Ulkomaat http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/3/all Fri, 05 Jul 2019 12:33:59 +0300 fi Putin ylisti äärioikeistolaisia liittolaisiaan http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278052-putin-ylisti-aarioikeistolaisia-liittolaisiaan <p>&quot;Matteo Salvinin sydän sykkii lämpimästi maallemme ja hänellä on hyvät tiedot Venäjän tilanteesta.&quot; Näin kauniisti kehaisi Venäjän presidentti Vladimir Putin eilen liittolaistaan Salvinia, joka on Euroopan äärioikeiston henkinen ja todellinen&nbsp; johtaja. Salvini on se, joka tykkää esiintyä Putin T-paidassa ja jonka kainalossa persu Laura Huhtasaari poseerasi toukokuussa putinistien suurkokouksessa Milanossa.</p><p>Putin kiitti Salvinia ja tämän Lega-puoluetta tuesta EU:n Venäjä-pakotteiden vastustamisessa. Putinin mukaan hänen Yhtenäinen Venäjä-puolueellaan ja Legalla on &quot;tiiviit suhteet.&quot; Salvini oli eilen mukana illallisella, joka järjestettiin Putinin Italian vierailun kunniaksi.</p><p>Putin on varmasti kiitollinen myös Lega-puolueen vetämälle uudelle europarlamenttiryhmälle, johon kuuluvat myös persut. Uusi Identiteetti ja demokratia-ryhmä ilmoitti heti perustamiskokouksessaan viime kuussa vastustavansa EU:n Venäjä-pakotteita ja ajavansa uutta alkua EU:n Venäjä-suhteisiin. Uudessa ryhmässä on töissä myös Paavo Väyrysen entinen avustaja Sakari Linden, joka tunnetaan Nato-kriittisistä kirjoituksistaan esimerkiksi putinistien Vastavalkea-sivustolla.</p><p><a href="https://www.arte.tv/de/afp/neuigkeiten/putin-lobt-salvini-vor-treffen-italien">https://www.arte.tv/de/afp/neuigkeiten/putin-lobt-salvini-vor-treffen-italien</a></p><p><a href="https://www.thelocal.it/20190704/vladimir-putin-praises-matteo-salvini-welcoming-attitude-to-russia-italy-rome-visit">https://www.thelocal.it/20190704/vladimir-putin-praises-matteo-salvini-welcoming-attitude-to-russia-italy-rome-visit</a></p> "Matteo Salvinin sydän sykkii lämpimästi maallemme ja hänellä on hyvät tiedot Venäjän tilanteesta." Näin kauniisti kehaisi Venäjän presidentti Vladimir Putin eilen liittolaistaan Salvinia, joka on Euroopan äärioikeiston henkinen ja todellinen  johtaja. Salvini on se, joka tykkää esiintyä Putin T-paidassa ja jonka kainalossa persu Laura Huhtasaari poseerasi toukokuussa putinistien suurkokouksessa Milanossa.

Putin kiitti Salvinia ja tämän Lega-puoluetta tuesta EU:n Venäjä-pakotteiden vastustamisessa. Putinin mukaan hänen Yhtenäinen Venäjä-puolueellaan ja Legalla on "tiiviit suhteet." Salvini oli eilen mukana illallisella, joka järjestettiin Putinin Italian vierailun kunniaksi.

Putin on varmasti kiitollinen myös Lega-puolueen vetämälle uudelle europarlamenttiryhmälle, johon kuuluvat myös persut. Uusi Identiteetti ja demokratia-ryhmä ilmoitti heti perustamiskokouksessaan viime kuussa vastustavansa EU:n Venäjä-pakotteita ja ajavansa uutta alkua EU:n Venäjä-suhteisiin. Uudessa ryhmässä on töissä myös Paavo Väyrysen entinen avustaja Sakari Linden, joka tunnetaan Nato-kriittisistä kirjoituksistaan esimerkiksi putinistien Vastavalkea-sivustolla.

https://www.arte.tv/de/afp/neuigkeiten/putin-lobt-salvini-vor-treffen-italien

https://www.thelocal.it/20190704/vladimir-putin-praises-matteo-salvini-welcoming-attitude-to-russia-italy-rome-visit

]]>
46 http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278052-putin-ylisti-aarioikeistolaisia-liittolaisiaan#comments Ulkomaat Matteo Salvini Putinin Venäjä Fri, 05 Jul 2019 09:33:59 +0000 Jouni Snellman http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278052-putin-ylisti-aarioikeistolaisia-liittolaisiaan
Tanskaan taas vähemmistöhallitus http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277819-tanskaan-taas-vahemmistohallitus <p>Tanskan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja <strong>Mette Frederiksen</strong> muodosti eilen puhtaasti demarien vähemmistöhallituksen. Siihen tuli 20 ministeriä, joista 7 naista. Suomessa <strong>Antti Rinne</strong> valitsi jokseenkin päinvastoin&nbsp; 11- 8 naisten eduksi.</p><p>Tanskan uusi hallitus nojaa vasemmistopuolueiden&nbsp; ja liberaalien tukeen. Hallituksella tukipuolueineen on siten niukka enemmistö parlamentissa.</p><p>Kyseessä on jo toinen yhden puolueen vähemmistöhallitus peräjälkeen. Väistynyt pääministeri venstren<strong> Lars Lökke Rasmussen</strong> hallitsi vähemmistöllä koko vaalikauden. Tosin hän joutui täydentämään hallitustaan jo vuoden kuluttua kahdella oikeistopuolueella, mutta senkin jälkeen vähemmistönä jatkettiin vaalikauden loppuun.</p><p>Näin Tanskassa kompromissihakuinen vähemmistöhallitus luovii&nbsp; hakien vuoroin oikeiston ja vasemmiston tukea eri uudistuksille. Politiikan asiantuntijat lupailevat uudelle hallitukselle pitkää ikää.</p><p>Uusi hallitus syntyi kolmessa viikossa kuten Suomessakin, mutta hallitusohjelmasta tuli melko varmasti suomalaista lyhempi.</p><p>Tanskan hallitus täydensi&nbsp; Ruotsin <strong>Stefan Löfvenin</strong> aloittamaa pohjoismaista demarivetoista hallitusputkea. Miten käynee Norjan ja Islannin tulevissa vaaleissa?</p><p>Olisiko Suomessakin syytä pohdiskella vähemmistöhallituksen mahdollisuutta piristävänä vaihtoehtona. Ainakin oppositiossa olevat puolueet kokisivat itsensä vähemmän turhautuneiksi. Jos<strong> Rinteen </strong>hallitus ajaa karille, voisi tilaisuus tanskalaiseen malliin aueta.</p> Tanskan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen muodosti eilen puhtaasti demarien vähemmistöhallituksen. Siihen tuli 20 ministeriä, joista 7 naista. Suomessa Antti Rinne valitsi jokseenkin päinvastoin  11- 8 naisten eduksi.

Tanskan uusi hallitus nojaa vasemmistopuolueiden  ja liberaalien tukeen. Hallituksella tukipuolueineen on siten niukka enemmistö parlamentissa.

Kyseessä on jo toinen yhden puolueen vähemmistöhallitus peräjälkeen. Väistynyt pääministeri venstren Lars Lökke Rasmussen hallitsi vähemmistöllä koko vaalikauden. Tosin hän joutui täydentämään hallitustaan jo vuoden kuluttua kahdella oikeistopuolueella, mutta senkin jälkeen vähemmistönä jatkettiin vaalikauden loppuun.

Näin Tanskassa kompromissihakuinen vähemmistöhallitus luovii  hakien vuoroin oikeiston ja vasemmiston tukea eri uudistuksille. Politiikan asiantuntijat lupailevat uudelle hallitukselle pitkää ikää.

Uusi hallitus syntyi kolmessa viikossa kuten Suomessakin, mutta hallitusohjelmasta tuli melko varmasti suomalaista lyhempi.

Tanskan hallitus täydensi  Ruotsin Stefan Löfvenin aloittamaa pohjoismaista demarivetoista hallitusputkea. Miten käynee Norjan ja Islannin tulevissa vaaleissa?

Olisiko Suomessakin syytä pohdiskella vähemmistöhallituksen mahdollisuutta piristävänä vaihtoehtona. Ainakin oppositiossa olevat puolueet kokisivat itsensä vähemmän turhautuneiksi. Jos Rinteen hallitus ajaa karille, voisi tilaisuus tanskalaiseen malliin aueta.

]]>
4 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277819-tanskaan-taas-vahemmistohallitus#comments Ulkomaat Kompromissi Tukipuolueet Vähemmistöhallitus Fri, 28 Jun 2019 10:52:01 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277819-tanskaan-taas-vahemmistohallitus
Lähtisikö Nato Iraniin? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277599-lahtisiko-nato-iraniin <p>Iranin ja Yhdysvaltojen välillä leijuu sodanuhka, mutta saisiko Yhdysvallat Natosta myötäsotijoita? Entä Iran, saisiko se tukea Venäjältä tai kenties Kiinasta?</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan unionin Iran politiikka poikkeaa Yhdysvaltain vastaavasta lukuun ottamatta eroaikeissa olevaa Britanniaa. Sen Yhdysvallat saisi kumppaniksi, mutta entä Natoa ja sen kumppaneita, jollainen Suomikin on. Tuskin, jos se toimisi hyökkääjänä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nato jäsenyys ei pakota sotimaan ellei, jäsen joudu hyökkäyksen kohteeksi. Mikä sitten hyökkäykseksi todettaisiin, on osittain politiikkaa, droonin alas ampumista ei sellaiseksi ole ainakaan esitetty, mutta tulkinta voi olla toinen, jos USA:n miehitetty kone ammutaan alas kansainvälisessä ilmatilassa. Semmoisesta teosta Iran kertoo kieltäytyneensä. Se voisi olla hyökkäys Natomaata vastaan ja käynnistäisi varmasti pohdinnan Naton solidaarisuusvelvoitteesta kussakin tilanteessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Selvää lienee, että sotatilanteeseen joutuessaan USA odottaisi apua ystäviltään oli se sitten hyökkääjä tai hyökkäyksen uhri. Natosopimus ei kuitenkaan velvoita myötäsotijaksi, mutta tuskinpa USA:n yksin jättäminenkään jää vaille hintaa avusta kieltäytyville, vaikka velvoitetta apuun ei olisikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Entä sitten Iran? &nbsp;Tuskinpa mikään ulkopuolinen valtio lähtisi sotaan sen puolesta, mutta ainakin muutama käyttäisi USA:n sitoutumista sotaan hyväkseen sydämensä kyllyydestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Unionimaiden osalta USA:n ja Iranin konflikti merkitsisi koetinta unionin yhtenäisyydelle aivan uudella tasolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Toivon voi panna sille, että sotaa ei synny muuta kuin vahingossa. Trumpin politiikka näyttää jyrkistä piirteistään huolimatta olevan enemmän sanoja kuin valmiutta tekoihin. &nbsp;Iran tuskin sekään sotaan supervallan kanssa haluaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iranin ja Yhdysvaltojen välillä leijuu sodanuhka, mutta saisiko Yhdysvallat Natosta myötäsotijoita? Entä Iran, saisiko se tukea Venäjältä tai kenties Kiinasta?

 

Euroopan unionin Iran politiikka poikkeaa Yhdysvaltain vastaavasta lukuun ottamatta eroaikeissa olevaa Britanniaa. Sen Yhdysvallat saisi kumppaniksi, mutta entä Natoa ja sen kumppaneita, jollainen Suomikin on. Tuskin, jos se toimisi hyökkääjänä.

 

Nato jäsenyys ei pakota sotimaan ellei, jäsen joudu hyökkäyksen kohteeksi. Mikä sitten hyökkäykseksi todettaisiin, on osittain politiikkaa, droonin alas ampumista ei sellaiseksi ole ainakaan esitetty, mutta tulkinta voi olla toinen, jos USA:n miehitetty kone ammutaan alas kansainvälisessä ilmatilassa. Semmoisesta teosta Iran kertoo kieltäytyneensä. Se voisi olla hyökkäys Natomaata vastaan ja käynnistäisi varmasti pohdinnan Naton solidaarisuusvelvoitteesta kussakin tilanteessa.

 

Selvää lienee, että sotatilanteeseen joutuessaan USA odottaisi apua ystäviltään oli se sitten hyökkääjä tai hyökkäyksen uhri. Natosopimus ei kuitenkaan velvoita myötäsotijaksi, mutta tuskinpa USA:n yksin jättäminenkään jää vaille hintaa avusta kieltäytyville, vaikka velvoitetta apuun ei olisikaan.

 

Entä sitten Iran?  Tuskinpa mikään ulkopuolinen valtio lähtisi sotaan sen puolesta, mutta ainakin muutama käyttäisi USA:n sitoutumista sotaan hyväkseen sydämensä kyllyydestä.

 

Unionimaiden osalta USA:n ja Iranin konflikti merkitsisi koetinta unionin yhtenäisyydelle aivan uudella tasolla.

 

Toivon voi panna sille, että sotaa ei synny muuta kuin vahingossa. Trumpin politiikka näyttää jyrkistä piirteistään huolimatta olevan enemmän sanoja kuin valmiutta tekoihin.  Iran tuskin sekään sotaan supervallan kanssa haluaa.

