset olisivat epäilemättä väkevät ja kauaskantoiset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuhoaako Länsi Gazpromin?

Venäjän Karhu menee EU:ta ja USA:a pakoon - EU ja NATO tulevat vastaan..

Kovaa peliä öljykentillä

x

Viime viikonvaihteessa Bulgarian pääministeri käski pysäyttämään Venäjän South Stream -kaasuputken rakennustyöt EU:n ja USA:n painostuksen alla.

Öljymarkkinoiden vakautta ei ole omiaan lisäämään South Streamin ohella viime päivinä kuumaksi kehkeytynyt tilanne Irakissa, siellähän kriisi on leimahtanut täyteen liekkiin. Öljyn hinta on nousussa kaikkialla maailmassa, äsken vielä suhteellisen vakaa öljymarkkina on levottomassa tilassa. Eilen aamulla öljyn futuurit sekä New Yorkissa että Lontoossa saavuttivat alimman tasonsa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Myös Aasiassa tapahtuu, mutta kaikin osin ei ole selvä, mitä ”Taloustiikerien” suunnalla lopulta on varmaa.

*

Keskiviikkona (11.6.) Ukrainan hallinto Kiovassa hylkäsi Gazpromin öljyä koskevan hintatarjouksen 385 dollaria per 1000 kuutiometriltä (noin 10,9o $/kuutiojalka). Tarjous noudattelee nykyistä Euroopan kanssa sovittua myyntihintaa, mikä aiheutti vakavaa huolestumista EU:n päämajassa. Tämä johtuu siitä, että Ukrainan läpi putkitetun kaasun hinta Länsi-Euroopassa välityshintojen myötä tulee nousemaan. Nyt laskeskellaan miten paljon länsihinta olisi joka tapauksessa tullut nousemana.

Pitkäaikainen sopimus Gazpromin ja eurooppalaisten loppukäyttäjien välillä sanoo, että kaasun hintaa tarkistetaan säännöllisesti ja taso jolle se kulloinkin tulee asettumaan riippuu öljykorin hinnankehityksestä. Tuossa korissa noteerataan raakaöljyn ja eräiden muiden öljytuotteiden hintakehitys. Kun öljyn hinta nousee (kuten se nyt on tehnyt) maakaasu seuraa väistämättä perässä.

*

Paineet Gazpromia kohtaan kohoavat Vanhastaan on muistissa se, miten taloudellisten ongelmien kasautuessa sekä Gazpromin että Venäjän federaation liittobudjetti vaativat maakaasun myynnin voimakasta lisäämistä. Lisäksi on syytä muistaa, että paljon puhuttu kaasusopimus Kiinan kanssa on vielä alkutekijöissään, ilman yksilöityä sopimusta, ja vaikka se tuokin Venäjälle mairean hinnan, kiinanvienti pitää käytännössä yhteen sovittaa tärkeimmän loppukäyttäjän eli Länsi-Euroopan kaupan kanssa.

Kaikenkaikkiaan Ukrainan mekkalan jälkeen kaikki tämä on perin epätoivottu selkkamo. Sekä USA että EU prässäävät nyt Venäjää ruotuun kaikkien valtiollisten oheispoikkeamien tieltä, ja syyttävät aiheellisesti Kremliä Itä-Ukrainan etnisistä ja nationalistisista levottomuuksista.

Talouspakotteiden kolmannen vaiheen raskaampi versio häilyy uhkana taustalla.

*

Venäjä on vuosikausia vakuutellut omaa luottavuuttaan energianviejänä. Tätä mantraa se on jaksanut hokea. Enimmät ongelmat ovatkin kohdentuneet läpikulkuvaltioille, - loppukäyttäjistä Venäjä on pyrkinyt pitämään huolta olosuhteisin katsoen merkittävän suurella huolella.

Toinen keskeisistä välittäjävaltioista, Valko-Venäjä, on toistuvasti lisännyt epävarmuutta sekä kaasun hinnan että määrän suhteen Puolaan johtavalla Yamalin kaasulinjalla.

Gazpron ratkaisi tämän vekslauksen siirtämällä putkiston Belarusneftin ja Belarusian Pipeline Systemin kontrolliin.

*

Ukrainan tilanne on tyyten toinen.

Jopa aiempien kun Kiovassa istui venäjämielinen presidentti, Venäjän pyrkimykset hallita Ukrainan alueella olevia putkistoja on Kiovan toimesta torjuttu. Niinpä kiistat kaasuvelasta ja Venäjälle maksettavista kaasun läpijuoksutustaksoista johtivat kahteen ”kaasusotaan” (2006 ja 2009). http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_maakaasukysymys

Vastavetona läntisen euroopan maat välittömästi etsivät tapoja monipuolistaa energialähteitä. Moskova puolestaan syytti Kiovaa ongelman luomisesta ja alkoi rakentaa ohittavia linjoja suoraan Eurooppaan: näin kehkeytyivät Nord Stream ja South Stream.