]]>
47 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277599-lahtisiko-nato-iraniin#comments Ulkomaat Sat, 22 Jun 2019 11:30:37 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277599-lahtisiko-nato-iraniin
Trump oli oikeassa http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274788-trump-oli-oikeassa <p>Kun Donald Trump kuuli Robert Muellerin nimittämisestä tutkimaan hänen kampanjansa Venäjä-yhteyksiä, läsnäolleiden kertoman mukaan hän parkaisi sen tuhoavan hänen presidenttiytensä. Näin sanoessaan Trump saattoi hyvin olla oikeassa siitä huolimatta, että raportin tilannut oikeusministeriö katsoo tutkinnan vapauttaneen hänet sekä Venäjä-yhteyksiä että oikeuslaitoksen toimintaa koskevista epäilyistä.</p><p><em>Mitä raportti kertoo?</em></p><p>Trump itse on pyrkinyt esiintymään voitonvarmana raportin (ks. <a href="https://www.justice.gov/storage/report.pdf">linkki</a>) valmistumisen jälkeen. Myös hänen oikeusministerinsä Robert Barr on yrittänyt suojella presidenttiään muun muassa kiiruhtamalla oikopäätä julistamaan raportin johtopäätöksistä poiketen presidentin kaikilta osin syyttömäksi. Lisäksi Barr ajoitti vahvasti sensuroidun raportin julkistamisen pääsiäisen kynnykselle, ja itse julkistustilaisuudessa hän esiintyi enemmän Trumpin edunvalvojana kuin puolueettomana oikeusviranomaisena. Barr muun muassa hoki presidenttinsä tavoin moneen otteeseen raportin osoittaneen, ettei Trumpin väen ja venäläisten kesken ollut mitään yhteistoimintaa, &quot;collusion&quot;.</p><p>Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa havaita Muellerin raportista, ettei tutkinnan varsinainen pääkysymys ollut se, harjoittivatko Trump ja hänen tiiminsä yhteistyötä venäläisten kanssa vai ei. Näin siksi, ettei yhteistyö -käsitteellä ole Yhdysvaltain laissa ja oikeuskäytännöissä vakiintunutta asemaa eikä sen harjoittamista tunnisteta rikokseksi. Tämän vuoksi tutkinnan kohteeksi otettiin mahdollinen osallistuminen salaliittoon siinä merkityksessä kuin se on määritelty liittovaltion laissa. Varsinaisen salaliiton ohella erikoissyyttäjä eritteli myös koordinaatiota, joka menee pidemmälle kuin vain &rdquo;kahden osapuolen toiminta tietoisina toisistaan tai reagoiden toistensa toimiin tai intresseihin&rdquo;.</p><p>Näiden rajausten pohjalta erikoisyyttäjä päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan tutkinnassa ei voitu havaita kiistattomasti Trumpin kampanjan harjoittaneen suoranaisesti koordinoitua yhteistoimintaa Venäjän hallituksen kanssa viimemainitun pyrkiessä sekaantumaan USA:n vaaleihin. Sen sijaan kyllä havaittiin &ldquo;lukuisia yhteyksiä Trumpin kampanjan työntekijöiden ja Venäjän hallintoon kytköksissä olevien henkilöiden välillä. Yhteyksiin sisältyi Venäjän avuntarjouksia kampanjalle, joista osaan tartuttiin kun taas toisissa kohdissa kampanjan työntekijät eivät uskaltaneet tarttua niihin&rdquo;.</p><p>Erilaisia yhteydenottoja puolin ja toisin todella löytyy parinsadan sivun verran, vaikka kaikista epäillyistä yhteyksistä saatukaan riidattomia todisteita. Mahdollisuuksia kavensivat myös joidenkin tutkinnan piirissä olleiden henkilöiden vetoaminen vaikenemisoikeuteensa ja dokumenttien tuhoaminen ennen kuin niihin päästiin perehtymään.</p><p>Nuo pari sataa sivua eivät todellakaan mairittele presidenttiä ja hänen tiimiään. Esimerkiksi voitaneen ottaa Venäjältä aikanaan Yhdysvaltoihin siirtyneen hämäräliikemiehen Felix Saterin Trumpin lakimiehelle Michael Cohenille lähettämä sähköposti, joka liittyy osaksi Trumpin Moskovaan suunnitteleman tornitalohankkeen valmistelua. Sater hehkuttaa mailissa huonolla englannillaan, miten</p><p><em>&rdquo;buddy our boy can become President of the USA and we can engineer it. I will get all of Putins team to buy in on this, I will manage this process .... Michael, Putin gets on stage with Donald for a ribbon cutting for Trump Moscow , and Donald owns the republican nomination. And possibly beats Hillary and our boy is in .. . . </em><em>We will manage this process better than anyone. You and I will get Donald and Vladimir on a stage together very shortly. That the game changer&rdquo;.</em></p><p>Tällaisten valmistelujen innostamana Trump itse todella lähettikin Moskovaan kirjeen, jossa hän vahvisti halukkuutensa olla mukana tuossa hankkeessa.</p><p>Venäjä-yhteyksien lisäksi erikoissyyttäjän tutkinnan toinen keskeinen osatehtävä on ollut selvittää, onko presidentti mahdollisesti syyllistynyt tähän tutkintaan liittyen oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen.</p><p>Tältä osin erikoissyyttäjä toteaa istuvan presidentin toimien lainmukaisuuden tutkimisen erityistapaukseksi muuhun oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen verrattuna sen vuoksi, että siinä joudutaan ottamaan huomioon myös lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan keskinäinen riippumattomuus. Lisäksi joudutaan ottamaan huomioon ne vakavat yhteiskunnalliset seuraukset, joita presidentin syytteeseen asettamisella voisi olla.</p><p>Tietoisena näistä näkökohdista erikoissyyttäjä toteaa, että &rdquo;jos huolellisen tosiasioihin perehtymisen jälkeen voisimme selvästi havaita presidentin pidättyneen oikeuslaitoksen toiminnan estämisestä, olisimme sanoneet niin. Tosiasiat ja vallitsevat oikeudelliset normit eivät kuitenkaan anna meille mahdollisuutta päätyä tähän johtopäätökseen. Presidentin toimista ja aikeista saamamme evidenssi sisältää vaikeita asioita, jotka estävät meitä päättelemästä yksiselitteisesti, ettei mitään rikollista timintaa ole harjoitettu. Siten vaikka raportissa ei todeta presidentin syyllistyneen rikokseen, se ei myöskään vapauta häntä tätä koskevasta epäilystä&rdquo;.</p><p><em>Raportin seuraukset ovat ennen kaikkea poliittisia</em></p><p>Erikoissyyttäjän johtopäätöksen perusteella lienee aika selvää, että kongressi haluaa jatkaa eteenpäin presidentin toimien lainmukaisuuden tutkintaa. Se on kongressin velvollisuus, johon sillä on myös täydet valtuudet. Oikeusministerin käyttäytyminen joutunee tässä yhteydessä kritiikin kohteeksi hänen kiirehdittyään julistamaan presidenttinsä syyttömäksi ilman minkäänlaista tutkintaa vain sillä perusteella, että hänestä tuntui siltä. Samalla hän uskoi olevansa pätevämpi arvioimaan asiaa kuin kaksi vuotta sitä päätoimenaan selvittänyt korkeatasoisten ammattilaisten joukko.</p><p>Oleellisimmat tutkinnan seuraukset eivät kuitenkaan tule olemaan oikeudellisia, vaan poliittisia. Tutkinnan esiin tuomista asioista &ndash; ei vain presidentin hyvin taajoista yhteyksistä venäläisten kanssa, vaan myös hänen jatkuvista äärimmäisen karkeista yrityksistään puuttua häntä itseään koskeviin tutkintoihin - tullaan varmasti keskustelemaan koko Trumpin jäljellä olevan virkakauden ajan. Keskustelu ei paranna Trumpin muutenkin tahraista imagoa eikä se auta korjaamaan Valkoisen talon ja kongressin välille syntyneitä yhteistyöongelmia.</p><p>Eli kuten Trump kaksi vuotta sitten ounasteli, Muellerin tutkinta todennäköisesti tuhoaa hänen presidenttiytensä ja estää hänen pääsynsä toiselle kaudelle. Miestä tuskin lohduttaa se, että tällöin hän onnistuu olemaan edes yhdessä asiassa oikeassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Donald Trump kuuli Robert Muellerin nimittämisestä tutkimaan hänen kampanjansa Venäjä-yhteyksiä, läsnäolleiden kertoman mukaan hän parkaisi sen tuhoavan hänen presidenttiytensä. Näin sanoessaan Trump saattoi hyvin olla oikeassa siitä huolimatta, että raportin tilannut oikeusministeriö katsoo tutkinnan vapauttaneen hänet sekä Venäjä-yhteyksiä että oikeuslaitoksen toimintaa koskevista epäilyistä.

Mitä raportti kertoo?

Trump itse on pyrkinyt esiintymään voitonvarmana raportin (ks. linkki) valmistumisen jälkeen. Myös hänen oikeusministerinsä Robert Barr on yrittänyt suojella presidenttiään muun muassa kiiruhtamalla oikopäätä julistamaan raportin johtopäätöksistä poiketen presidentin kaikilta osin syyttömäksi. Lisäksi Barr ajoitti vahvasti sensuroidun raportin julkistamisen pääsiäisen kynnykselle, ja itse julkistustilaisuudessa hän esiintyi enemmän Trumpin edunvalvojana kuin puolueettomana oikeusviranomaisena. Barr muun muassa hoki presidenttinsä tavoin moneen otteeseen raportin osoittaneen, ettei Trumpin väen ja venäläisten kesken ollut mitään yhteistoimintaa, "collusion".

Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa havaita Muellerin raportista, ettei tutkinnan varsinainen pääkysymys ollut se, harjoittivatko Trump ja hänen tiiminsä yhteistyötä venäläisten kanssa vai ei. Näin siksi, ettei yhteistyö -käsitteellä ole Yhdysvaltain laissa ja oikeuskäytännöissä vakiintunutta asemaa eikä sen harjoittamista tunnisteta rikokseksi. Tämän vuoksi tutkinnan kohteeksi otettiin mahdollinen osallistuminen salaliittoon siinä merkityksessä kuin se on määritelty liittovaltion laissa. Varsinaisen salaliiton ohella erikoissyyttäjä eritteli myös koordinaatiota, joka menee pidemmälle kuin vain ”kahden osapuolen toiminta tietoisina toisistaan tai reagoiden toistensa toimiin tai intresseihin”.

Näiden rajausten pohjalta erikoisyyttäjä päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan tutkinnassa ei voitu havaita kiistattomasti Trumpin kampanjan harjoittaneen suoranaisesti koordinoitua yhteistoimintaa Venäjän hallituksen kanssa viimemainitun pyrkiessä sekaantumaan USA:n vaaleihin. Sen sijaan kyllä havaittiin “lukuisia yhteyksiä Trumpin kampanjan työntekijöiden ja Venäjän hallintoon kytköksissä olevien henkilöiden välillä. Yhteyksiin sisältyi Venäjän avuntarjouksia kampanjalle, joista osaan tartuttiin kun taas toisissa kohdissa kampanjan työntekijät eivät uskaltaneet tarttua niihin”.

Erilaisia yhteydenottoja puolin ja toisin todella löytyy parinsadan sivun verran, vaikka kaikista epäillyistä yhteyksistä saatukaan riidattomia todisteita. Mahdollisuuksia kavensivat myös joidenkin tutkinnan piirissä olleiden henkilöiden vetoaminen vaikenemisoikeuteensa ja dokumenttien tuhoaminen ennen kuin niihin päästiin perehtymään.

Nuo pari sataa sivua eivät todellakaan mairittele presidenttiä ja hänen tiimiään. Esimerkiksi voitaneen ottaa Venäjältä aikanaan Yhdysvaltoihin siirtyneen hämäräliikemiehen Felix Saterin Trumpin lakimiehelle Michael Cohenille lähettämä sähköposti, joka liittyy osaksi Trumpin Moskovaan suunnitteleman tornitalohankkeen valmistelua. Sater hehkuttaa mailissa huonolla englannillaan, miten

”buddy our boy can become President of the USA and we can engineer it. I will get all of Putins team to buy in on this, I will manage this process .... Michael, Putin gets on stage with Donald for a ribbon cutting for Trump Moscow , and Donald owns the republican nomination. And possibly beats Hillary and our boy is in .. . . We will manage this process better than anyone. You and I will get Donald and Vladimir on a stage together very shortly. That the game changer”.

Tällaisten valmistelujen innostamana Trump itse todella lähettikin Moskovaan kirjeen, jossa hän vahvisti halukkuutensa olla mukana tuossa hankkeessa.

Venäjä-yhteyksien lisäksi erikoissyyttäjän tutkinnan toinen keskeinen osatehtävä on ollut selvittää, onko presidentti mahdollisesti syyllistynyt tähän tutkintaan liittyen oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen.

Tältä osin erikoissyyttäjä toteaa istuvan presidentin toimien lainmukaisuuden tutkimisen erityistapaukseksi muuhun oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen verrattuna sen vuoksi, että siinä joudutaan ottamaan huomioon myös lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan keskinäinen riippumattomuus. Lisäksi joudutaan ottamaan huomioon ne vakavat yhteiskunnalliset seuraukset, joita presidentin syytteeseen asettamisella voisi olla.

Tietoisena näistä näkökohdista erikoissyyttäjä toteaa, että ”jos huolellisen tosiasioihin perehtymisen jälkeen voisimme selvästi havaita presidentin pidättyneen oikeuslaitoksen toiminnan estämisestä, olisimme sanoneet niin. Tosiasiat ja vallitsevat oikeudelliset normit eivät kuitenkaan anna meille mahdollisuutta päätyä tähän johtopäätökseen. Presidentin toimista ja aikeista saamamme evidenssi sisältää vaikeita asioita, jotka estävät meitä päättelemästä yksiselitteisesti, ettei mitään rikollista timintaa ole harjoitettu. Siten vaikka raportissa ei todeta presidentin syyllistyneen rikokseen, se ei myöskään vapauta häntä tätä koskevasta epäilystä”.

Raportin seuraukset ovat ennen kaikkea poliittisia

Erikoissyyttäjän johtopäätöksen perusteella lienee aika selvää, että kongressi haluaa jatkaa eteenpäin presidentin toimien lainmukaisuuden tutkintaa. Se on kongressin velvollisuus, johon sillä on myös täydet valtuudet. Oikeusministerin käyttäytyminen joutunee tässä yhteydessä kritiikin kohteeksi hänen kiirehdittyään julistamaan presidenttinsä syyttömäksi ilman minkäänlaista tutkintaa vain sillä perusteella, että hänestä tuntui siltä. Samalla hän uskoi olevansa pätevämpi arvioimaan asiaa kuin kaksi vuotta sitä päätoimenaan selvittänyt korkeatasoisten ammattilaisten joukko.