*

Venäjän riskejä Lännen talouspakotteet – jo nykyisellä kakksolevelillään – aiheuttavat harmaita hiuksia Kremlissä. Länsi tietää, mistä puristaa, kun se haluaa pienellä liikkeellä tehdä kipeää…

Kuten tiistaina (10.6.) ilmoitettiin, South Stream –putkihanke on jo nyt kallein kaasuputkihanke ikinä ja missään. Yksin tähän linjaan satsaaminen on vaatinut Moskovaa luopumaan suuresta osasta kotimaan kaasukuljetuksen verkostojen korjaus- ja rakennustöistä.

Se puolestaan räppää pahasti Venäjän peruskaasuntuotannon volyymejä. Bulgarian päätös keskeyttää työt sen alueelle kaavaillun South Stream –linjan putkityöt on merkittävä isku Gazpromille. Venäjällä on vain rajallinen määrä vaihtoehtoja kiertää tämä pullonkaula. Tällä hetkellä Romania on todennäköisin vaihtoehto.

Paha kyllä venäläisten kannalta, Bukarest on varautunut rakentamaan nesteytetyn maakaasun (LNG) sataman Constantaan, Azerbaidzan-Georgia-Romania yhdysputken (Interconnector) jatkopalvelukeskukseksi. Kyseessä on ns. AGRI -hanke)

Mutta on toinenkin kuvio, jossa Romania järkyttää South Streamin kaavailuja. Venäjän on neuvoteltava Mustan meren kaasuputkilinjauksista. Krimin annexaation jälkeen Venäjän ei tarvitse enää kantaa huolta Ukrainan toimenpiteistä Mustan meren pohjalla kulkevan kaasujohdon linjauksen ja upotuksen suhteen. Mutta se joutuu sen sijaan selvittelemään ja sopimaan putkilinjauksista kahden maan kanssa – tai vaihtoehtoisesti jos oikeuksista ei päästä sopimukseen kaasu ei tule koskaan virtaamaan tuota linjaa pitkin (etenkään jos Bulgarian päätös pitää).

Toinen maa on Romania ja toinen Turkki. Venäjä ei saa kaasua virtaamaan South Streamissa ilman että ainakin toinen noista maista sallii vedenalaisen putkituksen aluevesillään.

Valitettavasti – Venäjän kannalta – Romania on EU:n jäsen. Ja toisaalta: sekä Romania että Turkki ovat NATO:n jäseniä.

*

Onko South Stream ”susi”? Ensimmäistä kertaa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että miljardeja dollareita jo niellyt South Stream –kaasulinja saattaa olla lopulta pelkkä nolla. Susi. Vikapisto. Siihen, että sopimukset Lännen kanssa syntyvät nykynäkymin kuluu vuosikausia. Ennen kuin kaasu virtaa putkistossa, parhaimmillaankin vielä enemmän vuosia.

Tämän seurauksena Gazpromin tuloslaskelma vielä taatusti kärsii.

*

Joten mikä maailmanpoliittinen opetus tähän tarinaan sisältyykään? Miten tässä oikeasti kannattaisi toimia? Totuus on, että Bryssel (jossa on sekä EU:n että NATOn pääkonttori) sekä Washingtonin tulee edetä varovaisuutta noudattaen. Niin paljon kuin vuosikymmeniä on puhuttu ja ponnisteltu yhdentyvän maailman ja taloudellis-poliittisen yhteistyön nimissä, ei kannattaisi hetkellisessä turbulenssissa saattaa tätä kaikkea uhanalaiseksi lyhyiden ja näennäisten voittojen nimessä. Ei kannata asettaa uhanalaiseksi merkittäviä sopimuksia, laajoja liikesuhteita eikä Euroopan energian loppukäyttäjien energiansaantia vain sen vuoksi että on niin herkullinen tilaisuus kurittaa ja mahdollisesti lamauttaa Gazpromin toiminta – ja kenties merkittävällä tavalla koko Venäjän talous.

*

Makrotalusoppinut Ken Moore kiteyttää tapahtumassa olevan kehityksen ja sen syyt näin:

”Tämä asetelma tuo etsimättäkin mieleen ne viisaat neuvot, joita annettiin lähes viisi vuosisataa sitten Italiassa. Ohjeen antaja oli strategian klassikko Niccolo Machiavelli. Teoksessaan Discourses (…on the First Ten Books of Titus Livius´History of Rome; Keskusteluja, Titus Liviuksen Rooman historian ensimmäisistä kymmenstä kirjasta), suuri strategi pohti mikä tekee kenraalista suuren. Macciavelli päättelee, että kyvykäs johtaja asemoi omat joukkonsa niin että ne eivät voi paeta, mutta jättää aina viholliselle reitin perääntymistä varten.

Macciavelli toteaa: ”Kykenet voittamaan enemmän taisteluja, kun sallit vihollisen vetäytyä sen sijaan, että puristat hänet vuorta vasten ja pakotat hänet taistelemaan”.

Niinpä viisasta Länneltä juuri nyt on sallia Kremlille South Streamiin liittyen kompromissi, kuin tuhota Gazprom.

Gazpromin tuhoutumisen seuraukset olisivat epäilemättä väkevät ja kauaskantoiset.

]]>
4 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170259-tuhoaako-lansi-gazpromin#comments Gas War Gazprom Pakotteet South Stream Fri, 13 Jun 2014 13:05:09 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170259-tuhoaako-lansi-gazpromin