Oleellisimmat tutkinnan seuraukset eivät kuitenkaan tule olemaan oikeudellisia, vaan poliittisia. Tutkinnan esiin tuomista asioista – ei vain presidentin hyvin taajoista yhteyksistä venäläisten kanssa, vaan myös hänen jatkuvista äärimmäisen karkeista yrityksistään puuttua häntä itseään koskeviin tutkintoihin - tullaan varmasti keskustelemaan koko Trumpin jäljellä olevan virkakauden ajan. Keskustelu ei paranna Trumpin muutenkin tahraista imagoa eikä se auta korjaamaan Valkoisen talon ja kongressin välille syntyneitä yhteistyöongelmia.

Eli kuten Trump kaksi vuotta sitten ounasteli, Muellerin tutkinta todennäköisesti tuhoaa hänen presidenttiytensä ja estää hänen pääsynsä toiselle kaudelle. Miestä tuskin lohduttaa se, että tällöin hän onnistuu olemaan edes yhdessä asiassa oikeassa.

]]>
38 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274788-trump-oli-oikeassa#comments Ulkomaat Donald Trump Robert Mueller USA:n kongressi Fri, 19 Apr 2019 14:58:28 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274788-trump-oli-oikeassa
Voisiko Venäjä hajota? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271598-voisiko-venaja-hajota <p>Moni ehkä yllättyi siitä, että ministeriöiden tilaamassa Voiman Venäjä -raportissa (ks <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161438">linkki</a>) maata ja sen valtajärjestelmää tarkasteltiin realistisesti ja että siinä tuotiin yhtenä kehitysvaihtoehtona esiin naapurimaamme lisääntyvä sisäinen hajautuminen. Suomettuneissa mielissämme Venäjä voi tuntua ikuisesti suurelta ja mahtavalta, kun taas kaikki puheet maan mahdollisesta jakautumisesta jopa erillisiksi itsenäisiksi valtioiksi tuomitaan herkästi venäläisvastaisuudeksi. Hajoamisen sijasta superaseilla varustautuva Kreml näyttää nykyisin pitävän tiukasti kiinni kaikista omistuksistaan ja ehkä hamuavan niitä vielä lisääkin.</p><p>Tosiasiassa Venäjään on kuitenkin liitetty ja siitä on erkaantunut alueita maan historian aikana moneen kertaan. Olimmehan mekin osa Venäjän imperiumia vielä runsaat sata vuotta sitten, kun taas isot maa-alueet Venäjän kaukoidässä kuuluivat aiemmin Kiinalle.</p><p>Vielä nykyisin Venäjän käyttäytymistä hallitsee maan johdon määrätietoinen pyrkimys ylläpitää itsestään kuvaa USA:n ja Kiinan veroisena supervaltana. Todellisuudessa Venäjän nykyiset väestölliset, taloudelliset ja institutionaaliset resurssit eivät tarjoa mitään mahdollisuuksia tuollaisen aseman säilyttämiseen. Sekä USA:ssa että Kiinassa rakennetaan parhaillaan kilvan uutta valtaviin datamääriin, niitä hyödyntäviin alustoihin ja älykkäisiin sovelluksiin perustuvaa taloutta ilman että Venäjällä olisi mitään tähdellistä tarjottavaa tuohon kisaan. Muut maailman maat puolestaan ryhmittyvät aikaa myöten jommankumman supervallan tarjoamien dataekosysteemien käyttäjiksi.</p><p>Toki Venäjällä on edelleen ydinaseensa, ja maa on suunnannut viime vuosina leijonanosan heikon ja korruptoituneen taloutensa resursseista asevoimien modernisointiin ja uusien hybridisodankäynnin strategioiden kehittelyyn. Näiden ponnistusten ansiosta Putinin hallinto kykenee kyllä sotkeutumaan muiden maiden asioihin ja uhkailemaan maailmaa uusilla todellisilla ja kuvitelluilla superaseillaan. Käytännössä nämä ovat kuitenkin heikentyneen suurvallan viimeisiä valttikortteja, ja jossakin vaiheessa maan on pakko sovittaa ambitionsa tosiasiallisen ominaispainonsa mukaisesti.</p><p>Tavalliset kansalaiset ovat joutuneet maksamaan Venäjällä raskaan hinnan maansa johdon suurvaltapoliittisista pyrkimyksistä. Kalliin öljyn vuosina rahaa riitti vielä sekä asuvarusteluun että kansalaisten elintason vauhdikkaaseen nousuun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiseltä pohjatasolta ylöspäin, mutta nuo ajat ovat jo kaukana takanapäin. Tilalle ovat tulleet ankea arki, elämän puitteiden rapistuminen ja ihmisten lisääntyvä tyytymättömyys.</p><p>Nykymenossa ei tapahtune mitään erityistä muutosta niin kauan kun Vladimir Putin jatkaa vallassa. Toisaalta maassa käydään kulissien takana jo täyttä päätä ankaraa taistoa Putinin seuraajan paikasta. Siirtymä ei välttämättä tapahdu kovin hallitusti, ja interregnum-vaihe voi tarjota tilaisuuden separatististen pyrkimysten toteuttamiselle.</p><p>Mutta miten Venäjä voisi hajota? Mahdollisia poislähtijöitä ovat tähänkin asti pitkälti omaa elämäänsä eläneet Tshetshenia ja muut muslimivaltaiset alueet Kaukasiassa, jotka tukeutuisivat jatkossa enemmän Turkin ja Persianlahden maiden kuin Moskovan tukeen. Myös Venäjän kaukoidässä ehkä halutaan irtautua Moskovan talutusnuorasta ja ryhtyä rakentamaan omaa taloutta Kiinan, Japanin ja Korean kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön tukeutuen.</p><p>Näin pitkälle menevä hajautuminen ei ole sen paremmin todennäköistä kuin toivottavaakaan Suomen näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi Venäjän kaukoidän itsenäistyminen johtaisi luultavasti kiistoihin siitä, kenen hallintaan Siperiasta löytyvät rikkaat luonnonvarat ja niiden hyödyntämiseksi rakennetut infrastruktuurit päätyisivät. Meidän kannaltamme olisi parasta, että Venäjä säilyisi tulevaisuudessakin yhtenäisenä maana, jonka vallansiirto tapahtuisi rauhanomaisesti ja demokraattisesti ja joka luopuisi suosiolla nykyisestä kansainvälisen järjestelmän häirikön roolistaan. Se loisi parhaan pohjan sekä Venäjän tulevalle kehittymiselle että Suomen ja Venäjän suhteiden myönteiselle kehittymiselle.</p> Moni ehkä yllättyi siitä, että ministeriöiden tilaamassa Voiman Venäjä -raportissa (ks linkki) maata ja sen valtajärjestelmää tarkasteltiin realistisesti ja että siinä tuotiin yhtenä kehitysvaihtoehtona esiin naapurimaamme lisääntyvä sisäinen hajautuminen. Suomettuneissa mielissämme Venäjä voi tuntua ikuisesti suurelta ja mahtavalta, kun taas kaikki puheet maan mahdollisesta jakautumisesta jopa erillisiksi itsenäisiksi valtioiksi tuomitaan herkästi venäläisvastaisuudeksi. Hajoamisen sijasta superaseilla varustautuva Kreml näyttää nykyisin pitävän tiukasti kiinni kaikista omistuksistaan ja ehkä hamuavan niitä vielä lisääkin.

Tosiasiassa Venäjään on kuitenkin liitetty ja siitä on erkaantunut alueita maan historian aikana moneen kertaan. Olimmehan mekin osa Venäjän imperiumia vielä runsaat sata vuotta sitten, kun taas isot maa-alueet Venäjän kaukoidässä kuuluivat aiemmin Kiinalle.

Vielä nykyisin Venäjän käyttäytymistä hallitsee maan johdon määrätietoinen pyrkimys ylläpitää itsestään kuvaa USA:n ja Kiinan veroisena supervaltana. Todellisuudessa Venäjän nykyiset väestölliset, taloudelliset ja institutionaaliset resurssit eivät tarjoa mitään mahdollisuuksia tuollaisen aseman säilyttämiseen. Sekä USA:ssa että Kiinassa rakennetaan parhaillaan kilvan uutta valtaviin datamääriin, niitä hyödyntäviin alustoihin ja älykkäisiin sovelluksiin perustuvaa taloutta ilman että Venäjällä olisi mitään tähdellistä tarjottavaa tuohon kisaan. Muut maailman maat puolestaan ryhmittyvät aikaa myöten jommankumman supervallan tarjoamien dataekosysteemien käyttäjiksi.

Toki Venäjällä on edelleen ydinaseensa, ja maa on suunnannut viime vuosina leijonanosan heikon ja korruptoituneen taloutensa resursseista asevoimien modernisointiin ja uusien hybridisodankäynnin strategioiden kehittelyyn. Näiden ponnistusten ansiosta Putinin hallinto kykenee kyllä sotkeutumaan muiden maiden asioihin ja uhkailemaan maailmaa uusilla todellisilla ja kuvitelluilla superaseillaan. Käytännössä nämä ovat kuitenkin heikentyneen suurvallan viimeisiä valttikortteja, ja jossakin vaiheessa maan on pakko sovittaa ambitionsa tosiasiallisen ominaispainonsa mukaisesti.

Tavalliset kansalaiset ovat joutuneet maksamaan Venäjällä raskaan hinnan maansa johdon suurvaltapoliittisista pyrkimyksistä. Kalliin öljyn vuosina rahaa riitti vielä sekä asuvarusteluun että kansalaisten elintason vauhdikkaaseen nousuun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiseltä pohjatasolta ylöspäin, mutta nuo ajat ovat jo kaukana takanapäin. Tilalle ovat tulleet ankea arki, elämän puitteiden rapistuminen ja ihmisten lisääntyvä tyytymättömyys.

Nykymenossa ei tapahtune mitään erityistä muutosta niin kauan kun Vladimir Putin jatkaa vallassa. Toisaalta maassa käydään kulissien takana jo täyttä päätä ankaraa taistoa Putinin seuraajan paikasta. Siirtymä ei välttämättä tapahdu kovin hallitusti, ja interregnum-vaihe voi tarjota tilaisuuden separatististen pyrkimysten toteuttamiselle.

Mutta miten Venäjä voisi hajota? Mahdollisia poislähtijöitä ovat tähänkin asti pitkälti omaa elämäänsä eläneet Tshetshenia ja muut muslimivaltaiset alueet Kaukasiassa, jotka tukeutuisivat jatkossa enemmän Turkin ja Persianlahden maiden kuin Moskovan tukeen. Myös Venäjän kaukoidässä ehkä halutaan irtautua Moskovan talutusnuorasta ja ryhtyä rakentamaan omaa taloutta Kiinan, Japanin ja Korean kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön tukeutuen.

Näin pitkälle menevä hajautuminen ei ole sen paremmin todennäköistä kuin toivottavaakaan Suomen näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi Venäjän kaukoidän itsenäistyminen johtaisi luultavasti kiistoihin siitä, kenen hallintaan Siperiasta löytyvät rikkaat luonnonvarat ja niiden hyödyntämiseksi rakennetut infrastruktuurit päätyisivät. Meidän kannaltamme olisi parasta, että Venäjä säilyisi tulevaisuudessakin yhtenäisenä maana, jonka vallansiirto tapahtuisi rauhanomaisesti ja demokraattisesti ja joka luopuisi suosiolla nykyisestä kansainvälisen järjestelmän häirikön roolistaan. Se loisi parhaan pohjan sekä Venäjän tulevalle kehittymiselle että Suomen ja Venäjän suhteiden myönteiselle kehittymiselle.

]]>
28 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271598-voisiko-venaja-hajota#comments Ulkomaat Suomen ja Venäjän suhteet Venäjän tulevaisuus Thu, 14 Mar 2019 08:37:58 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271598-voisiko-venaja-hajota
Nicaraguassa ja Venezuelassa pimeys jatkuu http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271153-nicaraguassa-ja-venezuelassa-pimeys-jatkuu <p>Albanisa on Nicaraguan ja Venezuelan välisestä Alba-yhteistyöstä vastaava öljy-yhtiö. Bancorp on Albanisan omistuksessa oleva pankki. Näin oli tämän viikon torstaihin asti.</p><p>Albanisan ja Bancorpin toiminta on ollut täysin läpinäkymätöntä. Albanisalla&nbsp;on ollut yksinoikeus öljyn tuontiin Venezuelasta. Albanisa ja Bancorp ovat olleet vuosia tiukasti Ortegan käsissä, ja Nicaraguassa ajatellaan, että nämä yhtiöt ovat Ortegan omistuksessa. Viranomaiset eivät ole suostuneet antamaan tietoa yhtiöiden omistajista ulkopuolisille.</p><p>Torstaina 7.3. Nicaraguan parlamentti hyväksyi Bancorpin oston. Ortega myy yhtiönsä veronmaksajille. Hinta on 23 miljoonaa dollaria. Hinta on korkea pankista, joista ei kukaan yksityinen taho olisi halunnut ostaa mitään. Bancorp on USA:n pakotelistalla ja samoin Albanisa. Kuuntelin <a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/9a_HP1tKaPc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/9a_HP1tKaPc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed> <strong>Xavier Reyesin </strong>ja<strong> Alan Teeffel</strong>en ohjelmaa, ja siinä Reyes toteaa, että Bancorpilla on vain noin 200 asiakasta!</a> Bancorp näyttää olevan enemmän Ortegan ja Venezuelan rahanpesuun keskittyvä yhtiö, ja nyt kun tällä pankilla ei voi tehdä periaatteessa enää mitään, kansalaisia rahastetaan. Velka lisääntyy. Bancorpin myynti kertoo Ortegan hallinnon hädästä. Venezuelan tilanne voi muuttua milloin tahansa, öljyn virta lakkaa kokonaan ja Alban yhteistyö kaatuu.</p><p>Ortegan menettely on karmeaa. Ortega takertuu paitsi valtan, myös &rdquo;omaan rahaan&rdquo;. Samalla Nicaraguassa hallituksen ja muutaman kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä käydään &rdquo;neuvotteluja&rdquo;. Neuvottelut lainausmerkeissä, koka kahden viikon aikana neuvottelijat ovat päättäneet vain pelisäännöistä, millä neuvotteluja käydään. Neuvottelu on juuri sellainen, kuin Ortega ja hänen vaimonsa haluavat sen olevan. Moni nicaragualainen vastustaa neuvotteluja koska vankiloissa on yhä yli 600 poliittista vankia, neuvotteluun eivät osallistu kuolleiden tai vankiloissa olleiden omaiset, maanviljeilijät ym. Neuvotteluun osallistujat eivät puhu enää ennenaikaisten vaalien järjestämisestä, ja se oli yksi mielenosoittajien tärkeimmistä vaatimuksista. Moni mielenosoituksiin osallistunut tuntee nyt tulleensa petetyksi. Eilen Nicaraguan katolisen kirkon episkopaalinen konferenssi ilmoitti, että se ei osallistu kyseiseen neuvotteluun enkä ihmettele.</p><p>Nicaraguassa ja Venezuelassa pimeys jatkuu. Muuten, Venezuelassa on ollut laajoja ja pitkiä sähkökatkoksia. Öljymaa Venezuela, jossa ei ole sähköä, on hyvä esimerkki Maduron hallinnon tehottomuudesta.</p><p>Lähteet:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/tNdI4zNzqz4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/tNdI4zNzqz4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p><a href="https://confidencial.com.ni/bancorp-alcanzado-por-sanciones-de-ee-uu-a-pdvsa-y-albanisa/" title="https://confidencial.com.ni/bancorp-alcanzado-por-sanciones-de-ee-uu-a-pdvsa-y-albanisa/">https://confidencial.com.ni/bancorp-alcanzado-por-sanciones-de-ee-uu-a-p...</a></p><p><a href="https://www.france24.com/en/20190308-venezuela-hit-massive-blackout-amid-power-cut-maduro-guaido?ref=fb_i&amp;utm_source=dlvr.it&amp;utm_medium=facebook&amp;fbclid=IwAR3S6DhzdWIhF25O0upaHMNSTIuCp5LpHunwZ2pSI09KFdv2dUxiK45LTP4" title="https://www.france24.com/en/20190308-venezuela-hit-massive-blackout-amid-power-cut-maduro-guaido?ref=fb_i&amp;utm_source=dlvr.it&amp;utm_medium=facebook&amp;fbclid=IwAR3S6DhzdWIhF25O0upaHMNSTIuCp5LpHunwZ2pSI09KFdv2dUxiK45LTP4">https://www.france24.com/en/20190308-venezuela-hit-massive-blackout-amid...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Albanisa on Nicaraguan ja Venezuelan välisestä Alba-yhteistyöstä vastaava öljy-yhtiö. Bancorp on Albanisan omistuksessa oleva pankki. Näin oli tämän viikon torstaihin asti.

Albanisan ja Bancorpin toiminta on ollut täysin läpinäkymätöntä. Albanisalla on ollut yksinoikeus öljyn tuontiin Venezuelasta. Albanisa ja Bancorp ovat olleet vuosia tiukasti Ortegan käsissä, ja Nicaraguassa ajatellaan, että nämä yhtiöt ovat Ortegan omistuksessa. Viranomaiset eivät ole suostuneet antamaan tietoa yhtiöiden omistajista ulkopuolisille.

Torstaina 7.3. Nicaraguan parlamentti hyväksyi Bancorpin oston. Ortega myy yhtiönsä veronmaksajille. Hinta on 23 miljoonaa dollaria. Hinta on korkea pankista, joista ei kukaan yksityinen taho olisi halunnut ostaa mitään. Bancorp on USA:n pakotelistalla ja samoin Albanisa. Kuuntelin toimittajien Xavier Reyesin ja Alan Teeffelen ohjelmaa, ja siinä Reyes toteaa, että Bancorpilla on vain noin 200 asiakasta! Bancorp näyttää olevan enemmän Ortegan ja Venezuelan rahanpesuun keskittyvä yhtiö, ja nyt kun tällä pankilla ei voi tehdä periaatteessa enää mitään, kansalaisia rahastetaan. Velka lisääntyy. Bancorpin myynti kertoo Ortegan hallinnon hädästä. Venezuelan tilanne voi muuttua milloin tahansa, öljyn virta lakkaa kokonaan ja Alban yhteistyö kaatuu.

Ortegan menettely on karmeaa. Ortega takertuu paitsi valtan, myös ”omaan rahaan”. Samalla Nicaraguassa hallituksen ja muutaman kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä käydään ”neuvotteluja”. Neuvottelut lainausmerkeissä, koka kahden viikon aikana neuvottelijat ovat päättäneet vain pelisäännöistä, millä neuvotteluja käydään. Neuvottelu on juuri sellainen, kuin Ortega ja hänen vaimonsa haluavat sen olevan. Moni nicaragualainen vastustaa neuvotteluja koska vankiloissa on yhä yli 600 poliittista vankia, neuvotteluun eivät osallistu kuolleiden tai vankiloissa olleiden omaiset, maanviljeilijät ym. Neuvotteluun osallistujat eivät puhu enää ennenaikaisten vaalien järjestämisestä, ja se oli yksi mielenosoittajien tärkeimmistä vaatimuksista. Moni mielenosoituksiin osallistunut tuntee nyt tulleensa petetyksi. Eilen Nicaraguan katolisen kirkon episkopaalinen konferenssi ilmoitti, että se ei osallistu kyseiseen neuvotteluun enkä ihmettele.

Nicaraguassa ja Venezuelassa pimeys jatkuu. Muuten, Venezuelassa on ollut laajoja ja pitkiä sähkökatkoksia. Öljymaa Venezuela, jossa ei ole sähköä, on hyvä esimerkki Maduron hallinnon tehottomuudesta.

Lähteet:

https://www.youtube.com/watch?v=tNdI4zNzqz4

https://confidencial.com.ni/bancorp-alcanzado-por-sanciones-de-ee-uu-a-pdvsa-y-albanisa/

https://www.france24.com/en/20190308-venezuela-hit-massive-blackout-amid-power-cut-maduro-guaido?ref=fb_i&utm_source=dlvr.it&utm_medium=facebook&fbclid=IwAR3S6DhzdWIhF25O0upaHMNSTIuCp5LpHunwZ2pSI09KFdv2dUxiK45LTP4

 

 

]]>
3 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271153-nicaraguassa-ja-venezuelassa-pimeys-jatkuu#comments Ulkomaat Latinalainen Amerikka Nicaragua Talous Venezuela Sat, 09 Mar 2019 09:18:17 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271153-nicaraguassa-ja-venezuelassa-pimeys-jatkuu
Mitä tapahtuu viikon päästä Venezuelassa? http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269781-mita-tapahtuu-viikon-paasta-venezuelassa <p>Jännitys tiivistyy sitä mukaa kun Venezuelan väliaikainen presidentti Juan Guaidón julkisuuteen antama päivämäärä lähestyy. Viikon päästä venezuelalaiset lähtevät liikkeelle suurella karavaanilla hakemaan ruoka-apua Kolumbiasta, ja eri kaupungeissa venezuelalaiset valmistautuvat avun vastaanottamiseen ja jakeluun. 600&nbsp;000 ihmistä on jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi talkootöihin.</p><p>Eilen ilmoitettiin, että Yhdysvallat on lähettänyt lisää ruoka-avustuksia Kolumbian ja Venezuelan rajalle. Cúcuta on se kaupunki, joka on vastaanottanut eniten apua. Guaidó vetoaa armeijaa, jotta ruoka-apu pääsisi perille.</p><p>Jännitys suuren ruoka-apuoperaation ympärillä ei olisi niin suuri, ellei Venezuelan entinen presidentti Maduro suhtautuisi apuun hyvin kielteisesti. Maduro on toistanut jo useita päiviä, etteivät venezuelalaiset ole kerjääläisiä. Madurolle on ihan sama, vaikka lapsilla ja ikäihmisillä olisi nälkä ja puutetta lääkkeistä. Maduron varapresidentti Delcy Rodríguez väitti viime viikolla, että ruoka-avun ruuat on myrkyllisiä ja aiheuttavat syöpää! Pelottelu on vanha taktiikka vihollista vastaan.</p><p>Venezuela tarvitsee nyt kaikkien demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavien ihmisten tukea. Siksi olisi karhunpalvelus Guaidólle ja muille demokraattisille venezuelalaisille luoda vastakkainasetteluja oikeiston ja vasemmiston välille, kuten moni nyt tekee valitettavasti Suomessakin.<a href="https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/vasemmiston-pitaisi-tehda-opintomatka-venezuelaan?fbclid=IwAR1ZHxjHi5jmRvWtAZ-8nb9EAhhPVK85j27aJWmExYLcO5R59z0RktsDldc"> Luin tänään Kauppalehden toimittajan kirjoituksen, jossa hän kehottaa Lia Anderssonia ja Sanna Marinia matkustamaan Kuubaan ja Venezuelaan. </a>En tiedä Anderssonin ja Marinin kannoista Venezuelan kriisistä, mutta minusta toimittaja nyt erehtyy pahasti. Olenhan minäkin demari ja täysin sitoutunut demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseen. Suomessa ainoastaan kommunistit tukevat Maduroa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nicaraguan tilanne on yhä sekava</strong></p><p>Nicaraguassa Ortega kokoontui eilen kokoustamaan suljetuin ovin katolisen kirkon ja suuryrittäjien edustajien kanssa. Kukaan ei tiedä, mitä tuossa kokouksessa keskusteltiin ja mitä sovittiin. Julkiset lausunnot ovat olleet hyvin lakonisia. Uutinen on vastanotettu kovilla kritiikillä. Ortegan tarkoitus on pelata lisää aikaa, jotta hän saisi pysyä vallassa mahdollisimman pitkään vastaamatta rikoksistaan ihmisyyttä vastaan.</p><p>Pari päivää sitten Amerikan valtioiden järjestön edustaja kävi Managuassa juttelemassa Ortegan kanssa. Julkisuuteen ei ole kerrottu, mitä on keskusteltu. Tietävästi vaalilakia ollaan uusimassa. Se, miten vaalilakia ja vaalijärjestelmää muutetaan, tulee vaikuttamaan siihen, millaisiin presidenttivaaleihin ollaan valmiita osallistumaan. Ortega ei myönnä mitään eikä taivu. Hän kun haluaa aina olla se joka voittaa, maksoi mitä maksoi. Nyt tilanne näyttää yhtä sekavalta ja epäilyttävältä kuin ennen.</p><p>Samalla vainot ja pidätykset eri mieltä olevia vastaan jatkuvat.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10650300" title="https://yle.fi/uutiset/3-10650300">https://yle.fi/uutiset/3-10650300</a></p><p><a href="https://www.lavanguardia.com/internacional/20190214/46459382686/vicepresidenta-venezuela-ayuda-alimentaria-envenenada-cancerigena.html" title="https://www.lavanguardia.com/internacional/20190214/46459382686/vicepresidenta-venezuela-ayuda-alimentaria-envenenada-cancerigena.html">https://www.lavanguardia.com/internacional/20190214/46459382686/vicepres...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jännitys tiivistyy sitä mukaa kun Venezuelan väliaikainen presidentti Juan Guaidón julkisuuteen antama päivämäärä lähestyy. Viikon päästä venezuelalaiset lähtevät liikkeelle suurella karavaanilla hakemaan ruoka-apua Kolumbiasta, ja eri kaupungeissa venezuelalaiset valmistautuvat avun vastaanottamiseen ja jakeluun. 600 000 ihmistä on jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi talkootöihin.

Eilen ilmoitettiin, että Yhdysvallat on lähettänyt lisää ruoka-avustuksia Kolumbian ja Venezuelan rajalle. Cúcuta on se kaupunki, joka on vastaanottanut eniten apua. Guaidó vetoaa armeijaa, jotta ruoka-apu pääsisi perille.

Jännitys suuren ruoka-apuoperaation ympärillä ei olisi niin suuri, ellei Venezuelan entinen presidentti Maduro suhtautuisi apuun hyvin kielteisesti. Maduro on toistanut jo useita päiviä, etteivät venezuelalaiset ole kerjääläisiä. Madurolle on ihan sama, vaikka lapsilla ja ikäihmisillä olisi nälkä ja puutetta lääkkeistä. Maduron varapresidentti Delcy Rodríguez väitti viime viikolla, että ruoka-avun ruuat on myrkyllisiä ja aiheuttavat syöpää! Pelottelu on vanha taktiikka vihollista vastaan.

Venezuela tarvitsee nyt kaikkien demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavien ihmisten tukea. Siksi olisi karhunpalvelus Guaidólle ja muille demokraattisille venezuelalaisille luoda vastakkainasetteluja oikeiston ja vasemmiston välille, kuten moni nyt tekee valitettavasti Suomessakin. Luin tänään Kauppalehden toimittajan kirjoituksen, jossa hän kehottaa Lia Anderssonia ja Sanna Marinia matkustamaan Kuubaan ja Venezuelaan. En tiedä Anderssonin ja Marinin kannoista Venezuelan kriisistä, mutta minusta toimittaja nyt erehtyy pahasti. Olenhan minäkin demari ja täysin sitoutunut demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseen. Suomessa ainoastaan kommunistit tukevat Maduroa. 

 

Nicaraguan tilanne on yhä sekava

Nicaraguassa Ortega kokoontui eilen kokoustamaan suljetuin ovin katolisen kirkon ja suuryrittäjien edustajien kanssa. Kukaan ei tiedä, mitä tuossa kokouksessa keskusteltiin ja mitä sovittiin. Julkiset lausunnot ovat olleet hyvin lakonisia. Uutinen on vastanotettu kovilla kritiikillä. Ortegan tarkoitus on pelata lisää aikaa, jotta hän saisi pysyä vallassa mahdollisimman pitkään vastaamatta rikoksistaan ihmisyyttä vastaan.

Pari päivää sitten Amerikan valtioiden järjestön edustaja kävi Managuassa juttelemassa Ortegan kanssa. Julkisuuteen ei ole kerrottu, mitä on keskusteltu. Tietävästi vaalilakia ollaan uusimassa. Se, miten vaalilakia ja vaalijärjestelmää muutetaan, tulee vaikuttamaan siihen, millaisiin presidenttivaaleihin ollaan valmiita osallistumaan. Ortega ei myönnä mitään eikä taivu. Hän kun haluaa aina olla se joka voittaa, maksoi mitä maksoi. Nyt tilanne näyttää yhtä sekavalta ja epäilyttävältä kuin ennen.

Samalla vainot ja pidätykset eri mieltä olevia vastaan jatkuvat.

 

https://yle.fi/uutiset/3-10650300

https://www.lavanguardia.com/internacional/20190214/46459382686/vicepresidenta-venezuela-ayuda-alimentaria-envenenada-cancerigena.html

]]>
75 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269781-mita-tapahtuu-viikon-paasta-venezuelassa#comments Ulkomaat Juan Guaidó Nicaraguan kriisi Ruoka-apu Venezuelaan Venezuelan kriisi Sun, 17 Feb 2019 11:43:20 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269781-mita-tapahtuu-viikon-paasta-venezuelassa
Kiinan nousu, Venäjän alho http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268423-kiinan-nousu-venajan-alho <p>Maailman talousfoorumin Davosin kokous on hyvä poliittisten suuntausten barometri, arvioi kriittinen <a href="https://echo.msk.ru/blog/shevtsova/2357937-echo/">venäläinen tutkija Lilia Shevtsova kirjoituksessaan nykymaailman realiteeteista.</a></p><p>Shevtsovan mielestä venäläistä ylpeyttä ja koppavuutta halveksutaan ja lyödään armotta.</p><p>&rdquo;Näemme vielä, kuinka Kiina mainostaa meille johtajuuttaan.&rdquo;</p><p>Maailmassa tanssitaan tangoa, jossa ei ole sijaa Venäjälle. Kiina ja Yhdysvallat muokkaavat maailman uutta arkkitehtuuria. Venäläiset oligarkit eivät ole pitkään aikaan merkinneet Davosissa yhtään mitään ja samoin läntiset johtajat ovat merkityksettömiä.</p><p>-Davosissa odotetaan aina, mitä kiinalaiset sanovat, Shevtsova arvioi.</p><p>**</p><p>Voidaan tietysti sanoa, että luvut puhuvat puolestaan. Näitä marssittaa Shevtsovakin lukijoilleen. Arvio siitä, että Kiina &rdquo;valloittaa &rdquo; maailman reilussa kymmenessä vuodessa, tuntuu aivan realistiselta.</p><p>Vuoteen 2025 mennessä Kiina tuottaa 70 prosenttia maailman mikrosiruista. Kiina panostaa tieteen ja teknologian kehittämiseen 223 miljardia dollaria eli 20 prosenttia koko maailman tieteeseen ja tutkimukseen suuntaamista varoista.</p><p>Venäjä suuntaa tutkijan mukaan 1,14 prosenttia budjetistaan innovatiiviseen kehitystyöhön. Uuden teknologian käyttöönotossa maailmanlaajuisesti Venäjä on sijalla 124 ja yritystasolla vastaavan tilaston sijalla 126.</p><p>Kyse Kiinan kasvavasta mahdista ei luonnollisesti koske vain taloutta, vaan talouden heikompikin kasvu antaa valtavan otteen myös sotilasteknologian kehittämiseen. Kiina häärii laitteineen&nbsp; kuussa ja merelläkin maan alukset ovat seilanneet kauaksi Aasiasta &ndash; hakeneet vauhtia Intiasta ja vahvistaneet jalansijaansa Afrikassa. Kuin huomaamatta Kiina on luonut infrastruktuurin joka yhdistää Aasian, Euroopan ja Afrikan etujensa turvaajiksi.</p><p>Lainaamalla valtioille valtavia summia Kiina on päässyt asemaan, joka on vain haave entiselle suurvallalle.</p><p>Kiina ei arkaile sotilaallisen voiman näytössäkään, vaan se varustautuu vahvasti.</p><p>Shevtsova on kaivanut esiin luvut, joiden mukaan Kiinan sotilaallinen budjetti vuonna 2023 on yli 300 miljardia dollaria. Tällä hetkellä se on 152 miljardia dollaria ja Venäjän vastaava luku on 46 miljardia dollaria.</p><p>Kiinalaisten asevoimat ovat osoittaneet pystyvänsä moneen. Tästä kertoo se, että ikäänkuin varoituksena aikeistaan Kiina kokeili äskettäin erittäin voimakasta tavanomaista pommia, ei siis ydinpommia.</p><p>Toki Venäjäkin edelleen lainaa ja sijoittaa ulkomaille, mutta ilman taitavaa diplomatiaa ja liittolaisia on vaarana se, että maa sortuu lyhytnäköiseen näpertelyyn.</p><p>Kiina viettelee maailmaa aivan eri mallilla kuin mitä Venäjä nyt ja sen edeltäjä Neuvostoliitto ovat tarjonneet. Venäjä on koettanut vaikuttaa vallanpitäjiin ja pitänyt pelkoa yhtenä aseenaan.</p><p>Taloudellisesti ja poliittisesti Venäjän olisi Shevtsovan mukaan tunnustettava, että Ukrainan pako Eurooppaan oli isku Venäjän aloitteesta kaavaillulle haaveelle Euraasiasta.</p><p>Eikä Venäjä saa muutenkaan tavoittelemaansa helposti:&nbsp; Valko-Venäjää jo vuodesta 1994 johtanut Aleksandr Lukashenka tuntuu onnistuvan tasapainoilemaan Venäjän ja muun Euroopan välimaastossa.</p><p>Joulukuussa seurattiin monessa paikassa Lukashenkan Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa käymiä neuvotteluja. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Lukashenka antoi vielä uuden iskun vasten kasvoja kieltäytyessään maksamasta Venäjän budjettiin hintaa Valko-Venäjän suvereniteetista.</p><p>Vuosien ajan on arvuuteltu sitä, että jonain päivänä Venäjä sulauttaa Valko-Venäjän yhteyteensä. Tämä antaisi Putinille mahdollisuuden jatkaa presidenttinä tai uuden valtioliiton johtajana &ndash;&rdquo;laillisesti&rdquo;, vuonna 2024 päättyvän nykyisen presidenttikautensa jälkeenkin.</p><p>Venäjän keinot alkavat olla vähissä. Shevtsova on aiemminkin esittänyt, että kyse on bluffaamisesta. Kiina koettaa saada suuren osa maailmasta hyväksymään vapaaehtoisesti heidän pelinsä säännöt. Kiinalla on lisäksi erikoisjoukot teknologiseen taisteluun: Baidu, Tencent, Alibaba ja iFLYTEK.</p><p>**</p><p>Tietenkin Venäjä voi kiristää muuta maailmaa &rdquo;venäläisen ruletin&rdquo; uhalla, mutta mitäpä se muuttaa, jos Venäjälle ei enää löydy paikkaa maailmanlaajuisen kehityksen junassa.</p><p>Tutkijan mielestä voi vain arvailla, miten Venäjä elelee suurvalta-asemansa selkärangan murruttua ja milloin se löytää uuden tuen asemoimaan Venäjän.</p><p>&rdquo;Olemme astumassa uudenlaiseen maailmaan. Olemme jättämässä maailman, jota hallitsi Amerikka ja voivottelemme sen nöyryyttävää epäoikeudenmukaisuutta.&rdquo;</p><p>Amerikka on lakannut pitämästä Venäjää maailman suurvaltana, johon täytyy uhrata aikaa.</p><p>-Sehän se vasta häpeällistä onkin! Supervalta-asemaamme on hautaamassa juuri se USA:n presidentti, joka on Kreml-myönteinen, Shevtsova kirjoittaa.</p><p>USA ei halua jatkaa bipolaaria asetelmaa Venäjän kanssa maailman turvallisuuskysymyksessä.</p><p>Venäjä omat keskitien kulkijat ovat neuvoneet maataan ottamaan &rdquo;etäisen&rdquo; asenteen länsimaihin ja tietenkin erityisesti Amerikkaan.</p><p>-Mutta miten se mahtaa tapahtua, jos Amerikka on jo alkanut pitää meitä merkityksettömänä? Shevtsova kysyy ja ihmettelee sitä,&nbsp; voiko suurvaltana esiintyvä valtio ottaa &rdquo;etäisen&rdquo; asenteen.</p><p>Venäläiset muistelevat Shevtsovan mielestä vielä nostalgisesti sitä, kuinka maailmaa hallittiin valkoisin hansikkain. Uudessa maailmassa ei ole enää anglosaksistista kohteliaisuutta ja myötämielisyyttä.</p><p>&rdquo;Koittaa julmuus, jota emme ole vielä kokeneet.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailman talousfoorumin Davosin kokous on hyvä poliittisten suuntausten barometri, arvioi kriittinen venäläinen tutkija Lilia Shevtsova kirjoituksessaan nykymaailman realiteeteista.

Shevtsovan mielestä venäläistä ylpeyttä ja koppavuutta halveksutaan ja lyödään armotta.

”Näemme vielä, kuinka Kiina mainostaa meille johtajuuttaan.”

Maailmassa tanssitaan tangoa, jossa ei ole sijaa Venäjälle. Kiina ja Yhdysvallat muokkaavat maailman uutta arkkitehtuuria. Venäläiset oligarkit eivät ole pitkään aikaan merkinneet Davosissa yhtään mitään ja samoin läntiset johtajat ovat merkityksettömiä.

-Davosissa odotetaan aina, mitä kiinalaiset sanovat, Shevtsova arvioi.

**

Voidaan tietysti sanoa, että luvut puhuvat puolestaan. Näitä marssittaa Shevtsovakin lukijoilleen. Arvio siitä, että Kiina ”valloittaa ” maailman reilussa kymmenessä vuodessa, tuntuu aivan realistiselta.

Vuoteen 2025 mennessä Kiina tuottaa 70 prosenttia maailman mikrosiruista. Kiina panostaa tieteen ja teknologian kehittämiseen 223 miljardia dollaria eli 20 prosenttia koko maailman tieteeseen ja tutkimukseen suuntaamista varoista.

Venäjä suuntaa tutkijan mukaan 1,14 prosenttia budjetistaan innovatiiviseen kehitystyöhön. Uuden teknologian käyttöönotossa maailmanlaajuisesti Venäjä on sijalla 124 ja yritystasolla vastaavan tilaston sijalla 126.

Kyse Kiinan kasvavasta mahdista ei luonnollisesti koske vain taloutta, vaan talouden heikompikin kasvu antaa valtavan otteen myös sotilasteknologian kehittämiseen. Kiina häärii laitteineen  kuussa ja merelläkin maan alukset ovat seilanneet kauaksi Aasiasta – hakeneet vauhtia Intiasta ja vahvistaneet jalansijaansa Afrikassa. Kuin huomaamatta Kiina on luonut infrastruktuurin joka yhdistää Aasian, Euroopan ja Afrikan etujensa turvaajiksi.

Lainaamalla valtioille valtavia summia Kiina on päässyt asemaan, joka on vain haave entiselle suurvallalle.

Kiina ei arkaile sotilaallisen voiman näytössäkään, vaan se varustautuu vahvasti.

Shevtsova on kaivanut esiin luvut, joiden mukaan Kiinan sotilaallinen budjetti vuonna 2023 on yli 300 miljardia dollaria. Tällä hetkellä se on 152 miljardia dollaria ja Venäjän vastaava luku on 46 miljardia dollaria.

Kiinalaisten asevoimat ovat osoittaneet pystyvänsä moneen. Tästä kertoo se, että ikäänkuin varoituksena aikeistaan Kiina kokeili äskettäin erittäin voimakasta tavanomaista pommia, ei siis ydinpommia.

Toki Venäjäkin edelleen lainaa ja sijoittaa ulkomaille, mutta ilman taitavaa diplomatiaa ja liittolaisia on vaarana se, että maa sortuu lyhytnäköiseen näpertelyyn.

Kiina viettelee maailmaa aivan eri mallilla kuin mitä Venäjä nyt ja sen edeltäjä Neuvostoliitto ovat tarjonneet. Venäjä on koettanut vaikuttaa vallanpitäjiin ja pitänyt pelkoa yhtenä aseenaan.

Taloudellisesti ja poliittisesti Venäjän olisi Shevtsovan mukaan tunnustettava, että Ukrainan pako Eurooppaan oli isku Venäjän aloitteesta kaavaillulle haaveelle Euraasiasta.

Eikä Venäjä saa muutenkaan tavoittelemaansa helposti:  Valko-Venäjää jo vuodesta 1994 johtanut Aleksandr Lukashenka tuntuu onnistuvan tasapainoilemaan Venäjän ja muun Euroopan välimaastossa.

Joulukuussa seurattiin monessa paikassa Lukashenkan Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa käymiä neuvotteluja. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Lukashenka antoi vielä uuden iskun vasten kasvoja kieltäytyessään maksamasta Venäjän budjettiin hintaa Valko-Venäjän suvereniteetista.

Vuosien ajan on arvuuteltu sitä, että jonain päivänä Venäjä sulauttaa Valko-Venäjän yhteyteensä. Tämä antaisi Putinille mahdollisuuden jatkaa presidenttinä tai uuden valtioliiton johtajana –”laillisesti”, vuonna 2024 päättyvän nykyisen presidenttikautensa jälkeenkin.

Venäjän keinot alkavat olla vähissä. Shevtsova on aiemminkin esittänyt, että kyse on bluffaamisesta. Kiina koettaa saada suuren osa maailmasta hyväksymään vapaaehtoisesti heidän pelinsä säännöt. Kiinalla on lisäksi erikoisjoukot teknologiseen taisteluun: Baidu, Tencent, Alibaba ja iFLYTEK.

**

Tietenkin Venäjä voi kiristää muuta maailmaa ”venäläisen ruletin” uhalla, mutta mitäpä se muuttaa, jos Venäjälle ei enää löydy paikkaa maailmanlaajuisen kehityksen junassa.

Tutkijan mielestä voi vain arvailla, miten Venäjä elelee suurvalta-asemansa selkärangan murruttua ja milloin se löytää uuden tuen asemoimaan Venäjän.

”Olemme astumassa uudenlaiseen maailmaan. Olemme jättämässä maailman, jota hallitsi Amerikka ja voivottelemme sen nöyryyttävää epäoikeudenmukaisuutta.”

Amerikka on lakannut pitämästä Venäjää maailman suurvaltana, johon täytyy uhrata aikaa.

-Sehän se vasta häpeällistä onkin! Supervalta-asemaamme on hautaamassa juuri se USA:n presidentti, joka on Kreml-myönteinen, Shevtsova kirjoittaa.

USA ei halua jatkaa bipolaaria asetelmaa Venäjän kanssa maailman turvallisuuskysymyksessä.

Venäjä omat keskitien kulkijat ovat neuvoneet maataan ottamaan ”etäisen” asenteen länsimaihin ja tietenkin erityisesti Amerikkaan.

-Mutta miten se mahtaa tapahtua, jos Amerikka on jo alkanut pitää meitä merkityksettömänä? Shevtsova kysyy ja ihmettelee sitä,  voiko suurvaltana esiintyvä valtio ottaa ”etäisen” asenteen.

Venäläiset muistelevat Shevtsovan mielestä vielä nostalgisesti sitä, kuinka maailmaa hallittiin valkoisin hansikkain. Uudessa maailmassa ei ole enää anglosaksistista kohteliaisuutta ja myötämielisyyttä.

”Koittaa julmuus, jota emme ole vielä kokeneet.”

 

 

]]>
30 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268423-kiinan-nousu-venajan-alho#comments Ulkomaat Kiina Lilia Shevtsova Maailman talousfoorumi Ukraina ja Valkovenäjä Venäjä Sat, 26 Jan 2019 07:54:06 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268423-kiinan-nousu-venajan-alho
Kiitos Farage ja muut Soinin kaverit brexitistä, Suomeakin uhkaa pula lääkkeistä http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista <p>Britannian erohanke Euroopan unionista on ollut kaikkinensa arvoton näytelmä, jonka lopputulos heijastuu suomalaistenkin arkeen.</p><p>Brexit-kansanäänestyksen ero-kampanjan tekijät johtivat väitteillään harhaan ja venäläiset trollit sotkivat kansanäänestystä, jonka tulos kesällä 2016 oli lopulta se, että 52 prosenttia briteistä oli eron puolesta ja 48 prosenttia kannatti jäämistä unioniin.</p><p>Uusin eli eilinen brexit-näytös tuotti pääministeri <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/269407-brexit-historiallisen-tappion-karsinyt-paaministeri-may-saanee-jatkaa-miten">Theresa Maylle nöyryyttävän tappion</a>, kun brittiparlamentti äänesti hänen EU:n kanssa neuvottelemansa erosopimuksen kumoon äänin 432&ndash;202.</p><p>Edessä on ero ilman sopimusta, jatkoaika neuvotteluille, uusi kansanäänestys tai jotain muuta luovaa.</p><p>Britit ajoi nykyiseen sekavaan tilaan EU-vastainen populismi, jonka äänitorvena brittimedia auliisti toimi. Kansanäänestyksen lupasi Mayn puoluetoveri David Cameron, joka sai lupauksen avulla voiton vuoden 2015 parlamenttivaaleissa.</p><p>Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä Cameron erosi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Todellinen takapiru</strong> äänestyksen takana oli Timo Soinin (sin) vanha kaveri, oikeistopopulistisen itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage. Soini kirjoitti <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.360021">viime viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa (11.1.)</a> kuinka Cameron ei olisi ikinä luvannut EU-kansanäänestystä ilman Faragea.</p><p>Suomen ulkoministeri, joka siis on tässä kysymyksessä virkansa puolesta Britannian vastapuolella, arvioi asian jopa niin suoraan, että puhuu brittien EU-erosta pitkälle Faragen &rdquo;aikaansaannoksena&rdquo;. EU-kriittinen populisti Soini muistaa, jälleen virkansa puolesta, pohtia, että se voi olla &rdquo;oikein tai väärin&rdquo;.</p><p>Soinia kutkuttaa paluu europarlamenttiin. Hän hersyttelee ajatuksella &rdquo;eurojytkystä&rdquo;, jonka osa hän voisi olla. Siellä Soini saisi päästää valloilleen koko vanhan sanavarastonsa, kun nyt hän on selvästi himmaillut toimiessaan vakaan EU-maan ulkoministerinä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Populistit harvemmin</strong> ajattelevat kiihkossaan seurauksia. He ilmeisesti kokevat olevansa niin suurella asialla, että mitäpä sellaisista pienistä käytännön asioista kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuudesta.</p><p>Suomen lääketurvallisuusviranomaisen Fimean mukaan monien Britanniassa tuotettujen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268945-brexit-uhkaa-laakkeiden-saatavuutta-suomessa-joidenkin-potilaiden-hoito-voi-muuttua">lääkkeiden saatavuus on uhattuna </a>etenkin, jos sopimukseton brexit toteutuu maaliskuun lopussa eli runsaan kahden kuukauden kuluttua.</p><p>Lääkekuljetukset jäisivät jumiin yhdessä yössä syntyvän tullimuurin taakse.</p><p><a href="https://www.apteekkari.fi/uutiset/brexit-uhkaa-laakkeiden-saatavuutta.html">Apteekkari-lehti kertoi hiljattain</a>, että Suomessa on myynnissä noin 350 lääkevalmistetta, joita valmistetaan vain Britanniassa. Joukossa on tiettyjen syöpien ja muiden vakavien tautien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.</p><p>Populisteilta saa sitä mitä tilaa.</p> Britannian erohanke Euroopan unionista on ollut kaikkinensa arvoton näytelmä, jonka lopputulos heijastuu suomalaistenkin arkeen.

Brexit-kansanäänestyksen ero-kampanjan tekijät johtivat väitteillään harhaan ja venäläiset trollit sotkivat kansanäänestystä, jonka tulos kesällä 2016 oli lopulta se, että 52 prosenttia briteistä oli eron puolesta ja 48 prosenttia kannatti jäämistä unioniin.

Uusin eli eilinen brexit-näytös tuotti pääministeri Theresa Maylle nöyryyttävän tappion, kun brittiparlamentti äänesti hänen EU:n kanssa neuvottelemansa erosopimuksen kumoon äänin 432–202.

Edessä on ero ilman sopimusta, jatkoaika neuvotteluille, uusi kansanäänestys tai jotain muuta luovaa.

Britit ajoi nykyiseen sekavaan tilaan EU-vastainen populismi, jonka äänitorvena brittimedia auliisti toimi. Kansanäänestyksen lupasi Mayn puoluetoveri David Cameron, joka sai lupauksen avulla voiton vuoden 2015 parlamenttivaaleissa.

Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä Cameron erosi.

 

Todellinen takapiru äänestyksen takana oli Timo Soinin (sin) vanha kaveri, oikeistopopulistisen itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage. Soini kirjoitti viime viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa (11.1.) kuinka Cameron ei olisi ikinä luvannut EU-kansanäänestystä ilman Faragea.

Suomen ulkoministeri, joka siis on tässä kysymyksessä virkansa puolesta Britannian vastapuolella, arvioi asian jopa niin suoraan, että puhuu brittien EU-erosta pitkälle Faragen ”aikaansaannoksena”. EU-kriittinen populisti Soini muistaa, jälleen virkansa puolesta, pohtia, että se voi olla ”oikein tai väärin”.

Soinia kutkuttaa paluu europarlamenttiin. Hän hersyttelee ajatuksella ”eurojytkystä”, jonka osa hän voisi olla. Siellä Soini saisi päästää valloilleen koko vanhan sanavarastonsa, kun nyt hän on selvästi himmaillut toimiessaan vakaan EU-maan ulkoministerinä.

 

Populistit harvemmin ajattelevat kiihkossaan seurauksia. He ilmeisesti kokevat olevansa niin suurella asialla, että mitäpä sellaisista pienistä käytännön asioista kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuudesta.

Suomen lääketurvallisuusviranomaisen Fimean mukaan monien Britanniassa tuotettujen lääkkeiden saatavuus on uhattuna etenkin, jos sopimukseton brexit toteutuu maaliskuun lopussa eli runsaan kahden kuukauden kuluttua.

Lääkekuljetukset jäisivät jumiin yhdessä yössä syntyvän tullimuurin taakse.

Apteekkari-lehti kertoi hiljattain, että Suomessa on myynnissä noin 350 lääkevalmistetta, joita valmistetaan vain Britanniassa. Joukossa on tiettyjen syöpien ja muiden vakavien tautien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.

Populisteilta saa sitä mitä tilaa.

]]>
77 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista#comments Ulkomaat Brexit Euroopan unioni Wed, 16 Jan 2019 11:04:21 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista
Uusi Brexit-kansanäänestys tulossa http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267729-uusi-brexit-kansanaanestys-tulossa <p>Britannian pääministeri Mayn&nbsp; ehdottaman EU-erosopimuksen kaatuminen britti-parlamentissa ennakoituakin selvemmin luvuin sinetöi lopun hallituksen tavoitteelle.&nbsp; Hallittua erosopimusta EU:sta ei synny asetetussa aikataulussa maaliskuulla.&nbsp; Jotain muuta tulee tapahtumaan.</p><p>Vaikka ulkopuolisesta näyttää siltä, että Britannian poliiittiset päättäjät ovat aivan hukassa sen osalta, mitä heidän maallensa tulisi EU-asiassa tehdä, ymmärretään sielläkin laajastai, että EU-jäsenyyden päättyminen ilman sopimusta olisi katastrofi maalle. &nbsp;Tähän ei maata päästetä. Kyse on monin osin vaarallisesta poliittisesta pelistä.</p><p>Theresa May on pyrkinyt ajamaan kaikin keinoin hallituksen tavoitetta hallitusta erosta. Se ei selvästi näytä onnistuvan. Hän ei myöskään suostu itse eroamaan. Jossain kohdin on pakko muuttaa suuntaa maan ja omien kasvojensa pelastamiseksi.</p><p>Ainoa ulospääsytie näyttää olevan se, että parlamentti taas piiloutuu kansan päätöksen taakse. Uusi Brexit-kansanäänestys näyttää väistämättömältä. Yhä useampi vaatii sitä. &nbsp;Vaihtoehdot neuvotellun EU-erosopimuksen, kovan Brexitin ja uuden kansanäänestyksen välillä tulee kääntymään uuden äänestyksen osallle. Jäljellä ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa.</p> Britannian pääministeri Mayn  ehdottaman EU-erosopimuksen kaatuminen britti-parlamentissa ennakoituakin selvemmin luvuin sinetöi lopun hallituksen tavoitteelle.  Hallittua erosopimusta EU:sta ei synny asetetussa aikataulussa maaliskuulla.  Jotain muuta tulee tapahtumaan.

Vaikka ulkopuolisesta näyttää siltä, että Britannian poliiittiset päättäjät ovat aivan hukassa sen osalta, mitä heidän maallensa tulisi EU-asiassa tehdä, ymmärretään sielläkin laajastai, että EU-jäsenyyden päättyminen ilman sopimusta olisi katastrofi maalle.  Tähän ei maata päästetä. Kyse on monin osin vaarallisesta poliittisesta pelistä.

Theresa May on pyrkinyt ajamaan kaikin keinoin hallituksen tavoitetta hallitusta erosta. Se ei selvästi näytä onnistuvan. Hän ei myöskään suostu itse eroamaan. Jossain kohdin on pakko muuttaa suuntaa maan ja omien kasvojensa pelastamiseksi.

Ainoa ulospääsytie näyttää olevan se, että parlamentti taas piiloutuu kansan päätöksen taakse. Uusi Brexit-kansanäänestys näyttää väistämättömältä. Yhä useampi vaatii sitä.  Vaihtoehdot neuvotellun EU-erosopimuksen, kovan Brexitin ja uuden kansanäänestyksen välillä tulee kääntymään uuden äänestyksen osallle. Jäljellä ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa.

]]>
0 http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267729-uusi-brexit-kansanaanestys-tulossa#comments Ulkomaat Brexit Wed, 16 Jan 2019 10:16:54 +0000 Vesa Helkkula http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267729-uusi-brexit-kansanaanestys-tulossa
Nopeasti eroon brittien brexit sekoilusta http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267692-nopeasti-eroon-brittien-brexit-sekoilusta <p>Maailman vanhin edustuksellinen demokratia yskii pahemman kerran. Illan tyrmäävä äänestystulos 432-202 pääministerin esitykselle erosopimukseksi on numeraalisesti täystyrmäys.&nbsp;Brexit on muodostunut jo Eurooppaa ja sen kehitystä häiritseväksi tekijäksi. Asia ei ole nykyoloissa enää yksin Ison-Britannian sisäinen.&nbsp;Miten eteenpäin?&nbsp;</p><p>Monenlaiset käyttäytymismallit ovat olleet esillä. Oma näkemykseni on vaikeuksien velloessa vahvistunut sellaiseksi, että koko onnettomasta Brexit-kuviosta olisi syytä päästä nopeasti eroon. Maailma ei odota, vaan etenee Euroopan kärsiessä brexit-prosessista, jonka pitkittymistä on syytä välttää viimeiseen asti. Euroopan unionin oma etu vaatii sitä.</p><p>Brexit voidaan perua, mistä on oikeudellinen kanta olemassa. Esillä ei ole ollut mahdollisuutta selvittää, olisiko koko brexit-kansanäänestys julistettavissa mitättömäksi juridisin perustein.</p><p>Brittiäänestäjät eivät saaneet oikeata tietoa brexit-kampanjoinnin aikana. Koko brexit-kansanäänestys näyttäisi siis olleen fake-tilanne.</p><p>Jos tuollaisin virhetiedoin ostaisit käytetyn auton tai talon tai muuta arvokasta, edessä olisi kaupanpurku. Brexit-kansanäänestyksen tulos perustui vääriin tietoihin sitä ajaneiden taholta. Tästä ei liene erimielisyyttä.</p><p>Niinpä katson, että EU:n tulisi tutkia vaihtoehtoa mitätöidä kansanäänestyksen tuloksen, koska on syytä epäillä valheellisten tietojen johtaneen brexit-äänien lievään enemmistöön. Saattaa olla, että päättäjä voisi olla Ison-Britannian korkein oikeusistuin.</p><p>Tämä saattaisi hillitä valehtelemista ja myös ulkopuolisen fake-materiaalin käyttöä demokratiian normaaleissa, ydinasioissa, kuten äänestyksissä yhteisistä asioista. Brexitin mitätöiminen voisi olla hedelmällinen lopputulos tulevaisuuden vaalikampanjoinnin pitämiseksi totuudellisina perusfaktojen osalta ylipäätään EU-maissa, jonne Iso-Britannia oikeasti kuuluu.</p><p>Jos kansaäänestys mitätöitäisiin, pääministeri May ei voisi enää väittää, ettei kansan ääntä olisi kuultu. Iso-Britannia voisi palata pää pystyssä keskeiseksi Euroopan ja maailmanpoliittisen toimijan EU:n vahvaksi tekijäksi.</p> Maailman vanhin edustuksellinen demokratia yskii pahemman kerran. Illan tyrmäävä äänestystulos 432-202 pääministerin esitykselle erosopimukseksi on numeraalisesti täystyrmäys. Brexit on muodostunut jo Eurooppaa ja sen kehitystä häiritseväksi tekijäksi. Asia ei ole nykyoloissa enää yksin Ison-Britannian sisäinen. Miten eteenpäin? 

Monenlaiset käyttäytymismallit ovat olleet esillä. Oma näkemykseni on vaikeuksien velloessa vahvistunut sellaiseksi, että koko onnettomasta Brexit-kuviosta olisi syytä päästä nopeasti eroon. Maailma ei odota, vaan etenee Euroopan kärsiessä brexit-prosessista, jonka pitkittymistä on syytä välttää viimeiseen asti. Euroopan unionin oma etu vaatii sitä.

Brexit voidaan perua, mistä on oikeudellinen kanta olemassa. Esillä ei ole ollut mahdollisuutta selvittää, olisiko koko brexit-kansanäänestys julistettavissa mitättömäksi juridisin perustein.

Brittiäänestäjät eivät saaneet oikeata tietoa brexit-kampanjoinnin aikana. Koko brexit-kansanäänestys näyttäisi siis olleen fake-tilanne.

Jos tuollaisin virhetiedoin ostaisit käytetyn auton tai talon tai muuta arvokasta, edessä olisi kaupanpurku. Brexit-kansanäänestyksen tulos perustui vääriin tietoihin sitä ajaneiden taholta. Tästä ei liene erimielisyyttä.

Niinpä katson, että EU:n tulisi tutkia vaihtoehtoa mitätöidä kansanäänestyksen tuloksen, koska on syytä epäillä valheellisten tietojen johtaneen brexit-äänien lievään enemmistöön. Saattaa olla, että päättäjä voisi olla Ison-Britannian korkein oikeusistuin.

Tämä saattaisi hillitä valehtelemista ja myös ulkopuolisen fake-materiaalin käyttöä demokratiian normaaleissa, ydinasioissa, kuten äänestyksissä yhteisistä asioista. Brexitin mitätöiminen voisi olla hedelmällinen lopputulos tulevaisuuden vaalikampanjoinnin pitämiseksi totuudellisina perusfaktojen osalta ylipäätään EU-maissa, jonne Iso-Britannia oikeasti kuuluu.

Jos kansaäänestys mitätöitäisiin, pääministeri May ei voisi enää väittää, ettei kansan ääntä olisi kuultu. Iso-Britannia voisi palata pää pystyssä keskeiseksi Euroopan ja maailmanpoliittisen toimijan EU:n vahvaksi tekijäksi.

]]>
41 http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267692-nopeasti-eroon-brittien-brexit-sekoilusta#comments Ulkomaat Brexit Tue, 15 Jan 2019 20:24:03 +0000 Jukka Seppinen http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267692-nopeasti-eroon-brittien-brexit-sekoilusta
Macronin lupaukset ja niiden seuraukset http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset <p>Vieläkin hieman hymyilyttää. Kuuntelin toissa aamuna kun viehkeä ranskattaremme Helena Petäistö kehui (Yle radio yhden ykkösaamu-ohjelmassa) Macronia siitä, että tämä uusi presidentti &quot;<em>oli saanut Ranskan talouden kuntoon</em>&quot;. Helena kirjoitti kirjankin miehestä, josta tuo ihailu kävi enemmän kuin selväksi (&quot;<a href="http://jormamelleri.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/248175-saihkysaaren-ranskalaiset-korot">Ranska, Macron ja minä</a>&quot;, Otava 2017).</p><p>Lienee jo yleisessä tiedossa, että EU-jäsenvaltion alijäämä ei voi olla enempää kuin&nbsp;3 prosenttia. Ranskan kohdalla alijäämä on ollut jo reilut 10 vuotta yli kolme prosenttia (vuodesta 2007 lähtien) ja Macronin saavutus rajoittuu siihen, että tänä vuonna se jäisi ensimmäisen kerran &quot;vain&quot; 2,8 prosentin tasolla.</p><p>Nyt, tuoreiden ja rajujen mielenosoitusten jälkeen, Emmanuel Macron lupasi hädässään 100 euron noston minimipalkoille, mikä tarkoittaa varovaisten arvioiden mukaan 10 miljardin lisäkustannus Ranskan valtiolle...Pahasti näyttää siltä, että Italian tie on myös Ranskan tie.</p><p>Toivottavasti huomenna, Brysselissä, EU-jäsenmaat eivät sentään äänestä Ranskan ehdotuksen puolesta: nimittäin <em>EU:n yhteisen valtionvarainministerin</em> viran perustaminen...sehän olisi &quot;yhteisten velkojen&quot; alkusoitto.</p><p>Lisätietoa:&nbsp;</p><p><a href="https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925" title="https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925">https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuen...</a></p><p><a href="https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/" title="https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/">https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-str...</a></p><p>&nbsp;</p> Vieläkin hieman hymyilyttää. Kuuntelin toissa aamuna kun viehkeä ranskattaremme Helena Petäistö kehui (Yle radio yhden ykkösaamu-ohjelmassa) Macronia siitä, että tämä uusi presidentti "oli saanut Ranskan talouden kuntoon". Helena kirjoitti kirjankin miehestä, josta tuo ihailu kävi enemmän kuin selväksi ("Ranska, Macron ja minä", Otava 2017).

Lienee jo yleisessä tiedossa, että EU-jäsenvaltion alijäämä ei voi olla enempää kuin 3 prosenttia. Ranskan kohdalla alijäämä on ollut jo reilut 10 vuotta yli kolme prosenttia (vuodesta 2007 lähtien) ja Macronin saavutus rajoittuu siihen, että tänä vuonna se jäisi ensimmäisen kerran "vain" 2,8 prosentin tasolla.

Nyt, tuoreiden ja rajujen mielenosoitusten jälkeen, Emmanuel Macron lupasi hädässään 100 euron noston minimipalkoille, mikä tarkoittaa varovaisten arvioiden mukaan 10 miljardin lisäkustannus Ranskan valtiolle...Pahasti näyttää siltä, että Italian tie on myös Ranskan tie.

Toivottavasti huomenna, Brysselissä, EU-jäsenmaat eivät sentään äänestä Ranskan ehdotuksen puolesta: nimittäin EU:n yhteisen valtionvarainministerin viran perustaminen...sehän olisi "yhteisten velkojen" alkusoitto.

Lisätietoa: 

https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925

https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/

 

]]>
38 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset#comments Ulkomaat Budjetin alijäämä Emmanuel Macron Eurobondit Ranska Wed, 12 Dec 2018 09:54:29 +0000 Ilmari Schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset
Elämme vaarallisia aikoja http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265565-elamme-vaarallisia-aikoja <p>Vaikka kuinka muuta toivoisi, maailmanpolitiikan tilanne näyttää muuttuvan viikko viikolta vaarallisemmaksi. Edes uuden suursodan syttymistä ei voida enää sulkea pois laskuista.</p><p>Donald Trumpin johtama Yhdysvallat ei halua luopua maailman johtavan supervallan asemasta, johon se nousi viimeistään &nbsp;Neuvostoliiton hajottua. Nyt tämän aseman suurimmaksi uhkaajaksi on noussut Kiina, joka on talousmahtina jo etenemässä USA:n rinnalle ja ohitse ja joka vahvistuu koko ajan myös sotilaallisesti. USA:n nykyjohdon tavoitteena on hillitä Kiinan nousua ja siten varmistaa oman etulyöntiaseman säilyminen keinolla millä hyvänsä. Hätäisimpien mielestä USA:n on toimittava niin kauan kun siihen on vielä mahdollisuus.</p><p>Kiinan USA:n taholta saama kohtelu on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että maassa neljä vuosikymmentä sitten aloitettu monissa suhteissa huikean tuloksellinen avautumisen ja uudistumisen politiikka on saanut väistyä Xi Jinpingin ajaman autoritaarisen nationalismin tieltä. Nykyisin Kiina pyrkii vahvistamaan asemiaan suurvaltana muun muassa ottamalla hallintaansa läheisiä merialueita, käyttämällä taloudellista valtaansa muiden maiden painostamiseen ja uusien liittolaissuhteiden rakentamiseen, modernisoimalla sotavoimiaan ja harjoittamalla taktista yhteistyötä Venäjän kanssa. Koska Kiina on kuitenkin vasta rakentamassa tulevia valta-asemiaan, se pyrkii toisin kuin Yhdysvallat voittamaan aikaa ja välttämään konflikteja ennen kuin asetelmat ovat muuttuneet sille edullisemmiksi.</p><p>Kauppasodan uuden eskaloitumisen kynnyksellä USA:n ja Kiinan väliset suhteet ovat monilta osin hyvin jännittyneet. Tilannetta ei helpota Huawein rahoitusjohtajan Weng Hua-Wein pidättäminen nöyryyttävästi samaan aikaan kun Xi Jinping neuvotteli Donald Trumpin kanssa Buenos Airesissa tilanteen rauhoittamisesta. USA:n toimeksiannosta Kanadassa toteutettu pidätysoperaatio voi muodostua seurauksiltaan vielä hyvinkin vakavaksi.</p><p>Venäjällä ei ole massiivista ydiniskuvoimaa lukuunottamatta muita resursseja, joilla se kykenisi tosissaan haastamaan USA:n ja Kiinan kaltaisia todellisia suurvaltoja. Toisaalta Kreml pystyy&nbsp; ja on halukas tekemään monenlaista kiusaa muille maille, ja USA:n ja Kiinan keskittyminen toisiinsa antaa sille operatiivista liikkuma-alaa Euroopassa ja Lähi-idässä. Mutta myös tällä alueella Venäjä on opportunistinen toimija, joka pyrkii iskemään mieluiten silloin, kun mahdollinen vastustaja on heikoimmillaan.</p><p>Läntinen Eurooppa on näissä oloissa saanut havaita joutuvansa kantamaan päävastuun Venäjän kurissapitämisestä omalla alueellaan. Läntisen Euroopan maat ovatkin jo heränneet vahvistamaan puolustuskykyään, mutta kylmän sodan päättymisen jälkeisen alasajon jäljiltä riittävän valmiuden saavuttaminen vaatii aikaa. Tilannetta eivät helpota sen paremmin Britannian lähtö EU:sta kuin lisääntyvä poliittinen ja kulttuurinen sisäänpäinkääntyneisyys monissa Euroopan maissa. Venäjä on omalla trollauksellaan lietsonut kumpaakin.</p><p>Tällä hetkellä Ukraina, Itämeren alue ja Balkan lienevät ensisijaisia Kremlin kiikaroinnin kohteita. Kylmiltään Venäjä tuskin kuitenkaan haluaa lähteä liikkeelle. Sille sopisi paremmin kansainvälisen tilanteen kärjistyminen ensin jossakin muualla, jolloin Euroopassakin olisi helpompi operoida muiden kriisien varjossa.</p><p>Tilannetta ei lainkaan helpota se, että nykyisin liikkeellä olevat nationalistit ja itselleen parempia etuuksia vaativat eivät juurikaan enää muista niitä valtavia katastrofeja, joihin vastaavat käytösmallit johtivat viime vuosisadan suursodissa. Omia asemiaan vahtivat kansalliset poliittiset toimijat sysäävät puolestaan mieluiten ihmiskunnan isot yhteiset ongelmat &ndash; kuten etelän köyhyyden, väestönkasvun, resurssien niukentumisen ja luonnon tuhoutumisen &ndash; muiden vastuulle.</p><p>Voimme siten sanoa sytytyslangan palavan jo ilman että juuri kukaan edes yrittäisi repäistä sitä irti. Olisiko vastuullisemmin ajattelevien kansalaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden väliintulon paikka?</p> Vaikka kuinka muuta toivoisi, maailmanpolitiikan tilanne näyttää muuttuvan viikko viikolta vaarallisemmaksi. Edes uuden suursodan syttymistä ei voida enää sulkea pois laskuista.

Donald Trumpin johtama Yhdysvallat ei halua luopua maailman johtavan supervallan asemasta, johon se nousi viimeistään  Neuvostoliiton hajottua. Nyt tämän aseman suurimmaksi uhkaajaksi on noussut Kiina, joka on talousmahtina jo etenemässä USA:n rinnalle ja ohitse ja joka vahvistuu koko ajan myös sotilaallisesti. USA:n nykyjohdon tavoitteena on hillitä Kiinan nousua ja siten varmistaa oman etulyöntiaseman säilyminen keinolla millä hyvänsä. Hätäisimpien mielestä USA:n on toimittava niin kauan kun siihen on vielä mahdollisuus.

Kiinan USA:n taholta saama kohtelu on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että maassa neljä vuosikymmentä sitten aloitettu monissa suhteissa huikean tuloksellinen avautumisen ja uudistumisen politiikka on saanut väistyä Xi Jinpingin ajaman autoritaarisen nationalismin tieltä. Nykyisin Kiina pyrkii vahvistamaan asemiaan suurvaltana muun muassa ottamalla hallintaansa läheisiä merialueita, käyttämällä taloudellista valtaansa muiden maiden painostamiseen ja uusien liittolaissuhteiden rakentamiseen, modernisoimalla sotavoimiaan ja harjoittamalla taktista yhteistyötä Venäjän kanssa. Koska Kiina on kuitenkin vasta rakentamassa tulevia valta-asemiaan, se pyrkii toisin kuin Yhdysvallat voittamaan aikaa ja välttämään konflikteja ennen kuin asetelmat ovat muuttuneet sille edullisemmiksi.

Kauppasodan uuden eskaloitumisen kynnyksellä USA:n ja Kiinan väliset suhteet ovat monilta osin hyvin jännittyneet. Tilannetta ei helpota Huawein rahoitusjohtajan Weng Hua-Wein pidättäminen nöyryyttävästi samaan aikaan kun Xi Jinping neuvotteli Donald Trumpin kanssa Buenos Airesissa tilanteen rauhoittamisesta. USA:n toimeksiannosta Kanadassa toteutettu pidätysoperaatio voi muodostua seurauksiltaan vielä hyvinkin vakavaksi.

Venäjällä ei ole massiivista ydiniskuvoimaa lukuunottamatta muita resursseja, joilla se kykenisi tosissaan haastamaan USA:n ja Kiinan kaltaisia todellisia suurvaltoja. Toisaalta Kreml pystyy  ja on halukas tekemään monenlaista kiusaa muille maille, ja USA:n ja Kiinan keskittyminen toisiinsa antaa sille operatiivista liikkuma-alaa Euroopassa ja Lähi-idässä. Mutta myös tällä alueella Venäjä on opportunistinen toimija, joka pyrkii iskemään mieluiten silloin, kun mahdollinen vastustaja on heikoimmillaan.

Läntinen Eurooppa on näissä oloissa saanut havaita joutuvansa kantamaan päävastuun Venäjän kurissapitämisestä omalla alueellaan. Läntisen Euroopan maat ovatkin jo heränneet vahvistamaan puolustuskykyään, mutta kylmän sodan päättymisen jälkeisen alasajon jäljiltä riittävän valmiuden saavuttaminen vaatii aikaa. Tilannetta eivät helpota sen paremmin Britannian lähtö EU:sta kuin lisääntyvä poliittinen ja kulttuurinen sisäänpäinkääntyneisyys monissa Euroopan maissa. Venäjä on omalla trollauksellaan lietsonut kumpaakin.

Tällä hetkellä Ukraina, Itämeren alue ja Balkan lienevät ensisijaisia Kremlin kiikaroinnin kohteita. Kylmiltään Venäjä tuskin kuitenkaan haluaa lähteä liikkeelle. Sille sopisi paremmin kansainvälisen tilanteen kärjistyminen ensin jossakin muualla, jolloin Euroopassakin olisi helpompi operoida muiden kriisien varjossa.

Tilannetta ei lainkaan helpota se, että nykyisin liikkeellä olevat nationalistit ja itselleen parempia etuuksia vaativat eivät juurikaan enää muista niitä valtavia katastrofeja, joihin vastaavat käytösmallit johtivat viime vuosisadan suursodissa. Omia asemiaan vahtivat kansalliset poliittiset toimijat sysäävät puolestaan mieluiten ihmiskunnan isot yhteiset ongelmat – kuten etelän köyhyyden, väestönkasvun, resurssien niukentumisen ja luonnon tuhoutumisen – muiden vastuulle.

Voimme siten sanoa sytytyslangan palavan jo ilman että juuri kukaan edes yrittäisi repäistä sitä irti. Olisiko vastuullisemmin ajattelevien kansalaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden väliintulon paikka?

]]>
33 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265565-elamme-vaarallisia-aikoja#comments Ulkomaat Sodan uhka Mon, 10 Dec 2018 09:33:42 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265565-elamme-vaarallisia-aikoja
Ennakkotieto: pääministeri May ei saa enemmistöä parlamentissa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264229-ennakkotieto-paaministeri-may-ei-saa-enemmisto-parlamentissa <p>Tämähän on kuin parhaassa urheilukilpailussa, jossa annetaan väliaikatietoja.</p><p>The Sun -lehti on <a href="https://www.thesun.co.uk/news/brexit/7744103/dominic-raab-resigns-theresa-may-brexit-deal-protest/">uutisoi,</a> ettei &nbsp;pääministeri &nbsp;Theresa Mayn brexit -sopimusluonnos saa parlamentin enemmistöä taakseen.</p><p>Mutta pidetään vielä kolmea vaihtoehtoa esillä:</p><ol><li><p>parlamentti hyväksyy sopimusluonnoksen</p></li><li><p>Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta</p></li><li><p>Koko brexit peruuntuu, koska Britannian äänestäjiä harhautettiin (myös ulkomaisen tahon toimesta)</p></li></ol><p>P.s. Suomen pääministeri Sipilällä ei ole näköjään avustajakunnassa asian seuraajia, kun hän on julkisuuteen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10510012">ennustanut etukäteen</a> &nbsp;varman näkemyksen.</p><p>&nbsp;</p> Tämähän on kuin parhaassa urheilukilpailussa, jossa annetaan väliaikatietoja.

The Sun -lehti on uutisoi, ettei  pääministeri  Theresa Mayn brexit -sopimusluonnos saa parlamentin enemmistöä taakseen.

Mutta pidetään vielä kolmea vaihtoehtoa esillä:

  1. parlamentti hyväksyy sopimusluonnoksen

  2. Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta

  3. Koko brexit peruuntuu, koska Britannian äänestäjiä harhautettiin (myös ulkomaisen tahon toimesta)

P.s. Suomen pääministeri Sipilällä ei ole näköjään avustajakunnassa asian seuraajia, kun hän on julkisuuteen ennustanut etukäteen  varman näkemyksen.

 

]]>
34 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264229-ennakkotieto-paaministeri-may-ei-saa-enemmisto-parlamentissa#comments Ulkomaat EU UK Brexit Thu, 15 Nov 2018 13:39:32 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264229-ennakkotieto-paaministeri-may-ei-saa-enemmisto-parlamentissa
Välivaalimatka: osa 8 - Taistelu Georgiassa http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263889-valivaalimatka-osa-8-taistelu-georgiassa <p>Välivaalit ovat ohitse mutta Georgiassa vaalitaistelu jatkuu. Republikaanien Brian Kemp ja demokraattien Stacey Abrams ovat käytännössä tasoissa. Kemp on saanut 1.973.876 ääntä ja Abrams 1.910.710 ääntä. Noin 65.000 äänen eroa voitaisiin pitää selkeänä mutta osavaltiossa on vielä paljon laskemattomia ennakkoääniä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kemp on jo julistautunut voittajaksi mutta Abrams ei ole vielä tunnustanut tappiotaan. Hän luottaa siihen, että vielä laskemattomien äänien joukossa olisi riittävästi ääniä hänelle, jotta Kemp ei saavuttaisi 50% äänirajaa. Georgian osavaltion perustuslain mukaan kun tulee järjestää uusintavaalit, mikäli yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä. Näin Kemp ja Abrams kohtaisivat uudelleen joulukuun 4. päivänä.</p><p>&nbsp;</p><p>Georgian kuvernöörikilpailu on saanut valtakunnallista huomiota, sillä voittaessaan Stacey Abrams olisi ensimmäinen afroamerikkalainen nainen kuvernöörinä. Valtakunnallista huomiota vaalit ovat myös saaneet varsin luovasta vaalilain tulkinnasta, jossa poliittinen moraali ja demokratia on heitetty romukoppaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Republikaanien Brian Kemp on Georgian osavaltion Secretary of State eli meikäläisittäin voitaneen puhua valtiosihteeristä. Hän on osavaltion kolmanneksi korkein virkamies heti kuvernöörin ja varakuvernöörin jälkeen. Valtiosihteerinä Kemp on samalla osavaltion korkein vaaliviranomainen ja vastaa vaalien laillisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Se, että korkein vaaliviranomainen on itse ehdokkaana pitäisi sytyttää sen verran valoja, että hän eroaisi tehtävistään. Tämä kaksoisrooli ei ole kuitenkaan haitannut Brian Kempiä. Kuten häntä ei ole myöskään arveluttanut se, että hän on ehdokkaana tai siis virkamiehenä puhdistanut vaalilistoja eli käytännössä vienyt äänioikeuden tuhansilta afroamerikkalaisilta. Vaalilistojen säännöllinen puhdistaminen toki kuuluu osavaltion hallinnon virallisiin tehtäviin mutta nyt se on tehty aivan poliittisiin perustein.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiistain vaalipäivän jälkeen Kemp on jo julistautunut voittajaksi ja yrittänyt saada jopa omaa henkilökuntaansa julistamaan hänet virallisesti voittajaksi. Onneksi osavaltion virkakunnassa on järkevyyttä kuin heidän johtamassaan ja ainakaan vielä osavaltion vaaliviranomaiset eivät ole vahvistaneet tulosta Kempin eduksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kempin kaksoisrooli muistuttaa hyvin paljon vuoden 2000 presidentinvaaleja Floridassa, jolloin osavaltion valtiosihteeri Katherine Harris oli samalla George W. Bushin Floridan vaalikampanjan vaalipäällikkö. Tässä roolissa hän vahvisti Bushin voiton Floridassa, joka lopulta johti useiden oikeusasteiden kautta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kuuluisaan 5-4 ratkaisuun, jossa Bush voitti Goren Floridassa ja tätä kautta hänet valittiin presidentiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kempin kaksoisroolin lisäksi Georgian vaalilait osoittavat kuinka paljon kansalaisen ihonvärillä on merkitystä sen suhteen onko äänestäminen helppoa vai ei. Virallisten henkilökorttien hankkiminen on afroamerikkalaisille kallista ja sunnuntain ollessa afroamerikkalaisten aktiivisin äänestyspäivä, heidän äänestäessään kirkon jälkeen, ovat vaaliviranomaiset sulkeneet useita äänestyspaikkoja sunnuntailta juuri afroamerikkalaisten suosimilta alueilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Georgian tilannetta seuratessa tulee mieleen, että Yhdysvaltain kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota demokratian toteutumiseen maan sisällä, eikä olla kiinnostunut niin hanakasti viemään sitä maan ulkopuolelle.</p> Välivaalit ovat ohitse mutta Georgiassa vaalitaistelu jatkuu. Republikaanien Brian Kemp ja demokraattien Stacey Abrams ovat käytännössä tasoissa. Kemp on saanut 1.973.876 ääntä ja Abrams 1.910.710 ääntä. Noin 65.000 äänen eroa voitaisiin pitää selkeänä mutta osavaltiossa on vielä paljon laskemattomia ennakkoääniä.

 

Kemp on jo julistautunut voittajaksi mutta Abrams ei ole vielä tunnustanut tappiotaan. Hän luottaa siihen, että vielä laskemattomien äänien joukossa olisi riittävästi ääniä hänelle, jotta Kemp ei saavuttaisi 50% äänirajaa. Georgian osavaltion perustuslain mukaan kun tulee järjestää uusintavaalit, mikäli yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä. Näin Kemp ja Abrams kohtaisivat uudelleen joulukuun 4. päivänä.

 

Georgian kuvernöörikilpailu on saanut valtakunnallista huomiota, sillä voittaessaan Stacey Abrams olisi ensimmäinen afroamerikkalainen nainen kuvernöörinä. Valtakunnallista huomiota vaalit ovat myös saaneet varsin luovasta vaalilain tulkinnasta, jossa poliittinen moraali ja demokratia on heitetty romukoppaan.

 

Republikaanien Brian Kemp on Georgian osavaltion Secretary of State eli meikäläisittäin voitaneen puhua valtiosihteeristä. Hän on osavaltion kolmanneksi korkein virkamies heti kuvernöörin ja varakuvernöörin jälkeen. Valtiosihteerinä Kemp on samalla osavaltion korkein vaaliviranomainen ja vastaa vaalien laillisuudesta.

 

Se, että korkein vaaliviranomainen on itse ehdokkaana pitäisi sytyttää sen verran valoja, että hän eroaisi tehtävistään. Tämä kaksoisrooli ei ole kuitenkaan haitannut Brian Kempiä. Kuten häntä ei ole myöskään arveluttanut se, että hän on ehdokkaana tai siis virkamiehenä puhdistanut vaalilistoja eli käytännössä vienyt äänioikeuden tuhansilta afroamerikkalaisilta. Vaalilistojen säännöllinen puhdistaminen toki kuuluu osavaltion hallinnon virallisiin tehtäviin mutta nyt se on tehty aivan poliittisiin perustein.

 

Tiistain vaalipäivän jälkeen Kemp on jo julistautunut voittajaksi ja yrittänyt saada jopa omaa henkilökuntaansa julistamaan hänet virallisesti voittajaksi. Onneksi osavaltion virkakunnassa on järkevyyttä kuin heidän johtamassaan ja ainakaan vielä osavaltion vaaliviranomaiset eivät ole vahvistaneet tulosta Kempin eduksi.

 

Kempin kaksoisrooli muistuttaa hyvin paljon vuoden 2000 presidentinvaaleja Floridassa, jolloin osavaltion valtiosihteeri Katherine Harris oli samalla George W. Bushin Floridan vaalikampanjan vaalipäällikkö. Tässä roolissa hän vahvisti Bushin voiton Floridassa, joka lopulta johti useiden oikeusasteiden kautta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kuuluisaan 5-4 ratkaisuun, jossa Bush voitti Goren Floridassa ja tätä kautta hänet valittiin presidentiksi.

 

Kempin kaksoisroolin lisäksi Georgian vaalilait osoittavat kuinka paljon kansalaisen ihonvärillä on merkitystä sen suhteen onko äänestäminen helppoa vai ei. Virallisten henkilökorttien hankkiminen on afroamerikkalaisille kallista ja sunnuntain ollessa afroamerikkalaisten aktiivisin äänestyspäivä, heidän äänestäessään kirkon jälkeen, ovat vaaliviranomaiset sulkeneet useita äänestyspaikkoja sunnuntailta juuri afroamerikkalaisten suosimilta alueilta.

 

Georgian tilannetta seuratessa tulee mieleen, että Yhdysvaltain kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota demokratian toteutumiseen maan sisällä, eikä olla kiinnostunut niin hanakasti viemään sitä maan ulkopuolelle.

]]>
1 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263889-valivaalimatka-osa-8-taistelu-georgiassa#comments Ulkomaat Demokraatit Georgia Republikaanit Välivaalit Fri, 09 Nov 2018 05:47:29 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263889-valivaalimatka-osa-8-taistelu-georgiassa